Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kunta- ja palvelurakennehankkeen niin
sanottu alueseminaarivaihe on parhaillaan menossa. Tuhannet kuntapäättäjät
kokoontuvat näinä viikkoina, niin kuin me eilen
Oulussa, eri puolille Suomea keskustelemaan uudistuksen eri vaihtoehdoista
peruspalveluministerityöryhmän antamien kolmen
mallin pohjalta ja varsin tiukan aikataulun puitteissa. Viime päivinä kuitenkin olemme
saaneet kuulla, ministereidenkin suusta, ettei hankkeella olisikaan
kiirettä. Kysynkin pääministeri Vanhaselta:
Kuinka tärkeänä te pidätte
sitä, että päätökset saadaan
tehdyksi alkuperäisen aikataulun mukaisesti tämän
vaalikauden aikana?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tärkeänä!
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on toistuvasti viestittänyt,
ettei se ole sitoutunut mihinkään näistä annetuista
kolmesta mallista ja että maakunnassa käytävä keskustelu
ja siellä tehtävä valtava taustatyö ollaan aidosti
ottamassa huomioon ja niitä tuloksia kunnioitetaan.
Nyt on kuitenkin näkynyt julkisuudessa tietoja, että ainakin
toinen päähallituspuolue ikään kuin
keittiön kautta on ohjaamassa maakunnissa tehtävää työtä ja
keskustelua tietyn yhden mallin pohjalle puoluepoliittisen edun
nimissä. Näyttää siltä,
että kansalaisten palvelujen turvaaminen ja uudistuksen
kautta kuntien saamat mahdollisuudet selviytyä velvoitteista
ovatkin vaarassa jäädä puoluepoliittisten
tavoitteitten jalkoihin. Herra pääministeri, miten
aiotte arvovallallanne estää, ettei näin
pääsisi käymään?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tällä aluekierroksella kuntien
edustajat kyllä mielipiteensä kertovat ja sen
jälkeen alueilla valmistelutyötä jatketaan. Tämän
kierroksen jälkeen sitten hallitus ottaa aiheen käsittelyynsä.
Hallitus ei ole, niin kuin on ilmoitettu, sitoutunut näihin
rakennemalleihin. Lopputulos sitten riippuu hyvin paljon siitä palautteesta,
mitä saadaan. Siinä on eri näkökulmia otettava
huomioon. On täysin mahdollista, että eri vivahteita
näistä malleista sitten näkyy lopputuloksesta.
Kun asiaa valmisteleva ministeri ei ole paikalla, niin minusta
on parempi tämä keskustelu keskittää sellaiseen
kyselytuntiin, jolloin asiasta vastuussa oleva ministeri on läsnä.
(Hälinää — Välihuutoja)
Kyösti Karjula /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä kokoomuksen ed. Kurvinen
nostaa tavallaan tämmöistä provosoivaa
näkökulmaa. Minusta on erittäin tärkeää huomata,
että kokoomus on kaksi edellistä hallituskautta
istunut hallituksessa, paljon puhunut, mitenkä pitäisi
tällä alueella tehdä. Mitään
ei tapahtunut. Nyt (Ed. Zyskowicz: Kepu jarrutti kunnissa!) pääministeri
Vanhasen johdolla lähdettiin liikkeelle. Odotan sitä,
mikä on se todellinen kokoomuksen vaihtoehto.
Ensimmäinen varapuhemies:
Onko kysymykseen vastattavaa? Ei nähtävästi
ole.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! Minä kysyn valtiovarainministeriltä.
Te olette puhunut suoraan siitä, että kuntien
pitää jatkossa selvitä omilla veroillaan.
Ehkä tämä oli teidän mallinne,
että verotus siirretään kuntiin. Oletteko
te tietoinen, mitä siitä seuraisi kuntien kannalta?
Valtaisa eriarvoisuus, koska ei kaikilla ole samoja lähteitä saada
niitä verotuloja.
Toisekseen, mihin se johtaisi maan politiikan yleensä,
jos verotuksen pääosa siirrettäisiin
kuntien päätettäväksi? Oletteko
te näitä pohtinut enemmän? Minä olen
huolissani siitä, että tämmöinen
malli, mitä te olette esittänyt, veisi äärimmäiseen
suureen eriarvoisuuteen kuntien välillä.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
Arvoisa puhemies! Voin rauhoittaa ed. Tennilää, että tämä malli
voidaan toteuttaa täysin oikeudenmukaisella tavalla, mitä tulee
verotulojen kertymään. Siitä on maailmalla
jopa kokemuksiakin. Ruotsalaisethan tekevät jo tällä hetkellä sillä tavalla,
että peruspalvelujen rahoitus tapahtuu paikallisilla verotuloilla.
Tässähän on kysymys vain siitä,
että kunnat saisivat suoraan yhteiskunnan verotuloista
nykyistä suuremman osan käyttöön,
ilman että sen tarvitsee kiertää tämän
salin kautta. Se tietenkin edellyttää sitä,
että täytyy olla tasausjärjestelmä, jossa
kuntien väliset erot otetaan huomioon. Olemme tästä ed.
Tennilän kanssa ihan samaa mieltä.
