Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Viime kesäkuussa keräsin nimiä tähän lakialoitteeseen, jonka tarkoituksena on parantaa lapsiperheiden asemaa ja vielä erityisesti sellaisten lapsiperheiden asemaa, joissa on vammainen lapsi. Lakialoitteessahan ehdotetaan osittaisen hoitovapaaoikeuden laajentamista niin, että se olisi voimassa siihen saakka, kun lapsi täyttää 12 vuotta, tai niissä tapauksissa, kun lapsi on vammainen tai pitkäaikaissairas, siihen asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta eli tulee täysi-ikäiseksi.

Osittainen hoitovapaakäytäntöhän on tälläkin hetkellä olemassa ja se koskee pienempiä lapsia. Tänään esimerkiksi kyselytunnilla oli esillä kysymys joustavista mahdollisuuksista yhdistää perhe-elämä ja työssäkäyminen. Tämän lakialoitteen mukainen ehdotus nimenomaan lisäisi vaihtoehtoja.

Viime keväänä käydyssä keskustelussa ja jo aiemminkin muun muassa professori Lea Pulkkinen, jonka erityisala on kasvatuspsykologia, on kiinnittänyt huomiota siihen, että lapset ovat usein liian paljon yksin kotonaan. Mikäli vanhemmilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet joustaviin työaikoihin, he voisivat osaksi vuotta tai ehkä useammiksikin vuosiksi valita tällaisen järjestelyn, jossa he tekisivät lyhyempää työaikaa ja vastaavasti saisivat myös pienemmän palkkion. Kaikkien perheiden elämäntilanteeseen tämä malli ei sovi, mutta joillekuille perheille tämä tuo sellaista joustoa, joka perheen valinnanvapautta lisäisi.

Vammaisten lasten perheiden kohdalla tilanne on vielä aivan erityinen, koska joissakin tilanteissa, jos lapsi on vaikeavammainen, edessä saattaa olla kysymys, jääkö jompikumpi vanhemmista kotiin, vaikka lapsi olisi koulussakin, koska lapsen hoitojärjestelyt vievät niin paljon energiaa perheeltä. Jos sitten ei ole mahdollisuutta joustaviin työaikoihin, jompikumpi vanhemmista, usein äiti, saattaa päätyä siihen ratkaisuun, että hän jää kokonaan kotiin. Tällaisessa tilanteessa mielestäni saattaisi olla parempi se vaihtoehto, että olisi mahdollisuus tehdä lyhyempää työaikaa. Näin vanhemmalla säilyisi ote työelämään ja kuitenkin olisi riittävästi aikaa myös vammaisen lapsen hoitamiseen.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lakialoite saa asianmukaisen valiokuntakäsittelyn, vaikka allekirjoittajia ei olekaan sataa. Mutta kun joka tapauksessa asia on ollut esillä myös ministeri Perhon puheenvuoroissa ja monissa muissakin ajankohtaisissa poliittisissa puheenvuoroissa, toivon todella, että tämä tai jokin vastaavan tyyppinen ratkaisu saataisiin voimaan lainsäädännössä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että sataprosenttisesti salissa olevat kansanedustajat yhtyvät ja kannattavat lämpimästi ed. Anttilan elämänmakuista, arkielämän todentuntuista, joustoa ja perheitten valinnanvapautta lisäävää lakialoitetta. Toivon sille myönteistä jatkokäsittelyä.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa iltaa saanee olla leikkimielinen. Harvoinhan on näin yksimielinen eduskunta salissa siitä, että jokin asia on kannatettava. Kiitän ed. Oinosta tuesta.