Herra puhemies! Suomalaiset metsästäjät ovat kunniallista ja lainkuuliaista väkeä, sen me kaikki tiedämme. Siksi on huolestuttavaa, että maassamme rehottaa kuitenkin aika laaja salametsästys. Tämä valvonta on ollut erittäin puutteellista, joten näitä kaikkia rikoksia ei ole voitu selvittää. On tiedossa, että saamme törkeän metsästysrikoksen lainsäädännön, mikä on hyvä asia, mutta jos riittävä valvonta puuttuu, niin sekään ei auta. Kysynkin asianomaisilta ministereiltä, useampiakin ministereitä on paikalla, joittenka toimialaan tämä asia tavalla tai toisella kuuluu:

Mitä te aiotte tehdä valvonnan lisäämiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kuten kysyjä totesi, oikeusministeriö ja ministeri on valmistellut ja tiukentamassa rikoslainsäädäntöä. Me olemme tehneet sen, että muutimme asetusta, jolla määritellään niiden eläinten arvot, jotka salametsästetään, tuomittavaksi valtiolle. Niitä arvoja todella moninkertaistettiin. Valvonnan kohdalla on kysymys erävalvonnoista ja se on resurssikysymys. Niitten lisääminen tarvitsee sitten lisäresursseja.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Todellakin muun muassa ed. Salolaisen, ed. Pulliaisen ja ed. Karpelan pitkään ajama rikoslain uudistus on tänään valtioneuvostossa yksimielisesti hyväksytty. Siihen kuuluu myös tähän valvontaan nähden tärkeä uudistus, että valvojilla on mahdollisuus tutkintatoimessa niin sanottuihin tolppalupiin silloin kun muun muassa näitä törkeitä salametsästyksiä tutkitaan. Se tulee käytännössä huomattavasti helpottamaan rikollisten kiinnijääntiä, koska erämaat ovat laajat, ja vaikka toivottavasti saamme lisää resursseja muun muassa ministeri Anttilan kertomalla tavalla valvontaan, niin on hyvin tärkeää, että valvontaan tulee tekniikan myötä myös uusia keinoja. Kaiken lisäksi valtakunnansyyttäjän koulutusohjelmassa tämä uusi laki on jo huomioitu. Syyttäjien, poliisin ja riistanvalvojien yhteistyöhön panostetaan merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi siitä, että tässä asiassa päästään eteenpäin. Mutta muun muassa se, että Metsähallituksen luontopalveluilta on vähennetty varoja, johtaa siihen, että siellä on hyvin paljon vähemmän henkilöitä, jotka voivat seurata, mitä kansallispuistoissa ja muualla luonnossa tapahtuu. Toivoisin, että te, ministeri Anttila, kiinnittäisitte tähän asiaan nyt vakavaa huomiota. Tiedän, että monella taholla ollaan huolestuneita siitä, että kaikkinainen valvonta ja hoito kansallispuistoissa ja metsissä heikkenee.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Metsähallitus ja sitä kautta nämä luonto- ja kansallispuistoalueet kuuluvat niin maa- ja metsätalousministeriön kuin myös ympäristöministeriön sektorille. Me yhdessä ministeri Lehtomäen kanssa haemme ratkaisua siihen, että ei tarvitsisi tehdä toimenpiteitä, jotka nimenomaan heikentävät valvontaa tai heikentävät palveluja. Mutta pakko tässä yhteydessä on myös käynnistää se keskustelu, ovatko meillä kaikki palvelut ilmaisia jatkossa. Jotta me voimme ne resurssit turvata, tämäkin selvitys mielestäni seuraavaa hallitusohjelmaa ajatellen pitäisi tehdä, koska tärkeintä on turvata ne palvelut. Mutta kysymys kuuluu, pitääkö niiden kaikkien olla jatkossa ilmaisia.

Arvoisa herra puhemies! Salametsästys on erittäin huolestuttavaa, ja siihen on puututtava kaikin mahdollisin tavoin. Kysyjä korosti valvonnan merkitystä. Nythän riistanhoitoyhdistykset tekevät hyvin paljon vapaaehtoisesti tätä valvontaa joka pitäjässä. Siellä vuosittain yhdessä poliisin kanssa tehdään tehoiskuja. Kysymykseni ministeri Anttilalle on sen suuntainen, että kun nyt perustetaan Suomeen Riistakeskus, niin miten riistanhoitoyhdistysten rooli ja valvontaresurssit tämän uuden Riistakeskus-uudistuksen myötä vahvistuvat.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tänään on hyväksytty valtioneuvoston riistahallinnon perustamista koskeva lainsäädäntö, joka tulee huomenna presidentin esittelyssä eduskunnalle. Riistanhoitoyhdistysten toimintaan tällä ei tule muutoksia eli siihen paikalliseen, ihmisiä lähellä olevaan toimintaan, jossa metsästäjien ja alan toimijoiden vapaaehtoisuus on tärkeä voimavara. Siihen ei tule muutoksia. Sen sijaan riistanhoitopiirien ja keskushallinnon hommaa vahvistetaan ja sitä kautta ohjausta myöskin paikallistasolle saadaan lisää. Tavoite on tätä kautta tehostaa toimintoja mutta samalla säilyttää ehdottomasti se vapaaehtoistyö, joka on erittäin merkittävää, useiden miljoonien, lähes 10 miljoonan euron, arvoista vuodessa, ja jonka metsästäjät tekevät.