Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Lisäta-lousarvioaloitteissa 73/2008 ja 74/2008 on määrärahan osoittaminen vankeinhoidon toimintamenoihin ja määrärahan osoittaminen Kylmäkosken vankilan laajentamiseen. Näistä ajattelin puhua, puhemies, yhdessä nipussa, koska kyse on kuitenkin semmoisesta asiasta, jota pitää käsitellä kokonaisuutena. Tällä hetkellähän tilanne on se, että Rikosseuraamusvirastossa on valmistunut selvitys siitä, mitä meidän suljetuille laitoksillemme pitäisi tehdä, ja sieltä on ehdotus tullut, että pari suljettua laitosta pitäisi lakkauttaa.

Lisätalousarvioaloitteessa esitetään vankein-hoidon toimintamenoihin miljoonan euron lisäystä tälle vuodelle. Mielestäni se on kyllä ihan oikean suuntainen, sillä tällä hetkellähän vankiloissa painitaan aika tiukassa. Suljetut laitokset ovat kaikki täynnä, ylipaikoillakin; avopaikoilla meillä on vajaata tilaa. Nyt Rikosseuraamusvirastossa ja oikeusministeriössä on utopistiset ajatukset ja — en ymmärrä, mistä otetut — mietteet siitä, että vankiluku tulee laskemaan johonkin 3 200—3 150:een, ja näillä eväillä voitaisiin muka lakkauttaa pari suljettua laitosta.

Valitettavasti tällä hetkellä tilanne on se, että meillä ei ole edes vankeja, joita voitaisiin suljetuista laitoksista siirtää avolaitoksiin. Kun näitä on jouduttu siirtämään vähän kepoisin perustein, niin nyt sitten on lähtenyt luikkimaan jo elinkautisvankikin Venäjän puolelle — ilmeisesti istuttuaan vain puolet suljetussa laitoksessa, jonka jälkeen oli siirretty avolaitokseen. Sieltä kun lähtö on ja muutaman tunnin etumatka saamaksella, niin jos on hyvin organisoitu, siinä ei myöskään voi kyllä vankeinhoitoviranomaisia oikein suurilla hurraa-huudoilla sävyttää, kun ajatellaan, että kyseiselle henkilölle oli jätetty passikin vielä, jolla pääsee tästä maasta pois. (Ed. Gustafsson: Ihan totta?) — Kyllä, elinkautisvanki meni Venäjän rajalta passin kanssa lävitse, eli kyllä tuo tuntuu vähän ihmeelliseltä, että jossain kohtaa on vähän päässyt vinksahtamaan.

Samaan aikaan me emme myöskään pysty toteuttamaan vankiloissa viime kaudella säädettyä uutta vankeuslakia, joka edellyttää vankien kohdalta tämmöistä toimintaa ja myöskin kaiken näköistä suunnitelmallisuutta, niitä ei pystytä toteuttamaan. Vankeuslain toteuttaminen on aika monessa paikassa ihan alkutekijöissään ja nimenomaan resurssipulan takia. Vankilavirkailijoiden liitto järjesti viikko sitten mielenosoituksen eduskunnan rappusilla ja minun mielestäni ihan oikein. Sitten tuli esiin, että hallinto on kyllä kasattu mutta tekijöitä puuttuu ja tekijät uupuvat sinne, jolloinka tämmöinen kierre on valmis. Viime kaudella oikeusministeri Leena Luhtasen toimesta ylijohtaja Vuolijoki teki selvityksen, ja sen selvityksen perusteella joitain asioita on lähdetty viemään eteenpäin mutta niitä ei ole pystytty toteuttamaan, kun varoja ei ole ollut.

Tässä taloudellisessa tilanteessa, missä nyt mennään, pitäisi kyllä miettiä oikein pitkälle sitä, pitäisikö meidän sijoittaa valtion varoja näitten vankiloitten korjaamiseen. Meillä olisi erittäin hyvät mahdollisuudet nyt, kun hinnat ovat laskeneet, laittaa Pelso ja Konnunsuo kuntoon. Se olisi minun mielestäni oikein hyvää talouspolitiikkaa. Lisäksi se perustuisi siihen realiteettiin, että nykyiset suljetut laitokset pystytään pitämään yllä ja kenties Kylmäkoskellekin tekemään laajennus. Kertaalleen sen suunnitteluun jo viime kaudella rahat myönnettiin, mutta nykyinen ministeri on ne leikannut pois, ja sitä ei ole tehty. Kylmäkoski on kuitenkin täällä ruuhkaisella alueella, missä paljon on vankeja Tampereen seudulta, ja Kylmäkosken vankila on jatkuvasti ollut ylipaikoilla. Tulevaisuudessa näyttää olevan, että entistä enemmän täällä Etelä-Suomessa tarvittaisiin näitä paikkoja, jolloinka siihen myöskin pitäisi paneutua. Nykyisessä tilanteessa, jossa todella rakentaminen hiipuu, valtion pitäisi satsata ja korjata näitä kunnostettavia vankiloita, Pelso ja Konnunsuo sieltä vaikeilta alueilta ja Kylmäkoskeakin pitäisi alkaa tehdä.

