Arvoisa puhemies! Olemme omassa järjestössämme jututtaneet satoja lapsia viime vuosien aikana. Heillä on suuri huoli köyhyydestä, miten lapset voivat osallistua leireille, miten perheet pärjäävät. Tänään on luettu Helsingin Sanomista Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvityksiä toimeentulon vaikutuksista, miten nuoret kokevat ahdistusta, kokevat eriarvoisuutta — käytännön esimerkkejä. Tilastokeskus esittää meille tulojakotutkimuksissa, kuinka erityisesti yksinhuoltajat ovat jo 27-prosenttisesti köyhyyden parissa.

Jakaako hallitus tämän huolen, minkä oppositiosta sosialidemokraatit esittävät, ja mitkä olisivat ne uudet keinot, mitä tästä eteenpäin olisi näiden perheiden tilanteen parantamiseksi tehtävä?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Herra puhemies! Hallitus jakaa tämän huolen. On kysymys ei enempää eikä vähempää kuin siitä tulevaisuudesta, jota me rakennamme suomalaisessa yhteiskunnassa. Se, että lapset reagoivat näin voimakkaasti, on yksi osoitus siitä, että on tietoisuus. Nähdään, mitä se arki on, nähdään mitä kavereilla on, nähdään mitä toisilla on.

Mitä ne uudet keinot sitten ovat? Mielellään otetaan vinkkejä vastaan, kun kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa siitä, että meillä on köyhiä, jo sillä on merkitystä, että me tunnustamme, että meillä tässä yhteiskunnassa kaikilla ei mene hyvin. Sillä on merkitystä. Toisekseen, mitä uutta? Mielellään otetaan vastauksia vastaan niin tulonsiirtojen kuin palveluidenkin osalta.

Arvoisa puhemies! Tätä varmaan odottavat ne 150 000 lasta ja heidän vanhempansa myöskin näissä perheissä, että hallitukselta löytyisi joitakin keinoja. Sosialidemokraatit ovat vaihtoehtobudjetissaan esittäneet muun muassa työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamista, perusosan lisäämistä lapsiperheiden toimeentulotuessa, asumistuen ja työttömyyspäivärahan tason nostoa, niin että nämä perheet eivät joutuisi jatkuvaan toimeentulotuen parissa elämiseen. Meillä olisi tähän myöskin ollut mahdollisuus esittää rahoitusta, jos pääomatuloverotusta olisi korotettu. Onko hallitus vaikkapa meidän kolmen ensimmäisen esityksemme takana, miten näille pienituloisille perheille tulisi apua antaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Hallitus tekemillään päätöksillä sitoo lapsilisät, pienimmät äitiys-, vanhempain-, isyys-, sairauspäivärahat indeksiin 1.3.2011 alkaen. Hallitus teki lisäbudjettineuvottelussaan, ensi vuoden talousarvioon liittyvässä täydennysneuvottelussaan, toissa päivänä tiistaina päätöksen työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen nostosta. Hallitus päätti tavalla, joka tulee vaikuttamaan ensi vuonna noin 15 000 suomalaisen arkeen — jossa huomioidaan muun muassa eri perhekoot — suoraan näitten lapsiperheitten tilanteeseen. Se vaikutus, mikä tuolla tarveharkinnan tulorajojen nostolla on, on 1 eurosta noin 180 euroon kuukaudessa. Nämä ovat niitä toimenpiteitä, joita tämä hallitus on päättänyt tulevaisuutta silmällä pitäen.

