Vesa-Matti Saarakkala /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen kansalaisuudesta säädetään kansalaisuuslaissa. Suomen kansalaisuuden voi ulkomaalainen saada syntymän perusteella, hakemuksesta tai ilmoituksesta. Kansalaisuuden saamisen edellytyksenä on kansalaisuuslain 6 §:n nojalla se, että hakijan henkilöllisyys voidaan luotettavasti selvittää. Selvitetystä henkilöllisyydestä tulee tällöin esittää asiakirjatodisteet tai vastaavalla tavalla luotettavana pidetyt tiedot. Prosessissa on myös otettava huomioon se tieto, minkä yksilö on omasta ja lapsensa henkilöllisyydestä viranomaisille aiemmin esittänyt.

Suomen kansalaisuuslaki perustuu ius sanguinis- ja ius soli -periaatteiden juridiselle modifikaatiolle. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisuus määrittyy pääasiallisesti ulkomaalaisen vanhempien kansalaisuuden perusteella, mutta tarpeen vaatiessa kansalaisuus määräytyy yksilön syntymäpaikan mukaan. Maamme kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksesta, josta säädetään kansalaisuuslain 3 luvussa. Kansalaistamisen yleisinä edellytyksinä hakemuksesta ovat tämän luvun 13 §:ään kirjattuina muun muassa 18 vuoden ikä, riittävä asumisaika Suomessa ja nuhteettomuusvaatimus sekä todennettu kielitaito.

Suomen kansalaisuus on myös mahdollista saada kansalaisuuslain 4 luvun nojalla ilmoituksesta, mikä on prosessina hakemusmenettelyä helpompi. Kansalaisuuslain 4 luvun 26—30 §:ssä säädetään ilmoitusoikeudesta kansalaisuuteen, joka kuuluu suomalaisen miehen avioliiton ulkopuoliselle lapselle, 12—17-vuotiaalle Suomen kansalaisen ottolapselle, 18—22-vuotiaalle nuorelle henkilölle, entiselle Suomen kansalaiselle ja Pohjoismaiden kansalaiselle.

Arvoisa herra puhemies! Monikansalaisuus, joka useimmiten tarkoittaa kaksoiskansalaisuutta, on ollut Suomessa voimassa nykyisen kansalaisuuslain tultua voimaan 1. kesäkuuta 2003. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilö, jolla on toisen maan kansalaisuus, ei menetä alkuperäistä kansalaisuutta saadessaan Suomen kansalaisuuden. Kumotussa kansalaisuuslaissa Suomen kansalaisuuden saannin ehtona oli luopuminen vieraan maan kansalaisuudesta. Myös toisen valtion kansalaisuuden vastaanotto hakemuksesta tai ilmoituksesta johti vanhassa kansalaisuuslaissa Suomen kansalaisuuden menettämiseen.

Suomen kansalaistamispolitiikkaa voidaan pitää kansainväliseltä katsantokannalta tarkasteltuna erittäin liberaalina eli vapaamielisenä. Hakemuksella kansalaisuuden saamiseen vaadittu 5 vuoden asumisaika on Suomessa yhtä lyhyt kuin perinteisessä maahanmuuttomaassa Yhdysvalloissa sekä korostetun avoimen maahanmuuttopolitiikan Ruotsissa. Pohjoismaista Islannissa ja Norjassa edellytetään huomattavasti pidempää 7 vuoden ja Tanskassa 9 vuoden asumisaikaa, ennen kuin maan kansalaisuuden voi hakemuksesta saada. Suomen kansalaisuuden saantia hakemuksesta ei lisäksi rajoita heikohko kielitaito tai vakava rikostausta. Myös kaksoiskansalaisuus sallitaan, koska sen koetaan heijastavan nykyisen globaalin kanssakäymisen tilassa olevaa kansainvälistä Suomea.

Hallituksen vuonna 2010 antamassa kansalaisuuslakia koskeneessa esityksessä myönnetäänkin Suomen kansalaisuuspolitiikan myötäilleen sellaista käsitystä, jossa kansalaisuusaseman nähdään tukevan ulkomaalaisen yhteenkuuluvuuden tunnetta vastaanottavassa yhteiskunnassa. Kyseisen esityksen nojalla saatettiin vuonna 2011 voimaan Euroopan kenties vapaamielisin kansalaisuuslaki, jossa asumisaika-, kielitaito- ja nuhteettomuusvaatimukset ovat muihin EU-maihin verrattuina varsin vaatimattomat. Tämä on johtanut siihen, että myönnettyjen kansalaisuuksien määrä kaksinkertaistui vuosien 2011 ja 2012 välillä ja on myöhempinä vuosina vakiintunut tälle korkealle tasolle.