Minä luulen, että meillä tulee olemaan tulevaisuudessakin kaikille paikoille ottajia, valitettavasti, emmekä me pääse siitä eroon. Avolaitokseen ei kaikkia voida millään laittaa. Siihen utopiaan, että vangit kulkevat joukossamme jonkun kännykän varassa, ei kai kovin moni tästäkään salista halua joutua, että siellä sitten erilaiset väkivallantekijät ja tosi ongelmaiset kulkevat. Tänään uutisoidun viestin mukaan lähes 90 prosenttia vangeista kärsii jonkinlaisista alkoholi-, huume- ym. riippuvuuksista, jolloinka suljettu laitos on ainoa mahdollisuus, missä heitä voidaan pitää. Kyllä tässä pitäisi Rikosseuraamusvirastokin nyt siitä unestaan herättää ja katsoa johonkin muuhun kuin sammakkomiehen sammakkoon tai johonkin muuhun. Pitäisi realiteetit ymmärtää, missä tässä maassa mennään.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni tässä puhui hyvin vankeinhoitoon liittyvistä problematiikoista, ja näissä sosialidemokraattien huoli on yhteinen. Minä puolestani puhuisin sosialidemokraattien tekemistä ryhmäaloitteista tähän talousarvioon liittyen, vähän useammastakin. Näiden yhteinen nimittäjä on se, että näiden avulla pyritään elvyttämään taloutta. Kyse on liikenneinvestoinneista, esimerkiksi perustienpidosta. Aloite on 89/2008 vp.

Me kaikki tiedämme, että meillä tähän on puutteellisesti varattuna rahaa, ja se on kuitenkin yksi työllisyyttä tukeva investointimuoto, varsinkin kun esimerkiksi tässä hallituksen sinänsä arvokkaassa pyrkimyksessä tukea meidän metsätalouttamme lähdettiin siitä, että niitä metsätieparannuksia, joita tarvitaan, jotta puuhuolto pelaisi kotimaassa, rahoitetaan osittain tältä perustienpidon puolelta. Kuitenkin nuo rahat tarvittaisiin kipeästi myös muuhun tienpitoon, ja sen vuoksi olisi perusteltua, että tuo summa meidän tämän vuoden budjetissamme olisi ollut hieman suurempi, ja sen vielä ehtii korjata.

Lisäksi perusradanpitoaloite 100/2008 vp. Me kaikki puhumme ilmastonmuutoksesta ja me puhumme joukkoliikenteen tukemisesta, mutta tiedämme, että todellisuus tuolla joukkoliikennepuolella ei ole aivan niin ruusuinen kuin se tämän salin puheissa on. Sen vuoksi olisi tärkeää suunnata jo tänä vuonna enemmän rahaa näihin hankkeisiin. Lisäksi on kyse yritysten määrärahoista, olipa sitten kyse niistä rahoista, joita annetaan suoraan yrityksille, tai sitten työllisyysperusteisista määrärahoista, joissa usein julkinen puoli on mukana tai pienemmät yritykset. Nämä ovat niitä välineitä, joilla valtio voi saada liikkeelle lisää investointeja. Täällä yritysten investoinneissa ja kehittämishankkeissa kyse on siis aloitteesta 109/2008 vp ja työllisyysperusteisissa investoinneissa aloitteesta 110/2008 vp.

Erityisesti minua on hämmentänyt se työllisyysperusteisten investointien linja, jonka hallitus on ottanut. Se leikkasi hyvin voimakkaasti työllisyysperusteisia investointirahoja, vaikka niillä on saatu liikkeelle hankkeita nimenomaan sellaisilla alueilla, jotka tarvitsevat yhteiskunnan tukea. Ne ovat aluepoliittisesti perusteltuja ja ne usein synnyttävät kasautuessansa työllisyysvaikutuksia näille alueille. Nyt, kun näitä rahoja on voimakkaasti leikattu, niin sen jälkeen sitä on yritetty paikata sillä, että rakennemuutospaikkakunnille tämän rakennemuutosrahan nimissä on suunnattu myös työllisyysperusteisia investointirahoja. Se on sinänsä ihan oikein, sitä en kritisoi. Mutta ongelma on se, että nämä tavalliset työllisyysperusteiset investointirahat ovat niin vähäisiä, että esimerkiksi Lapin elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja Itä-Suomen elinkeinotoiminnan kehittämiselle niitä ei ole käytännössä jäänyt juurikaan. Juuri näillä alueilla, esimerkiksi Lapin matkailun kannalta, työllisyysperusteiset investointirahat ovat olleet varsin keskeisiä. Sen vuoksi olisi mitä välttämättömintä lisätä niitä jo nyt ja sen lisäksi tietenkin vielä ensi vuoden budjetissa.

