Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä asiassa on kyse suomalaisten osallistumisesta YK:n rauhanturvaoperaatioon Libanonissa. On todella tärkeätä, että kun suomalaiset sotilaat osallistuvat tähän operaatioon, mikä on merkittävää, tarkoituksenmukaista ja kannatettavaa, niin suomalaisilla sotilailla siellä palvellessaan on kaikki se varustus käytössään, mitä tehtävä ja operaation luonne edellyttävät. On ollut järkyttävää ihan viime päivinä kuulla, lähinnä Upseeriliiton kautta, Afganistanissa palvelevien suomalaisten rauhanturvaajien esittävän kritiikkiä siitä, että suomalaisten rauhanturvaajien varustetasossa Afganistanissa olisi ollut merkittäviä puutteita ja että suomalaisten sotilaiden varusteita olisi pitänyt paikan päällä vahvistaa niitä itse hankkimalla tai jopa lainaamalla niitä ruotsalaisilta.

Kun puolustusministeri Kääriäinen on paikalla, toivoisin, että hän voisi nyt tai hyvin pian eduskunnalle, puolustusvaliokunnalle, ulkoasiainvaliokunnalle tai muutoin, antaa selvityksen siitä, että tällaiset epäilykset ovat perusteettomia tai, mikäli ne ovat olleet perusteltuja, ainakin on jo ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kun me lähetämme poikiamme maailmalle vaarallisiin, mutta rauhan ja turvallisuuden kannalta tärkeisiin ja perusteltuihin tehtäviin, on todellakin meidän, siis Suomen valtion, huolehdittava siitä, että näillä meidän sotilaillamme on kaikki ne varusteet, mitä tehtävän suorittaminen edellyttää. (Ed. Sasi: Näin on, hyvä!)

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz kiinnitti tietysti huomiota ihan oikeaan asiaan. Haluan todeta sen, että kun näistä varusteitten puutteista puhutaan, niin ei Pääesikunta eikä myöskään ministeriö ole saanut kentältä mitään puutelistoja, joiden pyyntöjä ei olisi täytetty, jokainen puute on korjattu. Tuo on aivan oikea vaatimus, että varusteitten pitää olla kunnossa.

Mitä tulee sitten ruotsalaisilta ja norjalaisilta tapahtuvaan lainaamiseen Pohjois-Afganistanissa, se on selvä juttu, että kehysvaltion tehtävänä on antaa autot ja myös viestintäjärjestelmät, joita yhdessä käytetään. Suomihan toimii siellä Norjan kehysvaltion alaisuudessa, ja on selvä juttu, että kehysvaltio vastaa viestijärjestelmistä ja myös kuljetusmateriaalista tiettyyn määrään saakka, ei siinä lainata, vaan toimitaan yhteistyössä. Mutta suomalaisilla rauhanturvaajilla on kyllä itsellään varustukset liivejä myöten, niin kuin pitääkin olla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kun keskustelemme nimenomaan Unifil-operaatiosta Libanonissa, tiedämme, että Israel kuuluu niihin maihin, joilla käytännössä on mahdollisuus käyttää aseistuksessaan niin sanottuja uraaniammuksia eli köyhdytetystä uraanista valmistettuja tykistön ja muita, ilmavoimien aseistukseen liittyviä ammuksia. Tämä köyhdytetyn uraanin ongelma on suuri nimenomaan sen toksisuuden eli myrkyllisyyden vuoksi. On tiedossa, että siitä on vakavia seurauksia nimenomaan Gulf-sodan, siis Persianlahden sodan, jäljiltä ja myöskin Irakin viimeisen, nyt menossa olevan sodan jäljiltä havaittavissa sekä siviiliväestössä että sotilaissa. Tiedän, että arvoisa puolustusministeri on vastannut tähän kysymykseen: Onko Suomen armeija tämän suhteen aktiivinen nimenomaan selvittääkseen mahdolliset uraanijäämät toiminta-alueellaan, mikä on osa tätä Suomen Unifil-joukkojen suojausta?

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Puolustusministeri Kääriäinen kuvasi varmasti aivan oikein sitä tilannetta, joka materiaalin osalta rauhanturvaoperaatioissa tällä hetkellä vallitsee.