Nykyisen, voimassa olevan kansalaisuuslain voidaankin katsoa heijastavan sitä ajattelutapaa, että löyhien kriteerien nojalla harjoitettu kansalaistamispolitiikka automaattisesti sitouttaisi vierasmaalaiset yksilöt yhteiskunnan valtavirtaan. Tämän politiikan tarkoituksenmukaisuus on kuitenkin helppo haastaa sillä perusteella, että kansalaisuuden helpotetulla saannilla ja ulkomaalaisen kotoutumisen onnistumisella ei ole saatu positiivisen korrelaation tutkimusnäyttöä missään päin maailmaa. Pikemminkin lukuisissa EU-maissa kansalaisuuden myöntämisen ehtoja on alettu viime vuosina kiristää esimerkiksi pidentämällä asumisaikavaatimuksia ja ottamalla käyttöön kansalaisuuskokeet suurien maahanmuuttajaryhmien kotoutumisen täydellisen epäonnistumisen vuoksi.

Arvoisa herra puhemies! Suomen nykyiselle kansalaisuuspolitiikalle, jossa pyritään maksimoimaan kansalaisuuden saaneiden ulkomaalaisten määrä huolimatta näiden yksilöiden kotoutumisen tasosta, voidaan esittää toimiva vaihtoehto, joka perustuu kansalaisuuteen palkintona onnistuneesta suomalaiseen yhteiskuntaan sulautumisesta. Tässä lähestymistavassa Suomen kansalaisuus nähtäisiin kotoutumispolun päätepisteenä ja osoituksena integraatioprosessin täyttymisestä. Kansalaisuuden saamiseen hakemuksesta tämä vaikuttaisi kansalaisuuslaissa pidennettynä asumisaikavaatimuksena 5 vuodesta 7 vuoteen, kohotettuna suullisena ja kirjoitettuna kielitaitoedellytyksenä tyydyttävästä hyvään sekä nuhteettomuuskriteerien tiukentamisena kaikkien rikkeiden ja rikosten osalta.

Myös kaksoiskansalaisuus tulisi samalla kielletyksi turvallisuuspoliittisten ja kansalaisten suojeluun liittyvien ongelmien vuoksi. Suomen kansalaisuuden lisäksi menettäisi jatkossa henkilö, joka on syntynyt Suomessa mutta joka toisen valtion kansalaisuuden saaneena ei luovu alkuperäisestä kansalaisuudestaan vähintään 19:ään ja enintään 22 ikävuoteen mennessä, jos hänellä on ollut varsinainen asuntonsa ja kotinsa viimeisten 5 vuoden aikana sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on kansalaisuuden menettämistä koskeva sopimus. Ulkomailla syntynyt henkilö taas menettäisi 22-vuotiaana Suomen kansalaisuuden siinä tapauksessa, jos henkilöllä ei ole koskaan ollut asuntoa tai kotia Suomessa, yhteenkuuluvuus Suomeen ei ole tarpeeksi vahva tai hän on myös vieraan valtion kansalainen.

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisuuslain 5 luvussa säädettyä Suomen kansalaisuuden menettämistä ja säilyttämistä on syytä täydentää erikseen pykälällä, jossa määritellään Suomen kansalaisuuden menettäminen, jos vierasmaalainen yksilö saa vieraan valtion kansalaisuuden hakemuksesta tai ilmoituksesta taikka muista näihin rinnastettavista syistä. Samassa luvussa olisi luontaista globaalin terrorismin aikakautena erikseen säätää kansalaisuuden menettämisestä terrorismirikoksen perusteella. Tällöin hakemuksesta tai ilmoituksesta myönnetty Suomen kansalaisuus tulisi menetetyksi, mikäli henkilö on syyllistynyt rikoslain 34 a luvun 1—6 §:ssä säädettyyn terrorismirikokseen. Näin Suomi seuraisi muun muassa Ison-Britannian, Hollannin ja Norjan valtioiden tuoreita kansalaisuuspolitiikkaan liittyviä linjauksia, joissa halutaan mahdollistaa terroritekoihin syyllistyneiden maahanmuuttajien kansalaisuusstatuksen pois ottaminen. Mikäli Suomen kansalaisuuden saanut yksilö jää vaille kansalaisuutta terrorismirikokseen syyllistymisen vuoksi, olisi tälle ulkomaalaiselle myönnettävä ehdollinen kansalaisuusstatus siihen asti, kunnes hänen kansalaisuusasemansa voitaisiin jälleen todentaa vieraaseen valtioon.