Lisää rakentamisen tukemista täällä sosialidemokraattien vaihtoehdossa on se, että me olemme esittäneet tänne korjausrakentamisen puolelle, aloite 113/2008 vp, lisää resursseja. Hallitushan on lähtenyt siitä, että lisätään rahaa energiaremonttien ja korjausten puolelle, mutta me tiedämme, että meillä on myös toinen haaste tämän ilmastohaasteen rinnalla, ja se liittyy meidän väestömme ikääntymiseen. Silloin olisi varsin perusteltua tällä hetkellä elvyttämismielessä mutta myös tällaisen terveen ikäpolitiikan näkökulmasta se, että tätä rahaa voitaisiin käyttää esimerkiksi pienkerrostalojen hissiremontteihin, koska se mahdollistaisi ikäihmisten kotona selviämisen paljon pidempään.

Sosialidemokraattien linjassa on haluttu lisätä rahaa kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin, aloite 80/2008 vp, ja tässä ajatus on ollut se, että me tiedämme, että meillä kunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa. Jo tänä kuluvana vuonna, jolloin kasvu on ollut vielä kohtuullista, meillä yli sata kuntaa nosti veroäyriänsä. Huomattavan moni kunta joutui hakemaan harkinnanvaraista avustusta selvitäkseen ihan perusasioistansa, mutta hyvin harva kunta sitä sai.

Nyt, kun meillä taloustilanne kärjistyy, niin meillä itse asiassa tulee ikävä kyllä, pelkään pahoin, lisää niitä kuntia, jotka kipeästi tarvitsisivat tuota harkinnanvaraista avustusta. Investointiavustuksissa ja rakennemuutospaikkakuntien avustuksissa on se ongelma, että niillä voidaan tukea vain tiettyjä asioita kunnassa, sitä, että elinkeinoelämä saadaan liikkeelle. Se on sinänsä arvokasta, mutta se ei riitä, jos kunnan talous samaan aikaan kärsii. Sitten me näemme, että tulevaisuudessa on vielä lisää riskitekijöitä. Silloin olisi järkevää käyttää hiukan enemmän harkinnanvaraisiin avustuksiin rahaa, vaikka pitkässä juoksussa meidän ilman muuta pitää pyrkiä sellaiseen kunnan ja valtion rahoitussuhteeseen, että tällaisia harkinnanvaraisia avustuksia ei tarvittaisi.

Sitten vielä yksi näistä aloitteista, 115/2008 vp, joka lähtee asuntorakentamisen investointien tukemisesta. Joukkotiedotusvälineistä olemme kuulleet, että hallitus on ilmeisesti laajentamassa tätä rahoitusta koko maahan, kun se nyt tällä hetkellä on ollut vain Pääkaupunkiseudulla mahdollista ja muutamilla muilla alueilla. Me olisimme halunneet, että se olisi voitu toteuttaa jo tänä vuonna, ja tämä lisätalousarvioaloite olisi sen mahdollistanut.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Tarja Filatov tuossa hetki sitten esitteli meidän tärkeät lisätalousarvioaloitteemme. On syytä nyt vielä alleviivata sitä, että olisimme toivoneet ja olemme yrittäneet tehdä kaiken, minkä oppositiosta voi, jotta hallitus olisi tähän taantumaan ja heikkenevään työllisyystilanteeseen reagoinut jo aikaisemmin ja nimenomaan jo tässä lisätalousarviossa. Sen takia olemme halunneet nyt näillä aloitteilla osoittaa omaa tahtoamme suuntaan, mitä pitäisi tehdä.

Oikeastaan haluaisin tätä lisätalousarvioaloitetta n:o 113/2008 vp, määrärahan osoittaminen korjausavustuksiin, vielä korostaa, koska tähän liittyy kyllä vahvasti tämä väestön ikääntyminen, vanhukset, ja sanon myöskin näin kuntapoliitikkona sen, että meidänhän tulee kaikin toimin tukea sitä, että ikäihmiset voisivat asua mahdollisimman pitkään kotona, omissa totutuissa ympyröissään, jotta se laitosvaihe, johon sitten jotkut kuitenkin aina joutuvat — ja hyvä niin — voisi olla mahdollisimman lyhyt, koska varmaan se hyvä elämä ehkä sitten kuitenkin toteutuu parhaiten siellä totutussa omassa kodissa ja kodinomaisissa olosuhteissa.

