Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Oikein todella nämä edellisetkin ovat olleet erittäin hyviä muutoksia, mitä olen esitellyt tänä iltana, mutta tämä erityisesti lämmittää minun sydäntäni. Esitys liittyy jo eduskunnassa käsittelyssä olevaan, työttömyysturvalain muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen HE 90/2013.

Hallitus sopi rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että työttömyysturvassa otetaan käyttöön kannustinloukkujen purkamiseksi suojaosa. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa suojaosan määrä täsmentyy 300 euroksi kuukaudessa. Työtön voi siten ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vähentää hänen työttömyysetuutensa määrää. Tämä muutos koskee kaikkia työttömyysetuuksia: peruspäivärahaa, ansiopäivärahaa ja työmarkkinatukea.

Ehdotetulla muutoksella pyritään kannustamaan lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen, kun jatkossa lyhyestä työsuhteesta saatava taloudellinen hyöty kasvaa olennaisesti. Yhdessä myöhemmin toteutettavien, asumistukea koskevien muutosten kanssa ehdotettu suojaosa vähentää niiden työttömien määrää, jotka saavat työttömyysetuuden ja asumistuen lisäksi toimeentulotukea. Muutokset kokonaisuutena lisäävät sosiaaliturvan kannustavuutta ja parantavat ihmisten edellytyksiä oman elämänsä hallintaan, kun heidän ei tarvitse hakea viimesijaista toimeentulotukea. Työllisyys- ja kasvusopimuksen osana sovittiin myös työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentämisestä 7 päivästä 5 päivään.

Kun sopimuksen voitiin lokakuun 25. päivä todeta syntyneen riittävän kattavana, hallitus omalta osaltaan toteuttaa tällä esityksellä sovitun omavastuuajan lyhentämisen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on oikein hyvä, ja keskusta on myös esittänyt vastaavanlaista tässä alkuvuodesta, ja kulkee edustaja Tiilikaisen nimellä myös lakialoite, joka tästä jätettiin.

Mutta sitten tähän itse asiaan. On erittäin tärkeää, että nyt myös laajennetaan tänne koko työttömyysturvan puolelle tämä suojaosa. Viime vaalikaudellahan tämä tehtiin vapaapalokuntalaisten osalta ja sillä tavalla ikään kuin avattiin päätä tähän suuntaan. Nyt tällä muutoksella kannustetaan todellakin ihmisiä käyttämään omaa osaamistaan ja parantamaan omaa toimeentuloaan. Ja sitten tämä hyvällä tavalla rikkoo tätä perinteistä on—off-ajattelua siitä, että sinun pitää olla joko kokopäiväisesti työssä tai kokopäiväisesti työttömänä. Tämä on näillä perusteilla erityisen hyvä asia.

Itse pohdiskelen sitä, että kun työmarkkinat ovat enemmän tai vähemmän murrostilassa ja emme oikein tulevaisuudessa tiedä sitä, minkälaisia työsuhteita jatkossa on tarjolla, on yhä enemmän silpputyötä ja tämmöiset vakituiset, pitkäaikaiset, lopulliset työsuhteet saattavat olla monen osalta haavetta, niin pystyykö edes tämä yksittäinen uudistus, mitä nyt tässä tehdään, korjaamaan sitä meidän sosiaaliturvaa, joka edelleenkin on hyvin hajanainen, vai tarvitaanko enemmän ja uudenlaisia remontteja vielä paljon lisääkin tähän asiaan. Kysyisin tämän perusteella sitä, että kun alkuvuodesta Soininvaara ja Vartiainen esittivät oman raporttinsa, niin onko hallituksen puolelta sen raportin käsittely jo loppuun käsitelty vai onko löydettävissä niistä kymmenistä esityksistä, mitä siellä on, uusia esityksiä.

Ja sitten toinen kysymykseni ministeri Risikolle: Olette aktiivisesti ottanut esille tämän vastikkeellisen sosiaaliturvan. Haluaisin kuulla, onko se koko hallituksen hanke ja mitä aiotte sille jatkossa tehdä.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Vehviläisen jatkoksi on hyvä todeta juuri samoin ajatuksin, että on varsin upeaa, että hallitus tämän esityksen saa nyt tänne eduskuntaan tuotua käsiteltäväksi. Tämä on ehkä oman arvioni mukaan konkreettisin esitys työnteon kannustavuuden lisäämiseksi, mitä hallitus on tällä kaudella saanut aikaiseksi.

Vaikka äkkiseltään ei kuulosta siltä, että muutaman sadan euron mahdollisuus tienata ilman, että menettää työttömyyskorvausta, johonkin vaikuttaisi, käytännössä tämä oikein tiedotettuna ja mahdollisimman laajasti käyttöön otettuna voi parantaa lukuisten niiden ihmisten asemaa, jotka nyt ovat tuoreeltaan jääneet työttömäksi näinä yt-neuvottelujen Suomen todellisuudessa tai ovat mahdollisesti jo pitkään eläneet työttömyyskorvauksen varassa.

Minusta tässä on myös erittäin syvällinen, oikea perusote siihen, että me luotamme siihen, että ihmiset tässä maassa haluavat tehdä työtä ja tekisivät sitä, jos byrokratia ei olisi estämässä tai jos joku vain työtä tarjoaisi. Ja nyt tähän kohtaan 1: byrokratia estää, hankaloittaa ja heikentää toimeentuloa. Tähän tämä esitys kykenee erinomaisella tavalla tarttumaan. Tämä on askel siis työnteon kannustavuuden suuntaan, ja toisaalta tämä on myös askel sosiaaliturvan yksinkertaistamisen suuntaan.

Mutta me kaikki tiedämme, arvoisa puhemies, että meidän sosiaaliturvajärjestelmän yksi iso ongelmakohta on myös toimeentulotukijärjestelmä, joka tulee paikkaamaan niitä perusturvan puolella olevia tukia, jotka ovat tasoltaan riittämättömiä, pitkälti asumiskustannusten vuoksi. Keskusta haluaa tähän maahan kannustavan perusturvan. Me haluamme, että toimeentulotuki, joka on viimesijainen tuki, palaa alkuperäiselle tehtävälleen ja me pystyisimme kehittämään sosiaaliturvajärjestelmää perusturvan puolella riittävämmäksi, selkeämmäksi, yksinkertaistavammaksi ja työntekoon kannustavammaksi.

Ministeri, teidän oma ministeriönne teki esityksen muutama päivä sitten liittyen näihin kuntien tehtävien vähentämiseen. Ministeriö esittää noin 70 miljoonan euron suuruista esitystä siitä, että toimeentulotuen perusosan laskenta ja maksatus siirtyisi Kelalle. Tämähän on keskustan pitkäaikainen esitys. Miten suhtaudutte, ministeri, tähän esitykseen? Se olisi myös askel sosiaaliturvan yksinkertaistamisen suuntaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sisältää työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessa sekä hallituksen rakenneuudistuksessa sovittuja toimenpiteitä. Erityisen tärkeä asia lakiesityksessä on, että työttömyysturvan suojaosa on jatkossa 300 euroa ja tämä koskee sekä työmarkkinatukea, peruspäivärahaa että ansiopäivärahaa. Toinen asia on omavastuuajan lyheneminen 7 päivästä 5 päivään.

Tämä lakiesitys täydentää eduskunnassa käsiteltävänä olevaa esitystä työttömyysturvan muutoksista, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työnteon kannattavuutta. Tätä toista lakiesitystä käsitellään parasta aikaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Keskustelua kannustinloukkujen purkamisesta on käyty jo pitkään, mutta vasta tämä hallitus on ryhtynyt tuumasta toimeen. Samalla tavalla kuin perusturvan korottamisesta on puhuttu kymmeniä vuosia, vasta tämä hallitus toteutti asian konkreettisesti.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan eriarvoistumiskehitys on lopultakin maassamme taittunut. Ennen tätä hallitusta tuloerot kasvoivat maassamme lähes 20 vuotta. Olemme siis tehneet hyviä päätöksiä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan siis säädettäväksi työttömyysturvalain mukaiseen soviteltuun päivärahaan tämä 300 euron suojaosa. Suojaosa koskee siis työttömyysetuuksien osalta sekä ansioturvaa että perusturvaa eli ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Kritiikkiä tälle esitykselle on tullut oikeastaan epäilyksistä sen suhteen, auttaako tämä niitä kaikkein pienituloisimpia. Suurinta osaa tämä auttaa epäilemättä, ja siitä kiitos hallitukselle. Lisäksi sovitellun päivärahan enimmäismäärää ehdotetaan muutettavaksi siten, että soviteltu päiväraha mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä voisivat olla enintään ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.

Vuorotteluvapaalakia muutetaan siten, että vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa palkasta tai muusta työtulosta ei vähennetä tätä suojaosaa. Vuorotteluvapaa on hyvä keino työssäjaksamiseen, ja omalta osaltaan se kannustaa jatkamaan työelämässä pidempään.

Työttömyyspäivärahan omavastuuaikaa lyhennettäisiin 7 päivästä 5 päivään. Kyllä se pikkuisen auttaa siinä työttömyyden alussa sitä toimeentuloa. Sekin on hyvä asia.

Herra puhemies! Myös ehdotetaan, että työntekijän, jonka palkkaa on alennettu määräaikaisesti tuotannollisista ja taloudellisista syistä, ansiopäivärahan perusteena oleva palkka määräytyisi palkan alentamista edeltävän tilanteen mukaan. Tätä on kokeiltu 2010—2012, ja nyt sitten otettaisiin taas käyttöön ensi vuoden alussa. Tämä esitys auttaa omalta osaltaan hieman sen turvaverkon rakentamista ja varmaankin elämänhallintaa työttömyyden osuessa kohdalle.

Tämä esitys on osa, niin kuin ministeri totesi, hallituksen esitystä 90, ja tämä kokonaisuus sisältää monia hyvinkin kannatettavia parannuksia muun muassa muutosturvaan ja palkkatukeen liittyen. Itse asiassa koko tässä paketissa ja keskustelussa olevassa ja tässä aiemmassa kokonaisuudessa ei ole kuin yksi asia, jota en voi kannattaa. Se on eläkeputken ikärajan nostaminen 61 vuoteen.

