Lasse  Hautala  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä tämän vuoden kolmannen lisätalousarvion aloitteet. Olen tehnyt lisätalousarvioaloitteen tulvavahinkojen korvauksista. Kuten tiedämme, sateisen kesän jälkeen Suomessa on ollut poikkeuksellisen sateinen syksy. Läntisessä Suomessa on paikkakuntia, joilla lokakuun sademäärä nousi jopa yli 200 millimetrin. Erityisesti runsassateista aluetta ovat olleet Satakunnan pohjoisosat, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaan maakunta. Näissä maakunnissa tulvista johtuen on aiheutunut vahinkoja korjaamattomalle kasvustolle ja myöskin tulvavahinkoja, jotka ovat koskettaneet asuinrakennuksia, tuotantorakennuksia, irtaimistoa, teitä ja siltoja. Alustavien arvioiden mukaan vahingot saattavat nousta jopa aina 30 miljoonaan euroon saakka. Lähiviikkojen ja lähikuukausien aikana nämä vahingot tulevat täsmentymään.

Tulvavahinkoja aiheutui korjaamattomalle sadolle myös siitä syystä, että suurempien, asutuskeskuksille tulevien vahinkojen välttämiseksi esimerkiksi Ilmajoen Alajoella tulva-alueella turvaportit avattiin ja vesi päästettiin pellolle. Esimerkiksi kahden tilan osalta siellä jäi yli 50 hehtaaria puimatonta vehnää veden alle, ja näin ollen tilakohtaisesti siellä menetykset ovat useita kymmeniätuhansia euroja. Mielestäni nämä vahingot tulee luonnollisesti korvata tulvavahinkokorvauslain mukaisessa järjestyksessä eikä satovahinkolain mukaan, koska nämä vahingot aiheutuivat ihmisen tekemästä ratkaisusta. Mikäli tulvavahinko olisi kohdistunut asuinrakennuksiin, silloin olisi ollut luonnollista, että ne olisi korvattu sen 80 prosentin mukaisesti, mutta nyt sitten kun on sadolle tullutta vahinkoa, tämä kysymys on vielä auki.

Toinen maakunta, mihin on myöskin tullut nyt ongelmia, on Saimaan alue, ja siellä on erityisesti se, että Saimaan vedenpinta on todella korkealla. Korkea vedenpinnan taso aiheuttaa useita ongelmia niin asutukselle, loma-asutukselle, elinkeinoille ja erityisesti maa- ja metsätaloudelle. Kulunut syksy on vaikeuttanut ja hankaloittanut myöskin lannanlevitystä, ja mikäli Saimaan vedenpinta tulee jäämään niin korkealle kuin se tällä hetkellä on, se tulee estämään lannanlevityksen myöskin ensi keväänä. Siksi olisi tärkeää, että Saimaan juoksutuksia tultaisiin lisäämään tällä hetkellä olevasta 1 000 kuutiosta sekunnissa vähintäänkin 1 200:aan mutta mieluummin sitäkin korkeampaan tasoon. Näin ollen voitaisiin välttää jatkossa tulevia vahinkoja.

Olen iloinen siitä, että myöskin perussuomalaiset ovat tehneet lisätalousarvioaloitteet sekä tulvien aiheuttamien vahinkojen että satovahinkojen korvaamiseen, mutta valitettavasti teidän aloitteissanne nämä euromäärät ovat niin pieniä, että ne eivät tule kattamaan läheskään sitä tarvetta, mikä on. Tulvavahinkojen osalta 4 miljoonan euron taso tulisi kattamaan vain noin 10 prosenttia vahinkotasosta. Ja satovahinkojen osalta 3 miljoonaa euroa: tiedän sen, että yksinomaan Etelä-Pohjanmaalla vahingot nousevat jo useisiin miljooniin euroihin.

Arvoisa puhemies! Toivon niin, että tämä lisätalousarvioaloite, joka on tulvavahinkojen korvaamiseen osoitettava 25 miljoonan euron määrä, tulee täällä talossa hyväksytyksi ja näin ollen viljelijöille ja kiinteistöjen omistajille aiheutuneet vahingot tulevat siten korvatuiksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tehnyt lisätalousarvioaloitteita kohteista, jotka selkeästi kaipaavat valtiolta pikaista lisärahoitusta. Toivottavasti nämä aloitteet johtavat toimenpiteisiin ja nämä rahat myös myönnetään tärkeisiin kohteisiin, joihin olemme niitä esittäneet.

