Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni opetusministeri Virkkuselle.
Me suomalaiset ylpeilemme mielellämme ulkomailla ilmaisella kouluruualla, mutta onko ylpeydelle enää aihetta? Tutkimusten mukaan yli puolet yläkoululaisista jättää jo kouluruuan syömättä, tai erään minuun yhteyttä ottaneen äidin sanoin: "Meidän pojat ruokkii Siwa." Kouluruuasta säästäminen on selvästi mennyt liian pitkälle. Kysynkin opetusministerin käsitystä:
Miten kouluruuan laatu saadaan palautettua sellaiselle tasolle, että se alkaisi taas kelvata meidän koululaisille?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Meillä todellakin terveellinen kouluruoka, terveellinen täysipainoinen ohjattu ateria, kuuluu kaikille koululaisille, ja mielestäni on tärkeää se, että oppilaat itse pääsevät myös vaikuttamaan kouluruokailuun ja heidät otetaan mukaan tähän suunnitteluun. Se sisältyy muun muassa valtion ravitsemusneuvottelukunnankin suosituksiin, ja itse asiassa tällä hetkellä, kun opetussuunnitelmaan tehdään juuri muutamia täsmennyksiä erityisopetuksen johdosta, samassa yhteydessä täsmennetään myös kouluruokailua koskevaa osuutta nimenomaan opetussuunnitelman perusteissa ja tuodaan siinä esiin vahvemmin tämä oppilaiden osallistuminen suunnitteluun. Se on suosituksissa ollut tähänkin asti, mutta on tärkeää se, että niin vanhemmat kuin oppilaatkin voivat olla tässä mukana.
Meillä on hyvin isoja eroja siinä, minkä verran kunnat resursoivat kouluruokailua, ja on tietysti tärkeää, että kunnan päättäjät myös tiedostavat kouluruokailun suuren merkityksen oppilaiden terveen elämän ja hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta koulupäivänä. (Hälinää)
Puhemies:
Toivoisin, että salissa noudatettaisiin nyt vähän parempaa järjestystä, jotta voidaan keskusteluakin seurata.
Arvoisa puhemies! Monissa kunnissa keskustellaan vilkkaasti makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien poistamisesta koulujen tiloista. Oikea kysymys olisi mielestäni kuitenkin se, miksi koululaisilla on koulupäivän kuluessa niin nälkä, että sitä paikataan makeisilla ja sokeripitoisilla juomilla, tai erään yläkoululaisen pojan sanoin: "Otin valinnaisaineeksi kotitalouden, jotta saisin iltapäivällä jotain syötävää." Kysynkin: Olisiko rikkaalla 2010-luvulla mahdollista palata köyhän 1970-luvun käytäntöön ja jakaa koululaisille iltapäivällä välipalaa?
Arvoisa puhemies! Mitään estettä siihen ei toki ole, ja kyllä useissa kunnissa on jo siirrytty siihen, että nämä limsa- ja karkkiautomaatit on poistettu koulun tiloista ja siirrytty sen sijaan terveellisiin välipaloihin. Mielestäni tämä on kunnissa päätettävä asia ja on hyvä, että vanhemmat ja oppilaskunnat olisivat mukana suunnittelemassa sitä, miten voidaan suunnitella koulupäivää ylipäätään niin, että kaikki saisivat vatsansa täyteen ja jaksaisivat myös opiskella iltapäivään saakka. Keskeistä on mielestäni se, että oppilaat ja vanhemmat ovat mukana suunnittelemassa koulupäivää ja siihen sisältyvää ruokailua myöskin.
Kysymys on loppuun käsitelty.