Näissä hallituksen uudistuksissa tuetaan nyt semmoista mallia, jossa pätkätyöt tulisivat kiinnostaviksi ja kannattaviksi. Pätkätyö ja osa-aikainen työ on joillekin soveltuva ratkaisu, mutta harvoin pysyvä ratkaisu, ja näin ollen hallituksen on myös panostettava pitkäaikaisten työsuhteiden synnyttämiseen ja tuettava pitkäaikaista työllistymistä kaikin keinoin.

Annan tunnustusta hallitukselle silloin, kun se sen ansaitsee, ja nyt on sellainen tilanne. Tämä kokonaisuus on eläkeputken ikärajan nostoa lukuun ottamatta erittäin hyvä.

Kristiina Salonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvan kannustinloukkujen purkamisesta on käyty jo pitkään tiivistä keskustelua. Tämä esitys on nyt hallitukselta konkreettinen toimenpide näiden kannustinloukkojen purkamiseksi. Kuten jo todettu, tämän esityksen tärkein kohta on se, että työtön voi jatkossa tienata 300 euroa kuukaudessa menettämättä työttömyyskorvaustaan. Lisäksi työttömyysturvan omavastuuaika lyhenee 7 päivästä 5 päivään. Tarkoituksena on kannustaa erityisesti lyhytaikaisen työn vastaanottamiseen. Tämä uudistus onkin nimenomaan pienten, lyhytaikaisten töiden vastaanottamisen ja työttömien ihmisten taloudellisen tilanteen parantamisen kannalta merkittävä asia. Tätä esitystä tukevat vielä asumistukeen tehtävät uudistukset.

Näiden työttömien taloudellisten loukkujen poistamisella voidaan auttaa työtöntä työllistymään nopeammin kokoaikaiseen tai muunlaiseen työhön, kun ottamalla pieniä keikkoja sieltä täältä voi osoittaa oman työosaamisensa sitten myös työnantajalle. Uudistus hyödyttää myös työnantajia, sillä esimerkiksi hoito- ja palvelualoilla tarvitaan koko ajan lisää työvoimaa myös lyhytkestoisiin työtehtäviin, ja kun nyt työttömän kannattaa vastaanottaa myös tällaiset lyhyet keikat, niin molemmat hyötyvät.

Kysyisin kuitenkin vielä ministeri Risikolta sitä, miten tämä vaikuttaa niihin työttömiin, jotka jatkossakin hyvästä uudistuksesta huolimatta ovat toimeentulotukiasiakkaina. Nykyiselläänhän 20 prosenttia ansiotulosta on etuoikeutettua tuloa, kuitenkin enintään 150 euroon asti. Tätä olisin kysynyt, että nouseeko tämä osuus jatkossa.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tästä nyt vihdoin etenevästä asiasta on keskusteltu varsin pitkään ja on laajalti tunnustettu tämä ongelma, että työttömän on ollut mahdotonta vastaanottaa lyhytkestoista työtä, koska tämä on automaattisesti laskenut hänen tukiansa. Samalla on seurannut melkoinen byrokratiasolmu, joka omalta osaltaan on tehnyt henkilön aseman hankalaksi tällaisessa tilanteessa. Tästähän on siis käytännössä seurannut jopa sellaisia tilanteita, että keikkatyötä ei sitten ole otettu yksinkertaisuudessaan ollenkaan vastaan tai sitten on jopa tehty osittain pimeää työtä, elikkä kun lainsäädäntö on koettu kohtuuttomaksi, on tavallaan pidetty sen rikkomista hyvin vähäisenä rikkomuksena itse.

Nyt työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistyöllä on saatu aikaan esitys, jossa soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voisi jatkossa ansaita tämän 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentäisi hänen työttömyysetuuttaan, ja tärkeää on, todella tärkeää, se, että uudistus koskee niin työmarkkinatukea kuin peruspäivärahaa kuin ansiopäivärahaakin.

Lyhytaikaisen työnteon mahdollistaminen edesauttaa sitä, että työtön pysyy mukana työmarkkinoilla. Hän pystyy tätä kautta monella tavalla ylläpitämään omaa työkykyään. Pahin uhkahan on tilanteessa, jossa työttömäksi jäänyt henkilö jää kotiinsa hiljalleen masentumaan tai jopa sitten syrjäytymään.

Työkyvyn menettäminen tapahtuu nopeasti, ja sen jälkeen sen uudelleenrakentaminen on hidas ja osittain jonkun kohdalla jopa hyvin vaikeakin prosessi, ja juuri tästä syystä syrjäytymistä työmarkkinoilta pitää välttää kaikin mahdollisin keinoin. Meidän on lähdettävä yhdessä myös siitä, että suhdannetilanne helpottuu jossain vaiheessa ja työpaikkoja sitä kautta syntyy, ja senpähän vuoksi tällä hetkellä on ylläpidettävä työvoimaresurssin työkykyä.

Se, että hallitus tässä tukalassa taloudellisessa tilanteessa kykenee toteuttamaan tämänkaltaisen hankkeen, on mielestäni erinomainen asia, ja olen tosi tyytyväinen, että tätä on täällä myös kehuttu oppositiopuolueiden toimesta. Se osoittaa kiistattomasti sen, että hallitus on vankasti sekä työn että oikeudenmukaisuuden linjoilla tämän asian kanssa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Heti alkuun haluan vastata herra puhemiehen kysymykseen ja todeta, että minun mielestäni tämä uudistuskokonaisuus on hyvä. Erityisesti annan hallitukselle kiitosta ja myös työmarkkinajärjestöille siitä, että tässä uudistuksessa toteutetaan se mahdollisuus, että henkilö voi todellakin ansaita 300 euroa kuussa ilman, että hän työttömyysturvaansa menettää, ja 400 euroa kuussa ilman, että asumistukea sen vuoksi leikataan. Tämä kannustaa työntekoon, kannustaa työn vastaanottamiseen, ja tämä on ilman muuta hyvä ja kannatettava uudistus.

Tietystikään ei pidä kuvitella, että tämä on ongelmaton asia. Esimerkiksi sellainen ongelma tähänkin liittyy, että kun se 300 euroa on tienattu kuussa, niin sen jälkeen sen seuraavan 10 tai 100 euron tienaaminen ei enää olekaan samalla tavalla kannustavaa ja kannattavaa. Mutta on parempi, että työtön henkilö, jos mahdollista, tekee työtä kuussa sen 300 euron edestä ja sen jälkeen ei enää ole kiinnostunut keikoista kuin että hän ei olisi kiinnostunut tällaisista lyhytaikaisista keikoista lainkaan, eli uudistus on mielestäni parannus.

Työnteon pitäisi aina olla kannattava ja kannustava vaihtoehto työkykyisille työikäisille ihmisille joutenoloon verrattuna. Valitettavasti näin ei aina ole, ei tämän uudistuksen jälkeenkään, sitten tämän suojaosuuden jälkeen. On valitettavaa, että meillä on yhteiskunta, jossa ei voida sanoa, että työnteko on aina kannattava ja kannustava vaihtoehto.

Itse olen sitä mieltä, että se kyllä on sitä pitkällä aikavälillä. Se tuo elämänhallintaa asianomaiselle ihmiselle, se tuo mahdollisuuksia parempaan työllistymiseen myöhemmin, se tuo sosiaaliturvaa, eläketurvaa ja niin edelleen. Mutta on ymmärrettävää, että lyhyellä aikavälillä varsinkaan nuoret ihmiset eivät kovin paljon kanna huolta siitä, mikä on heidän eläkkeensä vuosikymmenten päästä, vaan katsovat asiaa hyvin lyhyellä aikavälillä, ja silloin näyttäytyy joissakin tilanteissa asia sellaiselta, että työnteko ei kannata. Se on meidän päättäjien vika siinä mielessä, että meidän pitäisi pystyä nämä erilaiset parametrit sosiaaliturvan, verotuksen osalta sellaisiksi säätämään, että työnteko olisi aina kannattava ja kannustava vaihtoehto. Mutta kuten tiedämme, se ei ole helppoa.

Kun täällä edellä todettiin, että tämä olisi ensimmäinen kerta, kun näihin kannustinloukkuihin nyt puututaan, niin se on vähän historiaton näkemys. Aikanaan Lipposen ykköshallituksen aikana asetettiin hallituksesta oikein kannustinloukkutyöryhmä, jota silloinen ministeri Arja Alho veti ja joka työryhmä esitti tiettyjä muutoksia, joilla näitä kannustinloukkuja silloin pystyttiin lieventämään. Mutta sellaisen järjestelmän aikaansaaminen, että aina kannattaisi tehdä työtä, vaikka lyhytaikaista, pienituloista, väliaikaista, ei ole helppoa, kun samanaikaisesti haluamme pitää huolta siitä, että kaikilla kaikissa olosuhteissa on riittävät edellytykset taloudellisesti ja sosiaalisesti elämän ylläpitämiseen.

Kun puhutaan erilaisista perustulomalleista tai kansalaispalkkamalleista, niin haluan vain sanoa, että jos ne olisivat oikeasti helppo ja suoraviivainen ratkaisu näihin kannustinongelmiin, niin kyllä näihin kansalaispalkka- ja perustuloratkaisuihin varmasti jo olisi päädytty. Ne eivät ole ongelmattomia eivätkä suoraviivaisia ratkaisuja näihin ongelmiin.

Mutta kuten sanoin, ponnistelua pitää jatkaa, jotta työnteko olisi aina kannattavaa, koska se on hyvin demoralisoivaa myös ja hyvin väärä viesti päättäjiltä, että esimerkiksi nuoret ihmiset tietävät keskinäisen tiedonvaihdon ja kokemusten perusteella, että ryhtymällä työntekoon, jos se on pienipalkkaista työtä, siitä ei juurikaan sen enempää saa kuin olemalla sosiaaliturvan varassa, ja varsinkin jos laskee myös vapaa-ajalleen jonkun arvon ja ottaa huomioon työhön osallistumisen aiheuttamat lisäkulut, niin kyllä se työhön osallistuminen joissakin tilanteissa on hyvin vähän kannattavaa.

