Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys 160/2001 työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja työmarkkinatuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta tarkoittaa ylläpitokorvauksen tason korottamista.

Tämä laki ilmeisesti on juuri se laki, josta keskusteltiin jonkin aikaa sitten julkisuudessa, eli kysymys oli siitä, pystyykö Kela tämän maksamaan vuoden alusta lähtien. Ymmärtääkseni tähän on ministeriön ja Kelan välisissä neuvotteluissa tullut ratkaisu. Joka tapauksessa nämä henkilöt tulevat saamaan saman määrän rahaa kuin heille kuuluu; ehkä tuen nimike on toinen. Työministeri varmaan paikalla ollen kertoo enemmän tästä.

Tärkeätä kuitenkin on se, että ylläpitokorvauksen tasoa nostetaan. Se on tärkeää sen vuoksi, että kaikki kustannukset esimerkiksi polttoaineen hintojen nousun vuoksi ovat nousseet niistä ajoista, kun ylläpitokorvaus aikanaan on määritelty. Siksi on tärkeää, että korotus tehdään. En ole ihan varma siitä, onko majoituskorvauksen muuttaminen ylläpitokorvauksen korotetuksi osaksi oikea ratkaisu, mutta toivon, että näin on, sillä ongelmaksihan välillä muodostui se, että kun työssäkäyntialueet ovat nyt niin laajoja, joillakin alueilla ne ovat useita satoja kilometrejä, väli voi olla jopa 150—200 kilometriä, niin työttömän henkilön, joka hakeutuu työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, on lähes mahdotonta kulkea päivittäin näin pitkiä välimatkoja. Siinä mielessä se, että majoituskorvaus on ulotettu myös saman työssäkäyntialueen sisälle, on ollut tärkeä asia.

En ole varma, riittääkö tämäkään taso vielä. Olisin toivonut, että rakennetta olisi voitu pohtia toisessa aallossa vähän laajemmin siten, että aktiivitoimenpiteissä olisi todellakin ehkä huomattavastikin parempi taso kuin työttömyysturvassa. Se parhaiten kannustaisi henkilöitä sekä koulutukseen että muihin toimenpiteisiin. Mutta täytyy olla tyytyväinen tästä tasosta, joka on saavutettu.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarin esittämien näkemysten lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että ylläpitokorvaus on tietysti sillä tavalla hyvä etuus, että se ei ole verotettavaa tuloa, vaan se lisää henkilön käteenjäävää tuloa. Se ei myöskään vaikuta asumistukeen eikä toimeentulotukeen alentavasti.

Mutta toisaalta on todettava, että kun tämä ei ole palkkaa, se ei myöskään vaikuta henkilön saamaan sosiaaliturvaan, esimerkiksi sairauspäivärahaan. Näin ollen, kun työmarkkinatuki on kovin alhainen, niin kun työmarkkinatuella oleva sairastuu, hänhän saa työmarkkinatuen suuruisen sairauspäivärahan. Kuitenkin ongelmana saattaa olla se, että tänne tulee niitä välejä, jolloin henkilö ei saakaan mistään mitään. Se, että nyt vähimmäispäiväraha on 60 markkaa sairauspäivärahapuolella, että ihmiset, jotka ennen ovat saaneet 0 markkaa, voivat saada 60 markkaa, ei kyllä tätä ongelmaa ratkaise, varsinkin kun kaksi kuukautta on siellä tarveharkinta.

Ongelmana tässä asiassa ja vielä seuraavassa asiassa, jossa tähän palaan uudemman kerran, on se, että kun tehdään sellaisia järjestelyjä, joissa ei olla työsuhteessa, niin silloin kun henkilö sairastuu, se voi aiheuttaa ongelmia hänen sairauspäivärahaansa ja muihin vastaaviin etuuksiin. Tämä on sellainen asia, jota hallitus ei toden totta ole vieläkään kunnolla selvittänyt. Toivon, että tässä joskus päästään ihmisten kannalta kohtuulliseen lopputulokseen.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Puhetta lyhentääkseni viittaan ed. Stenius-Kaukosen puheenvuoroon. En ryhdy sitä toistamaan, mutta puuttuisin sen sijaan kahteen asiaan edellisen lisäksi.

