Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Voisi sanoa, että tässä ovat nyt liikenne- ja viestintäministeriön osalta sitten tämän vaalikauden toistaiseksi viimeiset lakiesitykset tänään lähetekeskustelussa, eli meidän osaltamme listaus on sitten tältä vaalikaudelta tässä.

Kuluva syksy on ollut radanpidossa hyvin vilkasta aikaa. Syyskuun alussahan tuli voimaan uusi rautatielaki ja toimintansa aloitti rautateiden turvallisuusasioista vastaava Rautatievirasto. Sekä rautatielaki että Rautatieviraston perustaminen tulevat tuolta EU-lainsäädännöstä. Kolmas EU-lainsäädännöstä johtuva radanpitoa koskeva asia on se, että tavaraliikenne avautuu kilpailulle ensi vuoden vaihteessa.

Nyt eduskunnan käsiteltäväksi tullut ehdotus ratalaiksi koskee ratojen suunnittelua ja rakentamista sekä koko radan elinkaarta. Perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveeseen ympäristöön samoin kuin mahdollisuus osallistua ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Näitä perusoikeuksia turvataan uudella ratalaillakin. Kansalaisillahan on toki ollut näitä oikeuksia ja nämä oikeudet tähänkin saakka, mutta nyt ne tulevat kirjatuiksi todellakin tähän lakiin ja nimenomaan myös rautateitä koskevina.

Ratalakia valmisteltiin aluksi osana maantielain valmistelua, mutta lainsäädännön laajuuden vuoksi ja liikennemuotojen ominaispiirteistäkin johtuen tultiin siihen tulokseen, että on parempi valmistella kummallekin maaliikenteen kulkumuodolle oma lakinsa erikseen. Tämä esittelyssä oleva laki nyt siis turvaa maanomistajien, kansalaisten ja järjestöjen osallistumisoikeuden ratoja suunniteltaessa. Suunnittelu perustuu kaavoitukseen ja edellyttää siten entisestäänkin lisääntyvää yhteistyötä kuntien, maakunnan liittojen ja Ratahallintokeskuksen välillä.

Aikaisempaan käytäntöön verrattuna uutta olisi se, että ratojen rakentamista ja parantamista varten laadittaisiin yleis- ja ratasuunnitelmat, jotka Ratahallintokeskus sitten hyväksyy. Suunnitelmien hyväksymisen jälkeen rata-alueet voitaisiin hankkia Maanmittauslaitoksen johdolla pidettävässä ratatoimituksessa ja ratahankkeet voitaisiin käynnistää. Nykyisin käytössä olevaa lunastuslupaa ei siis enää tarvittaisi.

Ratalakiin liittyy eräs tänä syksynä julkisuudessakin esillä ollut asia eli maaliikenteen runkoverkkokysymys. Tässä ratalaissa on maininta runkoverkoista, jotka tarjoavat mahdollisuuden nopean henkilöliikenteen ja tehokkaan tavaraliikenteen harjoittamiseen. Vastaavasti eduskunnan jo hyväksymässä maantielaissa on otettu mukaan maininta runkoteistä. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän laatimassa ehdotuksessa on erityisesti tavaraliikenteen runkoratojen kohdalla otettu huomioon myöskin Suomen kansainväliset yhteydet.

Olen pitänyt hyvin tärkeänä, että runkoverkkosuunnitelmaa, jonka luonnoksen siis työryhmä on minulle luovuttanut, käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Sen takia myös päätös molemmista verkoista tulee tehdä yhtä aikaa. Näin ollen oikea marssijärjestys on se, että tämä päätös runkoradoista ja runkoverkoista ylipäätään tehdään sen jälkeen, kun eduskunta on ottanut nyt tähän esittelyssä olevaan ratalakiin kantaa, eli tulee myöskin ratapuolelle lainsäädännöllinen pohja, johon runkoverkkopäätös voi pohjata.

Tästä syystä tämä päätös runkoverkoista tulee siirtymään ensi vuoteen ja siis myös uudelle hallitukselle. Ehkä myös asian laajakantoisuuden vuoksi on perusteltua, että asiasta ei enää näin loppuvaalikaudella päätöksiä tehdä. Aikanaan päätöksen tulee tekemään liikenne- ja viestintäministeriö, mutta lakiin on kirjattu nyt kohta, että ennen tätä asia on käsiteltävä jossakin hallituksen ministerityöryhmässä.