Sitten meillä on olemassa näitä sossutatuja sun muita, jotka elävät yhteiskunnan piikkiin ja ovat sitä mieltä, että tämä on riittävä toimeentulo heille ja työnteko tai opiskelu ei paljoa kiinnosta. Itse olen jo vuosien saatossa esittänyt, että varsinkaan nuorille ihmisille ei pitäisi lainkaan maksaa tukea joutenolosta vaan aina pitäisi tarjota mutta myös edellyttää jonkinlaista osallistumista.

Nythän tässä nuorisotakuussa on idea, että aina pitää tarjota osallistumista: työntekoa, harjoittelua, opiskelua, kuntouttavaa työtoimintaa ja niin edelleen. Mutta nuorisotakuussa ei ole se idea, että pitää tarjota ja edellyttää. Minun mielestäni varsinkin nuorille aina pitäisi tarjota ja heiltä edellyttää tällaista osallistumista, ja siinä mielessä olen hyvin tyytyväinen siihen, että ministeri Risikko on avannut keskustelun niin sanotusta vastikkeellisesta tai osallistavasta sosiaaliturvasta, ja olen myös tyytyväinen siihen, että keskustan nykyinen puheenjohtaja on asettunut tukemaan tätä ajatustani siitä, että nuorille ei maksettaisi tukea kotiin vaan heille tarjottaisiin mutta myös heiltä edellytettäisiin jotain osallistumista. Tämä olisi nuoren oman elämänhallinnan ja tulevaisuuden kannalta varmasti hyvä ratkaisu, ja se olisi myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyvä ratkaisu.

Herra puhemies! Tässä oli vastaus kysymykseenne.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz päätti muuten hyvän puheenvuoronsa palaamalla mieliaiheeseensa eli köyhien ja pienituloisten syyllistämiseen ja sättimiseen. Mutta en aio nyt tässä kiivetä köyhien selkään vaan puuttua tähän itse lakiesitykseen. Siinä ehdotetaan soviteltuun päivärahaan niin sanottua suojaosaa, jonka mukaan korkeintaan 300 euron työtulo kuukaudessa ei pienennä työttömyysturvaa. Esitys työttömyysturvan suojaosasta on varsin vaatimaton mutta sinänsä kannatettava, koska se parantaa pientä työtuloa saavien henkilöiden asemaa helpottamalla työttömyysturvan ja työtulojen yhteensovitusta ja koska se vähentää toivon mukaan myös byrokratiaa silloin, kun työttömän tulo osa-aikaisista tai pätkä- ja keikkatöistä on pieni tai vähäinen.

Puhemies! Hallituksen esityksessä uutta 300 euron rajaa ei kuitenkaan sidota indeksiin. Ratkaisua ei tältä osin perustella mitenkään, eikä siitä ole edes mainintaa lakiesityksen perusteluissa. Tuntuu oudolta, että erityisesti tällaiset pienituloisille tärkeät tulorajat jätetään indeksisuojan ulkopuolelle. Toki tällaisia tulorajoja on muitakin, ja erittäin perusteltua olisi perata koko sosiaaliturvalainsäädännössä nämä tulorajat, joista puuttuu indeksisidonnaisuus. Vastaava esimerkki on toimeentulotuen 150 euron suojaosa. Tähänhän puuttui edustaja Salonen omassa puheenvuorossaan. Tuo toimeentulotuen 150:n suojaosa on ollut huhtikuusta 2005 lähtien samansuuruinen ilman, että sitä olisi tarkistettu lainkaan näinä vuosina. Tähän mennessä tämä sinänsä vaatimaton huojennus on menettänyt reaaliarvostaan noin 17 prosenttia. Jos työttömyysetuuden suojaosaa ei sidota indeksiin, myös reaalinen merkitys voi vähentyä nopeasti yleisen hintatason ja ansiotason nimellisesti kohotessa.

Puhemies! Vasenryhmä onkin tänään jättänyt lakialoitteen suojaosan sitomisesta indeksiin. Aloitteen ovat allekirjoittaneet myös keskustan eduskuntaryhmän ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajat, ja toivomme todellakin, että mietinnön ja lausunnon antavat valiokunnat ottavat myös tämän meidän lakiesityksemme ja indeksiinsitomisvaatimuksemme vakavasti.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Zyskowicz, kun tätä laajempaa kannustavan sosiaaliturvan keskustelua tässä yhteydessä käydään, viittasi keskustan puheenjohtaja Sipilän tekemään avaukseen liittyen nuoriin ja heidän toimeliaisuuteensa ja toisaalta saamaansa sosiaaliturvaan. Haluan tässä kohden tähdentää tuota Zyskowiczin puheenvuoroa tarkentaakseni, että minusta ei voi samaan lauseeseen niputtaa ministeri Risikon isoa ajatusta koko sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeelliseksi. Se on suorastaan paradigman muutos koko sosiaaliturvajärjestelmässä. Muutamme silloin periaatteellisesti sitä, mitä olemme oppineet sosiaaliturvalla ymmärtämään, varsinkin kun olen käsittänyt sen tarkoittavan sekä perusturvan, työttömyysturvan että toimeentulotuen saajia.

Tämä keskustan esitys on täsmäesitys. Se kohdistuu niihin nuoriin, joita saamiemme tutkimustietojen mukaan on tässä maassa noin 10 000, jotka elävät pelkän toimeentulotuen varassa. Heidän osaltaan esitämme, että pitäisi tutkia kaikki mahdolliset vaihtoehdot, esimerkiksi se, että työmarkkinatuelta ei pudottaisi vain toimeentulotuen varaan vaan siellä pysyttäisiin paremmin, tai että toimeentulotukea saavia nuoria velvoitettaisiin aktiivisemmin käyttämään palkkatukea ja kuntouttavan työtoiminnan muita aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotuki (Puhemies koputtaa) siirrettäisiin Kelalle, (Puhemies koputtaa) jolloin sosiaalityöntekijöillä olisi aidosti mahdollisuus näitä nuoria työhön ja toimeliaisuuteen kannustaa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä suojaosan sitominen indeksiin olisi tälle suojaosalle kirsikka kakun päälle. Vasenryhmän juuri jättämä ja perussuomalaisten puolueen puheenjohtaja Timo Soinin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin allekirjoittama lakialoite olisi hyvä saada etenemään pikaisesti, jotta tuo kirsikka saataisiin mukaan kakkuun. Kun me tässä suorastaan kilvan kehumme hallituksen esitystä ja tuemme sen etenemistä, niin vastavuoroisesti hallitus voisi ottaa tästä erinomaisesta lakialoitteesta kopin. Se kirpaisee, mutta ei siitä jää pysyvää arpea.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Vasemmistoliitto suhtautuu myönteisesti osallistavaan sosiaaliturvaan mutta ei velvoittavaan, ja ero on merkittävä.

Se ero kulkee suunnilleen siinä kohdassa, johon edustaja Saarikko viittasi. Me tunnemme, tai itse henkilökohtaisesti näen — en voi puhua ryhmän puolesta, koska mitään virallista kantaa ei ole otettu — vähän tässä tapauksessa jopa edustaja Zyskowiczia kompaten, että nuoret tarvitsevat muutakin kuin vain mahdollisuuden saada sosiaaliturvaa työttömäksi jäädessään. He kyllä tarvitsevat lisäinnostusta siihen, että he pääsisivät aidosti siihen elämään kiinni, jossa sitten on mahdollisuus pysyäkin. Mutta se, että velvoittavuus levitettäisiin koko sosiaaliturvaan, on ajatus joka, kuten edustaja Saarikkokin täällä totesi, muuttaisi tai pahimmillaan jopa romuttaisi suomalaisen ja pohjoismaisen hyvinvointimallin keskeisimmät perusperiaatteet.

Suna Kymäläinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on loistava osa työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessa sekä rakenneuudistuksessa sovittua sisältöä. Tämänkin uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työttömyysturvan kannustavuutta, kannustaa työhön ja mahdollistaa oman toimeentulon parantamista.

Tälle hallitukselle täytyy jakaa kiitosta oikeista teoista pelkkien hyvien puheiden sijaan. Keskusta on nyt käydyssä keskustelussa erikoisesti yrittänyt omia asian vastoin omia aikaisempia toimiaan. En tiedä, kärsiikö joku tahattomasta vai tahallisesta muistinmenetyksestä. SDP:hän esitti asiaa jo maaliskuussa 2011, siis 300 euron suojaosaa kaikkiin sovitellun päivärahan työsuhteisiin siten, ettei sitä pienempiä lisätuloja otettaisi työttömyyspäivärahassa huomioon. Edellinen keskustajohtoinen hallitus piti tätä uudistusta kuitenkin silloin liian kalliina eikä tehnyt asialle mitään. Nyt tämän vuoden aikana on kyllä kuultu myös keskustan osalta hyvää puhetta asiasta, ja kaiken kaikkiaan on kuitenkin erittäin hyvä ja mukavaa, että keskusta on tälle hallituksen esitykselle myötämielinen. Olipa asian esille nosto kenen idea tahansa, merkittävää on, että se toteutetaan. Teko on aina teko, eikä asiasta riitely edesauta mitään.

Hyvä on tässä vaiheessa myös mainita työn kannustavuuden lisäämiseksi jo aiemmin tehdyt teot, kuten 100 euron korotus työttömyyspäivärahaan sekä toimeentulotuen ja asumistuen tulorajojen korotus ja erityisesti tarveharkinnan poisto työmarkkinatuesta puolison tulojen osalta. Tämä esitys, että soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voi jatkossa ansaita 300 euroa ilman, että se pienentää hänen työttömyysetuuttaan, on tervetullut. Esityksen mukaan tämä koskee työmarkkinatukea, peruspäivärahaa sekä ansiopäivärahaa. Tämä mahdollistaa työttömiä ottamaan vastaan myös lyhytkestoisia osa-aikaisia töitä — oikein hyvä.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olin valmistautunut pitämään kahden minuutin paikaltani, josta vähintään puolitoista minuuttia olisin kiittänyt hallitusta.

