Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on todellakin postipalvelulain 5 §:n muutos. Sitä muutetaan tämän lakimuutoksen myötä niin, että yleispalvelun kotimaan laatustandardin tavoitetaso alennetaan 95:stä prosentista 85:teen. Seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 85 prosenttia tulee olla perillä seuraavana työpäivänä. Lisäksi tätä tavoitetasoa täsmennetään sillä tavoin, että seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 98 prosenttia tulee olla perillä viimeistään toisena työpäivänä.

Puhemies! Tämän lainmuutoksen tarkoituksena on käytännössä mahdollistaa jakelun aikaistaminen harvaanasutuilla alueilla ja luoda edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa. On arvioitu, että tämä koskee noin 400 000—500 000:ta kotitaloutta. Näin palvelutason muutos kohdistuu sellaisille alueille, joilla nykyisin ei ole niin sanottua varhaisjakelua ja joille sanomalehdet tilaavat varhaistetun palvelun. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että jakelun aikaistaminen tulee kyseeseen tapauksissa, joissa alueen sanomalehti tai sanomalehdet ovat halukkaita varhaistamaan Postin perusjakelun yhteydessä tapahtuvaa sanomalehtien jakelua sillä edellytyksellä, että tietenkin kustannuksista päästään sopimukseen Posti-osakeyhtiön ja sanomalehtien kesken. Eli lainmuutos ei täten välttämättä kaikilla harvaanasutuilla alueilla johda minkäänlaisiin muutoksiin jakelussa.

Valiokunta katsookin, että muutoksiin ei tule ryhtyä muilla kuin niillä alueilla, joilla nykyisin ei ole niin sanottua varhaisjakelua ja joille sanomalehdet tilaavat varhaistetun palvelun. Eli kysehän on siitä, että monilla paikkakunnilla kirjeposti saapuu joskus 12:n jälkeen iltapäivällä, jopa kello 14—15:n maissa ja siinä samassa yhteydessä kannetaan myöskin päivän lehdet. Totta kai niille tilaajille sen päivän lehden saaminen iltapäivän aikana on täysin mahdoton asia niin, totta kai, uutisten kuin sitten siellä olevien ilmoitustenkin kannalta.

No, tämän muutoksen seurauksena aikaisempaa suurempi osa ykkösluokan kirjelähetyksistä toimitetaan perille toisena työpäivänä, siis kahden yön perästä päinvastoin kuin tänä päivänä. Tällä hetkellä on tavoitteena, että yhtenä päivänä, mutta valiokunta haluaa painottaa sitä, että tämänkin muutoksen myötä kirjeen kulkua tulee viivästyttää yön yli vain, jos alueen jakelu on todellakin aikaistettu. Eli tämä sidotaan selkeästi siihen. Asiantuntijakuulemisessa todettiin, että lähialueilta postitetut kirjeet toimitetaan edelleen perille lähettämistä seuraavana päivänä. Eli tilanne tulee säilymään ennallaan muilla alueilla, eli kaupunkien ja taajamien kirjeliikenteen nopeuden ei pidä tämän pykälämuutoksen myötä millään tavoin muuttua.

Postin saajan kannalta on tietenkin tärkeää, että yleispalveluun kuuluvien ykkösluokan kirjeiden kulkunopeus on postin saajan näkökulmasta hyvällä tasolla. Toisaalta haja-asutusalueella asuvan postin saajan kannalta on erittäin tärkeää olla sanomalehtien jakelun ajankohdan suhteen nykyistä tasa-arvoisemmassa asemassa taajamien asukkaiden kanssa. Postillahan oli tässä tällaisia varhentamiskokeiluja viidellä eri paikkakunnalla, Hämeenkoskella, Isojoella, Lievestuoreella, Padasjoella ja Uuraisissa, ja näiden kokeilujen jälkeen saatettiin todeta, että jakelun laatutasossa ei ollut ongelmia ja selvästi asiakaskunta halusi tämän uuden mallin käyttöön. Eli merkittävä osa kansalaisista piti tärkeänä sanomalehden saamista aikaisemmin aamulla, vaikka se käytännössä merkitsee sitä, että osa kirjelähetyksistä tulee päivää myöhemmin perille.

Valiokunta haluaa korostaa sitä, että tavoitetason alentamisen lähtökohtana on, että tasoa lasketaan vain sen verran kuin se on välttämätöntä jakelun varhaistamisen mahdollistamiseksi koko maan harvaanasutulla alueella. Edelleen valiokunta haluaa painottaa, että valtakunnallisten sanomalehtien, aikakauslehtien, pakettien ja pikakirjeiden palvelutaso tulee säilyttää vähintään entisellään sekä alleviivaten kiinnittää huomiota sanomalehtien viikonloppujakelun parantamiseen haja-asutusalueilla. Nythän on tilanne monella paikkakunnalla viikonloppuisin sellainen, että sanomalehdet tuodaan lauantaisin, sunnuntaisin johonkin keskitettyyn paikkaan ja tilaajat saavat ne sitten sieltä omatoimisesti hakea, jos niin haluavat, ja totta kai tällaista viikonloppujakelun parantamista täytyy Postin puolella myöskin selvittää.

Valiokunnalle annetun selvityksen mukaan ehdotetun standardin alentaminen mahdollistaa postiverkon tehokkaan käytön, mikä puolestaan parantaa yleispalvelun tarjoamisen taloudellisia edellytyksiä ja edistää tätä kautta palvelutason säilymistä koko maassa. Eli tämän ehdotuksen tarkoituksena ei ole yleisen palvelutason laskeminen vaan sen parantaminen lisäämällä postiyritysten mahdollisuuksia toimia erityyppisillä alueilla asiakastarpeiden mukaisella tavalla.

Valiokunta katsoo, että uudistuksen käytännön toteutusta ja sen vaikutuksia postipalvelun tarjontaan ja tasoon on syytä seurata, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. Se on valiokunnan lausumaehdotus numero 1, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa uudistuksen toteutusta ja sen vaikutuksia postipalvelun tarjontaan ja tasoon sekä antaa asiasta selvityksen liikenne- ja viestintävaliokunnalle kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta."

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin laajemmin postipalvelujen tasoon. Mietinnössään valiokunta toteaa, että kyseinen uudistus ei saa vaikuttaa kielteisesti palvelujen tasoon ja kattavuuteen. Muutoinkin valiokunnan mielestä nykyistä palveluiden tasoa ei saa huonontaa ja osittain on tarvetta turvata nykyinen taso selvemmällä ohjeistuksella esimerkiksi postilaatikoiden sijoittelun osalta. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa asiasta myöskin lausumaa, joka kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö postinjakelun palvelutason parantamiseksi ja takaamiseksi selventää ja tarkentaa jakelua koskevia vähimmäismääräyksiä erityisesti omakotialueiden ja maaseudun laatikkosijoittelun ja ryhmittelyn osalta."

Tiedän, että tämä on kysymys ja asiakohta, josta monet tämänkin salin edustajista ovat saaneet paljon palautetta. Muilta osin liikenne- ja viestintävaliokunta ehdotti, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, ja hyväksyy todellakin nämä kaksi lausumaa.