Nyt on tosiasia se, että esimerkiksi monissa kerrostaloissa hissien rakentamisella olisi aivan keskeinen merkitys liikkuvuuden ja esteettömyyden kannalta. Tässä meidän lisätalousarvioaloitteessammehan todetaan, että tällaisten vanhojen hissien uudistamiseen tai peruskorjaukseen jätetään vuosittain hakemuksia noin 24 miljoonan euron edestä. Avustuksiin voidaan käyttää kuitenkin vain murto-osa korjausavustusten määrärahasta, jolloin vain noin 8 prosenttia hakijoista sai myönteisen päätöksen hissien korjaushakemukseensa. Nyt on selvää, että tässä suhdannetilanteessa olisi mitä välttämättömintä panostaa valtion taholta korostetummin ja todella tuntuvasti korjausrakentamiseen lisäämällä hissien korjausavustusten myöntövaltuutta. Se omalta osaltaan elvyttäisi rakennusalaa, ja samalla tulisi tämä toinen hyvä asia, että edistettäisiin vanhusväestön mahdollisuuksia asua pidempään kotona.

Sitten, arvoisa puhemies, ed. Rönni jo puhui vankeinhoitotilanteesta ja myöskin tästä Kylmäkosken vankilan laajentamisesta. Kylmäkosken kunnalle ja Etelä-Pirkanmaan alueellehan Kylmäkosken vankila on tärkeä. Mielenkiintoista on todeta se, että viime vuonna tässä 113-paikkaisessa vankilassa oli keskimäärin 129 vankia. Se keskiarvo on liikkunut 140 vangin tasolla, ja sen takia suunnitelmissa on ollut jo pidempään se, että tätä Kylmäkosken modernia, nykyaikaista vankilaa laajennettaisiin. Sen takia toivoisin, että myöskin tältä osin tämä meidän hyvä lisätalousarvioaloitteemme johtaisi myönteiseen päätökseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni toi täällä aiemmin esille vankeinhoidon tilanteen. On perin outoa, että tilanteessa, jossa vankilat ovat täynnä, ajatellaankaan vankiloitten lakkauttamisia.

Lakivaliokunnan jäsenenä viime vaalikaudella olin tilaisuudessa käydä kotimaan matkoilla vankiloissa, ja meille tuotiin hyvin selvästi esille ne ongelmat, joita ahtaus vankiloissa aiheuttaa. Nimenomaan vankeinhoito kärsii tästä. Jos tavoitteena pidämme sitä, että vangit tulisivat yhteiskuntakelpoisiksi, niin silloin kyllä tarvitaan vankeinhoitoon lisää tiloja, lisää henkilökuntaa. Nykyinen tilanne on jo aika tavalla ongelmallinen eikä varmasti parane sillä, että vankiloita ajetaan alas.

Eduskunnassa olen useissa yhteyksissä palauttanut mieliin valtion lupauksen myös Keuruun kaupungin Haapamäen vankeinhoitolaitoksesta, josta olen talousarvioaloitteella tulevaa vuotta varten myöskin muistuttanut, ja haluan tuoda tämän asian tässäkin yhteydessä esille.

Aikoinaan K. J. Lång vankeinhoidon ylimpänä viranhaltijana teki suunnitelmat aivan uuden tyyppisestä, edistyksellisestä, uusia ajatuk-sia toteuttavasta vankeinhoitolaitoksesta Haapamäelle, ja toivon, että sekin voitaisiin toteuttaa.

Arvoisa puhemies! Palaan sitten lisätalousarvioaloitteisiin, joita itse olen tehnyt.

Lisätalousarvioaloite 105 tuo esille Haapamäki—Parkano—Pori-rautatien käyttöönoton perusselvityksen tekemisen sekä radan ja rata-alueen raivaamisen. On selvää, että kun nyt on tämän vuoden lisätalousarviosta kyse, niin kovinkaan paljon asiassa ei voida tehdä, mutta voitaisiin aloittaa suunnittelun käynnistäminen Haapamäki—Parkano—Pori-radan palauttamisesta lii-kenteelle.

Joidenkin mielestä tästä radasta puhuminen on täysin kuollut ajatus, mutta se ei ole suinkaan sitä, jos ajatellaan maan puuhuoltoa ja länsirannikolla olevia satamia. Me tiedämme hyvin, että muu rataverkko on varsin ylikuormitettua eikä enää kovinkaan montaa junaa mahdu esimer- kiksi Jyväskylä—Jämsä—Tampere-radalle tai pääradalle Tampere—Hämeenlinna—Riihimäki. Vuosaaren sataman liikenne ei kovinkaan paljon voi tällä kaikkein ympäristöystävällisimmällä tavalla elikkä junaliikenteellä soljua päärataa pitkin kohti pohjoista. Junia ei kerta kaikkiaan radalle juurikaan lisää mahdu. Sen takia täytyisi ottaa huomioon ne vaihtoehdot, joilla voidaan liikennettä hoitaa muualle.