Arvoisa puhemies! Suomen demokraattisen valtiomuodon uskottavuuden ja yhteisöllisen hyvinvointivaltiomallin säilyttämisen kannalta on tärkeää, että täydet Suomen kansalaisoikeudet voidaan myöntää ulkomaalaistaustaisille yksilöille vasta silloin, kun he aidosti ovat valmiita sitoutumaan uuteen kotimaahansa luopumalla vieraista kansalaisuussiteistä. Myös riski Suomen kansalaisuuden siirtymisestä heikot siteet maahamme omaavien ulkomaalaisten kautta heidän jälkeläisilleen tulisi varsinkin kaksoiskansalaisuuskiellon nojalla poistetuksi.

Ennen näiden kansalaisuuslakia koskevien säädösmuutosten voimaantuloa 1.1.2016 hakemuksesta tai ilmoituksesta vireille laitettuihin ulkomaalaisten kansalaistamisprosesseihin sovellettaisiin nyt voimassaolevan kansalaisuuslain säännöksiä. 1.1.2016 kaksoiskansalaisuuden omaavat, alun perin Suomen tai ulkomaan kansalaiset tai sitä ennen kaksoiskansalaisuuteen johtavan lakiprosessin vireille laittaneet Suomen tai ulkomaan kansalaiset eivät menettäisi tämän lakialoitteen voimaan tultua Suomen kansalaisuutta tullessaan kaksoiskansalaisiksi.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva edustaja Saarakkalan lakialoite kansalaisuuslain muuttamisesta on tänä epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan ja terrorismin aikakautena oikein tervetullut ehdotus.

Kansalaisuuslakiamme muutettiin viimeksi istuvan hallituksen toimesta vuonna 2011 entistä liberaalimpaan suuntaan, minkä johdosta myönnettyjen kansalaisuuksien määrä kaksinkertaistui vuosina 2011 ja 2012. Tämä kansalaisuuslain löyhentäminen on kummallista, sillä samaan aikaan monissa muissa EU-maissa kansalaisuuden saamista on jopa vaikeutettu ja sen menettämistä tarkennettu.

Nykyisellä kansalaisuuslailla tunnutaan pyrkivän antamaan Suomen kansalaisuus mahdollisimman monelle ulkomaalaiselle riippumatta siitä, ovatko he kotoutuneet tänne tai tuntevatko he edes kuuluvansa yhteiskuntaamme. Kansalaisuutta ei tulisikaan jakaa epämääräisin perustein kelle tahansa, kuten tällä hetkellä uudistetun kansalaisuuslain nojalla tehdään. Sen tulee olla pikemminkin palkinto Suomeen onnistuneesti kotoutuneelle henkilölle, joka aidosti haluaa sitoutua yhteiskuntaamme ja pystyy sen myös esimerkiksi kansalaisuustestin perusteella todistamaan.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Saarakkala lakialoitteessaan tuo ilmi, ovat kansalaisuuden myöntämisehdot naapurimaissamme paljon tiukemmat kuin meillä täällä Suomessa. Esimerkiksi asumisaikavaatimus on Suomessa vain 5 vuotta, kun taas vaikkapa Norjassa vaaditaan 7:ää ja Tanskassa 9:ää vuotta. Myös suomen kielen osaamisvaatimusta tulisi nostaa Suomessa. Vastoin yleistä ajattelutapaa suomen kieli ei ole sen vaikeampi opiskella kuin muutkaan kielet.

Suomen kansalaisuus ja Suomen passi ovat hyvin arvostettuja maailmalla. Passillamme voi matkustaa yli 150 maahan ilman ennalta hankittavaa viisumia. Meitä suomalaisia pidetään tunnetusti rehellisinä ihmisinä ja luotettavana kansana maailmalla. Liian vapaamieliset kansalaisuuden myöntämiskriteerit kuitenkin heikentävät tätä kuvaa, sillä tällä hetkellä olemme valmiita myöntämään Suomen kansalaisuuden jopa rikoksista tai rikkeistä tuomituille ulkomailta tulleille henkilöille.