Valiokunnassamme on sisässä työmarkkinatuen lapsikorotuksiin liittyen eräs lakialoite. Toivon, että se myös käsiteltäisiin tämänkin lain käsittelyn yhteydessä. Työmarkkinatuen lapsikorotuksen saajiahan on tällä hetkellä arviolta noin 55 000. Lakialoite, jossa esitetään, että lapsikorotusta korotettaisiin neljännestä lapsesta, kohdistuu ainoastaan hyvin pieneen ryhmään. Kustannukset siitä olisivat noin 100 000 euron luokkaa vuosittain.

Arvoisa puhemies! Vielä toinen asia, johon haluan tässä yhteydessä puuttua ja josta haluan muistuttaa, on työmarkkinatukeen vaikuttavat puolison tulot, myös avopuolison tulot. Siitä on kentältä tullut kovasti palautetta, että varsinkin nyt, kun työvoimapula alkaa olla konkreettisesti käsin kosketeltavilla, tähän todella puututtaisiin.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa puhemies! Sinällään on kyse hyvästä asiasta. Menettelytavoista valmistelun osalta voisi todeta sen, jotta tästäkin jäi huono maku mieleen. Kesällä annettiin viesti, jotta uusi ylläpitokorvaus voisi olla viisikymppiä. Nyt se on 42 markkaa. Aina valmistelujen yhteydessä pitäisi olla varovainen ja tietysti tehdä niinpäin, jotta ensin on pienempi summa ja sitten vaikka korotetaan. Sanotaan, että neljäkymppiä ehkä voidaan maksaa, ja sitten kaikki, mikä saadaan plussan puolelle, on plussaa. Nyt ihmiset heti jäivät odottamaan, että se on viisikymppiä. Sinällään hyvä, kun ministeri on saanut tämänkin aikaan ja tapeltua tiukoista raameista tämmöisen parannuksen tähän.

Sinällään on ylläpitokorvauksen osalta tehty vuosien varrella monia hyviä korjauksia. Ed. Stenius-Kaukonen totesi, jotta tätä ei lueta johonkin sosiaalietuuteen lisäävänä tekijänä. Tietysti ylläpitokorvaus kuvaa sitä nimikkeenä, jotta se on korvaus syntyneistä kustannuksista. Aikanaanhan tässä jopa niinkin päin oli, jotta tämähän luettiin tuloksi sosiaalietuuksissa. Se vaikutti toimeentulotuessa ja monessa muussa. Onneksi se on muuttunut, että sitä ei enää lueta sillä tavalla.

Samaten toinen merkittävä korjaus on vajaakuntoisten osalta, jotka sattuvat saamaan jotain elinkorkoa tai pientä eläkettä. Ne ihmiset olivat onnettomassa asemassa. Kun he lähtivät vaikka koulutukseen, he eivät saaneet työnhakukoulutuksenkaan ajalta ylläpitokorvausta. Siitä pitää antaa ministerille kiitos, jotta se hoidettiin aika nopeassa aikataulussa ja nyt sekin on kohdallaan. Nyt kun vaan hoidetaan jatkossa tämä, jotta tässä taso vielä saataisiin vähän parempaan suuntaan.