Miksi tuon voimakkaasti esille tätä Haapamäki—Parkano—Pori-rautatietä? Näen siinä todella huomattavan vaihtoehdon kauttaaltaan Sisä-Suomesta, itäisestä Suomesta, pohjoisesta Suomesta ja myös idän transitoliikenteen todella raskaitten ja mittavien kuljetusten ohjaamisesta länsirannikolle ja sieltä edelleen eteenpäin. Länsirannikon satamissa on tyhjää laivakapasiteettia Suomesta eteenpäin. Laivat yleensä tulevat täysinä, mutta sitten kun ne lähtevät, niin ne ovat joko puolityhjiä tai puolitäysiä. Kapasiteettia olisi. Samoin satamakapasiteettia on. Olisi mielekästä hyödyntää tätä.

Miksi tuon esille juuri nyt radan rakentamista? Perustelen sitä taloudellisella tilanteella. Hyvä ystäväni Multialta kertoi, että hänelläkin on lomautus metallialan yrityksestä. No, hän on onneksi pienmetsänomistaja. Hän on hankkinut jonkun verran metsää, ja hän pystyy työskentelemään siellä. Hän sanoi, ettei hänellä ole tästä ongelmia, mutta ongelmia on joillakin muilla, joilla on sama kohtalo. Hän sanoi, että yritys, jossa hän on, tekee murskaimia, joilla murskataan kallioita ja kiviä alihankintana suuremmalle yritykselle, ja nyt kerta kaikkiaan murskealalla on tullut paljon seisahtumista ja koneita ei hankita, ja juuri nyt kannattaisi mielestäni kunnostaa teitä ja ratoja. Tällä turvattaisiin työllisyyttä ei vain tuossa itse rakentamisessa vaan tällä turvattaisiin hyvin monenlaista työllisyyttä teollisuudessa, ja tätä kautta ihmisillä olisi työttömyyden asemasta työtä, olisi työtuloja, yhteiskunnalla olisi työttömyysmenojen asemasta verotuloja sekä työtuloveroina että myös yritysten veroina. Kannattaisi ihan käydä laskemaan, olisiko nyt kuinka edullinen aika vaikkapa tämä Länsi-Suomen vilkkaimmaksi puutavararadaksi sanottu rata nyt laittaa todella hyvään kuntoon. Radalla ei ole kuin osuuksilla Parkano—Kihniö ja Parkano—Kankaanpää tiettyä liikennettä, pääosin se on vailla liikennettä, ja silloin työt voitaisiin tehdä muun liikenteen rasittamatta. Huutokoski—Savonlinna-osuus osoitti, että silloin kun muuta liikennettä ei ole, voidaan nopeasti rakentaa rataa kuntoon.

Tuon voimakkaasti esille sen, että tässä tilanteessa kannattaisi harkita tuon radan, Haapamäki—Parkano—Pori-radan, käyttöönoton selvitystyötä, sen aloittamista jo tämän vuoden aikana, ja ilokseni huomaan, että kansanedustajakollega Toimi Kankaanniemi on tehnyt saman sisältöisen aloitteen ja on parantanut vielä sitä välillä Jyväskylä—Haapamäki. Toivon, että tämä lisätalousarvioaloite 103 vauhdittaisi myös minun lisätalousarvioaloitteeni 105 eteenpäinmenoa.

Miksi minä Jyväskylä—Haapamäki-väliä en aloitteeseeni tuonut, johtuu siitä, että aivan muutama vuosi sitten rata on sepelöity, sille on laitettu uudet kiskot, se on saatettu automaattisen kulunvalvonnan pariin, ja ei ole realistista sille nyt kovinkaan suurta kunnostustyötä vaatia, kun se on vasta tehty, on eräs uusimpia ratoja, joita on kunnostettu. Mutta se, mitä sille voitaisiin tehdä, jolla Toimi Kankaanniemen aloitetta myös kannatan ja puolustan, on se, että sinne voitaisiin lisätä junien kohtauspaikkoja, lisätä näitä automaattisen kulunvalvonnan tarkkailukohtia, jotta junia mahtuisi radalle nykyistä enemmän. VR:n turvamääräyksethän ovat hyvin tiukat, kuinka pitkä matka pitää olla edellisestä tarkkailuvälistä, kun juna on mennyt, että seuraava voidaan samalle radalle lähettää. Todella toivon, että näihin asioihin panostettaisiin.