Arvoisa herra puhemies! Meidän olisi vihdoin aika tunnustaa Suomen kansalaisuuden korkea arvo ja lakata jakamasta sitä olemattomin perustein. Näillä edustaja Saarakkalan ehdottamilla kansalaisuuslain muutoksilla osaltaan turvaamme Suomen kansalaisuuden arvostuksen ulkomailla myös jatkossa sekä estämme kaksoiskansalaisuuden aiheuttamat turvallisuuspoliittiset ongelmat.

Arvoisa herra puhemies! Totean vielä loppuun, että kannatan lämpimästi tätä edustaja Saarakkalan tekemää lakialoitetta.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Saarakkalan esitys on erittäin kannatettava. Minä nyt tässä tuon esille tämän, mitä tämä on tuonut esiin. Nyt lähtee Suomesta Suomen sosiaaliturvalla Isis-joukkoihin taistelemaan ihmisiä, ja Somaliaan, ja on niitä varmaan muitakin paikkoja, ja Suomi maksaa sen.

Edustaja Väätäinen hävisi tuosta pois. Minä olisin halunnut hänet tähän, kun hän esitti aikanaan näin, että sieltä palaavat henkilöt saisivat hoitoa, vielä Kauniaisissa, jos he ovat henkisesti vammautuneita taikka sitten ruumiillisesti. Kun meillä ei hoideta oikein omiakaan sotaveteraaneja, niin kyllä minä ihmettelen näitä sosialidemokraatteja: niillä on avoin syli kaikille muille paitsi suomalaisille.

Astrid Thors aikanaan varmaan sai tuon löysän lain aikaan, kun oli maahanmuuttoministeri. Jos tätä politiikkaa jatketaan, niin me kohta tarvitsemme maastamuuttoministerin, että pärjätään tämän porukan kanssa. Tarkoitan sillä sitä, että kun rikoksiin on syyllistynyt, esimerkiksi terrorismiin ja tuolla sotatantereilla riehuu, niin kyllä se pitää pystyä lähettämään tästä maasta pois. Eivät ne kuulu tänne.

Kannatan lämpimästi Saarakkalan esitystä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Aikaisemmilla sukupolvilla oli tapana sanoa, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Tänään se taitaa kuulua jotenkin näin, että on lottovoitto, että Suomessa saa kansalaisuuden näin heppoisin perustein. Suomen kansalaisuuden tulisi olla palkinto sopeutumisesta yhteiskuntaan eikä automaatio lähes kenelle tahansa sitä hakevalle. Suomi on maailman paras maa, ja sen arvo tulisi tunnustaa aina lainsäädäntöä myöten.

Edustaja Saarakkalan aloitteessa on erittäin hyviä näkökantoja, minkä johdosta itsekin lakialoitteen allekirjoitin. Suomen kansalaispolitiikkaa on syytä jokaisen pitää hiukan liberaalina, sillä meillä on erittäin suopeat säädökset kansalaisuuden saamiseksi.

Ensimmäisenä tämä mainittu 5 vuoden asumisaika Suomessa on lyhyt, kun sitä verrataan moneen muuhun Pohjoismaahan.

Toiseksi tällainen heikko kielitaitovaatimus ei millään tavalla edistä kenenkään maahanmuuttoa. Kielitaitoa jos mitä tarvitaan, jotta pystytään integroitumaan suomalaiseen työelämään ja koulutuselämään ja yleensä yhteiskuntaan.

Pidän kuitenkin kaikkein huolestuttavimpana sitä, että me emme kiinnitä riittävästi huomiota siihen, että maahanmuuttajalla saattaa olla myös rikostaustaa. Suomen kansalaisuuden myöntämisessä tulisi kiinnittää huomiota rikostaustaan, sillä jos rikostaustaa on olemassa, niin se ei välttämättä jää siihen, etteikö sitä rikostelua tapahdu myös Suomessa pysyvänä kansalaisena ollessa. Itse olisin jopa niin tiukkaa lainsäädäntöä odottamassa, että törkeiden rikoksien tekijät tulisi aina lähtökohtaisesti karkottaa Suomesta ja heidän kansalaisuutensa poistaa. Toki tässä lakialoitteessa on hyvää se, että lähdetään liikkeelle siitä, että jos törkeisiin rikoksiin kuuluvaan terrorismirikokseen syyllistytään, niin silloin automaattisesti kansalaisuus poistetaan. Mutta kun tiedetään, että törkeitä rikoksia ovat muun muassa myös tappo tai törkeä pahoinpitely tai raiskaus, olisi syytä myös tulevaisuudessa harkita kansalaisuuden poistamista niiltä osin, jos se on mahdollista, varsinkin henkilöiltä, joilla on kaksoiskansalaisuus.