Arvoisa puhemies! Eräs syy lapsiperheiden köyhyyden taustalla on yksinhuoltajien vaikeus työllistyä. Sosialidemokraatit esittivät viikko sitten työelämän reformia, jonka reformin yksi keskeinen ajatus on siinä, että työelämään pitäisi tuoda sen tyyppistä joustoa, jossa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamista voitaisiin toteuttaa enemmän sillä tavalla, että perhetilanne olisi määräävänä tekijänä ja työnantajapuolelta sitten voitaisiin joustaa. Onko hallituksen suunnitelmissa, kun hallituksella on nyt hyvät yhteydet työmarkkinajärjestöihin, käydä läpi tällaista työskentelyä, jossa tämän tyyppistä työelämän joustoa lisättäisiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Meillä pitää olla valmiudet etsiä tämän tyyppisiä joustoja. Ylipäätänsä työelämässä tulee kyetä löytämään huokoisuutta eri ihmisten elämänvaiheissa. Olemme tilanteessa, missä työelämä on aika kova. Jotta me voimme selviytyä tulevaisuudesta, niin lainsäädännön kuin muitakin keinoja käyttäen pitää pystyä löytämään keinoja, joilla ihmiset voivat enemmän oman elämän, oman jaksamisensa mukaan olla mukana arjessa ja kerätä ansiotuloja. Yksi vastaus kysymykseen on se, että perhevapaista tullaan saamaan ihan konkreettisia esityksiä vielä tämän vuoden loppuun mennessä.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Yksi konkreettinen asia työelämän joustoista ja perheen hoivaan liittyvistä asioista on tulossa lähiviikkoina työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja siis koko eduskunnan käsittelyyn. Siinä lisätään pykälä siitä, että sopimuksella perheenjäsenen hoivaan voi sopia työnantajan kanssa vapaata ja sen jälkeen saada myös sopivin ehdoin työhönpaluuoikeuden. Tämä on tosin enemmän sellainen pykälä, jota on ajateltu käytettävän silloin, kun ihmiset hoivaavat omia vanhempiaan.

Yksinhuoltajien osalta työllistymisen kynnys on usein siinä, että työstä on vaikea saada niin paljon rahaa, että se olisi kannattavaa suhteessa siihen, että menettää mahdollisuutensa olla omien lapsiensa kanssa. Ja kuten keskustelussa on ollut esillä, Sata-komitean työssä emme ole onnistuneet tarpeeksi etenemään siinä, että pienipalkkaisesta työstä jäisi ihmiselle riittävästi käteen, vaikka kunnallisveron perusosan nostolla on tietenkin parannettu tätä jonkin verran.

Arvoisa herra puhemies! Se on tietenkin totta, että hallituksella on hallitusohjelmaan kirjattuna selkeästi, että lapsiperheiden köyhyyttä pitää pystyä vähentämään, ja siellä on tehty pieniä korjaavia liikkeitä, joilla on pyritty parantamaan suomalaisten lapsiperheiden asemaa.

Mutta nyt kysyisin: minkä takia kaikkein pienituloisimpien asemaa ei ole parannettu? Tässä viittaan nyt siihen, että kun näitä tiettyjä korjauksia on sinne etuuksiin tehty, ei ole huomioitu sitä, että nämä leikkaantuvat toimeentulotuesta. Eli kaikkein köyhimmät perheet eivät hyödy näistä teidän tekemistänne korjausliikkeistä. Eikö hallitus ole tietoinen tästä asiasta, vai miksi te ette ole halunneet parantaa siis kaikkein pienituloisimpien, kaikkien köyhimpien perheiden asemaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Olen joskus aikaisemminkin tässä salissa sanonut, että hallituksella ja sosialidemokraateilla on ilmeisesti eri köyhät. Ja miksi olen sanonut näin? Hallitus on tällä vaalikaudella korottanut pienimmät äitiys-, vanhempain-, isyyspäivärahat, sairauspäivärahat työmarkkinatuen tasolle. Se on tarkoittanut kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lapsiperheiden osalta 170 euron korotusta siihen elämäntilanteeseen, mikä näillä ihmisillä on.

