Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Huomenna vietetään YK:n
Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlapäivää.
Juhlavuoden pääteemana on lasten oikeus osallistua,
vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Viimeaikaisimpien tutkimusten mukaan
nuorten kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on kuitenkin
vähäistä ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
koetaan monilta osin heikoiksi, siitäkin huolimatta, että meillä on
nuorisolaki, jonka 8 § velvoittaa päättäviä tahoja
kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Kysynkin:
Mitä toimenpiteitä hallitus on suunnitellut
lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi ja
demokratiakasvatuksen lisäämiseksi Suomessa?
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin
Arvoisa herra puhemies! Huomenna tulee tosiaankin kuluneeksi
20 vuotta siitä, kun YK:n yleiskokous hyväksyi
tämän Lapsen oikeuksien sopimuksen, hyvinkin tärkeän
sopimuksen. Sen on ratifioinut 193 maata, se on erittäin
kunnioitettava luku.
Suomen nuorisolaki vastaa hyvinkin pitkälti niihin
vaatimuksiin, joita myöskin Lapsen oikeuksien sopimuksessa
on määritelty. Nuorisolaissa muun muassa kerrotaan
selvästi, miten lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi
asioissa, jotka ovat heille tärkeitä heidän
lähiympäristönsä ja myöskin
ikään kuin hallinnon kannalta.
Nuorisovaltuuksien perustaminen on erittäin perusteltua
niissä kunnissa, missä niitä ei vielä ole.
Tähän hallitus omasta puolestaan hyvinkin vahvasti
kannustaa. Lapsiparlamentin ääni tuo hyvinkin
kirkkaasti esille lasten ajatuksia myöskin meille päättäjille.
Mutta loppujen lopuksi hyvinkin pitkälti on kysymys siitä,
miten me päättäjät pystymme
tässä talossa ja kuntien valtuustoissa toteuttamaan
niitä päämääriä,
mitä esimerkiksi nuorisolaissa on. (Puhemies: Minuutti
on täyttynyt!) Näitten parissa tehdään
jatkuvasti työtä, myöskin rahoitusta
lisäämällä nuorisotyölle,
jonka budjetti on kasvanut reippaasti.
Sari Palm /kd:
Arvoisa puhemies! Vähän toinen näkökulma
tähän yleissopimukseen.
Kuten ministeri mainitsi, sen on 193 valtiota ratifioinut — Yhdysvaltoja
ja Somaliaa lukuun ottamatta. Juuri nyt on sopiva aika Suomen vaikuttaa.
Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman hallitus ei ole vielä arvioinut
suhdettaan tähän sopimukseen, mutta aikeet ilmeisesti
ovat lähellä ja ilmassa. Tämän
vuoksi olisi erinomainen tilaisuus vaikuttaa niin EU:n kautta kuin
Suomen suoraan, että Yhdysvallat tulisi mukaan tähän
sopimukseen. Tämä on myös Suomen ulko- ja
kehityspolitiikan linjan mukaista. Kysynkin:
Miten Suomen hallitus aikoo vaikuttaa niin Somalian tilanteeseen
kuin presidentti Obaman hallintoon, jotta nämä ratifioisivat
YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen?
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Arvoisa herra puhemies! Olemme tehneet tämän Euroopan
unionin kautta ja tulemme tekemään sen myös
kahdenvälisesti ja YK:n kautta. Nämä lasten
oikeudet ovat jatkuvasti esillä YK:n keskusteluissa, ja
me tulemme nostamaan niitä esille Yhdysvaltojen ja Somalian
osalta.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Oppilaskuntatoiminta on yksi keskeinen tapa
opettaa nuorille näitä demokratiataitoja ja antaa
osallistumisen kokemuksia. Oppilaskunnat ovat lakisääteisiä toistaiseksi
kaikissa toisen asteen oppilaitoksissa.
Onko osallisuus- ja demokratiahankkeiden yhteydessä pohdittu
oppilaskuntien lakisääteistämistä myös
perusopetuksessa mahdollisena keinona lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Osassa peruskouluja jo tällä hetkellä toimii
oppilaskuntatoiminta, ja jo viime vuonna osana lapsi- ja nuorisopoliittista
ohjelmaa linjattiin, että pyrimme laajentamaan ja vahvistamaan
tätä toimintaa. Parhaillaan kartoitamme sitä,
kuinka oppilaskunnat tällä hetkellä toimivat perusasteella
ja mikä on niiden toiminnan laajuus ja vaikuttavuus. Tältä pohjalta
arvioimme sitä, tulisiko ne säätää nykyistä vahvemmin
toimimaan myös perusopetuksessa. On selvää,
että lapsia ja nuoria on kuultava suomalaisessa yhteiskunnassa
enemmän kuin tällä hetkellä tehdään,
ja koulu on luontainen paikka siihen, että lapset ja nuoret
voivat tuoda omia näkemyksiään esiin
niin oppimis- ja kouluympäristöön kuin opetuksen
sisältöön ja oppilaiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Tässä teemme yhteistyötä muun
muassa oikeusministeri Braxin kanssa.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin
lasten oikeuksiin. YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 7. artiklassa
todetaan, että lapsella on "mikäli mahdollista,
oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan".
Vanhemmuuden osalta puhutaan biologisesta ja sosiaalisesta vanhemmuudesta.