Mutta olen samaa mieltä ed. Zyskowiczin kanssa, että myös eduskunta tarvitsisi tilaisuuden, jossa me voisimme keskustella hieman laajemminkin näistä nykyisistä rauhanturvaoperaatioista.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmähän on jo useampaan kertaan esittänyt, että esimerkiksi Afganistanin osalta olisi välttämätöntä, että eduskunnalle annettaisiin uusi selonteko, koska tilanne Afganistanissa on olennaisesti muuttunut siitä, kun eduskunta yksimielisesti teki päätöksen tähän rauhanturvaoperaatioon ryhtymisestä. Tilanne on nyt se, että Nato käy Afganistanissa avointa sotaa, ja on olemassa se vaara, että myös suomalaiset rauhanturvaajat joutuvat iskujen kohteeksi tai että meidät ainakin samaistetaan sotaa käyvään osapuoleen.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ikävässä tapauksessa varustetaso pelasti tämän sotilaan hengen, eli toisin sanoen tuossa tapauksessa varustetaso oli riittävä — kiitos siitä! Mutta varustetaso ei ole varmasti yhdelläkään sotilaalla niin täydellinen, ettei siinä olisi aukkoja. Mielestäni olisi erittäin tärkeää, että selvitettäisiin asiallisesti, missä ovat ne suurimmat puutteet, koska sellaisia on aina olemassa, ja parannetaan sitten ne epäkohdat.

Mutta toinen asia myöskin tuli mieleeni, kun tästä luin ja kuulin uutisissa, että se oli tapahtunut tavallaan pimeän ammunnan harjoituksissa. Herää kysymys, onko meidän sotilaamme riittävän hyvin koulutettu lähtemään tällaisiin tehtäviin. Voidaan myöskin ajatella, että mikäli koulutusta olisi annettu riittävästi tällaisia tilanteita varten, niin mahdollisesti ei olisi näin käynyt, olisi voitu välttyä siltä. Näin ollen haluan kiinnittää tuohon koulutukseen huomiota ja peräänkuulutan sitä, että otetaan huomioon, että olosuhteet muualla eivät välttämättä aina vastaa niitä olosuhteita, mihin me olemme täällä Suomessa tottuneet. (Hälinää)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä tyytyväinen ministeri Kääriäisen vastaukseen, eikä ole tietysti epäilystäkään sinänsä siitä, etteikö hallituksella ja Puolustusvoimilla olisi aitoa halua ja valmiutta varustaa suomalaiset rauhanturvaajat, toimivat he sitten Libanonissa tai Afganistanissa tai muualla, kaikilla niillä varusteilla, joita tehtävä edellyttää ja jotka vain ovat olemassa. Mutta kun kuitenkin tässä Upseeriliiton kautta julkisuuteen tulleessa suomalaisten rauhanturvaajien selvityksessä on esitetty tämä näkemys, että suomalaiset sotilaat Afganistanissa ovat joutuneet toimimaan puutteellisten varusteiden varassa, niin toivoisin, että puolustusvaliokunta saisi vielä tähän asiaan liittyen, siis tähän nimenomaiseen asiaan liittyen, suomalaisten sotilaiden varustuksista Afganistanin ja miksei Libanoninkin operaatiossa erillisen selvityksen puolustusministeriöltä tai Pääesikunnalta ja että valiokunta tällaista selvitystä toivoisi, koska kyllä se uutinen, kun eilen tai toissa päivänä Suomessa julki tuli, että näin nämä rauhanturvaajat itse tilanteen näkevät ja kokevat, meitä kaikkia varmasti järkytti.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta on erinomaista, että puolustusministeriö eilen ilmoitti julkisuuteen, että varusteiden osalta rahasta ei ole kysymys. Mutta tästä tilaisuudesta kaikkinensa, tästä tapahtumasta, on tietysti mahdollisuus oppia erilaisia asioita. Minulle tuli silmille vaan tämä, oliko se nyt Upseeriliiton kautta esitetty, syytös siitä, että tämän kautta yritetään jälkikäteen syyllistää tehdyistä seikoista. Ja onko niin, että jotkut ohjeet kuitenkin näissä erittäin herkissä ja hyvin hengenvaarallisissa tilanteissa ovat jotenkin puutteelliset? Niitä varmaan kannattaa tähdentää ja niistä eri osapuolien kanssa keskustella. On varmasti hyvä, että puolustusvaliokunnalle annetaan tästä selvitys, ja ehkä joku pienimuotoinen, meeting-tyyppinen keskustelukin voitaisiin käydä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että Suomi osallistuu toimintaan, jolla pyritään turvaamaan rauhaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa, ja olemme omalta osaltamme myöskin auttamassa YK:ta sen tärkeässä tehtävässä maailmanrauhan säilyttämiseksi. Afganistan on erittäin tärkeä esimerkki siinä suhteessa, mihinkä suuntaan maailma tulevaisuudessa menee.