Samalla toivon panostettavan myös yleiseen liikenteeseen. Länsi-Suomen läänissä on uhkana parinsadan reittilinja-autovuoron loppuminen, ellei voida löytää rahoitusta. Nyt lähinnä on kysymys tulevan vuoden rahoituksesta, mutta osaltaan sivuaa myös tätä vuotta, jolle lisätalousarvio kuuluu, ja tämä koskettaa nyt maaseudun linja-autoverkostoa hyvin vakavasti, nimenomaan kuntien välistä liikennettä, seutukuntien välistä liikennettä, liikennettä pitäjistä maakuntakeskuksiin. Liikenneministeri vastasi kirjalliseen kysymykseen, että on suunnitteilla tällainen kyytitakuu, että kylällä asuva ihminen pääsee kerran tai kaksi kertaa viikossa kuntakeskukseen tai muuhun taajamaan asioille. Tämä on hänelle tarpeen, mutta tämä ei voi korvata sitä perinteistä linja-autojen rakenteellista verkostoa, joka on tähän maahan syntynyt.

Esimerkiksi Haapamäki—Multia—Uurainen —Äänekoski-linja-autovuoro on uhanalainen. Kunnissa joudutaan vaikeisiin tilanteisiin, lopetetaanko tämä eri seutuja ja kuntia yhdistävä ainut reittivuoro vaiko sitten lopetetaan esimerkiksi omassa kunnassani Pihlajavesi—Haapamäki—Keuruu-vuoro. On kovin vaikea vetää ratkaisuja. Toivon, että yleiselle liikenteelle voitaisiin osoittaa sen tarvitsemia määrärahoja. On aivan turhaa puhua joukkoliikenteestä myönteisesti, jos edellytyksiä sen hoitamiselle ei ole. Jos liikenne on jatkuvasti uhanalaista, lakkautusuhan alaista, niin silloin yrittäjätkään eivät jaksa uskoa sen tulevaisuuteen, saatikka että matkustajat luottaisivat liikenteen säilymiseen ja asettaisivat elämänolosuhteensa sen varaan.

Arvoisa puhemies! Palaan muihin lisätalousarvioaloitteisiini seuraavassa puheessani.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on esittänyt hallitukselle, että se suuntaisi lisämäärärahoja liikenneinvestointeihin niin raide- kuin tieverkoston parantamiseen ja lisärakentamiseen, jotta yrityksille ja ihmisille taataan ihan oikeasti töitä. Tarpeellisia investointihankkeita Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa on useita. Olen esittänyt lisätalousarvioaloitteissani muun muassa määrärahan osoittamista kaupunkiradan jatkamiseen Keravalta Riihimäen suuntaan. Lisätalousarvioaloitteen numero on 104/2008.

Olen esittänyt myös Kehä IV:n suunnitteluun määrärahaa, jotta Helsinki—Vantaan lentoaseman pohjoispuolen maankäyttöä voidaan tehostaa rakentamalla uusi fokustyöpaikka-alue. Lisätalousarvioaloitteen numero on 93/2008.

Nyt on hyvä aika panostaa myös perustienpitoon ja korjata liikenteen paikallisia pullonkauloja. Keski-Uudellamaalla on yksi tällainen pullonkaula ja se on Koskenmäen liikenneympyrä, jonka kaksikaistaistaminen ja liityntäjärjestelmien parantaminen helpottaisi aamu- ja iltapäiväruuhkia. Lisätalousarvioaloitteen numero on 94/2008.

Valtion rahoitusta pitäisi suunnata myös muihin taloudellista toimeliaisuutta parantaviin hankkeisiin. Lisärahaa pitäisi saada esimerkiksi pilaantuneiden maa-alueiden puhdistamiseen, jotta alueet saataisiin turvallisiksi ja uuteen käyttöön. Kellokoskella Ruukin alue on jo vuosia odottanut maaperän puhdistamista. Vasta puhdistamisen jälkeen teollisuushistoriallisesti merkittävän alueen kunnostaminen ja lisärakentaminen on mahdollista. Aikoinaan toimineita teollisuusyrityksiä ei enää ole, eikä kunnan voi olettaa kustantavan kallista puhdistustyötä, joten valtion avustus maaperän puhdistamiseen on välttämätön.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloite 85/2008, Jokelan ja Kauhajoen ampumatapausten aiheuttamien kustannusten korvaaminen täysimääräisesti: Hallitus on kolmannessa lisäta-lousarviossa osoittanut 4 miljoonaa euroa erillisiin avustuksiin Tuusulan ampumatapauksesta, Nokian vesijohto-onnettomuudesta, Porin sadevesitulvasta ja Kauhajoen ampumatapauksesta aiheutuneisiin ylimääräisiin kustannuksiin. Tuusulassa on laskettu, että ampumistapauksen jälkihoidon ylimääräiset kustannukset ovat tänä vuonna 1,3 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Tuusulassa jälkihoitoa on varauduttu jatkamaan vuoteen 2012 asti, ja sen kustannukset nousevat noin 5,6 miljoonaan euroon. Näin suuret ylimääräiset kustannukset ovat kohtuuttomia yksittäiselle kunnalle, ja siksi esitän, että nyt myönnettävä erillinen avustus kattaa täysimääräisesti Tuusulan kunnalle jälkihoidosta vuonna 2008 aiheutuneet ylimääräiset kustannukset.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloite 92/2008, määrärahan osoittaminen taajamaliikenteen turvallisuutta parantavaan hankkeeseen ja taajamapalvelujen yhteyksiin: Kuuma-alueella on runsaasti tärkeitä kevyen liikenteen parantamistarpeita, kevyen liikenteen yhteyksiä puuttuu tai ne ovat heikkotasoisia, ja liikenneturval-lisuudessa on puutteita. Näillä hankkeilla pyritään kevyen liikenteen pääverkon täydentämiseen taajamissa ja asuntoalueiden ja taajamien välillä. Mainittu hanke on merkittävä osa taajamien kehittämistä. Tässä talousarvioaloitteessani ehdotan, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 kolmanteen lisätalousarvioon lisäyksenä 800 000 euroa Yhdystie 11671 — Linjatie jalankulku- ja pyörätie -taajamaliikennehankkeeseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä haluan keskittyä ennen kaikkea maantieverkkoon liittyviin lisätalousarvioaloitteisiini, mutta palaan vielä raideliikenteen pariin.