Arvoisa puhemies! Epäonnistuneen maahan sopeutumisen tulee johtaa seuraamuksiin. Ei voida katsoa läpi sormien sitä, jos Suomen kansalaisuuden on saanut ja saa edelleen elää aivan toisin kuin Suomen yhteiskunta odottaa ja edellyttää. Liberaali maahanmuuttopolitiikka on johtanut lakiemme halveksuntaan. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että meillä ovat poliisivankilat esimerkiksi Pasilassa ja Vantaalla olleet jo useita vuosia täynnä siten, että yli puolet vangeista on muita kuin suomalaisia ja suomenkielisiä vankeja. Siinä mielessä meidän tulee harkita tulevaisuudessa myös lakiemme kiristämistä, jotta me pystymme poistamaan Suomesta sellaiset uhkatekijät, jotka eivät tähän maahan sopeudu.

Arvoisa puhemies! Kannatan Vesa-Matti Saarakkalan lakiesitystä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuus on hieno asia, Suomen kansalaisuus on arvokas asia. On arvokas asia saada asua Suomessa suomalaisena.

Edustaja Saarakkalan tekemä lakialoite on varsin hyvin ja laajasti perusteltu. Siinä on otettu useita näkökantoja huomioon, ja itsekin allekirjoitin sen. Ainoa, mitä pohdin tämän kaksoiskansalaisuusasian kohdalla, on se, että nyt kun esimerkiksi näitä Isis-terroristeja on palaamassa takaisin Suomeen ja jos heillä on kaksoiskansalaisuus, niin olisi hyvin helppo poistaa Suomen kansalaisuus tämmöisen terroristin kohdalta ja estää näin takaisin tänne Suomeen tulo ja täällä ongelmien leviäminen. Jos kyseessä on vain ja ainoastaan Suomen kansalainen, niin silloin homma ei ole näin yksinkertaista, koska jokaisen ihmisen on omattava jokin kansalaisuus. Näin ollen sitä Suomen kansalaisuutta ei voi nykylainsäädännöllä helposti poistaa, joten tämä terroristien takaisintulo ja tämän kansalaisuuden poisotto on semmoinen asia, mihinkä toivoisin kiinnitettävän huomiota. Päivällä aikaisemminkin on jo keskusteltu näistä ongelmista, ja tämä on yksi näkökanta tähän asiaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä tuen osoituksista aloitteelleni, jonka on tosiaan esimerkiksi yli 20 perussuomalaisten kansanedustajaa allekirjoittanut eli enemmistö eduskuntaryhmästämme. Aloite on saanut allekirjoituksia myös kahden muun eduskuntaryhmän edustajalta, eli James Hirvisaari ja myös sitten keskustan Laila Koskela ovat allekirjoittaneet aloitteeni, mistä tietysti myös nöyrä kiitos. Aloite on ollut kaikkien kansanedustajien allekirjoitettavana, mutta ikävä kyllä aika ei näytä vielä olevan kypsä tässä mielessä sitten tälle muutokselle, kun ei ole enemmän allekirjoituksia kertynyt. Sen sijaan valveutunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö on käynnistänyt selvityksen muun muassa juuri kaksoiskansalaisuuden mahdollisten ongelmien osalta, ja tämä on myös tärkeää työtä, joka tukee lakialoitettani erinomaisella tavalla.

Myös on ollut julkisuudessa näitä uutisia asiaan liittyen. Venäjä on tiukentanut omia kansalaisuuslakejaan, on edellyttänyt ilmoittautumista siellä päässä. No, mitä se tarkoittaa täällä, sen aika näyttää, mutta kuitenkin sellainen side omiin kansalaisiin on tiukentunut ja tiukentumassa.