Viimeaikaiset poikkeuksellisen kovat tulvat Pohjanmaalla ja Pohjois-Satakunnassa ovat hyvin osoittaneet, että on syytä varata selvästi nykyistä runsaammat resurssit tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen. Hallituksen lisätalousarviossa poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen suuntaama määräraha on mielestämme alimitoitettu. On kohtuullista, että suuren hädän hetkellä eivät kansalaisten mielessä ole päällimmäisenä taloudelliset asiat, vaan he voivat luottaa tällöin saavansa valtiolta taloudellista tukea, joten olemme esittäneet, että hallituksen kolmanteen lisätalousarvioon lisätään 4 miljoonaa euroa poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen.

Satovahinkojen arvioidaan olevan vuoden 2012 poikkeuksellisista sääolosuhteista johtuen keskimääräistä suurempia. Hallituksen lisätalousarviossa satovahinkojen korvaamiseen suuntaama määrärahalisäys on perussuomalaisten mielestä alimitoitettu, joten esitämme 3 miljoonan euron lisämäärärahaa satovahinkojen korvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Kataisen hallitus on harjoittamillaan toimenpiteillä lisännyt kuntien ja kuntalaisten välistä eriarvoisuutta. Kunnat joutuvat niukkenevien määrärahojen puristuksessa karsimaan peruspalveluihin sijoitettuja määrärahoja, mikä tarkoittaa käytännössä palveluiden heikentymistä. Tästä kehityksestä kärsivät erityisesti kaikkein heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevat kuntalaiset. Julkisten palveluiden saatavuus on yksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen tasa-arvon mittareista, ja Suomen terveydenhuolto on viime vuosina luisunut OECD:n tutkimusten mukaan kohti suurempaa epätasa-arvoa. Rikkaiden ja köyhien terveyserot ovat Suomessa jo nyt länsimaiden jyrkimpiä. Hallituksen suunnittelemat kuntien valtionosuusleikkaukset tulevat lähivuosina heikentämään tilannetta entisestään. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2012 kolmanteen lisätalousarvioon lisäyksiä 100 miljoonaa euroa kuntien peruspalveluihin tarkoitettujen valtionosuuksien korottamiseen.

Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat elää keskellä vaikeita aikoja, kun se joutuu painiskelemaan samaan aikaan ajoittuvien puolustusvoimauudistusten ja budjettileikkausten kanssa. Hallitus leikkaa puolustusmenoista kovalla kädellä, ja vaarana on, että Puolustusvoimien rakennemuutos ryöpsähtää hallitsemattomaksi. Jokapäiväinen toiminta ei pian enää säily edes kohtuullisella tasolla. Kaikesta huolimatta varusmiehet tarvitsevat maastovuorokausia ja reserviläiset kertausharjoituksia, Ilmavoimilla tulee olla varaa hävittäjien lentotunteihin ja Merivoimilla merellä vietettyihin vuorokausiin. Puolustushallinto on jo toteuttanut suuren osan realistisesta vyön kiristämisestä, ja nyt leikkaukset syövät suoraan Puolustusvoimien suorituskykyä. Suomen mahdollisuudet itsenäiseen ja uskottavaan koko maan puolustukseen rapautuvat, semminkin kun jalkaväkimiinoista luovutaan Ottawan sopimuksen myötä.

Lisäpanostuksia kaivataan erityisesti kertausharjoituksiin, jotka on tällä hetkellä ajettu käytännössä alas, vaikka ne ovat kiistatta kustannustehokas keino ylläpitää maanpuolustuksemme suorituskykyä ja uskottavuutta. Kertausharjoitukset ovat välttämättömiä tulevalle reserville, joka on puolustusratkaisumme peruspilareita. Ilman koulutettua miehistöä ja kunnollisia varusteita alueellinen puolustuksemme käy mahdottomaksi. Tämän perusteella esitämme lisäystä 3 miljoonaa euroa Puolustusvoimien toimintamenoihin.