Tähän valiokunnan näkemykseen jätettiin vastalause, jonka allekirjoittivat ed. Pulliainen ja ed. Vistbacka. Luotan siihen, että ed. Pulliainen esittelee tämän vastalauseen sisällön.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ed. Laukkanen esitteli edellä, mistä tässä hallituksen esityksessä on kysymys. Tämähän pohjautuu hallituksen viime vuonna antamaan selontekoon, jonka yhteydessä tuli esille tämä, että mahdollisesti olisi tarvetta ja mahdollisuuksia maaseudulla jakelua aikaistaa ja sillä tavalla saada näitä sanomalehtiä lukijoille tuoreempina. Rajoitteena siinä oli, että kun on tämä ykkösluokan kirjeiden vähimmäisvaatimus, 95 prosenttia, sitä pitäisi hieman väljentää. Sinänsähän maaseudun kannalta — itsekin asun haja-asutusalueella, maaseudulla — tämä tarvehan on todellinen, ja tällä lakimuutoksella ja siitä seuraavilla Postin toimilla, mitä he ovat suunnitelleet ja myös oman henkilökuntansa kanssa käyneet ne järjestelyt läpi, tätä apua tulee, tietysti vielä olettaen, että sanomalehdet ostavat tämän palvelun.

Nythän tässä on kysymys lisääntyvästä palvelusta, josta myös Posti sitten laskuttaa enemmän näitä sanomalehtiä. Tämän sanon sen takia, kun täällä on vastalauseessa sanottu, että palvelu ei parane. Jos ei parane, niin eiväthän varmasti lehdet osta tätä palvelua ja tämä hankehan on silloin täysin turha. Kun tietenkin lehdet ovat valmiita maksamaan tästä parantuneesta lehtienjakelupalvelusta, niin kyllähän se on varmaan todellista. Tässähän on ollut näitä kokeiluhankkeita, ja niistä on saatu tuloksia.

Tässä laissahan on muodollisesti kysymys tästä laatustandardin muuttamisesta, joka on tämmöinen ylimääräinen rajoite. Sinänsä se on sivuasia. Tänä päivänä ensimmäisen luokan kirjeiden asema, niin kuin me tiedämme, on kokonaan toinen kuin aikaisemmin. Jos meillä on kiireistä asiaa, tartutaan siihen kännykkään tai sitten sähköpostiin tai tekstiviestiin. Ensimmäisen luokan kirjeellä hyvin vähän kiireellisiä asioita hoidetaan, ehkä enemmän ensimmäisen luokan kirjeellä laskuja ja sen tyyppisiä. Eli jos nykypäivänä ensimmäisen luokan kirje tulee päivää myöhemmin, sillä ei yleensä ole mitään merkitystä. Tässähän täytyy huomata, että jos ennen se standardi oli 95 prosenttia, että kirje tulee yhden yön yli, nyt se putoaa 85 prosenttiin, eli tässä suhteessakin tämä muutos on vähäinen. Jos punnitaan tällä mahdollisesti saavutettavaa palvelutason parantamista tämän heikennyksen kanssa, niin varmasti tämä, niin kuin valiokunta arvioi, on tarpeellinen muutos.

Valiokuntahan samassa yhteydessä keskusteli sitten — tai tässä yhteydessä tietysti on syntynyt keskustelua — Postin palvelutasosta muutoinkin. Itse näen sinänsä tämän muutoksen pienenä parannuksena Postin palvelutasoon eräiden Postin asiakkaiden ja asukkaiden kannalta. Kyllä Postin palvelutasossa olisi muutakin parantamista, vaikka tässä se ei ole esillä. Kyllä esimerkiksi täyden palvelun postitoimipaikkoja on liian vähän ja erityisesti maaseudulla se on ongelma, eivät asiamiespostit niitä täysin korvaa.

Toinen asia, mikä Postin osalta aina tulee esiin, on myös se, että postinjakelun palvelutaso muutoin kuin ajallisesti ei aina ole kunnossa. Maaseudulla nämä postilaatikot, ne pisteet, mihin näitä lehtiä ja muuta postia tuodaan, saattavat olla hyvin pitkällä ja hyvin epätasa-arvoisesti. Eri kunnissa on täysin erilaisia käytäntöjä. Meillä ei ole mitään yhteistä palvelutasoa. Voisi sanoa, että jopa mielivaltaisesti monessa kunnassa ja kaupungissa on paljon paremmin kuin muualla. Myöskin nämä minimiohjeet, joita viranomaiset antavat, ovat hyvin sekavat ja hajanaiset, ja itse asiassa ne minimit ovat niin väljät, että Posti voisi niin sanotusti laillisesti, ilman että lainsäädäntö estää, huomattavasti ilmeisesti myös heikentää tätä jakelun palvelutasoa. Siinä on tarvetta kyllä käydä se läpi ja pyrkiä päinvastoin palvelutason korottamiseen. Sen takia valiokunta on myös tästä asiasta, niin kuin puheenjohtaja edellä selosti, lisännyt mietintöön lausuman. Myöskin tämä seuranta varmaan on paikallaan, jos sillä pystytään sitten takaamaan, että tämä lakimuutos palvelee niitä tarkoituksia, mihin se on tehty.

Valiokuntahan on pannut aika tiukat reunaehdot tälle, missä määrin sitten tämä muu palvelu voi huonontua tai ei voi huonontua tämän varhaisjakelun kustannuksella. Kyllä kaikkien selvitysten mukaan ei tässä semmoisia vaaroja, että palvelutaso huonontuu, ole.

Tässähän on harvinaista, että liikennevaliokunta on viime vuosina ja tälläkin eduskuntakaudella käytännössä yksimielisesti tehnyt mietinnöt, ja nyt tässä on äänestys. Kaksi valiokunnan jäsentä jätti vastalauseen ja äänesti mietintöä vastaan. Siitä voisi todeta sen kommenttina, kun siinä todetaan, ettei tämä sanomalehtien jakoa auta, kun ne tulevat vasta kello 10 perille, niin sehän on vaan takaraja. Kyllähän valiokunnalle ja muutenkin on selvitetty, että tietysti se on se takaraja. On ihan selvä, että jos se tulisi kello 10, niin eiväthän lehdet tästä mitään maksaisikaan, koska silloinhan ihmiset ovat jo töissä, vaan kyllähän on selvitetty, että jako alkaa 4.30 ja lähes 100-prosenttisesti ne ovat ennen työhön lähtöä perillä. Myöskin Postin työntekijöiden taholta on selvitetty, että postinjakaja kerkiää useimmissa tapauksissa jakaa ennen kello 7:ää ne kaikki sanomalehdet. Sitten hänelle ohjelmoidaan, monilla postinjakajilla on osa alueesta semmoista, missä on lehtien varhaisjakelu. Silloin sinne voidaan viedä se kirjeposti hieman myöhemmin, siihen kello 10:een mennessä. Mutta tietysti mitään täyttä takuuta ei ole siitä, että ennen kello 7:ää se sanomalehti on joka paikassa perillä. Mutta koko ajatushan perustuu siihen, että pääosin siellä, jossa tämä otetaan käyttöön, se lehti todella on perillä. Eihän tässä muuten ole mitään mieltä.

