Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että julkiseen hankintaan liittyvää liiketoimintaa koskeva lainsäädäntö nykyaikaistetaan. Pari kommenttia hallituksen lakiesitykseen.

Lakiesityksen 1 §:ssä lähdetään siitä, ettei Hanselin tarkoituksena ole voiton tuottaminen. Toivottavasti tämä ei merkitse sitä, että lainsäädäntöteitse tehdään mahdolliseksi se, että Hansel tuottaa tappiota. Kääntäisinkin lakipykälän säännökset toisinpäin, eli Hanselin toiminnan on oltava kannattavaa. Hanselin toimintaa laajennetaan siten, että yhtiön tehtävänä olisi tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja. Asia on sinänsä hyvä. Valtion laitoksilla on paljon tekemistä, mitä tulee hankintojen kilpailuttamiseen.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on periaatteessa ihan kannatettava, mutta siihen liittyy myöskin, niin kuin ed. Laxell, joka on yrittäjä, totesi, yrittäjävastaisia asioita. Kun valtion hankintojen kokonaisarvo oli viime vuonna yhteensä 4,5 miljardia euroa, samaten kuntien hankintojen arvo vuonna 2006 näyttää olleen 12,25 miljardia euroa, nämä ovat huimia summia.

On jo tapahtunut valtion hankinnan kohdalla sellainen ilmiö, että paikalliset yritykset eivät enää voi myydä esimerkiksi yliopistoille ja monille muille julkisille laitoksille. Sanotaanko vaikka kotikaupungissani Oulussa aiemmin paikallinen yritys myi kaikki tietokoneet, ne ovat mittavia määriä laitteistoja ja myöskin niitten huolto- ja hoitosopimuksia. Ne kaikki menevät nykyään Helsingin kautta eli Hanselin kautta.

Olen tästä puhunut jo pari vuotta sitten, että on tulossa vielä niin sanottu kunta-Hansel elikkä myöskin kuntien hankinnat siirtyvät Kuntaliiton omistamaan yhteishankintayksikköön. Siinäkin toiminta-ajatus ja tehtävät vastaavat Hansel Oy:n tehtäviä ja toiminta-ajatusta. Tämä on siinä mielessä hiukan nurinkurinen ajatus, että totta kai suurissa hankinnoissa yhteishankinnalla saadaan etuja, alennuksia ja kaikkea sellaista mutta se taas sitten karsii myyntimahdollisuuksia ja toimeentulomahdollisuuksia niiltä paikallisilta yrittäjiltä.

Ruotsissa muun muassa tällaiset valtion virastot tekevät hankintansa itsenäisesti, Norjassakaan ei ole yhteishankintayksikköä, Tanskassa on jne. Eri maissa on erilaisia käytäntöjä. Virossa ei ole, Itävallassa ja Italiassa näyttää olevan. Olemmeko me tässäkin hyökkäämässä ikään kuin etunenässä partiopojan tavoin sellaiseen alhoon, että tämä vie paikallisilta yrittäjiltä ympäri Suomea leivän suusta?

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä olla ed. Laxellin kannalla tässä asiassa ja todeta, että tämä on sinänsä hyvä asia. En ymmärrä sitä, että yhteiskunta ei saisi pystyä edullisesti hankkimaan tarvitsemiaan palveluja ja muita hankintoja.

Tämä yhteishankinta on positiivinen nimenomaan sen vuoksi, mihin täällä jo viitattiin, että pystytään asiantuntevalla tavalla laatimaan myöskin näitä tarjouspyyntöjä ja nimenomaan niin, että ympäristökysymykset otetaan huomioon entistä tehokkaammin ja paremmin. Hallituksen esityksen kohdassa 4.4 onkin todettu erikseen tämä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta erittäin tärkeä näkökulma, eli pystyttäisiin tarkemmin katsomaan, mitkä ovat hankinnan kohteena olevan tuotteen elinkaarivaikutukset ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Tällä tavalla edistettäisiin ilmastonmuutoksen hillintää.

Nämä miljardiluvut, mitkä ed. Rajala luetteli, ovat todella suuria, yhteenlaskettuna siis lähes 19 miljardia euroa vuositasolla. Siellä on todella merkittävä tekijä sisällä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Tällä hetkellä me olemme laatimassa EU:n ympäristömerkintöjä, ekologisia merkintöjä, ekologista suunnittelua ollaan selvittämässä direktiivin lähtökohdasta.

Näin ollen tämä on hyvä työkalu, puhemies, valtiolle ja yhteiskunnalle, tämä Hansel Osakeyhtiö, ja painottaisin nimenomaan tätä ympäristönäkökulmaa tässä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole pienintäkään huomauttamista käytettyihin kolmeen puheenvuoroon, niissä on ollut juuri niitä näkökohtia, joita ajattelin tässä tuoda esille. Tässä on kysymys siitä, että pitää saada niin ammattitaitoinen instituutio kuin inhimillisesti katsoen sellainen voi olla nykyaikaisessa yhteiskunnassa ja myöskin niin umpirehellinen kuin olla voi. Näiden edellytysten ja myöskin näiden kriteerien, joilla kilpailutus tehdään, pitää olla kunnossa juuri sillä tavalla kuin ed. Tiusanen äsken juuri totesi.

Totean kuitenkin, että samalla kun on kysymys näistä näkökohdista, tällaisella instituutiolla voidaan sahata tätä valtiollista oikeutuksen pohjaa ja paikallista oikeutuksen pohjaa pois. Elikkä toisin sanoen samalla kun pyritään massiivisiin suurhankintoihin, pitää miettiä, että ne kuitenkin viipaloidaan sillä tavalla osiin, että elämä tällä Suomen niemellä jatkuu.