Arvoisa puhemies! Suomi ei aloittanut vuodesta nolla kesäkuussa 2011. On hienoa, että meillä on edustajia, jotka näkevät sen maailman muuttumisen, sen myönteisen muutoksen, joka on sosiaaliturvan osalta tapahtunut vuoden 2011 kesäkuun jälkeen, nollaamalla kokonaan sen historian hieman ennen sitä.

Tavoilleni vastaisesti sanon seuraavan: Minulla on jonkun verran kokemuksia valmistelutyöstä, esityksen teosta, jolla palomiesten, työttömien vpk:laisten osalta päästiin tilanteeseen, jossa 300 euron suojaosuus lainsäädännön muodossa eduskuntaan tuotiin. Siinä väännössä en muista yhdenkään silloin toki oppositiossa olleen sosialidemokraattisen kansanedustajan olleen eturintamassa enkä välttämättä edes käpykaartissa viemässä tuota asiaa eteenpäin, tukemassa tuota asiaa. Nyt en ehtinyt kaivaa valiokunnan mietintöä vuodelta 2010, mutta se se tästä vielä puuttuisi, ja voitte olla varmoja, että tämän asian ensimmäisen käsittelyn osalta tulen kaivamaan mietinnön. Jos sieltä vielä sattuu löytymään SDP:n vastalause, niin toivottavasti sitä en löydä.

Toisekseen, täällä eräs edustaja totesi, miten tämä hallitus on päässyt, aloittanut ja tehnyt, ryhtynyt tuumasta toimeen. Toki maailma oli vaalikaudella 2007—2011 hieman toisennäköinen kuin tällä vaalikaudella, mutta silloin vuositasolla 730 miljoonaa euroa osoitettiin perusturvaan, perusturvaan, joka oli kansaneläkkeitä, takuueläkettä, vähimmäispäivärahan saajien päivärahoja lapsiperheille, pienimmillä työttömyysturvilla eläville ja opiskelijoille. 730 miljoonaa euroa vuositasolla 2011.

Tämän hallituksen yksi harha — ja erityisesti sosialidemokraattien piiristä — on se, että tänäänkin tässä keskustelussa on väitetty, miten tämä hallitus on osoittanut perusturvaan määrärahoja tällä vaalikaudella. Tuo summa on hieman yli 300 miljoonaa euroa, jota sosialidemokraatit väittävät perusturvan parannukseksi. Voi kunpa tuo 300 miljoonaa olisikin käytetty perusturvan parantamiseen.

Se asenne ja, etten sanoisi, valuvika siinä ajattelussa, joka sosialidemokraattisella puolueella tässä asiassa on ja tässä aihepiirissä on, löytyy tästäkin hallituksen esityksestä. Täällä nimittäin todetaan, että tämän lain muutoksen kustannukset omavastuuajan lyhentämisen osalta — joka on siis kannatettava ja kiitettävä asia, seitsemästä päivästä omavastuukarenssi lyhenee viiteen päivään — on ansioturvamenojen osalta 445,3 miljoonaa euroa suurempi kuin nykytilanne ja peruspäivärahamenot lisääntyvät 2 miljoonalla. Se epäsuhta, joka tässä koko kuviossa on, on tätä kokoluokkaa tässä asiassa, kun sosialidemokraatit puhuvat perusturvasta ja tällä vaalikaudella tehdyistä muutoksista. On jokseenkin irvokasta se, että väitetään, edes kehdataan väittää, että 300 miljoonaa on perusturvaan laitettu. Voi, kunpa olisikin.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi kommentti: En ole ollut niissä kabineteissa, joissa tästä asiasta on sovittu, ja selvää on, että niin hyvistä kuin huonoistakin asioista, esityksistä, hallitus kantaa vastuun. Olisikohan tätä esitystä täällä, elleivät työmarkkinajärjestöt olisi nostaneet tässä peukaloa ylöspäin? Veikkaanpa, että olisi ollut ainakin paljon pienempiä puheita. Toisekseen, muistan liian hyvin talven 2010—2011, kun vpk:laisille tämä suojaosa annettiin.

Arvoisa herra puhemies! Tämä on periaatteellisesti iso asia, tämä käsittelyssä oleva lakiesitys, jossa työttömien on mahdollista jatkossa ansaita 300 euroa kuussa. Kun poliitikot puhuvat mielellään työnteon kannustavuudesta juhlapuheissaan, tässä on konkreettinen esitys siihen, mitä tuo kannustavuus positiivisella tavalla voi tarkoittaa.

Toisekseen iso periaatteellinen asia: Meillä on edelleen meidän sosiaaliturvan lainsäädäntö aivan liiaksi on—off-mallia: joko olet työssä tai et ole työssä. Tämä lakiesitys mahdollistaa esimerkiksi työttömälle kuntouttavasta näkökulmasta sen kaltaisen työnteon, jolla voi olla ja on elämänlaadun ja oman tulevaisuuden kannalta iso merkitys. Tämä on mahdollisuus, tämä on mahdollistava laki.

Kolmannekseen, tällä torjutaan jopa harmaata taloutta, mitä ei tässä keskustelussa vielä ole kukaan ottanut esille. Työttömän kannattaa tehdä keikka, ja työnantajan kannattaa maksaa yksityisen henkilönkin ihan oikea palkka. Tämä edesauttaa sitä, että yhteiskunta tulisi sellaisille raiteille kuin uskon, että tässä salissa hyvin moni toivoo.

Samalla on kuitenkin todettava, että tämä esitys on yksi osoitus siitä, millainen sosiaaliturvan viidakko meillä loppujen lopuksi on. Täällä on kysytty ministeriltä, miten tämä esitys vaikuttaa toimeentulotukilaskelmassa olevaan etuoikeutettuun tuloon. En löydä tästä esityksestä sanaakaan siitä, että tällä esityksellä olisi myönteistä korjaavaa vaikutusta toimeentulotuen varassa olevien ihmisten elämään ja arkeen. Tästä ei ole tulossa etuoikeutettua tuloa toimeentulotukilaskelmassa.

Kun on tämä sosialidemokraattien joukko, joka on hehkuttamalla hehkuttanut tätä esitystä, niin muistan liian hyvin ne puheet, jotka tässä salissa on puhuttu esimerkiksi lapsilisien korotusten osalta, miten lapsilisistä pitää saada etuoikeutettua tuloa tai ainakin niistä korotuksista, joita tehtiin. Missäs nyt on hehkutus siitä, että tästä 300:sta tulisi ihan oikeaa tuloa niille työttömille, jotka tämän piiriin pääsevät?

Sosiaaliturva on tilkkutäkki, tilkkutäkki, joka vaatii remontin. Tämä hallitus ensi töikseen oikein näyttääkseen, oikein uhotakseen keskustalle kuoppasi, hautasi ja laittoi silppuriin Sata-komitean työn, työn, jossa se keskeinen tavoite oli se, että sosiaaliturvaa yksinkertaistetaan. Tuo työ pitää käynnistää viipymättä uudestaan, tuo työ, jolla sosiaaliturvan yksinkertaistaminen ihan oikeasti toteutetaan tässä maassa. Juhlapuheita on helppo pitää, mutta se käytännön toteutus, se vaatii ihan oikeasti töitä. Ovat pikkusen liian monen mutkan ja konkelon takana esimerkiksi tämänkaltaiset esitykset kuin tänään myönteinen esitys siitä, että työttömällä on tuo 300 euron ansaintamahdollisuus kuukausittain.

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäistä käsittelyä varten kaivan kyllä vanhat paperit esiin, ja voi voi, jos sieltä löytyy sosialidemokraattien vastalause.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin ajattelin selvitä 2 minuutilla, mutta kun edustaja Rehulalle, joka myös aikoi selvitä 2 minuutilla, tuli tarve tulla tänne 5 minuutiksi, (Juha Rehula: Minulla meni 8!) niin — kiitos edustaja Rehulan puheenvuoron — minulle tuli myöskin tarve tulla varmuuden vuoksi tänne.

Ensin aluksi kuitenkin kiitokset edustaja Lindströmille. Hän käytti täällä puheenvuoron, jossa vilpittömästi kehui hallitusta moittimatta sitä muuten kuin siitä asiasta, josta itse asiassa sitä sopi moittiakin.

Vaikka edustaja Rehulan arviot tämän hallituksen panostuksesta perusturvaan ovat kyllä oikeasti aika lailla alakantissa, niin minä tavallaan tunnistan ja jossain määrin hyväksynkin sen lähtökohdan, nyt kun täällä on vallinnut tämmöinen näkemys, ainakin julkisuudessa esiintyvän puheen mukaan, pienituloisia kurittavasta hallituksesta — ja mitähän termiä siitä nyt on käytettykään: uusliberalistinen ja muuta — mutta kun täällä on kuitenkin hallituksen esitys, jota on laajasti ja yksimielisesti puolustettu, niin oikeasti en olisi kaivannut tähän keskusteluun sitten näitten vanhojen muistelua siitä, mitä kukin on milloinkin esittänyt ja mitä kukin on vastustanut.

Selvittämättäkin muistan sen, että ensimmäisen kerran äänestytin sosiaali- ja terveysvaliokuntaa ja tätä saliakin 2004 tästä suojaosa-asiasta ja sen jälkeen eri hallitusten kanssa. Siis tässä salissahan on oikeasti... Minä uskon, että jos tämä sali olisi saanut kulloinkin ihan vapaasti äänestää tästä asiasta, niin tämä suojaosa olisi tullut jo ties kuinka kauan sitten. Eduskunnan laaja enemmistö on luultavasti aina kannattanut tätä. Mutta maassa on ollut hallituksia, ja niissä ovat olleet kai perussuomalaisia lukuun ottamatta nyt kaikki tässäkin salissa esiintyneet puolueet sinä aikana, kun minä olen täällä ollut. Tämä on nyt kuitenkin ensimmäinen hallitus, joka sitten saa tämän suojaosan aikaan. Arvioni mukaan kyllä yhdyn vähän edustaja Rehulaan siinä, että merkittävä osa siinä oli myöskin työmarkkinajärjestöillä — mutta sitä sopii siis kysyä.