Kaiken kaikkiaan tämä on pieni askel Postin palvelutason parantamiseksi maaseudun osalta. Mutta niin kuin aikaisemmin totesin, kyllä tätä Postin palvelutasoa on syytä kriittisesti tarkastella. Valitettavasti 90-luvun alussa tehtiin aikamoinen virhe minun mielestäni, kun Posti on kuitenkin julkista palvelua ja peruspalvelua ja se ei sovi minkään osakeyhtiön hoidettavaksi ja julkisia tehtäviä pitäisi hoitaa julkisten tehtävien organisaatiomuodossa. Osakeyhtiöhän on tarkoitettu semmoiseksi laitokseksi, joka pyrkii pääoman maksimointiin. Minusta Postin tehtävä ei ole se.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että ed. Kuismalla on vaikeuksia sisäluvussa ja muistikin pätkii jonkin verran.

Arvoisa puhemies! Tässä nyt olemme tekemisissä sellaisen asian kanssa, että sen, minkä Lipposen hallitukset rakensivat, sen Vanhasen hallitus pikkuhiljaa purkaa. Tämähän on se realiteetti. Lipposen hallitukset saivat aikaiseksi sen, että postipalveluissa tehtiin kaikki mahdollinen, että yleispalveluun kuuluva ensisijaistehtävä elikkä ykkösluokan kirjeitten jakelu, sen nopeus, säilytetään ensisijaisena asiana. Ehdottomana pyrkimyksenä oli se, että ensisijaisena asiana oli elinkeinoelämän palveleminen. Se koski sekä taajamia että haja-asutusalueita. Kun Lipposen hallitukset asettivat ensisijaiseksi tehtäväkseen työllisyyden parantamisen, työpaikkojen luomisen ja säilyttämisen, niin silloin piti tekemän kaikki mahdollinen, että tämä toteutuu käytännössä. Nyt sille ei anneta juuri mitään arvoa. Laatustandardia ruvetaan heikentämään sellaisilla pykälämuutoksilla — tässä kumpikaan edellä puhunut ei puhunut tästä 98 prosentin säännöstä yhtään mitään, mitä nyt ollaan hyväksymässä — jotka tarkoittavat käytännössä sitä, että ykkös- ja kakkosluokan posti kulkee ääritapauksessa samalla nopeudella elikkä maksetaan ykkösluokan maksu ja kulkunopeus on kakkosluokan kulkunopeus. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Siis toisin sanoen tässä kohtaa on kaksi aivan erilaista lähestymistapaa. Onhan se mukava, kun on mukavaa. Onhan se mukava, että saa lukea muutamaa tuntia aikaisemmin lehden. Kyllä minä sen myönnän. Mutta nyt vaan tässä karussa maailmassa on sillä tavalla, että siellä haja-asutusalueillakin niistä viimeisistä elinkeinoelämän työpaikoista pitää kantaa äärimmäisen kova huoli. Sitä valiokunnan enemmistö ei kantanut eikä ole kantamassa täälläkään kahdesta käytetystä puheenvuorosta päätellen.

Tästä mietinnöstä kiinnitän vain yhteen asiaan huomiota. Täällä sanotaan näin: "Edelleen valiokunta painottaa, että valtakunnallisten sanomalehtien, aikakauslehtien, pakettien ja pikakirjeiden palvelutaso tulee säilyttää vähintään entisellään." No, nythän nimenomaan todistettiin valiokunnassa, että näin ei tule käymään. Jakelujohtaja Postista totesi, että asianlaita on juuri näin. Aikakauslehtien Liiton edustaja totesi, että näinhän siinä käy ja sillä siisti. Siis toisin sanoen tässä on ihan puhdasta kukkua, jos nyt näin sivistyneesti ilmaisee. Olisi siinä parempiakin sanontoja tarjolla, mutta olkoon nyt tämä.

Jos tavoitteena olisi se, mikä alun perin tavoitteeksi ilmoitettiin, että haja-asutusalueilla maitotaloustilojen ihmiset ja taajamiin töihin menevät ihmiset kerkiävät lukemaan tämän käytännössä maakunnan ykköslehden ennen töihin ryhtymistä, niin se ei tässä toteudu. Sille ei anneta edes sitä takuuta, jota se olisi edellyttänyt, joka luvattiin silloin aikoinaan, vaan nyt sanotaan, että jakelu tapahtuisi aamupäivällä kello 10:een mennessä. Se oli se takuu, mikä annettiin näissä tapauksissa. Tämä on tarkka siteeraus. Sitä ei ed. Kuisma pystynyt lukemaan. (Ed. Kuisma: Mistäs ne lehdet, ed. Pulliainen, sitten maksavat?) — No, sepähän nyt sitten nähdään, mitä se on. Jos siis tavoitteena on se, mistä tässä puhuttiin elikkä tämä alkuperäinen tavoite toteutuisi, niin sehän tarkoittaa sitä, että silloin kun ollaan laajakaistayhteyden äärellä ja päässä, niin silloin luetaan tämän lehden nettiversio. Siellä se on. (Ed. Kuisma: Ei maaseudulla mökin mummolla ole laajakaistaa!) — Niin, minä sanoin, ed. Kuisma, että kun on mukavaa, niin on mukavaa. Sehän se on totta. Kun on mukavata, niin on mukavata, mutta tässä ei nyt ole kysymys siitä, että kaikilla olisi niin mukavata, vaan siitä, että viimeinenkin työpaikka säilyisi siellä haja-asutusalueella. Siitä tässä on kysymys. Tässä on kaksi eri maailmaa. Tässä ehkä enemmän kuin kertaakaan missään asiassa tämän 18 eduskuntavuoden aikana olen kohdannut tilanteen, jossa on aivan kaksi eri maailmaa. Olen nyt niin täydellisessä vähemmistössä kuin olla voi. Sen opin mukana siirryn näistäkin tehtävistä sitten pois, kun se aika koittaa.

Vielä totean sen, että teknisesti tämä asettaa maakunnan ykköslehdet aivan erityiseen asemaan, koska teknisesti Helsingin Sanomat esimerkiksi jnp. samassa kategoriassa olevat lehdet eivät voi tulla mukaan tähän kuvioon ollenkaan. Kun käytettiin aikoinaan Suomen Posti Oyj:n taholta markkinoinnissa sitä, että tällä on ekologinen vaikutus, kun on vain yksi jakelu, niin ei ole yhtä jakelua sen takia, että Hesari jnp. eivät kerkiä siihen jakeluun, vaan niitä varten pitää olla joka tapauksessa toinen jakelu. Siis toisin sanoen, arvoisa puhemies, ei voi mihinkään muuhun tulokseen tulla kuin siihen, että hylkyä kun hylkyä, ja se tapahtuu sitten kakkoskäsittelyssä.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa herra puhemies! Ihan aluksi haluan kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa tämän esityksen asiantuntevasta ja, voisinpa sanoa näin, hyvin nopeastakin käsittelystä ja myös siitä, että valiokunnan mietinnössä on mielestäni nostettu esille nimenomaan keskeiset näkökohdat ja myös nämä mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset puuttuvat ihan oleellisiin asioihin. Tästä syystä, kun mietintö on niin perusteellinen, en enää mene näihin sisältöihin, mutta ihan pari asiaa.