Toisekseen, monilapsiset perheet ovat köyhyystutkimusten ja -selvitysten mukaan niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Lapsilisiä on nostettu kolmannesta lapsesta alkaen. Yksinhuoltajakorotus, joka tällä vaalikaudella on tehty, kestää vertailun moniin, moniin aikaisempiin hallituksiin. Vastaus kysymykseen, eikö tämä hallitus tiedä: tämä hallitus tietää varsin hyvin ja on puuttunut juuri niihin väestöryhmiin, joilla kaikkein vaikeinta on.

Arvoisa puhemies! Ministeri Rehula, meillä on ollut yhteiset köyhät tässä jo viimeiset 8 vuotta ainakin, ja onnittelen teitä tästä saavutuksestanne työmarkkinatuen tarveharkinnan poistamisen osalta (Välihuuto) — anteeksi, rajan nostamisen osalta, mutta olisi tietysti hyvä päästä kokonaan poistamiseen. — Mutta kyllä kaikkein pienituloisimpien osalta tämä ongelma on todella, todella vakava.

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että lapsilisät tehdään toimeentulotukea myönnettäessä ensisijaiseksi tuloksi, jotta kaikkein köyhimmät yksinhuoltajatkin voisivat saada mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat lapsilisien korotukset itselleen?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Hallituksella on vasemmistoliiton kanssa samat väestöryhmät, kun me mietimme niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa taloudellisen toimeentulon osalta tässä yhteiskunnassa. Olen ed. Erkki Virtasen kanssa siitä täsmälleen samaa mieltä.

Toisekseen, hallitus toteuttaa hyvin, hyvin monen toiveen: Ensi vuoden maaliskuun 1. päivänä sidotaan lapsilisät indeksiin, ja se tapahtuu aikana, jolloin muuten taloudellisessa tilanteessa voisi sanoa pieneksi ihmeeksi sitä, minkä hallitus pystyy tässä tilanteessa tekemään.

Mitä sitten tulee siihen, että ensisijainen etuus ei näy, kun se leikkautuu toimeentulotuesta pois: Yksi iso tavoite, jota tämäkin hallitus noudattaa, on se, että ensisijaisten etuuksien taso olisi niin korkea, ettei toimeentulotukea tarvittaisi. Esimerkiksi tämä työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen nosto tulee poistamaan tuhansia ihmisiä toimeentuloluukulta, ja se on asia, jonka eteen on kannattanut tehdä töitä.

Arvoisa puhemies! Silloin kun käyttörahaa on vähän ja kantaa yksin arkivastuuta, kuten yksinhuoltajavanhemmat tekevät, niin työn onnistumiseksi ja kasvatuksen tueksi tarvitaan myös muuta kuin euroja. Haluaisinkin kysyä nyt hallitukselta: miten te vastaatte siihen huutoon, kun tällä hetkellä esimerkiksi perheneuvoloihin on 3—6 kuukautta jonoa ja kuitenkin, jos ajatellaan, se kasvatustilanne, se vanhemman hätä esimerkiksi päihteiden, koululintsaamisen tai muun epäsosiaalisen käytöksen kohdalla on tänään, tässä ja nyt? Arvoisa hallitus: mitä te teette tälle, miten te parannette avun saantia silloin, kun hätä on läsnä perheessä?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Hallituksessa vastataan kysymyksiin, vaikka ne eivät ihan omalle tontille kuulukaan.

Kyllähän meillä on ihan määrätietoinen työ — päinvastaisista, ed. Palminkin väitteistä huolimatta — siinä, että me pystyisimme kehittämään perhepalveluja tavalla, jolla lapsiperheiden osalta, kun sitä tarvetta on, niitä palveluja saatavilla olisi. Meillä kehitetään lainsäädäntöä. Toisekseen meillä on näyttöjä siitä, ihan menneeltä viikolta, miten valvonnalla on pystytty puuttumaan epäkohtiin, valvonnalla, joka niukoista resursseistaan huolimatta tekee hyvää työtä.

Yksi konkreettinen osoitus lasten ja nuorten osalta on se, että kouluterveydenhuoltoon, neuvolatoimintaan on panostettu muutoinkin kuin pelkillä suosituksilla eli ruuvia on niin sanotusti kiristetty. Nämä ovat niitä toimenpiteitä, joita hallitus on tehnyt.

Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheet, myös yksinhuoltajaperheet, ovat varmasti tänä päivänä niitä, jotka tarvitsevat apua, paitsi taloudellista apua myös muutoin. Olen tyytyväinen siitä, että hallitus on kohdentanut nimenomaan tällaisille ryhmille lisää taloudellista tukea, jolle on tarvetta edelleenkin. Eilen ilmestyi myös uusi tutkimus, jossa kerrottiin, että suomalaislapset saavat verrattuna moniin muihin maihin ja niiden lapsiin paljon vähemmän aikaa perheeltään kuin mitä he haluaisivat. Osa-aikatyöhön suhtaudutaan hyvin eri tavalla Suomessa, ja kysymykseni kuuluu: miten tämä hallitus suhtautuu osa-aikatyöhön, niin että voitaisiin viettää perheen kanssa enemmän aikaa, niin että se olisi myös taloudellisesti kannattavaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Meidän työelämämme on tilanteessa, jossa joudutaan aivan liian rankalla tavalla painottamaan työtä, tilanteessa, jossa tarvittaisiin aikaa perheelle ja itse kullekin olisi hyvä, kun olisi aikaa vielä vähän omallekin tekemiselle.

Siitä, miten hallitus painottaa, mitä työtä tehdään: valmisteluprosessit ovat liikkeellä siihen, että me pystyisimme jopa muuttamaan ihan käsitettä siitä, että kukin omien voimavarojensa, oman elämäntilanteensa mukaan pystyisi paremmin osallistumaan työelämään, eikä niin päin, että sinun pitää olla ensisijaisesti työssä sataprosenttisesti, koska se elämäntilanne ei välttämättä edellytä ja mahdollista tämmöistä tilannetta.

Oikein tiivistäen sanoen tässä on kysymys yhdestä tämän yhteiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksestä: miten me pystymme nykypäivää paremmin yhteensovittamaan työn ja perheen?

Arvoisa herra puhemies! Lapsiköyhyydenkin suurin selittävä tekijä on näiden lasten vanhempien työttömyys. Työttömyys Suomessa ei pahentunut talouden romahduksen myötä viime vuonna niin paljon kuin olisi voinut olettaa ja niin paljon kuin eri asiantuntijat arvioivat. Osaltaan kiitos tästä kuuluu hallituksen ministeri Kataisen johdolla tekemälle hyvälle elvytys- ja talouspolitiikalle. Nyt viimeksi käydessään omia lisäbudjetti- ja täydennysbudjettineuvottelujaan hallitus päätti lisätä kymmeniä miljoonia euroja, muistaakseni yli 60 miljoonaa euroa, työllisyyden hoitamiseen, josta osa tälle vuodelle ja osa ensi vuodelle. Kysynkin teiltä, ministeri Sinnemäki: Voitteko tarkemmin kertoa eduskunnalle, miten nämä lisävarat työllisyyden ylläpitämiseksi tullaan käyttämään?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Lisäbudjetin ja budjetin täydennysneuvotteluissaan hallitus todellakin lisäsi jonkin verran lisämäärärahoja työllisyyden parantamiseen, jotta voisimme vahvistaa ja jatkaa niitä toimia, joita jo tähän mennessä on tehty ja joilla on osaltaan varmistettu se, että työttömyys Suomessa on kääntynyt laskuun ja erityisesti nuorten työttömyys on kääntynyt reippaaseen laskuun. Noissa toimissa on mukana nuorille kohdistettuja toimenpiteitä edelleen, muun muassa työpajapaikkoja sellaisille nuorille, jotka eivät välttämättä peruskoulun jälkeen löydä sitä omaa paikkaansa heti. Sen lisäksi määrärahoja on lisätty erityisesti tähän vaikeaan rakennemuutokseen, joka on meneillään Turun seudulla ja jonkin verran muuallakin liittyen telakkateollisuuteen. Sitten tietenkin näillä kaikilla määrärahoilla halutaan varmistaa se, että voimme puuttua tehokkaasti pitkäaikaistyöttömyyteen.