Lisätalousarvioaloitteessa 106 esitän määrärahan lisäystä Haapamäen kautta kulkevien ratojen ostoliikenteeseen. Olisi hyvin tarpeen, että seuraavassa aikatauluvaihteessa, joulukuun 14. päivästä eteenpäin kuluvaa vuotta, voitaisiin palauttaa se aikataulurakenne junaliikenteessä, joka on ollut 2. päivään syyskuuta 2006 saakka.

Nythän on tiettyjä junavuoroja korvattu välillä Vilppula—Kolho—Haapamäki—Keuruu taksibussiliikenteellä, josta ei kuitenkaan VR:n internetsivuilta eikä VR:n aikatauluista saa mitään tietoa, koska on liikenneministeriön ostoliikenteestä kysymys ja sen tiedottaminen käytännössä puuttuu. Tarkoituksena on se, että voitaisiin supistaa junaliikennettä pysyvästi tuolta osin, näin pelkään ja epäilen. Tälle vastavaikutuksena olen tehnyt aloitteen, jossa esitän junaliikenteen ostomäärärahojen lisäystä ulottuen jo tälle vuodelle. Asiasta on myöskin talousarvioaloite erikseen tulevaa vuotta varten.

Junaliikenne on kokonaisuus, ja sen liikenteen käyttäjät ymmärtävät kaikkein parhaiten silloin, kun liikennevaihtoehtoja etsitään. Haapamäen—Keuruun alueelta etelän suunnan liikenteestä merkittävä osuus on pitkän matkan liikennettä kohti Pääkaupunkiseutua, ei paikallisliikennettä, niin kuin jotkut ajattelevat, vaan se on merkittävä etelän suunnan liikenne, ja silloin juna, 2 tuntia 58 minuuttia Helsingin ja Haapamäen välillä, olisi todella kilpailukykyinen vaihtoehto, jos koko matkaosuus voitaisiin toteuttaa junalla, niin kuin se vielä eräillä junavuoroilla on mahdollista. Tämä olisi ympäristöystävällisen ilmastopolitiikan ja vihreän liikennepolitiikan mukaista. Toivon, että tämä asia tajuttaisiin.

Ja tämä junaliikenteen ostomääräraha, mihin se menee? Hyvin pieni osa menee siitä todelliselle liikennekulusektorille elikkä palkkoihin tai polttoöljyyn, joka taitaa olla vielä VR:lle verovapaata, ilmeisesti näin on. Muutamalla matkalipulla nämä juoksevat kustannukset maksetaan. Kulut ovat laskennallisia kuluja, ratamaksuja ja sitten laskennallisia pääomakuluja. Rata on olemassa. Muutama kiskobussivuoro ei sitä käytännössä rasittaisi. Elikkä kysymys on valtion momentilta toiselle tapahtuvista rahansiirroista, ja asiakkaitten kannalta kysymys, halutaanko ihmisiä ohjata julkiseen liikenteeseen vaiko ei. Minun aloitteeni tähtää siihen, että ihmisillä olisi toimivat julkisen liikenteen vaihtoehdot olemassa myös siellä, missä matkustajia ei ole suuria määriä, mitä on Pääkaupunkiseudulla tai jossakin muualla. Mutta kysymys on myös koko liikenneverkkoon vaikuttavasta syöttöliikenteestä ja kokonaisuudesta. Silloin kun se toimii, silloin sen pitäisi toimia kaikkialla.