Korostan sitä, että minä olen todella tyytyväinen siihen, että tämä esitys on käsitelty näin lyhyessä ajassa, koska minun toiveenani on se, että lainmuutos tulisi voimaan mahdollisimman pian ja mahdollisesti esimerkiksi nyt huhtikuun alussa. Laatustandardin väljentämisen mahdollistama jakelun uudistaminen tapahtuisi todennäköisesti vähitellen, ja sen vaikutukset olisivat nähtävissä vasta pitemmällä aikavälillä, aivan luonnollisesti.

Valiokunta on mietinnössään esittänyt muutoksen seurantaan liittyvän lausuman, ja minä yhdyn tähän valiokunnan näkemykseen siitä, että uudistuksen toteutusta ja sen vaikutuksia postipalveluiden tarjontaan ja tasoon tulee ilman muuta seurata. Tätähän itse asiassa edellyttivät myös asiaa valmistellut työryhmä ja myös useat lausunnonantajat. Tämä on todella paikallaan. Näin pitää tehdä.

Mutta sitten yleensä aika ajoin, kun postipalveluista käydään keskustelua, esille nousevat jakelun käytännön järjestämiseen liittyvät kysymykset. Postilaatikkojen sijoittelu ja postinhakumatkan pituus ovat yksi postinsaajalle hyvin näkyvä, tuntuva ja totta kai tärkeäkin postipalvelun osa, ja näitä kysymyksiä on myös tämän postipalvelulain muutoksen yhteydessä sivuttu. Valiokunta onkin päätynyt esittämään tähän liittyen lausuman.

Postinjakelusta säädetään yleisellä tasolla postipalvelulaissa, siis sen 14 §:ssä, ja Viestintävirastolle — minä haluan tuoda tämän esiin — on siis annettu mahdollisuus tarvittaessa ohjeistaa käytännön toimintaa. Viestintäviraston ohjeita päivitetään ja tarkistetaan tarpeen mukaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, ja myös Suomen Posti Oyj tekee jatkuvasti omaa työtään nimenomaan sen seikan varmistamiseksi, että postinjakelu toimisi tehokkaasti asiakastarpeista lähtien. Valiokunnan lausumasta johtuen pidän tärkeänä ja tarpeellisena sitä, että Viestintäviraston ohjeiden ajantasaisuus selvitetään ja tarvittaessa ryhdymme täsmentämistoimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä on pakko sanoa muutama yleinen sana vielä tämän lainmuutoksen tavoitteista. Tämän lainmuutoksen tavoitteena on luoda postiyrityksille edellytyksiä vastata nykyistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa yleispalvelun edellytyksiä, myös elinkeinoelämän edellytyksiä. Elinkeinoelämän taholta on nimenomaisesti tuotu esille ja viestitetty meille se, että lehtienjakelu on heidän kannaltaan äärimmäisen tärkeää tänä päivänä ilmoittelun takia, sanan saamiseksi perille mahdollisimman aikaisin jne. Eli tästä on kyllä ilmeisesti sitten monenlaista tietoa. Voi sanoa näin, että tämä esitys — minä korostan vielä sitä — pohjautui hyvin laajaan valmisteluun, jossa asiaa on tarkasteltu useista eri näkökulmista. Niinpä valiokuntakin päätyi siis ehdottamaan tämän lakiesityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Kyllä minä epäilijöille vielä muistuttaisin siitä, että käytännössä tämä muutos siis tähtää siihen, että postipalvelujen kokonaisuus paranee yhden palvelun laatustandardia hallitusti alentamalla. Näin on.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pyysin tämän vastauspuheenvuoron sen vuoksi, että ministeri Luhtanen mainitsi nyt Viestintäviraston, Vivin, roolin tavallaan tässä regulaattorina. Tämä oli oikeastaan se syy, miksi tähän toiseen lausumaan mentiin, koska valiokunta haluaa ja todella toivoo, että ministeriö hyvin tarkalla tavalla ja huolellisesti katsoo ne Viestintäviraston ohjeet ja vielä niin, että ne Viestintäviraston ohjeet ovat todella niiden lakipykälien hengen mukaisia, mitä täällä salissa ja valiokuntatyössä on nyt tässä ja aikaisemmissakin mietinnöissä päätetty. Tämä on hyvin tärkeä asia, koska se tieto, mikä näistä ohjeista tulee, osoittaa sen, että ne ovat aika monimutkaisia, joskus jopa tulkinnanvaraisia ja etäällä tavallaan siitä hengestä, minkä lainsäätäjä on selkeästi täällä pyrkinyt sanomaan. Tässä kannustan kyllä arvoisaa ministeriä Viestintäviraston suuntaan toimimaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puutun ministerin puheenvuorossa vain yhteen kohtaan. Se oli tämä niin sanottu elinkeinoelämä. Siis niin kuin arvoisa ministeri sen äsken totesi, sehän tarkoittaa kauppaa elikkä kaupan ketjuja, jotka haluavat marketteihinsa haja-asutusalueilta asiakkaita, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että lähikaupat kuolevat lopullisestikin, elikkä se on sitä teidän elinkeinoelämäänne.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä esitys postipalvelulaista on erittäin kriittinen, ja äänestin kyllä mietinnön puolesta, koska siihen lisättiin tämä ponsi, että sitä valvotaan kolmen vuoden kuluttua. Mutta onko sillä mitään merkitystä? Minulle on esimerkiksi tullut viestejä Postin henkilökunnalta, että saattaa olla, että tällä myös vähennetään Postin henkilökuntaa. Toivottavasti tämä pelko on turha, ja toivottavasti postilaatikoita ei harvenneta ja keskitetä myöskään enempää. Onko niin, että posti kulkee, miten kulkee, mutta Kusti polkee kirkonkylältä hakemaan postit? Pelkään pahoin, että tämä lehtien varhaisjakeluhomma on vain veruke, että tällä nyt huononnetaan palveluja. Tässä mielessä tämä seuranta on erittäin tärkeä, että tällä ei Posti, joka tuottaa 100 miljoonaa vuodessa, huononna palvelujaan.

Risto Kuisma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan ed. Alatalolle lyhyesti, että ei Postin henkilökuntaa olla vähentämässä tämän takia. Sitähän osoittaa se, että Postin henkilökunnan oma ammattiliitto on nähnyt päinvastoin: jossain määrin tämä turvaa työpaikkoja ja parantaa kilpailukykyä. Kyllä tällä nähdään nyt tälleen toteutettuna myönteisiä vaikutuksia Postin henkilökunnan työtilaisuuksiin ja palvelutasoon. Jos myös laatikkoryhmittely saadaan paremmalle tolalle, se myös osaltaan tukee palvelutason nostamista, mutta myös vaikuttaa myönteisesti työpaikkoihin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Postin jakelu on muuttuneessa sähköisen tiedonvälityksen maailmassa yhä tärkeä peruspalvelu, ja siitä pitää pitää huolta, että se toimii, myös valtion ja eduskunnan pitää ottaa vastuuta siitä. Mutta ajat muuttuvat, ja nyt tätä ollaan muuttamassa, että maakunnan ykköslehdet saataisiin kattavasti aamujakelun piiriin, olkoonkin, että se on kello 10 tai voi olla aikaisemminkin, ja vaihtoehtona on, että ykkösposti haja-asutusalueilla tulee päivää myöhemmin. Varmasti olisi hyvä, että molemmat jaettaisiin mahdollisimman aikaisin, mutta taitavat rahavarat olla sellaisia, että siihen ei ole mahdollisuutta, pitää valita.