Tämän kaksoiskansalaisuuden alkuperäinen tarkoituskin oli se, että suomalaiset, jotka lähtevät muualle maailmaan, muuttavat sinne ja tekevät uraansa, voivat säilyttää Suomen kansalaisuuden. Mutta aivan niin kuin Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan on kertonut, nyt tämä olemassa oleva laki ei ole alkuperäisessä tarkoituksessaan enää käytössä, vaan tänne tulee sitten ulkomailta ihmisiä, joille tämä Suomen kansalaisuus on vain hyvä lisä. Näinhän tämä asia ei voi olla eikä kuulu olla.

Eli kyllä paljon käydään keskustelua, paljon on kannatusta, ja toivotaan, että asia nyt etenee.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Taas on otettava esimerkki, kun minä olen vähän semmoinen käytännön mies.

Minä ihmettelen esimerkiksi Elisabeth Rehniä. Rehnillä on Ylellä ohjelma siitä, kuinka Afrikassa naiset ja lapset kärsivät ja kuinka heitä raiskataan, ympärileikataan ja näin. Minä ihmettelen, missä ne naiset ja lapset ovat täällä. Eivät ne lähde, joita on raiskattu ja kiusattu. He eivät lähde tuonne taistelutanterelle. He haluavat olla turvassa. Mutta minusta näyttää, että tämä porukka, joka tänne tulee, on jotakin kaikkea muuta kuin kärsiviä ihmisiä. Minkä takia tässä ei ole mitään kontrollia näitten Ylen ohjelmien ja käytännön välillä?

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että tänne tulevista suuri osa on näitä miehiä, ja he tekevät nimenomaan, mistä äsken mainitsin, menevät Isis-joukkoihin ja tässä maassa tekevät raiskauksia. Tuskin vankiloissa on maahanmuuttajanaisia montakaan. Se voitaisiin tutkia, se tilasto, paljonko heitä siellä on. Elikkä missä ovat ne puheet ja missä on se käytäntö näitten maahanmuuttajien ja, sanotaan nyt, pakolaisten ja kärsivien ihmisten kohdalla? Ne eivät kohtaa, siinä on suuri ero. Ja siihen ei saa puuttua. Jos sitä yrittää meikäläinenkin sanoa, niin on rasisti tai jotakin. Nämä ovat ihan käytännön asioita, joihinka pitää pystyä puuttumaan ilman, että sitä rasistikorttia heti ollaan levittämässä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tänäänhän sisäministeri Räsänen mainitsi siitä, että olisi vireillä jonkinnäköisiä toimenpiteitä mahdollisesti myös lainsäädännön kautta, että tällaiset terrorismiin osallistuvat eivät saisi palata Suomeen, mikäli heidät katsotaan uhkaksi Suomen kansalle ja suomalaisille. Toki näitä varmasti pitkään pohditaan ja yritetään lainsäädäntöä muuttaa, mutta sinänsä pidän hyvänä sitä, että hallituksen ministeritkin ovat heränneet sille tosiasialle, että tänä globaalina aikana, kun terrorismia tehdään ympäri maailmaa, kuten myös Suomessa rekrytoidaan hyvin paljon — tästähän on jo näyttöä — siihen pitää lainsäädännöllisin keinoin puuttua.

Meidän tulisi myös varautua siihen, että kun Suomessa löydetään varmasti tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin niitä, jotka rekrytoivat terrorismiin mukaan, niin mitä me heille teemme, kun me saamme heidät kiinni sellaisesta toiminnasta. Tämä kaksoiskansalaisuus ei ole sinänsä mikään pitkään ollut niin sanottu muutos, vaan tämähän on vuonna 2003 kansalaisuuslain muutoksen kautta tullut mahdolliseksi. Siinä mielessä me voimme seurata tämän vaikutuksia, mutta me voimme myös tämän helposti muuttaa takaisin lähelle aikaisempaa lakia.

