Susanna Haapoja /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on ensimmäinen
eduskuntakaudellani tekemäni lakialoite, ja tämä on
siitäkin syystä minulle merkittävä asia
paitsi tämän sisällönkin puolesta.
Aloitteessani pääasiallinen sisältö on,
että keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen ostovoima
saatetaan tämän päivän kustannustasoa vastaavaksi.
Perusteluna esitän, että keliakiaa sairastavien
henkilöiden sosiaaliturvaa on parannettava.
Lokakuusta 2002 alkaen keliakiaa sairastavat ovat voineet hakea
ruokavaliokorvausta sairauden hoidon aiheuttamiin ylimääräisiin
kustannuksiin. Ruokavaliokorvauksen suuruus on ollut koko ajan sama
eli 21 euroa kuukaudessa. Korvauksen suuruutta ei ole sidottu indeksiin,
ja tämä on se ongelma.
Elokuun 2008 lopussa ruokavaliokorvausta saavia henkilöitä oli
noin 26 000 suomalaista. Vammaistukea saavista lapsista
ei ole valitettavasti päivitettyä tilastotietoa,
mutta luku lienee 1 500 lapsen paikkeilla.
Puhemies! Keliakia on elinikäinen sairaus, ja sen ainoa
hoito on tarkka gluteeniton ruokavalio, joka aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.
Noin 50 euron meno kuukaudessa heillä on. Korvauksen tason
säilyminen ennallaan ja indeksisidonnaisuuden puuttuminen
vuodesta 2002 lähtien on heikentänyt merkittävästi
korvauksen ostovoimaa. Käytännössä tällä hetkellä 21
eurolla saa huomattavasti vähemmän gluteenittomia
tuotteita kuin tuolloin 2002. Gluteenittomat tuotteet ovat merkittävästi
kalliimpia kuin tavallinen ruoka.
Erityisesti kuluvan vuoden aikana gluteenittomien tuotteiden
hinnat ovat lähteneet vahvaan nousuun, mikä vaikuttaa
sairauden hoidon kustannuksiin. Ruokavaliokorvauksen tason nostaminen
ja indeksisidonnaisuus ovat ehdottoman tärkeitä keliaakikkojen
kannalta varmistaen hyvän ruokavalion toteuttamismahdollisuuksia.
Gluteenittomien tuotteiden kalleus heijastuu myös nuoriin,
jotka siirtyvät lapsen vammaistuen piiristä ruokavaliokorvauksen
piiriin teini-iässä, täytettyään
16 vuotta. Ruokavaliokorvaus on lähes neljä kertaa
alhaisempi kuin vammaistuki. Tuotteiden kalleus johtaa helposti
ruokavaliohoidosta lipsumiseen, mikä aiheuttaa terveydellisiä riskejä,
ongelmia yksityisen henkilön elämässä ja
sitten tietysti kuluja yhteiskunnalle.
Toivon, että asia saa huomiota, ja toivon, että asia
etenee sitten asianmukaisesti ja joskus tämä asia
saataisiin indeksiin.
Esitän, puhemies, että vammaisetuuksista annetun
lain 14 § "Ruokavaliokorvaus" saa seuraavan muodon:
"Oikeus ruokavaliokorvaukseen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä,
jonka on asianmukaisesti määritellyn sairauden
takia ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia
tuotteita. Ruokavaliokorvaus sidotaan indeksiin.
Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa samanaikaisesti vammaistuen
tai hoitotuen kanssa."
Jukka Gustafsson /sd:
Arvoisa puhemies! Täytyy onnitella ed. Haapojaa. Jos
tämä on, niin kuin uskon, edustajan ensimmäinen
lakialoite, niin täytyy sanoa, että on löytynyt
tärkeä asia.
Tämä lakialoite, jonka olette tehnyt — vähän harmittaa,
että ette ole pyytänyt siihen muita allekirjoittajia,
ainakin itse olisin sen hyvin mielelläni allekirjoittanut — koskettaa
yli 25 000:ta ihmistä. Aivan niin kuin ed. Haapoja
tuossa esittelyssään sanoi, tässä on
kiistatta päässyt tapahtumaan tällainen
korvaustason olennainen heikentyminen ja vielä tilanteessa,
jossa todella näitten gluteenittomien ruokien hinta on
noussut vielä enemmän kuin muiden elintarvikkeitten.
Tässä teidän aloitteessannehan todetaan,
että esimerkiksi gluteenittomat jauhoseokset ovat kymmenen
kertaa kalliimpia kuin tavalliset vehnäjauhot, gluteenittomat
pastat kahdeksan kertaa kalliimpia kuin tavalliset pastat ja gluteenittomat ruokaleivät
ja pulla puolta kalliimpia kuin tavanomaiset.
Voin tässä yhteydessä kertoa myöskin
sen, että omassa hyvin lähipiirissä on
nuorehko nainen, neitonen, ja olen joutunut myöskin seuraamaan
sitä, kuinka käytännössä myöskin
aika hankalaa ja lisäkuluja tuova tällainen elämäntilanne on.
Näitä gluteenittomia ruokia ei esimerkiksi ole ollenkaan
kaikkien ruokatarvikkeitten kohdalla kaikissa kaupoissa, niitä saa
välillä oikein hakea, että niitä onnistuu
löytämään. Kyllä tämmöiseen suomalaiseen,
puhun nyt ehkä vähän koppavasti, hyvinvointivaltioon
kuitenkin kuuluu tällainen korvaus. Keliakia on elinikäinen
sairaus, ja kukaan ei ole voinut sitä sairauttaan itse
valita, siihen vaikuttaa, se on vaan tullut. Tässä mielessä tämä ed.
Haapojan lakialoite ja ruokakorvauksen esittäminen tähän
14 §:ään, niin että "oikeus
ruokavaliokorvaukseen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä,
jonka on asianmukaisesti määritellyn sairauden
takia ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia
tuotteita", on perusteltu. Olen vakuuttunut siitä, että asia
saa valiokunnassa uskottavan käsittelyn ja ennemmin tai
myöhemmin, näin uskon, tulee johtamaan siihen
tavoitteeseen, jonka ed. Haapoja on asettanut. Mielelläni
onnittelisin jo etukäteen, mutta kiitoksia tärkeästä lakialoitteesta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Haapoja on tehnyt tärkeästä teemasta
hyvän lakialoitteen, jolle toivon asianomaisessa valiokunnassa
menestystä.
Aikanaan itse ensimmäisellä vaalikaudellani olen
samasta asiasta tehnyt muistaakseni toimenpidealoitteen. Kysymys
on todella ongelmasta niitten ihmisten kohdalla, jotka tarvitsevat
gluteenittomia tuotteita. Aivan kuten täällä on
hyvin tuotu edustajien Haapojan ja Gustafssonin puheenvuoroissa
esille, on kyse kalliimmista tuotteista, mutta myöskin
tuotteista, joita ei tahdo aina joka kaupasta saada. Sen olen havainnut, kun
olen erinäisille vieraille, jotka tarvitsevat gluteenittomia
tuotteita, mennyt kaupasta niitä etsimään.
Oma työnsä siinä on, että gluteenittomia
tuotteita on voinut löytää, ja usein
on sitten joutunut etsimään jotain muuta kuin
sitä, mitä juuri olisi halunnut. Toivon todella,
että ed. Haapojan erinomainen lakialoite menee valiokunnassa
myönteisesti eteenpäin.
Keskustelu päättyi.