Se on tosiasia, että ihmiset haluavat aamulehteänsäkin mahdollisimman aikaisin lukea, ja sitähän kokeiltiin viidellä eri paikkakunnalla, niin kuin täällä on todettu. Keski-Suomessakin oli kaksi paikkakuntaa, jotka tiedän, ja nyt sitten Posti aikoo sitä jatkaa, ja kaikki nämä paikkakunnat ovat ilmoittaneet, että haluavat jatkaa sitä. Eli näillä paikkakunnilla on oltu myönteisiä tätä kokeilua kohtaan. Tämä osaltaan, kun itsekin tulin valiokunnan mietinnön kannalle, oli yksi asia, jonka takia sen puolesta nyt tulen eduskunnassa toimimaan. Kaupunkien ja taajamien kirjeenkanto ei heikkene, se taataan, ja muut valtakunnan lehdet, jotka päivittäin ilmestyvät, jaetaan ilmestymispäivänä.

Niin kuin täällä tuli esille, Postin henkilökunta haluaa tällaista uudistusta, ja Postiliiton edustajat kävivät valiokunnassa ja kertoivat, että he ovat tämän puolesta ja se turvaa työpaikat jatkossa heille. Myös se on aika iso asia, postinkantajienkin työpaikat maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Jos heillä ei ole töitä, niin hekin poistuvat sieltä silloin.

Kaiken kaikkiaan tämä on lakiesitys, jonka takana voi olla, ja tulen kannattamaan sitä, kun sitä jatkossa täällä käsitellään.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä ensiksi alkuun on hieman paikallaan muistella menneitä. Kun viime eduskuntakaudella oli käsittelyssä postipalvelulaki, joka hyväksyttiin joulukuussa 2000, niin sitä edelsi pitkä valiokunnan käsittely.

Silloin, jos palaamme hieman taaksepäin, hallitus esitti sellaista postipalvelulakia, joka perustui EU-direktiiviin, lainsäädäntöön, jossa mahdollistettaisiin postipalveluiden tai ensimmäisen luokan kirjeen jakelun kilpailun avaaminen. Silloin hallitus esitti tähän laatustandardiksi 87 prosenttia, eli silloin Lipposen kakkoshallituksen lähtökohta oli alempi palvelutaso kuin mihin päädyttiin. Siinä oli syynä ei toki tämän lehdenkannon nopeuttaminen tai varhentaminen vaan se, että alalle tulisi myöskin kilpailijoita, jotka eivät pystyisi samaan laatutasoon kuin mihin Posti Oy pystyy. Se oli sen laatutason alentamisen syy.

Kuitenkin silloin kun valiokunta käsitteli postipalvelulakiesitystä puoli vuotta, se päätyi erittäin hyvään ratkaisuun, yksimieliseen ratkaisuun lähes, jossa päätettiin turvata ensimmäisen luokan kirjeen palvelutaso 95-prosenttisena, viisipäiväinen jakelu ja keräily, sitten varmennusyksikön perustaminen Jyväskylään, toimiluvan myöntämisen ja peruuttamisen ehdot eli erittäin tärkeitä asioita. Nämä reunaehdot pantiin sen takia, että jos postialalle tulee kilpailua, kaikilla yrityksillä on samat velvollisuudet ja oikeudet.

Sitten eduskunta sisällytti myöskin mietintöönsä kaksi lausumaa. Toinen niistä kuului seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että eduskunnalle annetaan postipalvelulain vaikutuksista ja soveltamisesta saaduista kokemuksista selonteko vuoden 2003 loppuun mennessä." Näinhän liikenne- ja viestintäministeriö totesikin, ja täällä käydyn keskustelun pohjalta ja saatujen kokemusten pohjalta yhdistetystä varhaiskannosta ja ensimmäisen luokan kirjejakelusta — kokeilupaikkakuntiahan oli viisi — nämä palautteet olivat olleet erittäin hyviä.

Tämän johdosta Vanhasen hallitus päätti tehdä esityksen postipalvelulain muuttamisesta koskien nimenomaan varhaisjakelun yhdistämistä lehtijakeluun ja kirjeenkantoon. Jos katsoo, mitä tämä sitten koskee, kuinka monia talouksia tämä koskee, se koskee vain 14:ää prosenttia maamme talouksista, jotka ovat haja-asutusalueilla, noin 340 000:ta taloutta, mutta sinne jaetaan 141 miljoonaa lehteä vuodessa.

Saimme kuulla sitten asiantuntijoita valiokunnassa, ettei lähtökohta ollut kauppaketjujen tarpeet, vaan lähtökuntana oli se, että ihmiset haluavat saada sen lehtensä varhemmin aamulla kuin nyt. Täällähän on käynyt jo ilmi, että posti pitää jakaa kello 14:ään mennessä. Nythän sitä muutetaan, niin kuin ed. Kuisma totesi, kello 10:een mennessä, joka tosiaan tarkoittaa sitä, että valtaosa niistä lehdistä ja kirjeistä tulee aikaisemmin kuin kello 10. Kun aina puhutaan siitä, että töihin lähdetään aamulla seitsemältä ja kahdeksalta, niin kyllä nimenomaan haja-asutusalueilla on paljon ihmisiä, jotka työskentelevät kotona tai ovat eläkkeellä, jolloin he saavat lehtensä kyllä joka tapauksessa aikaisemmin. Eli tämä oli se pohja luoda tasa-arvoinen tilanne haja-asutusalueiden ihmisille, saada lehti varhaisemmin kuin nyt yhdistämällä ensimmäisen luokan kirjeen kanto, kylläkin niin että osalle se myöhentyy yhdellä vuorokaudella.

Kun asiantuntija totesi, että lehtien tuloista 55 prosenttia tulee ilmoitustuloista ja 45 prosenttia tulee tilausmyynnistä, niin on tällä myöskin se vaikutus, että lehdet pystyvät myymään lehtiä huomattavasti enemmän silloin, kun ne voivat kertoa, että lehti tulee aamulla kymmeneltä. Sehän on hyvä tiedonvälityskanava, ei pelkkien ilmoitusten jakotapa, vaan kyllähän ihmiset tilaavat sen nimenomaan saadakseen tietoa.

Mitä sitten tulee meidän mietintöömme, niin kyllähän siinä nimenomaan kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tätä aikaistettua mallia käytetään vain haja-asutusalueilla, missä sillä on palvelun tasoa parantava vaikutus. Näin ollen kaupunkien ja taajamien kirjeliikenteen nopeus säilyy entisellään.