Arvoisa puhemies! Meillä on lähes miljoona köyhää ihmistä. Näistä lähes 200 000 on lasta. Kansalaisten, myös lapsiperheiden, perusturvaa on heikennetty peräti kolmasosalla ansiokehitykseen nähden. 1990-luvulta lähtien erityisesti Lipposen demarihallitusten toimesta perusturvaa on rajusti leikattu. Eikö nykyhallituksella ole enää mitään lääkkeitä tämän romuttuneen perusturvan parantamiseksi?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Ed. Jääskeläinen näköjään uskoo niiltä osin EU:hun, että EU:n kehittämien mittareiden mukaisesti meillä on 900 000 ihmistä, jotka luokitellaan köyhiksi. Siellä on kolmenlaisia ihmisiä. Siellä on niitä, joiden tulomäärä on alle 60 prosenttia mediaanitulosta, sitten on niin sanottua aineellista köyhyyttä ja sitten on talouksia, joiden työttömyys on jatkunut yli vuoden. Te uskotte siihen, että EU:n standardit ovat näiltä osin oikeita.

Vastaus kysymykseen, arvoisa ed. Jääskeläinen: Eikö teidänkin mielestänne esimerkiksi lapsilisien sitominen indeksiin ole perusturvan kehittämistä? Eikö teidänkin mielestänne, ed. Jääskeläinen, takuueläke 100 euroa kuussa kansaneläkkeen päälle ole perusturvan kehittämistä? Molemmat toteutuvat ensi vuoden maaliskuun 1. päivä.

Arvoisa puhemies! Minusta on arvojen mittausta myös se, mihin hallitus on tällä kaudella käyttänyt rahaa. Nämä muutamaan kertaan mainitut on mainittu täällä salissa aika moneen kertaan. Niistä te hallituksena vastaatte noin kuukauden verran. Lasku kaikista jää tuleville hallituksille. Kiitetään tulevia hallituksia sitten, jotka arvostavat sosiaalitointa ja jättävät sinne rahaa.

Nyt kun Sata-komiteasta tuli ulos, mitä tuli, niin siitä on aika paljon kirjoiteltu jälkeenpäin, mitä siellä tapahtui. Heikki Hiilamo kirjoitti, että Sata-komiteassa perusturvan parannusehdotukset pohjimmiltaan kaatuivat siihen, että sosiaalimenot on haluttu painaa mahdollisimman pieniksi, jotta verojen alentamista ja nimenomaan ylimpien tuloluokkien marginaaliveroprosentin alentamista voitaisiin jatkaa. Senkö takia rahaa ei ole riittänyt vielä ennen kuin viimeiseksi yhdeksi kuukaudeksi teidän budjettivaltanne aikana?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella käytetään vuoden 2011 tasossa 441 miljoonaa euroa, ja ellei siihen määrään kukaan puutu, myös jatkossakin sosiaaliturvan kehittämiseen, perusturvan kehittämiseen — nettovaikutus 441 miljoonaa euroa. Te sosialidemokraatit ilkuitte Sata-komitean, sosiaaliturvan uudistamiskomitean, alkaessa, että annettiin työ mutta ei annettu euroakaan rahaa. Tänään tiedämme: ensi vuoden tasossa 441 miljoonaa euroa rahaa.

Toisekseen, kun perkaamme, mitä kaikkea tuon sosiaaliturvan uudistamiskomitean työn lopputuloksena meille jää jälkeen, meille jää esimerkiksi eläkepolitiikkaan sellainen jälki, jota kehtaa kyllä katsella vielä vuosikymmenten päästäkin, ja tarkoitan tällä kohtaa takuueläkettä.