Sitten meillä todellakin oli tuo edustaja Zyskowiczin mainitsema kannustuskomitea, sen jälkeen oli edustaja Rehulan mainitsema Sata-komitea, ja oli siinä välissä kai pari muutakin komiteaa, jotka myöskin ovat esittäneet muistaakseni nimenomaan tätä yhtenä keskeisimmistä esityksistä. Siitä huolimatta se ei ole toteutunut, ja sopii kyllä kysyä, miksi ei. Me olemme kaikki yksimielisiä siitä, että ihmisiä pitäisi innostaa ja kannustaa töihin, mutta siitä huolimatta sellaisen lainsäädännön aikaansaaminen, että me voisimme yksimielisesti päättää, miten se tapahtuu, ennen tätä on ollut aika lailla rajoitettua. Kyllä minun tekee mieleni ihan hallituksista ja oppositiossa olevista puolueista riippumatta olla sitä mieltä, että nimenomaan näissä kysymyksissä, joissa on kysymys kaikkein pienimpien ihmisten toimeentulosta ja toisaalta heidän innostamisestaan työn tekemiseen ja myöskin työn tarjoamisesta, sopisi löytyä yksimielisyyttä ja sopisi myöskin tarkastella niitä kysymyksiä ilman, että ne kehykset — tai milloin mikäkin raami hallitusneuvotteluissa tai sen jälkeen — pomppaavat esiin ja sanotaan, että ei tämä nyt sitten millään käy tässäkään, vaikka hyvin tiedetään, että luultavasti tämänkin esityksen toteutumisen kokonaisvaikutukset ovat todellakin positiivisia.

Ja on siinä tietenkin sitten se puoli, edustaja Zyskowicz, mihin perustuu tämä kannustavuuden ongelma. Se ehkä perustuu osittain siihen sosiaaliturvaankin, mutta se perustuu ennen kaikkea siihen, että ne palkat ovat niin pienet. En minä nyt muista, että kannustavuussyistä kukaan yli 5 000 euron palkkaa saava olisi vippaskonsteilla pyrkinyt turvautumaan sosiaaliturvaan, jota hän ei tietenkään nyt saakaan. Mutta kyllä siellä se perussyy on: jos palkkataso on lähes yhtä pieni kuin sosiaaliturva, niin se suurempi vika on siinä palkkatasossa kuin siinä sosiaaliturvan tasossa.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on todellakin hyvä. Kun itse nyt tässä muistelen, mitä siellä hallitusneuvotteluissakin tapahtui ja mistä me keskustelimme — siellähän tämä ei vielä saanut todellakaan kaikkien kannatusta, en viitsi sanoa, kenen kannatusta sai — niin nyt kun se on toteutumassa, niin se on erittäin hyvä asia. Minulla alkaa olla vaikeuksia keksiä vähimmäispäivärahojen lisäksi sellaista perusturvan kysymystä, johon tämä hallitus ei positiivisella tavalla olisi puuttunut, niin että oli nyt hyvä tai huono hallitus tai oikeitten tai väärien puolueitten muodostama hallitus, niin tältä osin minä olen kohtuullisen tyytyväinen tämän hallituksen toimintaan. Onnea jatkoonkin!

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen pohdiskeli äitejä ja isiä tälle esitykselle, ja siitä on varmaan turhaa kinastella, mutta todettakoon nyt tähän historian kirjoihin sekin, että tällainen suojaosahan on kyllä ollut, mutta se poistettiin 97 Lipposen ensimmäisen hallituksen toimessa. Tämän verran aikaa nyt tähän on mennyt sitten, kun se on takaisin saatu.

Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuoron vuoksi, mutta hän on lähtenyt pois. Totean kuitenkin tähän sen, että jokainen hallituspuolueen edustaja saa minun puolestani kehua hallituksen esityksiä ja hallituksen toimintaa niin paljon kuin sielu sietää, mutta jonkinlaista suhteellisuudentajua pitää kyllä siinä olla, mitä sitten meille täällä väittää. Jos kuulin oikein, niin edustaja Mäkisalo-Ropponen sanoi, että vasta tämä hallitus korotti perusturvaa. Se on kyllä erittäin historiaton käsitys ja suppea käsitys perusturvasta.

Jokainen, joka yhtään tuntee tätä asiaa, tietää, että perusturvahan on sitä turvaa, joka on muuta kuin ansiosidonnaisuuteen perustuvaa turvaa tai toimeentuloturvaa, joka on se viimekätinen toimeentulomuoto, jos ei saa perusturvaa. Ainakin minun käsitykseni mukaan työttömyysturvan lisäksi ovat perusturvaa kansaneläkkeet, takuu-eläkkeet ja nämä pienimmät sairauspäivärahat ja myös pienimmät vanhempainpäivärahat.

Tässä salissa tämän hallituksen aikana on minusta käyty oikeata keskustelua siitä, ja minusta keskusta-oppositio on oikeassa siinä, että ei voi sanoa niin, että on perusturvaa kaikkien osalta nostettu. Se ei pidä paikkaansa.

On sanottu myös, että oli työttömien vuoro, että sen takia kohdennettiin se työttömille. Minä suon sen erittäin mielelläni nimenomaan työmarkkinatuella ja pienimmällä työttömyyspäivärahalla oleville, mutta sitä pidän kyllä kohtuuttomana, että te valitsitte sen, että näihin pienimpiin sairauspäivärahoihin ja vanhempainpäivärahoihin jätettiin 10 euroa päivässä oleva gäppi tänne työttömyysturvaan. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos nuori on työmarkkinatuella, hänellä on parempi turva kuin että hän olisi tehnyt lapsen ja olisi sitten äitiyspäivärahalla.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän meidän sosiaaliturvajärjestelmän yksi isoimmista ongelmista on se, että me määrittelemme köyhyyttä siinä määrin syyperustaisesti, että eri syistä työelämästä sivussa olemisen vuoksi saa erilaisen korvauksen yhteiskunnalta. Sinänsä kaikki se keskustelu, joka lähtee sosiaaliturvan yksinkertaistamisesta, jo pelkästään käsitteiden yhtenäistämisestä ja parhaassa tapauksessa vielä summasuuruuksienkin yhtenäistämisestä, on varsin tervetullutta.

Arvoisa puhemies! Tähän jo aiemmin keskustalaisten edustajien toteamaan kuvaan siitä, mitä suomalaiselle perusturvalle on tapahtunut tällä ja viime hallituskaudella, on todella hyvä vielä tähdentää, että on siis jatkettu sen kuilun repimistä ja laajentamista, jota viime hallituskaudella yritettiin kaikin toimin kuroa umpeen, siis sitä kuilua, että miten erilaista köyhyyttä meillä yhteiskunnassa yritetään poistaa ja parantaa, minkä syyperustaisen köyhyyden vuoksi ihminen on yhteiskunnan tuen tarpeessa.

Arvoisa puhemies! Minä toivon nyt, kun ministeri tulee paikalle — me täällä sivusimme keskustelussa myös tätä esitystänne vastikkeellisesta sosiaaliturvasta ja toisaalta keskustan täsmäesitystä tästä toimeentulotuesta nuorten osalta koskien tuettua työtä pelkän tuen maksamisen sijaan ja tähän oleellisesti kytkeytyvästä Kela-siirrosta toimeentulotuen maksatuksen osalta — että olisi hienoa, jos tähän saisimme vastauksen.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan vielä täällä käytyyn keskusteluun, ottaen oppia kokeneemmalta valtiopäivämieheltä, aloittaen, että eräs edustaja täällä arvosteli kovin sanoin erityisesti sosialidemokraatteja ja uhosi etsivänsä edeltävien hallitusten valiokuntamietintöjä arvuutellen jo niiden sisältöjä. Ihan ok. Sitä varten nuo mietinnöt ovat julkisia ja saatavissa, että niihin voi palata. Tämä eräs edustaja totesi, että vuonna 2007—2011 maailma oli erilainen. Aivan, 2007 hallituksen aloittaessa toimintansa oli hallituksella ainakin enemmän rahaa kuin tällä hallituksella oli aloittaessaan.

Riitelyä tärkeämpää on nyt kuitenkin se, että tämä konkreettinen esitys koskien työn vastaanottamiseen kannustamista on tässä ja tänään keskustelussa. Tässä maailmassa ja Suomen taloudellisessa tilanteessa tämä on suuren luokan juttu, jonka käsittelyä ei pitäisi tuhria riitelyyn.

Edustaja Zyskowicz huolehti, että tämä muutos johtaisi siihen, ettei työtön enää tuon 300 euron lisäansion täyttymisen jälkeen ottaisi osa-aikaista työtä vastaan, mutta ei tässä asiassa ole syytä suureen huoleen, sillä esityksessä on kyllä tätäkin asiaa pohdittu, sillä esitykseen sisältyy se, että kun 300 euron lisäansio ylittyy, tuloista 50 prosenttia vähennettäisiin työttömyyspäivärahasta. Minusta tässäkin on kannustava elementti.

Työn vastaanottamisen helpottaminen on investointi, joka tulevaisuudessa maksaa itsensä takaisin muun muassa sosiaali- ja terveysmenoissa ja lisääntyvinä verotuloina. Esityksen sisällöstä on hyvä huomata myös, että työttömän omavastuuaika lyhenisi seitsemästä päivästä viiteen päivään työttömyyden alussa, ja tämä on toivottu muutos.

Hyvä esitys kaiken kaikkiaan. Kysyisin ministeriltä, kuinka tästä hienosta esityksestä edetään. Onko jatkoa toivottavissa, sillä tulee huomata, että tulevassa on välttämätöntä korottaa myös alimpien äitiys- ja vanhempainpäivärahojen, sairaspäivärahan ja kuntoutusrahan tasoa, jotka nyt tässä muuten hyvässä esityksessä jäävät vielä entiselleen?

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys näyttää kauniilta. Sanotaan, että moni kakku päältä kaunis, mutta jos tarkastelemme sitä hieman tarkemmin, niin huomaamme, että siinä kyllä noita kauneusvirheitä on.