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuksien juttumäärät ja työpaineet ovat kasvaneet. Tämä merkitsee kansalaisten oikeusturvan huonontumista etenkin juttujen käsittelyaikojen pidentymisen muodossa, mistä Suomen valtio saa jatkuvasti moitteita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ja joutuu maksamaan viivästyskorvauksia. Myös harmaaseen talouteen liittyvät rikosoikeudenkäynnit ovat usein erittäin vaativia ja laajoja, joten tehokas harmaan talouden torjunta vaatii riittävien resurssien osoittamista myös tuomioistuimille. Hallituksen lisätalousarvioesityksessä esittämät lisäresurssit tuomioistuimille ovat mielestämme riittämättömät epäkohtien lisääntymisen estämiseksi, saati niiden poistamiseksi, joten esitämme, että lisätään 500 000 yleisten tuomioistuinten toimintamenoihin.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan lämpimästi kannattaa edustaja Hautalan lisätalousarvioaloitetta määrärahan osoittamisesta tulvavahinkojen korvaamiseen. Edustaja Hautala otti esille muun muassa Saimaan vedenpinnan ja että Saimaan vedenpinta on jatkuvassa nousussa. Saimaan vesistö vaikuttaa lähes koko Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon maakuntien kuuluessa suurimmalta osin Vuoksen vesistöalueeseen. Saimaan vedenkorkeuteen vaikuttaa koko Vuoksen alueen vesitilanne, joka on tällä hetkellä poikkeuksellisen vaikea. Siksi juoksutuksia on jatkettava, jotta suuremmilta vahingoilta vältytään.

Arvoisa puhemies! Epävarmuus talouden suunnasta näkyy etenkin yksityisissä investoinneissa, sillä niiden ennustetaan laskevan. Eikö nyt valtion toimesta tulisi käynnistää sellaisia hankkeita, joilla parannettaisiin työllisyyttä? Heikkenevästä ja huonokuntoisesta tieverkosta aiheutuu paljon haittoja: liikenneturvallisuus heikkenee, energiankulutus ja päästöt lisääntyvät sekä kuljetusajat kasvavat. Tähän pohjautuvat lisätalousarvioaloitteet 91, 92 ja 93, summaltaan yhteensä 4 miljoonaa euroa.

Lisätalousarvioaloite 93 eli 2 miljoonan euron määrärahan osoittaminen valtatien 6 välin Taavetti—Lappeenranta rakentamisen kilpailutuksen järjestämiseen ja raivaustöiden aloittamiseen tien rakentamista varten on perusteltu. Onhan hanke myös liikennepoliittisessa selonteossa hallituskaudella toteutettavien kohteiden joukossa. Hankkeen tiesuunnitelma on myös valmis.

Valtatie 6 on Suomen teollisuuden raaka-aine- ja satamakuljetusten tärkeimpiä väyliä sekä Suomen ja Venäjän tieliikenteen toinen pääyhteys. Kyseisellä tieosuudella liikennöi päivittäin noin 10 000 autoa, mistä poikkeuksellisen suuri osuus on raskasta liikennettä eli noin 2 300 arkipäivisin. Raskaan liikenteen ja henkilöautoliikenteen suuri määrä aiheuttaa usein isoja jonoja kapealla tiellä ja ongelmia tasoliittymissä. Ohitusmahdollisuudet ovat riittämättömät, ja suuret nopeusvaihtelut aiheuttavat oman vaaratilanteensa. Kyseisellä tieosuudella onnettomuusriski on tilastojen mukaan yli kaksinkertainen verrattuna valtateiden keskimääräiseen riskiin. Siksi tiehanke tulisi saada käynnistettyä nopeasti.