Uuden ratalain mukaan se, mitä tapahtuu uusia ratoja suunniteltaessa, tapahtuu vastaavasti myös radan elinkaaren loppupäässä. Laissa on siis säännökset ratojen lakkauttamisesta. Asiasta ei tällä hetkellä ole säännöksiä lainkaan, ja nyt tämä asiantila haluttiin tässä laissa korjata. Lain hyväksymisellä ei kuitenkaan tulla lakkauttelemaan yhtään rataa, vaan ainoastaan kuvataan ne menettelytavat ja luodaan edellytykset lakkauttamismenettelyille, mikäli sellaisia sitten katsotaan joissakin olosuhteissa muodostuvan.

Myös radan lakkauttamisesta laadittaisiin vuorovaikutuksessa suunnitelma, jonka hyväksyjänä olisi liikenne- ja viestintäministeriö. Kansalaisia ja alueita tulisi kuulla ennen tätä päätöksentekoa ja radasta kiinnostuneille yksityisille tahoille pitäisi myös varata oikeus ottaa rata käyttöönsä. Edellytyksenä lakkautukselle kaikissa tapauksissa on, että alueen kuljetustarpeet on turvattu muilla tavoin, useimmissa tapauksissa tietenkin tieyhteyden avulla.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi palaan vielä lausumaan, jonka eduskunta hyväksyi Århusin sopimuksen ratifioinnin yhteydessä kesällä 2004. Tuolloinhan eduskunta edellytti, että "hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sellaisen pitkittäishankkeita koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi, johon voitaisiin sisällyttää myös tarvittavat aineelliset valitusperusteet". Ratalakiehdotus on meidän liikenne- ja viestintäministeriömme hallinnonalan vastaus myöskin tuohon eduskunnan lausumaan.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt tänne tullut ratalaki on todella merkittävä laki. Jos sitä vertaa entiseen aikaan, lakiin yleisistä teistä, joka oli voimassa vuosikymmenet, tämä on laki, joka tulee aivan varmasti hyväksymisensä jälkeen olemaan voimassa vuosikymmenet.

Minä kiinnittäisin tässä yhteydessä vain muutamaan asiaan huomiota. Kun tässä jo ihan alkulehdillä kerrotaan, että runkoverkolle ei saisi rakentaa uusia tasoristeyksiä, niin heti tuli se sellainen ajattelutapa, että sieltä runkoverkolta myöskin pyrittäisiin poistamaan kaikki tasoristeykset. Kun tässä kerrotaan, että tämä luokitellaan runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon, niin ettei ajattelutapa olisi sitten sellainen, että siihen muuhun verkkoon sitten voitaisiin tehdä tasoliittymiä. Haluan korostaa tätä nimenomaan sen vuoksi, että yleensä ne asuntoja, koteja, lähellä olevat tasoristeykset ovat niitä vaarallisimpia risteyksiä, joista tulee vuosien varrella tuttuja; siellä niitä onnettomuuksia tapahtuu. Kun suunnitelmia tehdään, niin mahdollisimman vähän niissä yleensä tulisi olla tasoristeyksiä ja entisistä tehtäisiin sellainen inventaario, miten ne poistetaan ja kuka sen maksaa. Minusta radanpitäjän velvollisuus on kyllä maksaa. Nämä eivät ole yksityisten ihmisten kustannettavia asioita, koska julkinen liikenne pitkillä radoilla on tietysti laajemman porukan maksettavaa kaiken kaikkiaan. Muuten ihan varmasti hyvä.

Mutta sitten eräs asia. Näihin maanomistaja—yhteiskunta-asetelmiin kannattaa silloin, kun näissä lunastuslakeihin ym. puututaan, paneutua huolella, ettei tule vastaavia tapauksia, kuin nyt on esimerkiksi nähty Espoon tontinosan lunastustoimituksessa. Niitä on vaara tulla myöskin rata-alueelle. Ollaan huolellisia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Samoihin asioihin, mitä ed. Vielma totesi, olin tehnyt ruksit. Kun tässä sanotaan, että runkoverkolle ei saisi rakentaa uusia tasoristeyksiä, niin se on sillä tavalla minusta aika kovasti sanottu, koska voihan olla, että meille tulee maankäytön tarpeita ja jotain uutta, että Suomea ei kokonaan osata sillä tavalla kaavoittaa ja tehdä suunnitelmaa, että tämä on sitten tuhannessa vuodessa valmis juttu. Ilmeisesti tämä tarkoittaa sitä, että siellä kuitenkin, jos joku asutuskeskus esimerkiksi laajenee, voidaan tehdä jonkinlaisia uusia tasoristeyksiä. En tiedä, mitä tämä tarkoittaa. Tietysti eduskuntahan uuden lain käsittelyn yh- teydessä käsittelee sen, jos tapahtuu tämmöinen muutos.