Tarkoituksena on, että selvitetään,
voidaanko tähän uudistukseen liittää myös
tämä kunnallinen veromalli. Käydään
se ihan asiallisesti lävitse ja otetaan sitten kantaa,
kun on kunnollinen pohjatyö asiasta tehty. Siihen liittyy
monia näkökohtia kuntien ja valtion suhteista,
mutta yksi tärkeä mielestäni on se, että kunnallinen
itsehallinto toteutuu tietenkin varmemmin silloin, kun kunnilla
on myös suoraan omat verotulot käytössään.
Osmo Soininvaara /vihr:
Arvoisa puhemies! Tähän mennessä ei
juurikaan ole keskusteltu suurten kaupunkiseutujen hallinnosta.
Se on kuitenkin niin laaja asia, että vaikka kuntaministeri
ei ole paikalla, niin luulen, että täällä on
joukko ministereitä, joille tämä asia
kuuluu.
Oecd arvioidessaan Suomen kuntahallintoa oli nimenomaan sitä mieltä,
että kaupunkiseutujen hallinto on aivan retuperällä.
Se oli aika kovaa tekstiä, mikä sieltä tuli.
Me käsittelemme tänään myös
tätä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen yhdistämistä,
joka toimii hyvin, jos meidän kuntakokomme on isompi, mutta
johtaa asuntopolitiikan täydelliseen katastrofiin, jos
meillä on semmoinen kuntajako kuin nyt, koska sen jälkeen
tämä laki merkitsee suurta kannustinta siihen,
että mitä epäsosiaalisempaa asuntopolitiikkaa
kunta harjoittaa, sitä paremmin sillä menee. Tämä ei
voi olla hallituksen tarkoitus, ja näitä kahta
asiaa, tätä kuntajakoa ja tätä uudistusta,
ei oikeastaan voisi toteuttaa toisistaan riippumatta, tai tämä uudistus
ei oikein toimi nykyisellä kuntajaolla. Kysyn:
Onko jossakin vaiheessa tarkoitus tehdä näille kaupunkiseuduille
jotakin?
Työministeri Tarja Filatov
Arvoisa puhemies! Teoriassa on näin kuin ed. Soininvaara
sanoi, mutta itse asiassa käytännössä taitaa
olla niin, että siellä, missä on vaikeampi
saada asuntoja, on enemmän työmarkkinatuella olevia
ihmisiä. Silloin tavallaan ihmiset eivät tee päätöksiään
sen mukaan, missä kunnassa he asuvat, vaan tavallaan ne
syyt taustalla ovat joitakin muita. Mutta uskon, että jatkossa
näistä peloista voidaan päästä irti.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on todella pitkään
puhunut siitä, että kansalaisten peruspalvelujen,
kuten terveydenhuollon, opetuksen ja vanhustenhuollon, turvaaminen
edellyttää kunnissa rakenneremonttia, mutta viime
vaalikaudella ja aikaisemmin keskustalla ei ole, ed. Karjula, ollut
valmiutta tätä myöntää.
Nyt on päästy niin pitkälle, että kaikki
puolueet myöntävät, että uudistuminen
on välttämätöntä. Siitä tämän
päivän Kaleva kertoi isolla otsikolla.
Pääministeri Vanhanen, teille läheisen
puolueen suuren piirijärjestön johtaja ilmoitti,
että mitään ratkaisuja ei tule tehdä ennen
eduskuntavaaleja, koska tämä asia ei ollut minkään
puolueen vaaliohjelmassa eikä se ole hallitusohjelmassa. Kysyn:
Tuetteko ministeri Mannista vai oman puolueenne jarrumiehiä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Jos kyseinen piirijärjestön
puheenjohtaja on hallituksen jäsen, niin sitten kysymyksen ymmärtäisi,
mutta tämä on hallituksen kyselytunti ja vastaamme
hallitukseen liittyviin kysymyksiin.
Luonnollisesti tuen ministeri Mannista, jos ette tätä tiennyt.
(Naurua) Onko todella niin, että yli 20 vuotta eduskunnassa
istunut edustaja ei tiennyt tähän kysymykseen
vastausta? (Naurua)
Minna Lintonen /sd:
Arvoisa puhemies! Jos vuoteen 2015 mennessä saamme
yli 70 miljoonaa turkkilaista liittymään Euroopan
unioniin, niin luulisi, että onnistumme sijoittamaan 5
miljoonaa suomalaista uusiin kotikuntiinsa. Mutta tässä on
nyt ollut vähän epäselvyyttä aikataulusta.
Haluaisin kysyä nyt pääministeriltä:
Mikä on Paras-hankkeen aikataulu?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Riippuu lopullisen uudistuksen mittasuhteesta.
Jos uudistus vaatii perustuslain säätämisjärjestyksessä tehtäviä lainmuutoksia,
niin jokainen tietää, että aikataulu
on silloin pidempi, ellei muuta vaadita; silloin aikataulu voi olla
lyhyempi. Hallitus toimii niin, että se vetää linjauksensa
ensi kevään lopulla tai kesäkuussa — en nyt
muista sitä täsmällistä aikataulua —jotta saamme
tällä vaalikaudella sen peruslinjauksen tehtyä.
Sitten sen linjauksen sisältö tietysti lopulta
kertoo sen, kuinka paljon tulee sitten erillistyötä eri
lainsäädäntöhankkeiden tiimoilla,
ja kaikki se paljastaa sitten lopullisen toteutusaikataulun.