Lisätalousarvioaloitteet 91 ja 92 perustuvat myös Venäjän suuntaan tapahtuvan liikenteen lisääntymiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Valtatien 13 yhteysväli Mikkeli—Lappeenranta on tärkeä puunjalostusteollisuuden raaka-aineiden kuljetuksille sekä samalla myös tärkeä tavara- ja henkilöliikenteen yhteys Keski-Suomesta Venäjän suuntaan. Yhteysvälille laadittiin vuonna 2010 toimenpidesuunnitelma. Koko tieväliä ei varmaankaan saada parannettua kerralla, mutta tärkeimmäksi parannuskohteeksi arvioidun Myttiömäen kohdan parantaminen Savitaipaleella tulisi aloittaa pikaisesti. Siksi sen aloittamiseksi esitän 1 miljoonan euron määrärahaa.

Lisätalousarvioaloite 91, määrärahan osoittaminen tien 387 peruskorjaukseen, perustuu myös siihen, että se on suora yhteys valtatieltä 13 Lappeenrannasta Vaalimaan rajanylityspaikalle. Tällä tievälillä tulee liikenne lisääntymään runsaasti tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Päätie- ja perustieverkostoamme ei saa päästää rapautumaan, vaan se tulee pitää kunnossa, ja vaarallisia kohtia tulee parantaa taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Tiehankkeilla voidaan parantaa myös työllisyyttä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ruohonen-Lernerin kaikkia viittä lakialoitetta tähän lisätalousarvioon. Erityisesti otan kantaa tähän määrärahan osoittamiseen kuntien peruspalveluihin tarkoitetun valtionosuuden korottamiseen.

Nythän tilanne peruskunnissa on sellainen — peruskuntiahan on vielä muistaakseni hieman yli 300, vaikka niitä on yhdistelty tässä — että esimerkiksi Jyväskylässä, missä minä olen valtuustotason päätöksentekijä, meidän budjettimme tänä vuonna 2012 on reippaasti yli 900 miljoonaa ja yli 55 prosenttia menee nimenomaan sosiaali- ja terveyspuolen palveluihin. Me jouduimme jo tälle vuodelle korottamaan kunnallisveroa 0,5 prosenttia, ja viime maanantaina teimme päätöksen vuoden 2013 kunnallisesta veroprosentista: me jouduimme taas nostamaan sitä 0,5 prosenttia, eli vero on ensi vuonna 20 prosentin tasolla. Tämä johtuu lähinnä siitä, että hallitus viisaudessaan hallituskaudella, tästä eteenpäin, edelleen vähentää kuntien valtionosuuksia 631 miljoonaa vuodessa ja kehysriihessä on sovittu vielä ylimääräisestä 875 miljoonan euron vähennyksestä. Eli 3,4 miljardia. Ja kyllä tämä varmasti aiheuttaa kaikissa kunnissa sen, että kunnat joutuvat tarkistamaan veroprosenttiaan, ja aina ylöspäin. Eli tässä mielessä edustaja Ruohonen-Lernerin esitys siitä, että tässä lisätalousarviossa, joka nyt on käsittelyn alla, kuntien peruspalveluihin valtionosuuksia lisätään 100 miljoonaa euroa, on oikeus ja kohtuus tältä eduskunnalta peruskuntia kohtaan.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattila on tehnyt kolmanteen lisätalousarvioon miljoonan euron määrärahalisäyksen Oulun Eteläisen instituutin tutkimustoiminnan kehittämiseen. Kyseessä on Laguna-hanke, joka on maanalaisen fysiikan tutkimusyksikkö, ja se on kansainvälinen hanke, jota johtaa Cern.

Yksi sijoituspaikoista ja potentiaalinen sellainen on Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaalla. Me olemme maakuntarahalla jo vuosia pyrkineet pitämään tätä Laguna-hanketta hengissä ja elossa niin, että se hanke on edennyt ja tutkimustyö siellä entisellä kaivosalueella on pystynyt jatkumaan. Mutta nyt me vaadimme ja tarvitsemme ehdottomasti valtioneuvostolta tiedepoliittista linjausta siihen, lähteekö Suomen valtio mukaan tähän kansainvälisen tutkimusyksikön rahoittamiseen. Puhemies Heinäluoma vieraili Oulussa ennen kunnallisvaaleja, ja hän näytti tälle hankkeelle vihreää valoa, niin että valtioneuvostossa erittäin tarkasti ja huolella tulevassa budjetissakin pystyttäisiin ensi vuodelle huomioimaan tämä mahdollisuus mahdottoman tärkeän ja korkeatasoisen fysiikan tutkimuskeskuksen perustamiseen tuonne Pyhäjärvelle Pohjois-Pohjanmaalle. Nyt toivon ja haluan, että lisätalousarviossa jo otetaan askel siihen suuntaan, että hanke etenee hyvässä myötätuulessa, mitä myöskin maakunnan kehittämisrahalla tänäkin vuonna tuetaan.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan Pirkko Ruohonen-Lernerin tekemiä aloitteita ja myöskin Pirkko Mattilan Laguna-hankketta koskevaa aloitetta, ja myöskin tuen Vehkaperän äsken pitämää puheenvuoroa.