Sitten maanhankinta muuttuu tähän ratatoimitukseen, eli siellä on sitten keveämpi toimitus kuin aikaisemmin. Aikaisemmin on pakkolunastettu, tässä tehdään ratatoimitus, jossa maanmittari ja tarvittavat ihmiset ovat paikalla ja ilmeisesti kuullaan vähän maanomistajia, mutta käykö tässä sillä tavalla, että mitä tapahtuu maanomistajan oikeuksille kaiken kaikkiaan? Ministeri voisi sitä hieman kuvata, koska minulle ei ole vielä hahmottunut ihan tarkkaan, mitä tämä tarkoittaa, tämä iso muutos tässä kysymyksessä. Sinälläänhän tämä nopeuttaa tätä menettelyä, uskoisin näin, ja se on siinä mielessä kyllä hyvä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vaan, että itse hallituksen esitys on tietysti ok ja pelisäännöt pitää olla ja tulevaisuuden kuvien pitää olla selvillä. Minä pidän erittäin hyvänä sitä, että nämä keskeiset päätökset tämän lain hyväksymisen jälkeen jätetään seuraavalle hallitukselle. Tässä runkoverkkopäätöksessähän ja näissä ratasuunnitelma-asioissa ja erikoisesti nyt, huom. tällä hetkellä, vähäliikenteisten rataosien osalta on nyt sellaisia aineksia, että niiden kohdalla vaaditaan kyllä hallitusneuvottelutasolla ratkaisua. Se on siinä yhteydessä sovittava juuri sellaisessa laajuudessa kuin nuo maantieasiat on ollut tapana sopia hallitusneuvotteluissa hallitussopimusta myöten. Tällä tavalla tässä on tehty aivan hyvä ratkaisu.

Mikä koskee näitä tasoristeyksiä, niin minusta tässä on selvästi kysymys laatutekijästä. Tässähän on kysymys juuri siitä, mikä on se laatutaso, johonka rakennetaan. Pitää ottaa huomioon, että tasoristeysonnettomuuksia on melkein joka viikko käytännössä, vaikkei niistä ihan kaikista päälehdissä kerrotakaan, mutta niitä on aika paljon, oliko se 35. Jäi kerran mieleeni, kun pääjohtajan kanssa juttelin, 35 semmoista vakavampaa oli vuoden aikana ollut, ja se on paljon. Siis toisin sanoen tasoristeyksistä pitää päästä eroon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella hyvä asia, niin kuin ministeri Huovinenkin viittasi, on se, että meillä on nyt laissa maininta kestävästä kehityksestä ja myöskin siitä, että maa-ainesten käyttö on kestävää, suunnittelu ottaa huomioon ympäristövaikutukset ja ihmisillä on mahdollisuus sitten Århusin sopimuksen mukaisesti ottaa kantaa omaan elinympäristöönsä liittyvään päätöksentekoon. Todella näin on hyvä etenkin, koska kaikkia Suomen ratoja ja ratalinjauksia ei vielä ole toki rakennettu. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulta suoraan itään puuttuu kiskot, ja Itä-Uudenmaan liitto samoin kuin Kymenlaakson liitto maakuntakaavoissaan on huomioimassa tätä varten ratalinjauksen. Se on asia, joka tulee vastaisuudessa esiin, ja Ratahallintokeskus on omassa visiossaan vuodelle 2050 todennut, että tuo linja olisi Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosuus sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Tämä on tulevaisuuden näkökulma. Tulevaisuus kuitenkin alkaa, voi sanoa, tänään. Mutta tämä on hyvää lainsäädäntöä, ja on todella iloista kuulla ministerin lähtökohta tässä asiassa, joka on erittäin positiivinen, nimenomaan ympäristön huomioiminen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun tässä myös on tämä lakkautusasia, joka äsken unohtui sanoa, tässä luodaan pelisäännöt, millä tavalla lakkautetaan, millä tavalla ennallistetaan nämä alueet, kun radat on purettu, niin tähän kyllä toivoisi sitten malttia siinä mielessä, kun vaikka miettii, mitä suunnitelmia nyt on Ratahallintokeskuksella erinäköisten pätkien purkamisesta ja ratojen rullaamisesta. Tosin nyt taitaa olla vähän jäissä näitä hankkeita, vähän niin kuin seisoo. Toivoisi kyllä, että tähän löytyisi kansallinen tahto. Joskus aikoinaan on tehty Pohjois-Karjalastakin Ouluun rata, joka osin nyt jäisi, ainakin pieni pätkä, toimenpidekiellon alle. Ei ole rahoja olemassa, mutta siellä on jokseenkin mahdotonta liikennöidä, tai jos liikennöidään, niin hyvin pienillä kuormilla ja hitaasti. Toivoisin nyt sitten, kun toiveitakin saa esittää — ministeri saattaa olla ministeri vielä ensikin kaudella — että hän muistaisi sitten neuvotteluissa semmoisia osuuksia, missä kuljetetaan kuitenkin hyvin paljon raaka-aineita, tavaroita — ja ennen kaikkea pohjoisemmalla radalla kulkee puutavaraa paljon, se ruokkii noita Oulun tehtaita pohjoiskarjalaisella hyvällä puulla — ja saataisiin sitten koriin, jos siellä rautatien puolella koria on, vai liekö säkkiä, häkkiä tai vaunuja, sen verran rahaa, että saadaan korjattua se rata. Nimittäin se on tärkeä yhdysverkko tuonne pohjoiseen päin.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ratalaki on todella tarpeellinen siinä mielessä, että siinä radan pitäjälle laissa määritellään tehtävät. Nyt esimerkiksi, kun 5 500 tasoristeystä on tällä hetkellä rautateitten käytössä, niin kun Ratahallintokeskuksessa liikennejaosto vieraili, johtaja kertoi, että 30 vuotta menee ennen kuin nämä tasoristeykset pystytään poistamaan, koska ei ole rahaa. Nyt jos katsotaan lakia 29 §:n eli kunnossapidon kohdalta esimerkiksi, niin siellä velvoitetaan, kun rataluokka määritellään, että sen luokan kunnossapito pitää suorittaa, oli rahaa tai ei. Siinä mielessä eduskunnalla on hirvittävä vastuu tämän ratalain toimeksiannosta ja valvomisesta.