Arvoisa puhemies! Palaan sitten maantieliikennekysymyksiin. Lisätalousarvioaloitteella 96 olen tuonut esille useita tieosuuksia Keski-Suomessa. Ilokseni voin kertoa sen, että niin sanottu Suomenselkätie, Kantatie 58, joka on osaltaan Tampereelta Ouluun Keuruun, Multian, Karstulan, Kivijärven, Kinnulan kautta lyhin yhteys, selvästi lyhempi kuin mitkään muut reitit, on kunnostustöitten kohteena Multian Väätäisistä Pylkönmäen Puolimatkan kautta Karstulaan. Työt ovat siellä hyvässä vaiheessa — sen aivan viime sunnuntainakin totesin — mutta osaltaan tuonkin tien kohdalla tarvitaan myöskin jatkosuunnittelua.

Erityisesti tuon esille soratiet. Sateisen syksyn myötä tienkäyttäjät ovat todenneet ne ongelmat, joita kelirikko aiheuttaa. Juuri työhuoneessani katsoin paikallislehdestä, kuinka entisen Kuoreveden kunnan alueella todettiin esimerkkinä ne ongelmat, joita on sorateillä ollut kelirikon vuoksi. Puutavarakuljetukset koettelevat teitä, mutta teitä tarvitsevat aina myös paikalliset asukkaat. Esimerkiksi Kuoreveden kirkonkylän kohdalla ovat eräät ilmeisesti maakunnan huonoimmista sorateistä, ja kunnostuksiin tulisi voida löytää määrärahoja. Samoin talvikunnossapito on ajankohtainen asia, mutta se enemmän mahtuu tulevan vuoden budjetin pariin.

Arvoisa puhemies! Sitten olen tuonut esille kysymyksen Keuruu—Liesjärvi—Myllymäki-tiestä. Sillekin tulisi edes tämän vuoden osalta, niin kuin aloitteella esitän, osoittaa suunnittelua, jotta tulevan vuoden aikana voitaisiin tien kunnostamisessa edetä. Kyse on Keuruun ja Ähtärin välisestä lyhimmästä tieyhteydestä, jonka varteen jää toimivia, elinvoimaisia maaseutukyliä. Valtatie 18 osaltaan liittyy tähän tiehen välillä Multia—Ähtäri. Sehän Liesjärveltä kohti Ähtäriä jatkaisi sitten samana tienä, mitä edellisessä aloitteessa 97 olen tuonut esille.

Arvoisa puhemies! Toivon, että lisätalousarvioaloitteen 108 myötä voitaisiin tehokkaasti edistää työpaikkojen säilymistä Keurusseudulla. Keuruuhan on äkillisen rakennemuutoksen paikkakunta johtuen siitä, että puunjalostusteollisuus on kokenut viime ja tänä vuonna kovia menetyksiä Tilin tehdas-alueella, jossa parhaimmillaan on ollut yli 250 työpaikkaa ja näihin välillisesti liittyvät työpaikat. Siellä on käytännössä loppunut lastulevyteollinen tuotanto. Tietty komponenttitoiminta siellä jatkuu, mutta hyvin vähäisessä määrin aiempaan nähden. Ja maailman parhaita viilu- ja vanerituotteita valmistaneen UPM:n Mahoganyn tehdas on sulkenut toimintansa päättyvän vuoden huhtikuun viimeisenä päivänä, ja näin ollen on jäänyt paljon ihmisiä työttömiksi.

Osa heistä on etsinyt työtä muilta paikkakunnilta. Keuruu on menettänyt asukkaita. Sillä on ollut kunnallispoliittisesti kunnan talouden kannalta kielteinen vaikutus. Osalle on löytynyt metalliteollisuudesta työpaikkoja, joista nyt on sitten taas lomautettu työntekijöitä, mutta osa on vielä työttömänä. Monilla on taito valmistaa maailman parhaita viilu- ja vanerilaatuja, jotka tulevat soittimiin, lentokoneisiin, huippuhuonekaluihin. Näitä tuotteita ei tahdo koivusta valmistettuina Suomesta löytyä. Eräs huonekaluvalmistaja totesi, että heidän on muutettava tuotantosuuntansa, valmistettava muun tyyppisiä tuotteita ja osaltaan sanottava ulkomaisille asiakkaille, että tuotteita ei ole. Toivon, että Keuruun rakennemuutosrahaa myös olisi käytössä, jotta, mikäli mahdollista, voitaisiin palauttaa nämä puunjalostusteollisuuden työpaikat ja turvata niitten perheitten ja ihmisten toimeentulo, jotka ovat näistä työpaikoista toimeentulonsa tähän saakka saaneet.