Perussuomalaiset tosiaan osoittivat tulvavahinkoihin vähän alimitoitetun määrärahan, koska se tehtiin jo joskus reilu kuukausi sitten tuo aloite ja nyt sen jälkeen sääolojen ja tulvien myötä vahinkojen suuruus on kasvanut, niin että olen valmis kannattamaan myöskin Lasse Hautalan tekemää aloitetta. Se on oikeamman suuruinen, kun otetaan tämän vuoden suuret satovahingot huomioon. Tuo perussuomalaisten 3 miljoonan tulvavahinkoraha riittää paremmin tuommoisena normaalina vuonna, koska hallituspuolueet ovat leikanneet kyseiset määrärahat viime aikoina ihan alimitoitetuiksi. Normaalinakin vuonna tarvitaan tuo 3 miljoonan lisämääräraha.

Jostain syystä Suomessa jokia on perattu latvoilta ja sitten jätetty alajuoksut perkaamatta. Pyytäisin hallitusta kiinnittämään huomiota siihen, että lisämäärärahoja näitten jokien perkaamisten loppuun saattamiseen tuolla Pohjanmaan joissa annettaisiin ja tehtäisiin asiat järkevästi. Lisäksi pitäisi säätää lakeja, joilla voimayhtiöitten vedensäännöstelyä valvottaisiin niin, että silloin kun näyttää, että tulee sateinen syksy, pidettäisiin vedenpinnat padoissa ja muualla riittävän alhaalla, ettei tulisi tämmöisiä kohtuuttomia tulvia ja ylivuotoja ja juoksutuksia ihmisten asuntoihin ja pelloille.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Torniaisen tekemät aloitteet näitten teiden osalta ovat erittäin tärkeitä Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta, minkä takia haluan tukea hänen esityksiään. Valitettavasti en päässyt niitä ajanpuutteen takia allekirjoittamaan.

Vt 6 Lappeenrata—Imatra-välillä on nyt peruskorjattu, ja se on osoittanut toimivuutensa ja sitä kautta vahvistanut koko Etelä-Karjalan, voisiko sanoa, yhteistoiminnallisuutta ja mahdollistanut myös meidän alueemme kokonaisvaltaisen kehittämisen ja kehittymisen. Nyt ongelmaksi saattaa syntyä se, että jos tämä tien peruskorjaus pysähtyy tähän eikä sitä lähdetä jatkamaan välille Lappeenranta—Taavetti, niin voi olla, että tästä tulee todellinen pullonkaula koko meidän Suomen liikennelogistiikankin kannalta. Tällä hetkellä vt 6:n Taavetti—Lappeenranta-väliset tiesuunnitelmat ovat valmiit siltä osin, että ne pystyttäisiin käynnistämään vaikka välittömästi, ja nyt olen ymmärtänyt sen, että ministeri Kyllösen työn pohjalta asia kuitenkin etenee tämän mukaisesti.