Sitten toinen asia vielä. Kun noin 1 000 kilometriä on semmoista rataosuutta Suomessa, joka vaatii peruskorjausta juuri pölkkyjen ja kiskojen takia, ja nyt on 300 kilometriä nopeusrajoituksia VR:n puolesta ja nyt jatkossa veikataan 800 kilometriä lisää, niin jokainen meistä tietää, että kyllä eduskunnan pitäisi paneutua paremmin tähän uuteen ratalakiin ja hoitaa rahoitus niin, että VR pystyy toimimaan ja toimimaan nimenomaan ratalain mukaan ja velvoitteet hoitamaan laillisesti.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lyhyesti. Olen täsmälleen samaa mieltä edustajien kanssa näistä tasoristeysongelmista, joita meillä valitettavan paljon vielä on. Kaikkien näiden uusien ratahankkeiden, joita me olemme saaneet kuitenkin nyt kohtuullisesti liikkeelle, osaltahan aina katsotaan erikseen ja perusparannuksissa tasoristeyksiä poistetaan. Se on lähtökohta, ja näin pitää tietenkin olla, koska aivan liikaa meillä tapahtuu vielä onnettomuuksia. Mutta tahti on, kuten ed. Kuosmanen tässä totesi, valitettavan hidas.

Mitä tulee ed. E. Lahtelan kysymykseen näistä menettelyistä, niin kyllä tässä tähdätään siihen, että saataisiin nopeampi ja myöskin osin kevyempi menettely, kuitenkin siten, että nämä laillisuusnäkökohdat voidaan huomioida. Varmasti sitten täällä asiantuntijakuulemisessa tästäkin eduskunta saa lisäinformaatiota vielä myös muilta tahoilta.

Sitten näitten vähäliikenteisten ratojen osalta todella Ratahallintokeskuksella on omia suunnitelmiaan. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että nämä pitää käsitellä. Tämä ei voi olla mikään viranomaisratkaisu ja yksi nuijankopautus jossakin elimessä, vaan sen vuoksi juuri nyt tässä laissakin on sitten määritelty, että sen täytyy olla avoin prosessi, jossa myös kansalaiset, kuntalaiset, alueen asukkaat voivat olla mukana. Myös juuri sen takia lisättiin tänne viittaus siitä, että myöskin ministerivaliokunnan kautta pitää käsitellä, ei pelkästään siis ministeriön päätös tässä asiassa riitä. Kyllä taipuisin vähän samalle kannalle kuin ed. Pulliainen, että aika laajapohjaisesti näitä ratkaisuja täytyisi tehdä, mikäli sellaisiin mennään. Tulevaisuuden ennakointi on hirveän vaikea laji, ja me emme voi tietää, mitä rataosuuksia mahdollisesti vielä 10—20 vuoden päästä tulemme todella tarvitsemaan.