Mitä tulee sitten meidän jälkimmäiseen lausumaamme, joka koskee laatikkojen sijoittelua maaseudulla ja omakotialueilla, niin tämä on hyvä tarkennus sillä lailla, koska kyllähän nyt on käynyt ilmi se, kun meillähän edellisen mietinnön pohjalta Telehallintokeskus on 28.10.1994 määritellyt ohjeet, joilla näitä laatikkoja sijoitetaan, että se on hyvin tulkinnallinen. Sitä on tulkittu siten, että se voi taajamissa olla enintään 50 metriä yhteen suuntaan ja haja-asutusalueilla yleensä joitakin satoja metrejä, kuitenkin enintään 1 kilometri. Nyt on tullut hyvin yleiseksi se, että määritellään laatikon sijainti siksi 1 kilometriksi eikä lähdetäkään siitä, että se olisi lähempänä. Näin ollen on hyvä, että meillä on tämä toinen lausuma, jossa liikenne- ja viestintäministeriö tarkentaa laatikkosijoittelua.

Mitä tulee sitten työllistämisvaikutukseen, mihin ed. Alatalo viittasi, niin kyllä, niin kuin ed. Kuisma totesi, ainakin ammattijärjestön osalta on todettu, että tämä tulee jopa parantamaan Postin henkilökunnan työllisyyttä. Kun tilataan enemmän lehtiä, silloin myöskin tarvitaan niitä lehdenjakajia, eli näin ollen sillä on hyvä työllistävä vaikutus.

Mitä tulee yleensäkin Posti Oy:n toimintaan, en näkisi sitä kyllä niin mustavalkoisena kuin täällä joissakin puheenvuoroissa on ollut. Minusta suomalainen Posti toimii hyvin, sillä on hyvät palvelut, se palvelee ihmisiä ihmisten ehdoilla. Toki sillä on talouden reunaehdot, joita se joutuu noudattamaan, ja niistä tärkein on tietysti se, paljonko valtio vaatii voittoa tuloutettavaksi valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti. Mutta mielestänikin tähän mietintöön voi olla hyvin tyytyväinen ja kokemus sen näyttää, miten tässä tulevaisuudessa mennään. Kolmen vuoden päästä tämä eduskunta käsittelee jälleen selontekoa ja voi tehdä omia parannusehdotuksiaan.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Wallin tietää, mistä puhuu. Se on juuri näin, niin kuin totesitte.

Valiokunnan puheenjohtajan ed. Laukkasen esittelypuheenvuoro oli minusta hyvin perusteellinen ja toi kaikki ne asiat esille, mitä tähän asiaan liittyy, joten lyhennän tältä osin puheenvuoroani.

Olen omalla alueellani Keski-Suomessa seurannut aika tiiviisti Uuraisten kunnan alueella ja Laukaan kunnan Lievestuoreen alueen osalta tätä kokeilua ja pyytänyt ihan suoraan sieltä sekä käyttäjiltä että myöskin Postin puolelta palautetta. Pääsääntöisesti se on voittopuolisen myönteistä, mikä varmasti kävi ilmi myöskin valiokuntakäsittelyssä. Kyllä minä tulin vakuuttuneeksi siitä, että tämä asia on nyt vaan vietävä eteenpäin.

Täällä on kritikoitu esimerkiksi työllistävää vaikutusta. Kuuntelin ed. Pulliaisen puheenvuoroa työhuoneessa tai sitä osaa siitä, missä hän otti muun muassa tämän asian esille. Kyllä kaikki viittaa siihen, että tällä on enemmänkin työllisyyttä tukeva vaikutus. Määräaikaisia työsuhteita voidaan vakinaistaa jne.

Nämä lausumaehdotukset, mitä mietintöön on kirjattu, ovat hyviä. Olisi ehkä voinut olla niin, että seurannan osalta olisi voinut olla kaksikin vuotta ihan riittävä aika, mutta kolme vuotta on ihan tyydyttävä. Tällöin pystytään tätä asiaa seuraamaan ja ottamaan siihen tarvittaessa kantaa.

Ed. Kuisman puheenvuoroon ja erityisesti sen loppuosaan liittyen on pakko yhtyä siihen, että kyllä Posti tuottaa niitä peruspalveluita ja niitä ei missään tapauksessa olisi saanut alistaa markkinavoimille ja Postia ei missään tapauksessa yhtiöittää. Se tuo kilpailunäkökohdan tähän, ja se aina vaikuttaa ilman muuta myöskin toimintaan. Mutta henkilökohtaisesti olen tämän ehdotuksen ja valiokunnan mietinnön kannalla.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Edellisestä puhujasta on hyvä jatkaa tässä siinä mielessä, jotta minä olen nähnyt tässä kanssa sen näkökulman, että tämä todennäköisesti työllistää enemmän. Kun ed. Pulliainen pelkäsi, että tulee vielä toinen jako vielä, niin sehän tarkoittaa, että eivät ne lehdet eikä kirjeet itsestään siellä kulje vaan tarvitaan toiseenkin jakoon ihmisiä.

Itse asiassa perusajatuksena kirjeiden asemasta tänä päivänä: Minä en näe ollenkaan sitä huolenaiheena, jos kaksi päivää vie kirjeen tulo, koska tänä päivänä jos halutaan, jotta nopeasti yhteys otetaan, se käy sähköpostilla tai kännyköillä tai puhelimella tai telefaksina; välineitä on olemassa. En usko, jotta tämä millään muotoa heikentää liike-elämän asemaa, niin kuin ed. Pulliainen pelkäsi.

Itse kuulun siihen vähemmistökansaan, joka saa lehden iltapäivällä. Meille tulee lehti kello 13:n aikaan, joskus menee lähelle 14:ää. Siinä voi vaan kysyä sitä, emmekö me ole olleet aika eriarvoisessa asemassa. Nyt tässä ainakin näyttää olevan pieni mahdollisuus, että me saamme lehden mahdollisesti aamupäivällä. Kun on jonkun kaupan avajaiset Kiteen keskustassa tai Joensuussa, niin meillähän on mennyt kahvit sivu suun kokonaan, mutta nyt tässä sentään voi ennättää vielä sinne avajaiskahville. Olemme vain todenneet jäljestäpäin koko kylässä, että aha, nyt siellä Kupiaisen marketti on avattu, mutta kaikki tarjoukset jäävät ostamatta ja kahvit saamatta. Sen takia kyllä tässä näiden köyhien ihmisten puolesta pitää huolissaan olla. Nyt tässä sentään tämä esitys tuo vähän tasa-arvoa meidänkin suuntaan. Sen takia kannatan kyllä tätä lämpimästi.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtelan puheenvuoron jälkeen on hyvä jatkaa. Pitkälle samoilla perusteilla tätä esitystä ollaan kannattamassa ja ihmettelemässä sitä, että ed. Vistbacka, joka tulee sieltä Pohjanmaan periltä, on tässä vähän ikään kuin köyhää ihmistä vastaan.