Lapsen oikeuksien kannalta molemmat vanhemmuuden muodot ovat tärkeitä lapselle.
YK:n Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää isyyden
määräytyvän lapsen oikeuksien,
ei vanhempien tahdon mukaan.
Meillä on kuitenkin, arvoisa puhemies, olemassa isyyslaki,
joka lähtee siitä, että lapsella on vasta
15 vuotta täytettyään oikeus nostaa kanne sen
selvittämiseksi, kuka on hänen oikea biologinen
isänsä. Tämä tilanne on YK:n
Lapsen oikeuksien sopimuksen vastainen, ja kysynkin arvoisalta oikeusministeriltä:
Milloin tähän saadaan parannus, ja onko hallitus
tukemassa vireillä olevaa lakialoitetta tämän suuntaisen
muutoksen aikaansaamiseksi isyyslakiin?
Oikeusministeri Tuija Brax
Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriö on vastaamassa
tästä lakialoitteesta lakivaliokunnalle tuota
pikaa. Siinä lakialoitteessa on sen verran ongelmia, että nimenomaan
semmoisessa muodossa oikeusministeriö ei sitä tue.
Me katsomme, että meidän isyyslaissamme on itse
asiassa paljon muitakin tarkastelun kohteena olevia asioita, ja
tarkoitus olisi, että isyyslaki kokonaisuudessaan perusteellisesti
arvioidaan tämän päivän tarpeista
ja tähän tarvitaan sellaiset resurssit, että todennäköisesti vaadimme
seuraavan hallitusohjelman sitoutumista tai sitten kehysten rikkomista
ja oikeusministeriölle lisäresursseja jo tällä vaalikaudella ison
valmistelutyön alkamiseksi.
Se esitetty malli, jonka ed. Uotila ensimmäisenä allekirjoittajana
on esittänyt, ei ole valmis, ja asiaan liittyy lapsen oikeuden
näkökulmasta merkittäviä muitakin
näkökulmia. Yhtä mieltä olemme
siitä, että nämä kaikki ratkaisut
täytyy tehdä aina lapsen edun näkökulmasta.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! On todella iso asia, että nuoret
jo varhaisessa vaiheessa oppisivat itse vaikuttamaan omiin asioihinsa
ja pääsisivät näkemään,
miten tähän meidän päätöksentekoon
pystyy jättämään oman käden
jälkensä. Meillä on hyviä kokemuksia
monista kunnista, joissa on perustettu nuorisovaltuustoja väyläksi
nuorten, useimmiten tietysti kouluikäisten äänen
näkymiselle, ja jotta he näkevät, mitä kunnissa
päätöksenteossa tapahtuu ja saavat myös
mahdollisuuden vaikuttaa, ja se on viety jopa niin, että näillä valtuustoilla
on keskeisissä lautakunnissa edustus. Muun muassa Espoossa
on tämmöinen tilanne. Helsingissä nuoret
tekevät parhaillaan kovasti töitä, jotta
saisivat Helsinkiin tällaisen valtuuston.
Onko hallitus valmis esittämään kuntalain muutosta
niin, että tällainen valtuusto voisi tulla, nuorisovaltuusto
kunnissa, pakolliseksi niin, että kaikki kunnat joutuisivat
kuuntelemaan myös näiden alle 18-vuotiaiden mielipidettä heidän omissa
asioissaan?
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Olemme pidättäytyneet alkuvuodesta
tehdyn päätöksen myötä uusista
lisätehtävistä kunnille, jollainen tällainen
pakollinen nuorisovaltuusto olisikin. Pidän tätä nykyistä lainsäädäntöä sinänsä erittäin
hyvänä, koska se antaa mahdollisuuden kunnille
itse päättää, mitenkä nuoria
kuunnellaan. Mutta totta kai se kannuste on olemassa kaikille, että se
tehtäisiin sitten vaikkapa tällaisen valtuuston
muodossa. On sinänsä hyvä, että asiaa
pohditaan, mutta tämän hallituksen aikana tällaista
esitystä ei tule juuri siitä syystä,
että en pidä tarkoituksenmukaisena uusien tehtävien
sälyttämistä kunnille; ne kuitenkin aina
osaltaan tuovat lisäkustannuksia. Mutta toki demokratian
näkökulmasta pitkällä tähtäimellä asiaa
voi pohtia.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksiin kuuluu myös oikeus
syntyä terveenä. Joka vuosi meillä syntyy
yli 500 lasta, jotka ovat vammautuneet äidin alkoholinkäytön takia.
Olen ymmärtänyt, että ministerit suhtautuvat
myönteisesti alkoholistiäitien tahdosta riippumattomaan
hoitoon. Kysynkin:
Miten tämä homma etenee?
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Puhemies! Työryhmä, joka pohti tätä asiaa,
antoi viime helmikuussa raporttinsa, ja siellä lähtökohtana
on tietenkin se, että meillä pitää olla
hoitojärjestelmä tällaiseen vapaaehtoiseen
hoitoon kunnossa, koska se on aina kaikkein sitouttavinta jne. Mutta
työryhmä teki myös esityksen siitä, että tulisi
olla tällainen tahdonvastainen hoito mahdollista, ja tätä lainsäädäntötyötä sosiaali-
ja terveysministeriö valmistelee.