Jos meillä olisi vain yhden kansalaisuuden status, niin täällä asuva kahden kansalaisuuden omaava henkilö joutuisi tekemään valinnan sen suhteen, onko tämä hänen isänmaansa tai kotimaansa vai se, missä hänellä se toinen kansalaisuus on. Siinä mielessä se kiinnittäisi myös ihmistä varmasti paremmin Suomeen, jos joutuisi luopumaan siitä toisesta kansalaisuudesta ja haluaa jäädä tänne rakentamaan tätä yhteiskuntaa. Vastavuoroisesti jos ei halua jäädä rakentamaan yhteiskuntaa Suomeen, niin silloin kannattaa luopua siitä kansalaisuudesta ja mennä takaisin sinne maahan, missä mahdollisesti on jopa asunut vuosikausia, koska eihän tämän kansalaisuuden myötä Suomessa tarvitse edes asua ja silti saa pitää kansalaisuuden. Siinä mielessä tämä lakialoite on hyvä, koska tämä poistaa tämmöisiä niin kutsuttuja porsaanreikiä tältä osin.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy vielä omalta osalta kommentoida tätä terrorisminäkökulmaa. Eli kyllä Suomen pitäisi lähteä Ison-Britannian linjalle tässä asiassa siinä suhteessa, että terroristiseen toimintaan ulkomailla syyllistyneiltä pystyttäisiin ottamaan tämä arvokas Suomen kansalaisuus pois, jos se vain suinkin on heidän kohdallaan mahdollista eli jos heillä on esimerkiksi tämä kaksoiskansalaisuus.

Mutta edelleen, arvoisa puhemies, haluan korostaa sitä, että Suomen kansalaisuus on arvokas asia ja sitä tulee kunnioittaa. Kansalaisuuden tulee olla nimenomaan palkinto onnistuneesta kotoutumisesta eikä suinkaan mikään itsestäänselvyys ja avokätisesti jaettava lottovoitto.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Täällä keskusteluissa on monenlaisia tämmöisiä tasa-arvoasioita. Nyt ollaan vaatimassa, Arhinmäki esimerkiksi ja vasemmalla varsinkin, että valtion firmoihin pitää olla vähintään 40 prosenttia naisia. Mutta miksi ei näitä kärsiviä ihmisiä maailmalla, kun heistä on 80 prosenttia naisia — minä olen nimittäin naisten puolustaja tässä asiassa — sitten käytännössä oteta tänne Suomeen, vaan tänne tulee toisinpäin miehiä suurin osa? Elikkä eikö pitäisi mennä käsi kädessä myös tässä asiassa? Eivät nämä ihmiset ole täällä, esimerkiksi Arhinmäki, siitä asiasta huolissaan vaan ainoastaan siitä, että kunhan heitä vain tänne tulee. Elikkä oltaisiin tasapuolisia myös tässä asiassa: jos firmoihin pitää olla puolet naisia, miksei näistä kärsivistä ihmisistä, joista on 80 prosenttia naisia, voisi myös maahanmuuttajiksi ottaa samassa suhteessa 80 prosenttia naisia? Tuskin olisi raiskauksia ja Isis-joukkoihin menijöitä ja tällä lailla näin paljon, eivätkä vankilat täyttyisi näistä ulkomaalaisista.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy vielä pienenä tarkennuksena edustaja Niikolle todeta, että tämä oma lakialoitteeni koskisi vain 1.1.2016 jälkeistä tilannetta. Siihen mennessä kaksoiskansalaisuuden saaneet saisivat tämän pitää ja he, keillä on prosessi vireillä, saisivat sen prosessin viedä loppuun. Eli keltään ei otettaisi kansalaisuutta pois, ellei sitten ole kyse terroristiseen rikokseen ulkomailla syyllistyneestä kaksoiskansalaisesta, joka olisi henkilö.

Mutta ihan parlamentarismin uskottavuudenkin kannalta, siitä huolimatta, että vain parisenkymmentä allekirjoitusta aloite sai, toivoisin vielä kerran, että asia etenisi, koska meillähän aika paljon tässä talossa erilaisten asiantuntijoiden ja poliitikkojenkin suulla korostetaan kansainvälisiä sopimuksia, ihmisoikeuksia, monikulttuurisuutta, kansainvälisyyttä, kosmopolitanismia, monenmoista, voisi sanoa, semmoista, mikä ehkä vähemmän nauttii kannatusta kansan syvissä riveissä. Silloin kun on kyse esimerkiksi terrorismirikoksesta, niin se sotii pahasti kansalaisten oikeustajua vastaan, mikäli terrorismirikokseen syyllistynyt kaksoiskansalainen saa pitää Suomen kansalaisuuden. Jotta jonkunlainen sopusointu säilyy suhteessa siihen, mitä kansan syvät rivit ajattelevat ja miten taas parlamentti säätää lakeja, minkämoisia kansainvälisiä velvoitteita ottaa kantaakseen, niin näihin asioihin on vain saatava muutosta. Se on ainut tie, millä suomalaisessa demokratiassa voidaan jatkaa eteenpäin.