Myönteistä on myös se, että yhteiskunnan avautumisen ja Venäjän talouskasvun myötä rajaliikenne kasvaa todella kovaa vauhtia. Tällä hetkellä rajan ylittää noin 10 miljoonaa henkilöä vuositasolla. On arvioitu, että tämän Venäjän talouskasvun myötä liikennevirta kasvaisi, tuplaantuisi, jopa kaksinkertaiseksi vuonna 2018. Elikkä noin 20 miljoonaa henkilöä kulkisi tämän rajanylityksen kautta ja tulisi sitä kautta kuormittamaan myös vt 6:ta. Tältä osin tällä liikenteellä ja sen sujuvuudella on merkitystä koko Suomelle, ei ainoastaan Etelä-Karjalalle, vaan koko meidän Suomen kansantaloudelle ja työllisyydelle. Tästä syystä toivoisin, että tämä edustaja Torniaisen aloite ennen kaikkea tälle vt 6:n Taavetti—Lappeenranta-välille otettaisiin vakavaan käsittelyyn hallituksessa tulevassa budjettikäsittelyssä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan tuoda vielä esiin täältä Ville Vähämäen tekemän ehdotuksen, missä on määrärahan osoittaminen teknologiaosaajien työllistymisen ja koulutuksen tukemiseen.

Tämä on Suomessa hyvin ajankohtainen aihe, kun Nokia ja muut teknologiayhtiöt ja tietotekniikkayhtiöt ovat lomauttaneet paljon ihmisiä ja vielä enemmän on lomautuksen alla. Sekä työvoimaministeriössä että opetusministeriössä ja monessa muussakin paikassa olisi hyvä miettiä, miten ja mistä, miltä aloilta saadaan näille osaajille lisätyötä ja minkälaisia panostuksia tulee tehdä.

Puhutaan paljon korkeasta teknologiasta ja uusista innovaatioista, mutta nyt laman aikana on aika panostaa siihen, että keksitään uusia yrityksiä, annetaan työvoimaa, ehkä valtion tuellakin, pienille ja keskisuurille yrityksille, että ne saavat tätä tietotekniikka- ja elektroniikkapuolen osaamista yhdistettyä valmiisiin tuotehankkeisiinsa. Sitä kautta voidaan saada lisää työpaikkoja jatkossa ja tuottavuutta ja verotuloja lisääntyvästä ulkomaankaupasta. Nokiassa varsinkin oli paljon ulkomaankaupan osaajia, joiden kokemusta voidaan hyödyntää, kun annetaan mahdollisuus pienille yrityksille palkata heitä projekteihinsa.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tällaisena poikkeuksellisena vuonna, jolloin sademäärät ovat olleet erittäin runsaita, on enemmän kuin paikallaan se lisätalousarvio, jonka edustaja Hautala on täällä tehnyt määrärahan osoittamisesta tulvavahinkojen korvaamiseen viljelijöille. Myöskin kiinteistöjen omistajille on aiheutunut erittäin mittavat vahingot, joihin missään tapauksessa ne alun alkaen varatut määrärahat eivät tule riittämään. Siksi on perusteltua, että hallitus ja myös hallituspuolueet täällä eduskunnassa pikaisesti antavat signaalin siitä, että rahat löytyvät ja korvaukset maksetaan. Se on oleellisen tärkeää, koska ne ovat näille viljelijöille ja kiinteistönomistajille heistä itsestään riippumattomista syistä aiheutuneita vahinkoja ja ne täytyy korvata.

Myös täytyy kiinnittää huomiota tulvien ennaltaehkäisyyn ja tulvasuojeluun ja myöskin siihen, että tuolla Saimaan alueella vedenpinnan korkeus on nyt historiallisen korkealla. Vaikka sitä tällä hetkellä juoksutetaan tuo 1 000 kuutiota sekunnissa, siitä huolimatta pinta vain jatkaa nousuaan. Siksi on perusteltua se, että lisäjuoksutuksia edelleen tehdään ja nostetaan se taso sinne 1 200 kuutioon sekunnissa, koska jos me jäämme näin korkealle tasolle talveksi, ne vahingot tulevat olemaan erittäin paljon suuremmat kuin jos Saimaan pinta palautuu sille kohtuulliselle tasolle, jonka toisi tullessaan se 1 200 kuutiometrin juoksutus. Näin ollen varmasti myöskin valtion rahoja kuluisi silloin vähemmän, jotenka nyt pitää käydä Venäjän viranomaisten kanssa pikaiset keskustelut siitä, että pystymme tuon liikkeen tekemään ja sillä tavoin myöskin säästämään valtion rahoja ja ennalta ehkäisemään mittavat vahingot.