Arvoisa puhemies! Se, että lapsilisät sidottiin indeksiin, on hyvä päätös. Sitä pitäisi vielä seurata sillä, että tämä eduskunta sitoo indeksiin myös opintotuen, joka on ainoa etuisuus tämän jälkeen, jota ei ole sidottu indeksiin. Oli hyvä päätös nostaa yksinhuoltajakorotusta. Oli hyvä päätös nostaa lapsilisää. Ja nämä kaikki ovat sellaisia, joita vasemmisto on voimakkaasti ajanut.

Mutta se kysymys on se, että yksinhuoltajista noin 30 prosenttia ei hyödy sentin sentillä, ei yksinhuoltajakorotuksesta, ei indeksikorotuksesta, ei lapsilisän korotuksesta sen vuoksi, että kun toisella kädellä annetaan, niin toisella kädellä otetaan pois toimeentulotuesta. Tätä ovat ed. Guzenina-Richardson ja ed. Erkki Virtanen yrittäneet kysyä. Miksi haluatte, että kaikkein köyhimmät perheet eivät saa näitä hyviä esityksiä ja hyviä päätöksiä, joita te olette tehneet? Miksi 30 prosenttia yksinhuoltajista ei saa senttiäkään lisää?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Puhemies! Kiitän hallituksen puolesta puheenjohtaja Arhinmäen antamista kiitoksista.

Toisekseen, meillä on isoja tavoitteita, joita yritetään toteuttaa. Yksi niistä on se, että ensisijaisten etuuksien taso olisi riittävä, jotta toimeentulotuen tarvetta ei syntyisi lainkaan. Ja nämä päätökset, joita on tehty — vaikka minulla ei tarkkaa lukua ole, mutta on aivan varmaa, että esimerkiksi asia, joka jäi teidän kysymyksestänne pois, tämä työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen nostaminen — tulevat poistamaan (Ed. Arhinmäki: Yksinhuoltajat!) toimeentuloluukulta ihmisiä. Sama koskee yksinhuoltajia. Ensisijaisten etuuksien tason nosto poistaa varmuudella toimeentuloluukulta ihmisiä. Se on asia, johon tämä hallitus on panostanut. Ja kun kysyitte, mikä on toimeentulotuen tulevaisuus, niin toivon mukaan mahdollisimman harvan tarvitsisi tuota toimeentulotukea hakea. (Ed. Arhinmäki: Ei vieläkään vastausta!)

Arvoisa puhemies! Valitettavasti meillä on kuitenkin tilanne, että toimeentulotuen rajat ovat niin alhaalla, että vaikka tämä tarveharkinnan poisto tehtäisiin, niin se ei vaikuta niihin perheisiin, jotka saavat toimeentulotukea ja elävät sillä pelkästään. Vaikka se tarveharkinnan poisto tehdään, se gäppi on niin suuri. Tämä on todellisuus, ja sen takia toistan kysymyksen: Miksi sitten ei tehty esityksiä työttömyysturvan ja asumistuen korottamiseksi, jotka olisivat olleet meidän esityksemme ensisijaiseen tukeen, jotta ei toimeentulotukea tarvittaisi?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on edennyt kirjoittamansa ohjelman tavalla, saanut lisänuotit sosiaaliturvan uudistamiskomitealta. Tunnistamme sen tilanteen, olemme tunnistaneet ja tunnistamme sen tilanteen, että on ihmisiä, jotka elävät toimeentulon rajamailla tilanteessa, jossa kysytään, riittävätkö rahat jokapäiväiseen leipään. Miksi nämä ed. Paateron mainitsemat etuudet eivät olleet tällä kertaa nousun tai korotusten piirissä tai eivät ole tällä vaalikaudella olleet? Tämä hallitus on tärkeysjärjestyksensä listannut. On panostettu perusturvaan erittäin merkittävällä tavalla, tavalla, jota ei kukaan pääse väheksymään, ja painotettu sen merkitystä ja vaikutusta siihen, että köyhyys tässä maassa vähenee.