Ensinnäkin nyt ansiosidonnaisen päivärahan maksamisaikaa lyhennetään 500 päivästä osin paikoin 400 päivään ja osin paikoin jopa 300 päivään. Se, että pienennystä tulee 400 päivään, on ihan selkeästi työperusteista. Se johtuu siitä, että ihminen on ollut vähemmän aikaa töissä kuin kolme vuotta. Ne, jotka ovat olleet kolme vuotta töissä, saavat korotetun, tämän 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa, mutta ne, jotka ovat olleet alle, saavat vain 400 päivää. Tässä on selkeä pyrkimys muuttaa meidän sosiaaliturvamme rakennetta. Meidän sosiaaliturvamme perustuu asumisperusteisuuteen, eli meillä on asumisperusteinen sosiaaliturva, mutta tässä ihan selkeästi otetaan nyt työperusteinen sosiaaliturva käyttöön.

Se, mikä on hyvä asia, on, että 26 viikkoa riittää siihen, että ylipäätään tulee työttömyysturvan piiriin, kun se aikaisemmin oli 34 viikkoa. Mutta tässä on yksi semmoinen asia, mitä myöskin meillä laajennetaan, mikä on hyvä kertoa tässä yhteydessä. Tätä samaa oikeutta ollaan laajentamassa niille henkilöille, jotka tulevat kolmansista maista. Kun kolmansista maista tulee Suomeen ihminen ja jos hän on 26 viikkoa Suomessa töissä, niin hänelle kertyy siitä oikeus saada työttömyyspäivärahaa sen jälkeen, kun hän jää työttömäksi. Sen lisäksi hänen lapsilleen tullaan maksamaan suomalaista lapsilisää. Tästä ihan selkeästi on jo sanottu, että siinä on myös selkeä pyrkimys siihen, että asumisperusteista työttömyysturvaa muutetaan työperäiseksi työttömyysturvaksi ja sosiaaliturvaksi.

Sitten tämä 300 päivää tulee silloin, jos henkilö kieltäytyy te-toimiston esittämistä työllistymistä edistävistä palveluista. Mutta ovatko ne työllistymistä edistävät palvelut sellaisia, jotka oikeasti työllistävät? Kun minä olin ehdokkaana eduskuntaan, jouduin jättämään työni sen takia, että en voinut tehdä sitä, koska olin ehdokas, enkä saanut silloin palkkaa ja jouduin ainoan kerran elämässäni kirjautumaan työttömäksi työnhakijaksi, jolloinka minulle tarjottiin tämmöistä atk-ajokorttia. Sinänsä ihan hyvä asia. Minä sanoin heti: "Hienoa, minä tarvitsen sitä. Editointiohjelmat ilman muuta haluan opetella." Hän sanoi: "Ei. Mitä se se on? Sinä opit tekemään tällä ajokorttikurssilla Facebook-profiilin itsellesi ja sitten opit lähettämään sähköpostia." — "Okei, minä olen niin kuin toimittaja, että minä osaan tämän." Jos se on tätä tasoa, mitä tarjotaan muka ihmiselle, että ihminen työllistyisi, niin se on kyllä ihmisen aliarvioimista ja se on työttömän päähän potkimista.

Kaksi erittäin pahaa asiaa tähän jäi. Vaikka se on hyvä asia, että nyt karenssi on enää viisi päivää eikä seitsemän päivää kuten aikaisemmin, niin miksi tähän lakiesitykseen pitää jättää karenssia ylipäätään? Miksi ihmistä, joka jää työttömäksi, pitää rangaista karenssilla? Miksi ihmistä, joka pääsee olemaan töissä välillä jonkun aikaa ja jää työttömäksi, rangaistaan uudella karenssilla? Kuinka moni teistä on valmiita siihen, että sillä perusteella, että olette viime kuussa tienanneet, ei makseta tämän kuun palkkaa tai minkäänlaista rahaa? Tässä me edelleenkin pidämme tätä karenssikäytäntöä yllä.

Sen lisäksi, kun ihminen tulee sinne loppupäähän elikkä jää eläkkeelle, niin aikaisemmin oli 59 vuotta ja 60 vuotta, jos ihminen täyttää 60 vuotta ennen kuin hänen 500 päivän enimmäisaikansa täyttyy ja on työskennellyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, niin hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa siihen saakka, kun hän täyttää 65 vuotta. No, nyt täällä on otettu mukaan kohta, jossa, jos vuonna 57 tai sen jälkeen syntyneet ihmiset ovat tässä tilanteessa, niin heidän täytyykin täyttää 61 vuotta eikä suinkaan 60 vuotta niin kuin muiden. Nämä 57 syntyneet ihmiset, uskokaa tai älkää, eivät ole yhtään sen nuorempia kuin vuonna 55 tai 56 syntyneet sillä hetkellä, kun he jäävät eläkkeelle. He ovat ihan samassa tilanteessa. Tämä kohta pitäisi ehdottomasti tässä laissa korjata.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys työttömyysturvalain muuttamista koskevan esityksen täydentämisestä sisältää odotetun esityksen työttömyysturvan 300 euron suojaosuudesta.

Olen ollut poissa tämän iltapäivän, mutta kun tulin sisälle, niin ensimmäiseksi kuulin, kun valiokuntamme puheenjohtaja Rehula muisteli vanhoja ja viittasi sosialidemokraattien viime kaudella tehtyyn vastalauseeseen. Muistan hyvin tämän keskustelun, jota silloin käytiin. Muistan, kun viime kaudella hallitus esitti 300 euron suojaosan käyttöönottoa palo- ja pelastusalalla. Tuolloin me sosialidemokraatit esitimme, että kaikkiin sovitellun päivärahan saajiin tulisi soveltaa samanlaista suojaosaa, jotta työttömiä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja saisimme aidosti kannustavan järjestelmän lyhytaikaisenkin työn vastaanottamiseen. Tätä samaa linjausta kannatti myös perustuslakivaliokunta, koska koki, että tämä esitys, joka kosketti ainoastaan palo- ja pelastusalalla työskenteleviä ihmisiä, ei perustuslaillisesti ollut yhdenvertainen kansalaisten suhteen. Siltä osin tämä lakiesitys tuo parannusta.

Tuolloin keskustajohtoinen hallitus piti tätä vaihtoehtoa liian kalliina. Muistan myös, miten viime hallituksen asettama Sata-komitea piti kokouksen toisensa jälkeen pohtien, miten työntekoa ja sosiaaliturvaa voisi paremmin sovittaa yhteen. Siitäkään ei tullut mitään. Tähän viitaten hämmästelen edustaja Rehulan käyttämiä voimakkaita kannanottoja.

Eli keskustelua kannustinloukkujen purkamisesta on käyty, ja puhetta on riittänyt, mutta tämä hallitus kykenee tekemään asiassa viimein myös päätöksiä — näin vapaasti työministeri Ihalaista lainaten.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää työmarkkinajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessa sekä hallituksen rakenneuudistuksessa sovitut toimenpiteet. Soviteltua työttömyyspäivärahaa saava työtön voisi jatkossa ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se pienentäisi hänen työttömyysetuuttaan. Samalla sovitellun päivärahan kattoa nostetaan 100 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että työstä saadun palkan ja ansiopäivärahan yhteismäärä voisi olla enintään työttömyyttä edeltävän palkan suuruinen.

Merkittävä uudistus on myös niin sanottu karenssin lyhentäminen työttömyyden alusta nykyisestä 7 päivästä 5 päivään. Tällä on iso merkitys etenkin pienituloisille työttömille. On myös tärkeää, että ansiosidonnaisen päivärahan perusteena pidetään alentamatonta palkkaa, jos palkkaa on ennen työttömyyden alkua määräaikaisesti alennettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tällä pyritään siihen, etteivät työpaikkojen turvaamiseksi tehdyt väliaikaiset palkanalennukset vaikuttaisi mahdollisesti myöhemmin maksettavaan työttömyyspäivärahaan alentavasti.

Kaikkien näiden muutosten tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työttömien työttömyysturvan kannustavuutta. Erityisesti muutoksilla kannustetaan työttömiä ottamaan vastaan myös lyhytkestoisia ja osa-aikaisia töitä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä kaudella tehnyt myös useita muita toimia työllisyyden ja toisaalta työttömyysturvan parantamiseksi. Työmarkkinaosapuolten neuvottelut ovat olleet pohjana, eli asioita on valmisteltu suomalaisen kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Se on hyvä asia. Etenkin vaikeina aikoina korostuu sopimisen tärkeys, niin kuin hyvin tuoreesta tuposopimuksestamme tiedämme.

Tämän hallituksen aikana on esimerkiksi työttömyyspäivärahaa korotettu 100 eurolla ja samassa yhteydessä myös toimeentulotuen sekä asumistuen tulorajoja korotettu. Se, että työttömille aktiivitoimien ajalta maksettava korotusosa etuoikeutettiin toimeentulotuessa, on tuonut myös toimeentulotukeen kannustavuutta. Tärkeä oikeudenmukaisuusteko oli työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolison tulojen osalta. Nyt valiokuntakäsittelyssä on ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehdon lyhentäminen, eli tuen piiriin pääsee lyhyemmällä työhistorialla, mikä sekin on hyvä asia.

Tässä vain joitakin esimerkkejä parannuksista, joilla on suuri merkitys työmarkkinoiden toimivuudelle, nopealle työllistymiselle ja työttömien asemalle. Kaiken kaikkiaan hallitus on monilla tavoin sujuvoittanut sitä hallinnollista menettelyä, jota työttömyyteen liittyy, ja pyrkinyt siihen, että työtön pääsee nopeasti sekä erilaisten toimenpiteiden että taloudellisten tukien piiriin.