Ajatellaanpa Taliban-hallinnon aikana naisten oikeuksia — naiset eivät päässeet edes kouluun, naisia sorrettiin — ja sitä, millä tavalla uusi hallitus on kyennyt demokratiaa ja ihmisoikeuksia huomattavasti parantamaan. Taliban-hallinnon aikana ei ollut myöskään minkäänlaista oikeusjärjestelmää, vaan vallitsi täysi terrori. Kyllä Suomen pitää olla projekteissa mukana, joilla pyritään antamaan perusihmisoikeudet kaikille ihmisille maailmassa.

Tärkeätä on myöskin kyllä sitten se, että kun lähetämme poikia, heille annetaan parhaat mahdolliset varusteet, ja kyllä toivon, että ministeri Kääriäinen tekee selvityksen siltä osin, minkälaisia varusteita eri maiden joukoilla on näissä kriisinhallintatehtävissä ja mitkä ovat ne parhaat varusteet. Kyllä Suomen valtiolla pitää olla mahdollisuus ostaa nämä kaikkein parhaimmat varusteet, mitä eri maiden armeijoilla on, omille pojilleen ja turvata heidän elämänsä, henkensä ja turvallisuutensa.

Kauko Juhantalo /kesk:

Herra puhemies! Tietysti välittömästi tämän tilaisuuden jälkeen valiokunnan puheenjohtajana keskustelin ministerin kanssa, ja puolustusministeri piti aivan luonnollisena, että hän muiden asiaintuntijoiden kera tulee antamaan selvityksen valiokunnalle aivan lähitulevaisuudessa.

Toisaalta täytyy sanoa, kun me kaikki aina toivomme, että meidän miehillemme ja naisillemme ei tuolla mitään tapahtuisi, ikään kuin on sellainen odottava kysymysten sarja ollut piilossa ja heti kysytään ja heti moititaan, jos jotain vahinkoa siellä tapahtuu, että valiokunta on kuullut runsaasti asiantuntijoita selonteon yhteydessä, 124:ää, tapaamme säännöllisesti ministeriötä ja henkilökuntaa ja yhtään ainoata kertaa tämän vaalikauden aikana ei ole tullut esille, että näissä varusteissa olisi suomalaisilla joitain puutteita, ja myöskään ainoankaan puolueen edustaja valiokuntakäsittelyn yhteydessä ei ole kysynyt, ovatko kaikki varusteet kunnossa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että vaativissa tehtävissä pitää olla parhaat mahdolliset varusteet, mutta täytyy muistaa, että niillä ei voida kokonaisuudessaan riskejä poistaa, aina on vaara olemassa. Tässä Afganistanin tilanteessa kiinnittää huomiota se, että ongelmia on muun muassa tiedonkulussa. Myös ne puutteet, jotka koskivat esimerkiksi paikallisten poliisien tiedonsaantia suomalaisten harjoituksesta, pitää myöskin poistaa. Mutta kaiken kaikkiaan me tiedämme, että tilanne on kärjistynyt erityisesti Afganistanissa, ja on hyvä, että valiokunta saa selvityksen varustetilanteesta ja mahdollisesti siihen liittyvistä puutteista ja käytännöistä.

Mutta kyllä tämä kokonaistilanne vaatisi laajempaa keskustelua tässä salissa siitä, millä tavalla pystytään turvaamaan ja parantamaan Afganistanin kehitystä, auttamaan sitä kansaa siinä tilanteessa, missä se on, mutta samalla sitten etsimään niitä vaihtoehtoisia lähestymistapoja, joilla suomalainen rauhanturvatoiminta voisi parhaiten olla edistämässä sitä, ja välttämään se tilanne, että me osana kansainvälistä koalitiota leimautuisimme entistä selkeämmin varsinaiseksi sotaa käyväksi osapuoleksi siellä. Tämä on vakava juttu, ja sen vuoksi enemmän, arvoisa puhemies, kannatan ed. Laakson ajatusta jopa selontekomenettelystä tämän muuttuneen tilanteen vuoksi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa herra puhemies! Maailma monimutkaistuu, mutta siitä huolimatta onneksi vielä Suomesta on hyvä kuva maailmalla eli siis Suomi-kuva on hyvä. On päivänselvää, että Suomen on nykyaikaisena, modernina valtiona oltava mukana näissä hyvää tarkoittavissa ja rauhaa turvaavissa hankkeissa, ja on päivänselvää, että meidän miehillämme ja naisillamme, joita lähetämme näihin tehtäviin, on oltava asianmukaiset ja hyvät varusteet. Tiedämmehän, että vaihtoehtoisia tuottajia löytyy myös Suomesta. Niihin on syytä perehtyä. Ne ovat ainakin allekirjoittaneeseen ottaneet yhteyttä ja ovat tarjonneet tuotteitaan harkittavaksi.

