Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Vuorotteluvapaan vakinaistaminen on sinänsä kannatettava toimenpide. Se auttaa työssäjaksamisessa ja tarjoaa työntekijälle korvaamattoman mahdollisuuden esimerkiksi omaishoitajana toimimiseen. Samalla se on oiva keino lisätä työttömien mahdollisuutta osallistua työelämään.

Vuorotteluvapaasijaisuus on tällä hetkellä mahdollista vain työttömille. Jatkossa kannattaisi selvittää, voitaisiinko vuorotteluvapaajärjestelmää laajentaa niin, että myös opintojensa loppuvaiheessa oleva opiskelija voisi käyttää tätä mahdollisuutta, ikään kuin päästä työmarkkinoille sujuvammin mukaan. Tämä pitäisi luonnollisesti toteuttaa niin, ettei se viivytä opintojen valmistumista.

Harjoittelupaikoista samoin kuin työpaikoista on tällä hetkellä pulaa, ja on erittäin ongelmallinen tilanne, jos nuoria ammattitaitoisia ihmisiä valmistuu suoraan kortistoon. Tämä on yhteiskunnallisestikin hyvin haitallista, ja siksi kaikki tilannetta helpottavat keinot tulisi miettiä hyvin tarkoin.

Tulevaisuudessa, jos kehitys menee siihen suuntaan, että meillä alkaa olla työvoimapulaa esimerkiksi hoiva-alalla, voitaisiin harkita myös eläkeläisten ottamista vuorotteluvapaasijaisten piiriin. Kaiken kaikkiaan näkisin niin, että lainsäädännössä on ajateltava vuorotteluvapaata ikään kuin mahdollisuuksien luomisena ihmiselle. Eli mieluummin luodaan mahdollisuuksia kuin rajoitetaan liiaksi sellaisia käytäntöjä, joista voi olla hyötyä niin työelämää kuin inhimillistä elämää ajatellen.

Arvoisa puhemies! Valitettavaa on, jos vuorotteluvapaata käytetään tavallaan niin kuin ensiapuna huonoon työilmapiiriin tai muihin vastaaviin ongelmiin. Se voi tarjota lyhyen tauon näistä ongelmista, mutta ei missään nimessä poista niitä.

Työelämää pitää kehittää edelleen sellaiseksi, että työssäjaksaminen parantuu, ja siinä mielessä tämä vuorotteluvapaan vakinaistaminen on tervetullut päätös hallitukselta.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen lakiesitys on erittäin kannatettava. Vuorotteluvapaalla oli 161 000 palkansaajaa vuosina 1996—2007. Se kertoo tämän lain tarpeellisuudesta ja suosiosta. Vuorottelusijaisina oli 143 000 työtöntä työnhakijaa. Naisia on ollut sekä vuorottelijoina että sijaisina koko vuorotteluvapaajärjestelmän ajan selvä enemmistö, runsas 70 prosenttia. Vuorottelijoiden keski-ikä on ollut noin 43 vuotta ja sijaisten noin 34 vuotta, ja puolet vuorottelijoista ja sijaisista on kuntasektorilla, kolmasosa yrityksissä ja kymmenesosa valtiolla. Kaikkiaan noin 60 prosenttia vuorottelusta on tapahtunut julkisella sektorilla, ja peräti kolmannes vuorottelijoista on terveys- ja sosiaalipalvelualalla.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korosti tässä lausunnossaan, että pidetään erittäin tärkeänä sitä, että työntekijöillä on mahdollisuus pitää taukoa työelämästä kymmenen vuoden työuran jälkeen. Se voi olla tarpeellista ja hyödyllistä monista eri syistä ja myös sen takia, että se edistäisi työssäjaksamista. Täytyy olla yksilöllinen ja joustava tapa sovittaa yhteen työaikoja elämän eri tilanteissa ja vaatimusten kanssa.

Vuorotteluvapaan vaikutuksista työllisyyteen ja työssäjaksamiseen tehdyn tutkimuksen mukaan vuorotteluvapaalaki on selkeästi onnistunut parantamaan sijaisten asemaa työmarkkinoilla ja edistänyt työttömien työllistymistä myös vuorottelusijaisuuden jälkeen. Sijaisten työllisyysaste on vielä 4—8 vuotta sijaisuuden jälkeen noin 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vertailuryhmällä, mutta tässä olisi ... (Puhemies: 2 minuuttia!) — No, selvä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Vuorotteluvapaan vakinaistaminen on erittäin kanna-tettavaa. Elinkeinoministeriön rahoittama tutkimus osoitti oivallisesti, että vuorotteluvapaiden ottajien työurat eivät ole pelätysti muodostuneet kuitenkaan pidemmiksi kuin vertailuryhmän. Lisäksi vuorotteluvapaa on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi monista tutkimuksessakin esitellyistä syistä. On myös todettava, että jos vuorottelijoita on vuositasolla ollut 14 000:sta jopa 16 000 henkilöön, voi sanoa, että todellakin tälle järjestelylle on ollut kysyntää. Erityistä kysyntää on ollut juuri nuorten ikäluokassa eli 20—29-vuotiaiden ikäluokassa, sillä lähes 40 prosenttia vuorotteluvapaasijaisista on tähän ikäryhmään kuuluvia. Voinkin todeta itse tätä kokeilleena, että vuorotteluvapaa on myös erittäin hyvä mahdollisuus tulla työmarkkinoille. Olen itse saanut opettajan ensimmäiset oppivuodet kokeiltua juuri tämän vuorotteluvapaasijaisuusjärjestelmän kautta.

Näin ollen, arvoisa puhemies, totean, että haluan omalta osaltani kannattaa vuorotteluvapaan vakinaistamista. Se on erittäin hyvä lakiesitys.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että tätäkin hyvää hallituksen esitystä opposition edustajat näin vuolaasti kehuvat.

Tällä esityksellä on toki merkittävä työllistävä vaikutus, mutta haluan nähdä tämän myös osana keskustelua siitä, miten me kykenemme parantamaan työurien pituutta. Eli tällä vuorotteluvapaallahan on se keskeinen tehtävä, että se parantaa työssäjaksamista. Edelleen vuorotteluvapaajärjestelmää kehittämällä pystytään varmasti nykyistäkin parempia tuloksia saavuttamaan.

Itse olen nähnyt niin, että muutoinkin meidän pitäisi siirtyä tässä työurien pidentämiskeskustelussa siihen, että luovuttaisiin käsitteistä kouluikä, työikä ja eläkeikä ja otettaisiin huomioon yksilölliset tarpeet, yksilölliset tarpeet myös lepoon tai perheen parissa olemiseen. Yksi elementti tässä keskustelussa yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta on tällaiset kausivapaat, joissa vuorotteluvapaa on erinomainen ja edelleenkehitettävä esimerkki.