Sosialidemokraateille on myös tärkeää, että työnteko on aina kannustavaa ja kannattavaa, mutta se ei saa tapahtua työttömän taloudellista asemaa heikentämällä. On tärkeää, että ihmiset saavat oikeasta työstä kunnollista palkkaa, jolla voi elää päivittäistä elämää myös pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Kun meillä on vielä edelleen ministeri Risikko paikalla, kysyisin häneltä, kun viime aikoina on käyty keskustelua osallistavasta sosiaaliturvasta, miten tämä lainsäädäntöesitys aktiivisesta työnteosta, kun se suhteutetaan osallistavaan sosiaaliturvaan, tullaan huomioimaan osallistavan sosiaaliturvan jatkovalmisteluissa.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On varaa sanoa ääneen, että pieleen meni, jos niin tapahtuu. Mutta kun täällä edustaja Kymäläinen puhui eräästä edustajasta, niin tunnistin itseni tästä hänen sanankäytöstään, ja miksi omassa puheenvuorossani puhuin eräästä edustajasta, niin puhuin siksi, että hän ei ollut enää salissa, mutta se tästä.

Ensiksi, edustaja Kymäläinen — puhutaan nyt sitten nimellä, ja jos olisitte salissa, niin saattaisitte kommentoida, mutta teillä on nyt muita kiireitä — ei tässä riitelyä tarvita, mutta en myöskään hyväksy missään tapauksessa sitä, että todellisuutta muunnellaan totuudenvastaiseksi. Väittämä siitä, että tällä vaalikaudella on perusturvaa parannettu, on totta vain osittain.

Toisekseen, sosialidemokraateilla ja keskustalla on tähän asti ollut erilaiset käsitykset siitä, mitä se perusturva tarkoittaa. Meille se on laajempi käsite kuin joillekin muille puolueille. Vasemmistoliitto ja keskusta ovat näiltä osin samassa laivassa ja kelkassa.

Kolmanneksi, ymmärrän erittäin hyvin, että hallituspuolueen edustajat tukevat innoissaan tätä hyvää hallitusta. Sitä me olemme keskustassa monesti odottaneet, että milloin se hallitus oikein yhteisrintamana toimii. On ollut hieman hämärää viimeistenkin päivien aikana näiltä osin.

Neljänneksi, Sata-komitean työ romukoppaan. Miksi? Siksi, että hallitus päätti alkumetreillään näyttää, mikä on kaapin paikka, edelliselle hallitukselle.

Ja lopuksi, arvoisa herra puhemies, esitys siitä, että työttömillä on jatkossa 300 euron suojaosuus työttömyysturvaan nähden, on iso periaatteellinen asia, ja siitä kiitokset hallitukselle. Kuka on tämän esityksen äiti, isä tai velipuoli, niin siitähän voidaan sitten aina keskustella. Se on hyvä, että tämä esitys on täällä, on tämä sitten ihan kenen tahansa aloitteesta lähtenyt.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy korjata tuota äsken puhumaani, että puhuin tietysti työssäoloehdosta. Työssäoloehto laski nyt 26 viikkoon, mikä on hyvä asia, Sinänsä se on vain ikävää, että me lähdemme aina siihen, että meidän täytyy kaikille maailman ihmisille antaa meidän veromarkoistamme aivan sama etuus, niin kuin nyt sitten nämä kolmannet maat tulevat ihan direktiivitasolla käsiteltäväksi.

Sinänsä kun puhutaan sovitellusta päivärahasta, niin soviteltu päivärahahan voi olla yhdessä enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Tämä on minun mielestäni pieni vääryys sen takia, että kyllä nyt kuitenkin siitä pitää aina olla ihmiselle hyötyä, kun hän töihin menee, ja silloin jos se katkaistaan heti välittömästi, kun sinne töihin pääsee, niin pitäisi olla jonkinnäköinen ylimenoaika siitä, että ihminen pääsee jaloilleen. Ei sitä olla jaloillaan, jos rupeaa saamaan 500 päivän jälkeen tai 400 päivän jälkeen 1 800 kuussa, tai eivät he edes saa niin paljon vaan 1 500 euroa kuussa palkkaa, niin kyllä siinä kauan kestää, ennen kuin sieltä ryteiköstä noustaan kahdelle tukevalle jalalle.

Sen lisäksi mietin tätä 300:aa euroa, mikä nyt on mahdollista ansaita. Sehän on periaatteessa hyvä asia. Kannatan ehdottomasti mutta pohdin sitä, onko tähän tulossa minkäänlaista suojaa siten, että se ei sitten laskisi esimerkiksi asumistukea tai että se ei poistaisi harkinnanvaraisen mahdollisuutta, eli että ei kävisi niin, kun hallitus antoi 100 euroa tässä kautensa alussa ihmisille, muistatteko? Kun siitä ihan oikeasti laskettiin, katsottiin, mitä ihmiselle siitä tuli, niin siitähän tuli 27 euroa käteen ihan puhdasta rahaa. Ettei tässäkin nyt sitten tämän 300:n kanssa käy näin, että se kuivuu näihin meidän toisiin säännöksiin.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Työttömyysturvassa on monia määräaikoja, joilla pyritään vain vaikeuttamaan työttömän pääsyä ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle tai pysymistä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä. Välttämättä nämä määräajat eivät todellakaan vaikuta valtion työttömyysturvamenoihin sitä eivätkä tätä.

Tämä nyt tehtävä parannus, työttömyysturvan työssäoloehdon lyhentäminen 34 viikosta 26 viikkoon, on juuri tämänkaltainen. Budjetin mukaan kustannukset lisääntyvät ansioturvan ja peruspäivärahan osalta 85 miljoonaa mutta työmarkkinatuen osalta myös sitten vastaavasti menot vähenevät 85 miljoonaa euroa. Sen takia olisi kohtuullista, että työttömyysturvaa uudistettaessa otettaisiin ennen kaikkea tämä edunsaajan näkökulma, työttömän etu, kestäväksi lähtökohdaksi.

Ministeriltä haluan vielä kysyä sitten näistä hänen heinä—elopuheistaan tämän sosiaaliturvan vastikkeellisuuden osalta ja ennen kaikkea niistä suunnitelmista, joita tällä hetkellä on käynnissä. Missä me menemme, ja milloin on odotettavissa selkeitä esityksiä?

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä esityshän on varmasti meidän kaikkien täällä salissa läsnä olevien mielestä erittäin kannatettava ja ehdottomasti läpivietävä. Tässä on se useassa puheenvuorossa tullut esille. Ehkä tärkeämpi kuin se, että me mietimme, kuka tämän loppujen lopuksi saa ja millä keinoilla aikaan, on se, että tämä esitys viedään loppuun asti. Tämä on vaatinut varmasti johdonmukaista työtä kaikilta, jotka ovat tätä olleet edesauttamassa eteenpäin.

SDP on tehnyt kaiken aikaa työtä työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta, ja silloin se tarkoittaa myös sosiaaliturvan ja työnteon yhteensovittamista nimenomaan niin, että työnteko olisi aina kannattavaa.

Täällä edustaja Rehula pohdiskeli vastalauseita ja sitä, että hankkisi niitä käyttöönsä edelliseltä kaudelta tuolta valiokunnasta. Maaliskuussa 2011 olemme esittäneet nimenomaan 300 euron suojaosaa kaikkiin sovitellun päivärahan työsuhteisiin, ja täällä on ihan ote valmiina tämän valiokunnan vastalauseesta, meidän ryhmämme vastalauseesta hallituksen esitykseen, jolla suojaosa otettiin käyttöön palo- ja pelastusalalla. Tähän liittyen olemme olleet tätä mieltä:

"Kaikkiin sovitellun päivärahan saajiin sovellettava yleinen suojaosa sivutoimisten tulojen huomioimisessa olisi lähempänä työttömyysturvajärjestelmän päämääriä ja kannustaisi kaikenlaisen työn vastaanottamiseen. Hallitus on kuitenkin pitänyt tätä vaihtoehtoa liian kalliina.

Esitys monimutkaistaisi työttömyysturvajärjestelmää entisestään. Järjestelmää tulee pikemminkin selkeyttää. Sosiaaliturvan uudistaminen ei myöskään onnistu ilman lisärahoitusta. Työn vastaanottamisen helpottaminen on nähtävä investointina, joka pidemmällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin pienentyneinä sosiaali- ja terveysmenoina ja lisääntyvinä verotuloina.

Työttömän työllistymisen kannalta on parempi, että lyhytaikaisenkin työn vastaanottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tästä syystä kaikkien työttömien soviteltuun päivärahaan tulee määritellä yleinen 300 euron suojaosuus, jota pienempiä kuukausittaisia lisätuloja ei oteta työttömyyspäivärahassa huomioon."

Tämä on ollut johdonmukainen toimi meillä jo aikaisemmin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen täysin samaa mieltä edustaja Vehviläisen ja edustaja Rehulan kanssa siitä, että perusturvaa on parannettu vain osittain, ja olen heidän kanssaan myös siitä samaa mieltä, että nimenomaan lapsiperheitten perusturvaa, joka liittyy minimivanhempainrahaan esimerkiksi, ei ole parannettu. Mutta se on asia, jossa meidän näitten perheiden ja lapsiperheiden turvaa on jatkossa ehdottomasti kehitettävä, koska heidän osaltaan tilanne ei ole parantunut parhaalla mahdollisella tavalla. Oikeastaan näitten lapsiperheitten osalta meidän on vahvistettava minimivanhempainrahaa, koska se ei ole riittävä.

Toinen ryhmä, joka on näitten lapsiperheitten kohdalta, josta kannan erittäin suurta huolta, on opiskelevat lapsiperheet. Jos opiskeleva lapsiperhe esimerkiksi tienaa, jos siellä on niin sanottu tämmöinen leikkuriraja, jos sen ylittää, niin se tulee välittömästi. Jos puolison tulorajan ylittää, niin se tulee välittömästi vaikuttamaan opiskelevan vanhemman opintotukeen, ja sitä kautta näiden opiskelevien lapsiperheiden kokonaistulo ei pääse koskaan, voisiko sanoa, lapsiperheköyhyydestä irti, ja sen takia tämä on myös semmoinen osa-alue, johonka meidän on jatkossa puututtava.