Tiedotuksen pitää kaikilla tasoilla olla hyvää, ja asianmukaista, ja pitää valmistautua myös siihen, että jatkossa on hyvin realistista, että tulemme saamaan myös ikäviä uutisia maailmalta ja tulemme saamaan tappioita. Toivon, että sitäkin mahdollisuutta varten puolustusministeriössä varaudutaan.

Seppo Lahtela /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelen tätä keskustelua ja ajattelen ikään kuin uusin ajatuksin pääsemättä eroon vanhoista ajatuksista, (Naurua) niin minusta ed. Nurmi kuvasi hyvin tätä tilannetta, että tulee tappioita, niihin on totuttava, niistä on puhuttava. Tämä keskustelu on vähän kulkenut sillä rintamalla, ettei ole ollut tietoa, että varusteita ei ole riittävästi tai ne eivät ole ihan tämän päivän varustuksia. Silloin kun päätettiin operaatioon menosta Libanoniin, niin joka tarkalla silmällä kuunteli, kuuli että siinä selvityksessä kerrottiin, että tarvitaan lisävarusteitten, erikoisvarusteitten hankkimista, tarvitaan suojaliivejä, pimeänäkölaitteita ja vastaavia uushankintoja. Mielestäni silloin kyllä tämä aukesi, että niitä ei ole ollut tähän saakka riittävästi olemassa, ja nyt se asia on pantu toimeen ja kuntoon. Kyllä tämä keskustelu tietenkin vahvistaa tätä, miten sanoisi, suomalaisten operaatiokykyä, mutta valitettavaa, mikä valitettavaa. Pääasia, että asia pannaan kuntoon, ja tässä katseeni edelleen kääntyy puolustusministerin puoleen. Hän kyllä kantaa vastuun ja hankkii varusteet.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että suomalaiset ovat mukana rauhan ja vakauden turvaamisessa tulevaisuudessakin. Valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto on kaikkina vuosina asiantuntijakuulemisissa budjettia silmällä pitäen käsitellyt myös näitä kysymyksiä, ja missään ei ole tullut esille, etteikö olisi riittävästi koulutusta eikä riittävästi varustuksia, ja olemme juuri painottaneet sitä, että kun Suomi lähettää erittäinkin vaarallisille alueille omia sotilaitaan, näiden on oltava hyvin varustettuja ja myös hyvin koulutettuja. Mielestäni tämä on operatiivisen johdon asia huolehtia, että tämä myös toteutetaan, ja näin olemme voineet siihen myös luottaa. Mutta varmasti vaarallisissa paikoissa tapahtuu myös onnettomuuksia, ja niiden välttämiseksi kaikki mahdollinen on tehtävä.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Ed. Tiusanen viittasi Libanonin operaatiossa käytetyn uraanin mahdolliseen ongelmaan. Tämä asiahan on ollut esillä Balkanin operaation yhteydessä, ministerihän vastasi tähän asianomaiseen kysymykseen. Tätäkin asiaa seurataan erittäin tarkoin. Tämäkin riski otetaan huomioon, kun miehemme ja naisemme näissä operaatioissa ovat.

Tämä Afganistan-kysymys sinänsä: Hallitus aivan lähiaikoina keskittyy kaikkien rauhanturvaoperaatioiden tilanteen tarkasteluun ja siis siihen, miltä näyttää näköala tästä eteenpäin, Afganistan mukaan lukien. Puolustusvoimat viimeistelee paraikaa Afganistanin tilannetta koskevaa analyysia, joka sitten muodostaa pohjan tälle hallituksen tarkastelulle. Sen jälkeen on sitten johtopäätösten aika, kun tämä tarkastelu ja keskustelu hallituksen piirissä on käyty.