Tämän koko lainmuutoksen tarkoituksenahan on ollut mahdollistaa jakelun aikaistaminen harvaanasutuilla alueilla ja luoda edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa. Niin sanomalehtien kuin lehtitalojenkin taholta on tullut esille selvä tarve toimittaa sanomalehdet perille varhain aamulla myös näillä alueilla. Perusteluna tälle on esitetty muun muassa sitä, että tiedonvälityksen kannalta haja-asutusalueiden taloudet ovat selvästi huonommassa asemassa kuin taajamien taloudet. Sanomalehtien jakelu tapahtuu postin perusjakelun yhteydessä yleensä sellaisilla alueilla, joilla erillisen varhaisjakelun järjestäminen ei ole mahdollista vähäisen volyymin sekä pitkien välimatkojen aiheuttamien korkeiden kustannusten vuoksi. Tämä puolestaan aiheuttaa myöskin sen, että sanomalehtien tilausmäärät näillä alueilla käytännön syistä eivät voi olla kovin suuria.

Se on selkeä asia, että ihmistä, joka saa iltapäivällä lehtensä ja on jo käynyt kaupassa, ei kauheasti kiinnosta, mitä siellä tarjouksissa lukee. On käynyt, kuten ed. Esa Lahtelalle, että jos tarjoukset ovat jo loppuneet, kun pääsee kauppaan, niin kyllä se tavattomasti harmittaa. Jos tiedonkulku tätä kautta lisääntyy, niin se on ihan hyvä. Silloin se työllistää siellä sanomalehden tekopäässä, se työllistää siellä kaupassa, kun kauppa lisääntyy, se työllistää tavaran valmistamisen yhteydessä jne., joten kyllä tällä voidaan selvästi katsoa olevan taloudellista merkitystä.

Kun tätä systeemiä on kokeiltu 12 eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea ja kaikilla alueilla asiakastyytyväisyys tähän lisääntyi, vastaajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että uusi jakelutapa vastaa heidän tarpeitaan paremmin kuin nykyinen jakelutapa, niin kyllä siihen silloin pitää uskoa, että näin on.

Puhemies! Aivan lopuksi totean vielä, että tässä on nämä kaksi lausumaa, jotka valiokunta on tänne laittanut. Ne ovat senkin takia hyviä, että tähän ensimmäisen lausuman mukaan palataan kolmen vuoden kuluttua ja katsotaan, mikä tilanne on. Sitten tietysti täällä eduskunnassa ryhdytään toimenpiteisiin, jos tarvitaan. Kaiken kaikkiaan pitää uskoa, että tämä parantaa reuna-alueitten ihmisten palveluja.

Timo Seppälä /kok:

Arvoisa puhemies! On pikkasen poikkeavaa, että valiokunnassa äänestetään. Tähän on nyt kuitenkin tältä osin menty, ja edustajat Vistbacka ja Pulliainen ovat tehneet vastalauseen. Heillä on hyvä asia ja aiheellinen huoli, mutta itse olen kuitenkin päätynyt siihen lopputulokseen, että tämä hallituksen esitys on kuitenkin voittopuolisesti tilannetta parantava. Tässähän ykkösluokan kirjelähetysten kulkunopeus hidastuu vain niillä alueilla, joilla nyt jakelu aikaistuu. Sanomalehtien aikaisempi perilletulo on mielestäni sen verran positiivinen kysymys, että vaikka se lasku sitten tulisikin päivää myöhemmin sieltä ykkösluokasta, niin sanomalehti joka tapauksessa on se tärkeämpi.

Muutenkin valiokunta on kantanut huolta, että nykyistä palvelutasoa ei saa huonontaa. Asiantuntijoitten kuulemisen jälkeen olen tämän vakuutuksen uskonut. Kun tähän on tehty vielä tämä lausuma, jolla tilannetta tullaan seuraamaan kolmen vuoden kuluttua, niin olen ollut mietinnön hyväksymisen puolesta. Nämä selonteot ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi palata asioihin myöhemmin, jos niissä on ongelmia esiintynyt.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Edellä olevat puhujat ovat todenneet, että postilain tärkeimmät vaikutukset ovat arvioitavissa vasta voimaantulon jälkeen. Minusta tärkeä kysymys on prosentteina ilmaistujen laatutavoitteiden pohjalta yksittäisille palvelun käyttäjille syntyvä palvelutaso ja ennen kaikkea hinta, millä se syntyy. Huolenaiheena ihan oikeutetusti on, että postipalvelut muuttuvat niin haja-asutulla seudulla kuin osittain tai välillisesti myös taajamissa. Postin toiminta on yrityksille erittäin keskeinen toiminto, jonka palveluiden muutokset voivat vaikuttaa yrityksen toimintaan monilta osin. Näin ollen on ehdottoman tärkeää pystyä arvioimaan ne muutokset, joita tällä lain uudistuksella syntyy.

Sanomalehtien jakelun varhentaminen harvaanasutuilla alueilla on hyvä ja pitää toteuttaa ehdottomasti. Kirjejakelun hidastuminen osaltaan yhdellä vuorokaudella on siitä maksettava hinta. Mielestäni muutos kuitenkin parantaa postin palveluiden tasoa, joten hinta on siinä suhteessa tasapainoinen. Totean samoin, että lausuman mukaan on tarpeen tarkastella uudistuksen tuomia muutoksia muutaman vuoden kuluttua. Vasta silloin pystymme arvioimaan käytännössä asiaa. Itse uskon myös siihen, että työllisyys ei katoa mihinkään. Minä päinvastoin luulen, että työllisyys pysyy täällä tällä lakimuutoksellakin.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen kauheasti ihmetellyt, niin kuin Rokan Antti sanoi, mihin se perustuu, että näissä lehdissä on tällaisia valtavia markettien mainoksia, ja kuka niitten perässä juoksee. Mutta kun täällä nyt olen kuunnellut ed. Esa Lahtelaa, ed. Reino Ojalaa ja muutamaa muuta, niin nämä kansanedustajathan niitten perässä näköjään juoksevatkin. Olen ajatellut, että tässä kansassa ei ole ketään, ketä voisi juoksettaa ja niin sanotusti muutenkin höpläyttää, mutta niitä näyttää olevan täällä maan korkeimmassa päättävässä joukossakin.

Kun tätä keskustelua kuuntelin alkuvaiheessa ja kuuntelin valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron ja perustelut, niin ajattelin, että puheenjohtaja on höplähtänyt tässä asiassa ja puhuu, mitä sattuu. Mutta kun nyt olen kuunnellut näitä valiokunnan jäsenten puheenvuoroja, niin näyttää olevan, että sama rintama jatkuu, enkä tiedä, minkä näköisen voitelun valiokunta tällä pohjalla tässä on saanut, mutta jotakin täytyy epäillä, kun on ihmeellinen hurmos tapahtunut täällä liikenne- ja viestintävaliokunnassa, että näin huonon mietinnön perusteella näin suuri vuodatus syntyy, kuinka hyvä ja erinomainen tämä on.