Edustaja Peltonen äsken hyvin selvästi luki viime kaudella tehtyä vastalausetta, jonka me kirjoitimme, ja me teimme sen täydestä sydämestä. Minä olen iloinen, että tänä päivänä me voimme olla tämän asian takana ja se asia etenee myönteisesti eteenpäin.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hivenen ylisanoin voin sanoa, että tämä lakiesitys on pieni askel ihmiskunnalle, suuri työttömille, mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että miksi vasta nyt? On ollut monenlaisia hallituksia, monenlaisia hallituskoalitioita. Jo vuosikymmeniä tästä on puhuttu, että työttömälle pitäisi olla mahdollista myös lyhytaikaisen työn vastaanotto, mutta se on tehty niin hankalaksi ja kannattamattomaksi, että tämä ei ole käytännössä mahdollistunut. Siinä mielessä tässä salissa on oikeutetusti yksimielisyys: hyvä asia, että tämä nyt saadaan. Työn pitää aina olla kannattavampaa kuin työttömyyden. Työssä voittajia ovat kaikki. Työssä voittajia ovat työn tarjoajat, työnantajat. Työssä voittajia ovat työtä tekevät, sillä työ on paitsi toimeentuloasia myös ihmisarvokysymys.

On turhaa luulla ja kuvitella, että nyt työttömyysturvauudistus tämän lain hyväksymisen jälkeen on ikään kuin maalissa. Tämä on vasta avaus, mutta olkoon tämä hyvä ja rohkaiseva avaus, joka poikisi lisää työtä ja mahdollisuuksia työllistää.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että oikein hieraisin korviani, kun kuulin sosialidemokraattisen ryhmän edustaja Peltosen sanovan, että on hyvä, että sosiaaliturvaa ja työntekoa yhteensovitetaan. Sehän tarkoittaa sitä, että meidän asumisperusteinen sosiaaliturva, joka on Euroopan paras, muutetaan työperusteiseksi sosiaaliturvaksi. Sehän tarkoittaa sitä, että osa ihmisistä tipahtaa tämän sosiaaliturvan ulkopuolelle. Jos sosiaaliturva sidotaan työntekoon, niin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tipahtavat siitä tyystin pois. Näin se vain on, jos se on työhön sidottu. Sen täytyy olla asumiseen sidottu, niin kuin se meillä tällä hetkellä on asumiseen sidottu, paitsi että meillä tulee ensimmäinen ryhmä, jolla se ei ole asumiseen sidottu, ja se on kolmansista maista tulevat. Se sanotaan jo ihan tekstissä, että vaikka ei katsota, että on Suomessa asuva, niin voi saada tämän meidän sosiaaliturvan, kun on täällä ollut töissä.

Tämä ei varsinaisesti kuulu tähän, mutta on ihan hyvä, että tämä tuli esille tässä, tämä opiskelijat ja lapsi ja heidän asemansa. Tämä olisi kanssa yksi asia, joka pitäisi avata: Jos on opiskelijat ja heille syntyy lapsi ja he asuvat kumpikin omassa asunnossaan ja saavat asumistukea, kaikki on hyvin, tai vaikka asuisivatkin yhdessä ja se yksi asunto on tyhjänä tai välivuokrattu jollekulle muulle. Mutta kun he menevät yhteen, niin he joutuvat pois opiskelijoiden asumisturvan piiristä ja he tulevat yleisen asumistukiturvan piiriin, jolloinka se turva on pienempi kuin silloin, kun ollaan opiskelijastatuksella. Näin siinä vain käy.

Kyllä meillä töitä on tässä sosiaalilainsäädännön uudistamisessa ja siinä, että pystytään kaikkein pienituloisimpien, niiden ihmisten, joilla on kaikkein suurin hätä, asioita auttamaan. Kaikkein parasta sosiaaliturvaa on tietenkin se, että luotaisiin niitä työpaikkoja, edes se yksi työpaikka ensin, koska se on vanha totuus, että yksi uusi työpaikka synnyttää puolitoista muuta työpaikkaa ja yksi menetetty vie mennessään kaksi muuta.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelälle lyhyesti, mikäli pystyin nopeasti papereista taikka netistä tämän asian varmistamaan: vuonna 97 poistettiin vastaava 750 markan summa, niin että tämä suojaosuusajattelu ei varmaan ole ihan ainutlaatuista, mutta iloitsemme siitä, että tämmöinen tässä nyt on.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuulin tuossa, että keskustelussa oli edustaja Rehulan osalta oma nimeni mainittu muutamaan otteeseen. Tuohon aiheen sisältöön enempää puuttumatta totean, että ensimmäisen kauden edustajallakin on varmaan lupa syödä, ettei tässä suurista kiireistä ole kysymys, mutta jos on aamulla lähtenyt liikenteeseen ja aikoo osallistua vielä keskusteluun, niin siksi hetkeksi on ehkä luvallista poistua eduskuntasalista. Kun katsotte tätä salia, niin täällä on muutama muukin kiireinen ollut.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Olen oikein tyytyväinen, että täälläkin on tyytyväistä väkeä. Nimittäin minä olen itse — kun olen miettinyt nimenomaan tätä sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa kaiken kaikkiaan, niin tämä on yksi askel siihen, että se on kannustavampaa, että me pystyisimme purkamaan niitä kannustinloukkuja.

Pitää muistaa tietysti aina, että se, että ei pysty ottamaan työtä vastaan, voi johtua monesta, monesta muustakin asiasta. Siellä on myöskin byrokratialoukkuja. Se, mitä me olemme nyt tekemässä: kun me puhumme siitä osallistavasta sosiaaliturvasta, niin siinä käydään läpi juuri näitä kannustinloukkuja, byrokratialoukkuja. Kun täällä on kysytty, miten tämä suhtautuu nyt siihen osallistavan sosiaaliturvan toimenpideohjelmaan, joka on sovittu tuossa rakennepoliittisessa ohjelmassa, jota valmistellaan nyt juuri ministeriössä, ja on tarkoitus tämän syksyn aikana tehdä se toimenpideohjelma, niin tämä todella linkittyy siihen hyvin voimakkaasti, koska työhän se on parasta sosiaaliturvaa. Nimenomaan kaikella sillä toiminnalla, mitä me haluamme viedä eteenpäin, on se tavoite, että ihmiset saisivat töitä. Siinä tietysti tarvitaan niitä työpaikkoja ja sitten tarvitaan tietysti sitä osaamista, että voi ottaa sen työpaikan vastaan, ja nimenomaan sitä työkykyä, mutta kyllä kaikella toiminnalla ja kaikella, mitä me pohdimme tuolla siinä osallistavassakin sosiaaliturvassa, on se tavoite, että ihmiset pääsisivät töihin, saisivat jo jalan ovenrakoon, että sieltä sitten, kun sitten parempi työmarkkinatilanne on, olisi mahdollisuus ja pysyisi se työkunto. Monella lyhytkin työttömyysjakso saattaa viedä sen työkunnon ihan totaalisesti.

Sitten me olemme pohtineet näitä muita kannustinloukkuja myöskin, ja eihän tämä nyt ole ensimmäinen kerta, kun niitä pohditaan. Kyllä niitä on pohdittu jo aikaisemmin, ja siinä nyt sitten sanon kyllä myöskin sen, että kyllä viime kaudella muun muassa Sata-komitean kautta pystyttiin auttamaan paljonkin nimenomaan tässä perusturva-asiassa ja monia satoja miljoonia siihen laitettiin, elikkä kyllä kaikilla hallituksilla varmasti on ollut huoli nimenomaan vähävaraisista ja nimenomaan siitä, että me saisimme perusturvaa korotettua.

Sitten täällä edustaja Tolppanen kysyi, onko tässä nyt tavoitteena se, että asumisperusteinen sosiaaliturva muutetaan työperusteiseksi. Tämä keskusteluhan käydään siitä syystä, että Euroopassa aika monessa maassa on ja nimenomaan ne EU-säännöt ovat sitä työperäistä sosiaaliturvaa, ja kun meillä Pohjoismaissa on tämä asumiseen perustuva sosiaaliturva, niin kyllä minä nyt sanon, että ei tämä ole sellainen laki, joka muuttaa työperäiseksi tätä sosiaaliturvaa. Kyllä me haluamme pitää siitä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kynsin hampain kiinni ja vain sitten soveltaa niitä EU-direktiivejä siten, että myöskin ne säännöt tulevat toimeenpantua, mutta lähtökohtaisesti meillä pitää olla se asumisperusteinen sosiaaliturva. Juttelin eilen oman kollegani, Ruotsin ministerin, kanssa tästä samasta asiasta, ja heillähän samantyyppistä keskustelua käydään tästä, mutta kyllä he olivat myöskin vakuuttuneita siitä, että tämä pohjoismainen hyvinvointimalli eli asumisperusteisen sosiaaliturvan malli on se paras ja siitä pitää pitää kiinni.

Tuossa vastasinkin jo meidän toimenpideohjelmasta, jota nyt tehdään. Siihen edustaja Saarikko totesi tästä käsitteen "vastikkeellisuus". Nythän pitää muistaa, että meidän sosiaaliturvassa on hyvin paljon vastikkeellisuutta jo tällä hetkellä.

Täällä kysyttiin toimeentulotuen siirrosta. Siinä vain viittaan, että se on ministeri Huovisen puolen asia. Samoin tänä päivänä illalla on kysytty maksukatoista, enkä siinä huomannut sitä sanoa Mäkisalo-Ropposelle, että sekin on ministeri Huovisen puolella oleva asia, jotenka en niihin nyt sitten kommentoi.

Sitten täällä kysyttiin myöskin, miten tätä jatketaan. Edustaja Tolppanen kysyi myöskin, että no, mites tämä nyt suhteutuu asumistukeen. Aivan niin kuin puheessani sanoin, niin on tulossa myöskin 400 euron suojaosuus asumistukeen, jolloinka myös sieltä saadaan sitten sitä kannustavuutta. Eli mielestäni se suojaosuus, työttömyysturvaan 300, asumistukeen 400, on kyllä aikamoinen potti kaiken kaikkiaan nyt tässä eteenpäin viemiseksi, ja oikein ilolla niitä täällä esittelen.

Sitten täällä tuotiin esille paljon, paljon muuta tarvetta perusturvan kehittämiseksi. Lapsiperheiden ja monien muitten puolesta tehtävä työ jatkuu taloudellisten mahdollisuuksien mukaan, ja ei näitä missään nimessä unohdettu ole. Kiitos oikein paljon teidän kannustuksesta.