Se, mitä ed. Huotari totesi majoituskorvauksen osalta, niin kuin se todetaan tässä, korotettu ylläpitokorvaus tulee: Nimikehän on sama, mutta voi olla, jotta tuo raha ei riitä, kun asutaan toisella paikkakunnalla. Siinä tulee ongelma. Siinä pitäisi olla harkintaa kustannustason mukaan.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä ministerille on annettava kiitos siitä, että tämmöinen ehdotus on tullut. Olen tietoinen siitä, että ministeri olisi halunnut, että ylläpitokorvaus olisi ollut vielä korkeampi. Tämä on nyt väännön tuloksena tullut 30 markasta 42 markkaan, joka korotuksena on kuitenkin aika huomattava. Jatkossa varmasti pitää huolehtia siitä, että se on korkeampikin. Sitä on nostettava, niin kuin erityisen hyvissä puheenvuoroissa on esille käynyt, myös siitä johtuen, että työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja laajentuvat entuudestaan. Silloin aktiivitoimina tämmöisin toimenpitein on tultava vastaan. Kun tämä on verotonta tuloa, minun mielestäni on aika luonnollista, että silloin se ei kartuta sosiaaliturvaa.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä toistaa, miten aloitin ensimmäisen puheenvuoroni: Tämä on hyvä esitys. Se on sen takia hyvä esitys, että kun se on korvaus, se on veroton eikä vaikuta muihin etuuksiin. Se on erittäin hyvä. Tietysti hyvää on se, että tässä nyt korotetaan kuitenkin selvästi ylläpitokorvausta. Syyskuun alusta saatiin jo voimaan laki, jossa selvästi sanotaan, että todellakaan toimeentulotuessa esimerkiksi tämä ei vaikuta. Tässä on ollut hyvin kirjava käytäntö. Tämä on selkeästi eteenpäinmenoa.

Puheenvuorossani halusin tuoda ongelmana esiin tilanteen, jossa koulutuksessa oleva henkilö sairastuu, kaksi viikkoa, kolme viikkoa, kuukausi. Jos hänellä esimerkiksi on asunto toisella paikkakunnalla, hän joutuu maksamaan vuokran kuitenkin. Kun sairaudestakin aiheutuu lisäkuluja, on kohtuutonta, jos hänen sairauspäivärahansa pienenee tai käy vielä pahimmillaan niin, että hän ei saa sairauspäivärahaa ollenkaan. Se ei voi olla tarkoitettu tilanne. Tämän tyyppistä problematiikkaa haluaisin korjata. Niin kuin sanoin, tämä vaatii hallitukselta todella paneutumista tähän kokonaisuuteen. Meidän sosiaaliturvamme on edelleen liikaa tilkkutäkki.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vain, että 50 markan summa oli esillä siinä vaiheessa, kun hallitus neuvotteli köyhyyspaketista raamien yhteydessä. Siinä oli työministeriön esityksenä se, että ylläpitokorvausta olisi nostettu suuremmalla summalla. Mutta niin kuin yleensä aina käy, kaikkea ei saa mitä toivoo. Sen jälkeen katsottiin vielä ministeriön sisällä sitä, miten jaetaan sitä rahaa, joka oli noin puolet siitä, mitä tämä uudistus kokonaisuudessaan olisi kohtuudella maksanut, ja päädyttiin siihen, että ylläpitokorvaus nousee vain tämän verran. Mutta pitää pitää mielessä se, kuten ed. Stenius-Kaukonen sanoi, että se on verotonta eikä vaikuta toimeentulotukeen eikä asumistukeen, jolloin kuitenkin on kyse ihan nettorahasta ja -hyödystä ihmisille.

Tässä on lähdetty juuri siitä, että kun työssäkäyntialueita on laajennettu, kustannuksia tulee silloin, kun ollaan laajalla työssäkäyntialueella, kyllä työssäkäyntialueen sisällä mutta oman kotikunnan ulkopuolella, mihin ed. Huotari puuttui puheenvuorossaan. Sillä on pyritty helpottamaan näitä tilanteita, jotka muuten saattaisivat olla aika kohtuuttomia ja matkakustannukset suuria silloin, kun joudutaan oman työssäkäyntialueen ulkopuolelle tai ollaan sen sisäpuolella.

Sitten karttumasta: Siinä varmaan on kyse perinteisestä logiikasta, että jos korvataan ylläpitokustannuksia, se ei ikään kuin ole ansiotuloa, vaan se on tarkoitettu niihin kustannuksiin, jotka syntyvät poikkeuksellisesta tilanteesta. Jos haluttaisiin, että se kerryttäisi, silloin taas jouduttaisiin luopumaan toimeentulotukeen, asumistukeen ja verottomuuteen liittyvästä etuisuudesta.

Ed. Stenius-Kaukonen on varsin oikeassa siinä, että tällaisia tiettyjä väliinputoamistilanteita meillä yhä edelleen on, jolloin ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Se ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, vaan näitä pitää perata pois.