Mitä tulee rauhanturvaajien varustetasoon, se on erittäin tärkeä asia, että tässä poliittisen kentän kaikilta puolilta ollaan tästä asiasta kiinnostuneita, ollaan huolissaan. Se on oikea huolenaihe. Kuitenkin toistan siis sen, että rauhanturvaajamme koulutetaan kotimaassa niin hyvin kuin se suomalaisin voimin osataan, ja siinä on myös onnistuttu minun mielestäni hyvin. Heidät myös varustetaan asianmukaisella tavalla, tehtävän mukaisella tavalla. Jokainen ymmärtää, että tämä varustaminen ei koskaan voi kaataa ikään kuin määrärahojen puutteeseen, vaan kyllä siihen määrärahat ilman muuta riittävät. Ei ole kysymys ollenkaan siitä.

Toistan tässäkin vielä sen, että mitä tulee Afganistanin rauhanturvaajien varustetasoon, niin jokainen puute, joka on esitetty, on voitu korjata nopeasti. Sellaisten puutteiden listaa ei ole tänä päivänä olemassa, jotka pitäisi korjata. Kävin itse siellä paikan päällä elokuun alussa. Se on vaarallinen paikka, sen näkee maallikkokin. Kyllä meikäläinenkin pantiin lyijyliiveihin ja kypärä päähän ym., ym., vaikka olin siellä vain tarkastelemassa tilannetta ministerinä, miten rauhanturvaajamme oikein siellä pärjäävät, puhumattakaan itse rauhanturvaajien varustuksesta, joka kyllä jo päällepäinkin katsoen vaikutti aika vaikuttavalta asialta. Mutta jokainen puute pitää korjata. Siinä se vaatimus on, jonka eduskunta esittää. Se on ainoa oikea vaatimus maan hallitukselle ja puolustushallinnolle ja viime kädessä operatiivista vastuuta kantaville Puolustusvoimille.

Ilman muuta ministeriö antaa sekä ulkoasiainvaliokunnalle, ed. Zyskowicz, että puolustusvaliokunnalle, puheenjohtaja Juhantalo, selvityksen heti, kun se on vain suinkin mahdollista, ja niin konkreettisena kuin suinkin mahdollista.

Ed. Akaan-Penttilä viittasi tämän ampumavälikohtauksen tiimoilta tapahtuvaan keskusteluun ja asioitten selvittämiseen. Ilman mitään syyllistämisiä suuntaan taikka toiseen tämä asia vaan täytyy tutkia perinpohjaisesti ja puristaa siitäkin asiasta asioitten oikea laita esille, siis totuus esille. Tämä ei ole kenenkään syyllistämistä missään tapauksessa, vaan totuus pitää puristaa esiin tavalla taikka toisella, eikä pidä lähteä syyllistämään etukäteen tietenkään ketään eikä myöskään jälkikäteen, totuus sitten puhuu omasta puolestaan. Ministeri on tässä ollutkin tämän pelisäännön takana ja pysyy tämän pelisäännön takana tiukasti.

Lopuksi totean sen, että riskit eivät tule kokonaisuudessaan eliminoiduiksi hyvänkään varustuksen ja parhaimmankaan koulutuksen jälkeen. Aina on inhimillinen puoli, ja taistelutilanne on taistelutilanne. Jokainen käsittää sen, niin että siihen ajatukseen, että riskit voivat realisoitua, täytyy vaan tottua. Sen kanssa on elettävä. Sen kanssa on vaikea elää, mutta se on vaan otettava huomioon, että tämä riski on olemassa ja se voi toteutua milloin tahansa. Tämä johtaakin siihen, että jokaisen operaation alla tehdään entistä monipuolisempi ja perusteellisempi riskianalyysi, ennen kuin operaatioon osallistumisesta päätetään. Minä luotan suomalaiseen rauhanturvaajaan siellä kentällä ja luotan myös Puolustusvoimiin, joka rauhanturvatoiminnan operatiivista puolta hoitaa ja siitä myös vastaa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minäkin luotan kaikkiin niihin, jotka kantavat vastuuta näistä rauhanturvaajista. En usko, että kukaan on halunnut syyllistää, eikä kukaan halua astua tuomarin asemaan. Tämmöinen välikohtaus on syntynyt, ja siitä pitäisi jotakin oppia. Minä reagoin siihen, että meidän sotilaamme tiesivät, että siellä on vartija ja alkoi ainakin julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan olla tällaista paniikkiammuntaa. Sekin on aivan ymmärrettävää, että näin voi tapahtua, mutta juuri tämmöisiä tilanteita varten on syytä koulutukseen kiinnittää paljon huomiota. Omassa puheenvuorossani korostin nimenomaan sitä koulutusta.