Jos nyt ajatellaan, niin ehkä perimmiltään tämä hallituksen esityshän on kohtuullinen. Siinä yhteydessä, kun tämä lähetekeskustelussa täällä oli, muutamia ongelmakohtia kyseenalaistin tässä asiassa, eikä niitä kuitenkaan näy paremmaksi täällä yhtään muutetun. Ei niihin ole edes otettu kantaakaan. Ed. Esa Lahtela puhui, että hyvä kun hän saa lehtensä aamulla aikaisin. Minä vaan epäilen, että hän saattaa saada sen edellisenpäiväisen lehtensä aamulla aikaisin. Lue siitä sitten niin, onko niissä marketeissa se kahvitarjoilu vielä sitten kahden päivän tarjoilu, että kerkii sinne toiselle päivälle riittävän aikaisin. Näin ajatellen ei tämä ajatusmaailma kovin kirkas voi tässä asiassa olla. Tällä lailla ajattelen ja katson.

Sitten täällä on yleisesti todettu, ettei laskuista ole niin väliä. Muun muassa ed. Esa Lahtela totesi, että sähköinen ja kännykkäviestintä jne. toimii. Sen vaan tiedän, että kansalaiset eivät, eivät yksityiset kansalaiset eivätkä jotkut yrityksetkään nykymaailmassa eivätkä vielä lähivuosinakaan näitten sähköisten laskujen perään maksajina toimi, kun eivät ne meinaa oikein maksaa niitä aitoja paperisiakaan laskuja, mitkä menevät kuitenkin nykyiselläänkin liian myöhään, ja se yksikin päivä myöhemmässä on aina entistä huonompi ja huonompi.

No, tiedän, että jos nyt varmasti tämä asia pitää paikkansa, niin ettei se siitä sen pidemmäksi enää mene, niin kyllähän tämän päivän tämä järjestelmä kestää. Ja varsinkin se kestää vielä senkin, että jos se sanomalehdistö tulee nyt selvästi aikaisemmin sinne, niin sanotusti näinäkin aikoina päivän valjettua, niin silloinhan asia toimii ja pelaa. Mutta kun tässä mietinnössäkin sanotaan, että kymmeneen mennessä tulee, niin ei se enää ole mikään normaali aika, että se kymmeneen mennessä tulee. Se on paljon enemmän kuin heti aamulla ennen töihin lähtöä. Ei tämä ole varhaista missään maaseudulla sen paremmin kuin omakotialueilla ja taajama-alueilla. Jos kymmeneltä lähdetään töihin, niin kyllä tämä yhteiskunta kaatuu selällensä tai nokillensa ihan alta aikayksikön. Kyllä sen töihinlähtöajan pitää olla aamulla kuuden jälkeen. Siihen on turha vedota ja verrata tässä aiheessa.

Herra puhemies! Ihmettelen erityisesti näitä valiokunnan lausumaehdotuksia. Tämä ensimmäinen on kyllä hyvä. Tällaisia lausumia odottaisi ja näkeekin, ja näen, että siinä on käytetty sitä asiantuntemusta, mitä siellä on. Mutta tämä toinen lausuma. Suora lainaus: "Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö postin jakelun palvelutason parantamiseksi ja takaamiseksi selventää ja tarkentaa jakelua koskevia vähimmäismääräyksiä erityisesti omakotialueiden ja maaseudun laatikkosijoittelun ja ryhmittelyn osalta." Tässä erityisesti olisin toivonut, että olisi kerrottu ja kerrattu se, mitä tarkoittaa tämä selventäminen. Tämänhän voi lukea, niin kuin tiedän, että Posti tämän lukee. Siellä on kovan liikemaailman pelit. Ja sanoisin, että tulos pois, eurot taskuun ja työntekijöiltä — miten sen sanoisi — nyöri entistä tiukemmalle ja tiukemmalle niin, että just ja just henki kulkee.

Kun tiedän, että ed. Kähkönen tämän jälkeen, siellä Pohjois-Karjalassa ilmeisesti tätä aamupostia myöskin lukevana, tulee käyttämään järisyttävän puheenvuoron ja oikomaan näitä asioita, niin kerron, mitä tarkoittaa tämmöinen lausuma, joka täällä on olemassa. On runsas kaksi vuotta aikaa, vajaat kolme, kun omalla seutukunnallani Haminan korkeudella Posti suoraviivaisti ja oikaisi tämän jakelunsa niin, että kaikki sellaiset jakelulinjat, missä postilinja poikkesi alta puoli kilometriä siitä varsinaisesta tiestä niin, että piti tämmöinen pisto tehdä talon nurkalle tai useammankin talon nurkalle, pantiin poikki ja pantiin sen pääreitin varteen. Myöskin sitten reitin perillä, kun viimeisestä talosta edellinen talo oli puolen kilometrin päässä, sinne viimeiseen taloon ei viety, vaan senkin laatikko määrättiin tuotavaksi sinne viimeisten joukkoon, kuten tässä sanotaan, siihen ryhmittelyyn, jolloin palvelu siltä osin huononi. Omalta osaltani tiedän tämän aiheen myöskin niin, että kun ennen posti tuli nurkalle, niin nyt se ei vaan tulekaan nurkalle, vaan se jää sinne edellisen talon pihaan, kun se minunkin laatikkoni määrättiin sinne siirrettäväksi ja tuotavaksi. Näin katsottuna tämä peli on kyllä alkanut aikoja sitten ja on menty kokonaan suohon ja väärille jäljille. Tämä lausuma antaa erityisesti Postille eväitä vielä kiristää, vielä tiukata tätä asiaa.

Kun kansalaiset ovat ottaneet siinä yhteydessä voimakkaastikin yhteyttä, kantaneet huolta, niin Posti on vedonnut näissä asioissa yhteyttä otettaessa, että eduskunta on säätänyt ja päättänyt näin, että ei pidä liian lähelle viedä — minä tulkitsen vähän suoraviivaisesti — että eduskunta olisi päättänyt niin, ettei pidä kovin lähelle taloja viedä. Kun tällainen järjestelmä on ollut tätä ennen, niin näyttää siltä, että tämä antaa entistä laajempia mahdollisuuksia, entistä pahempia tulkinnanvaramahdollisuuksia sinne, ja näin liikenne- ja viestintävaliokunta ei ole ollut tässä asiassa mitä ilmeisimmin tehtäviensä tasalla eikä ole ainakaan ajatellut kansan ja kansalaisten parasta.

Herra puhemies! Tiedän, että ed. Pulliaisen ja ed. Vistbackan vastalause tulee täällä häviämään, koska näen, että hallituspuolueitten sisällä on syntynyt tämmöinen suuri hurmos siitä aiheesta, että tätä pitää kovastikin tukea. Sitä näyttää oppositiokin tukevan kaikin rintamin, ainakin leveälti täältä oikealta. Enkä ilmeisesti itsekään uskalla näitten puolesta äänestää, koska se ei nyt ole siitä yhdestä äänestä kiinni, sillä tiedän, että tuolla hallitusrintamassa ollaan heti kääntämässä sieraimia pystyyn, ja kun näin kevätsateet ovat tulossa, niin siinä on vaikea kulkea. Mutta, herra puhemies, henkeni on kyllä tämän vastalauseen takana, vaikka se ei ihan minun mieleiseni olekaan. Toivon, että tulevaisuudessa tehtäisiin parempia mietintöjä ja pidettäisiin edes vähän sen pienen yksinäisen syrjäseudun kansalaisen puolta, kun näitä asioita mietitään ja mietintöjä laaditaan.

Reino Ojala /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin todeta ed. Lahtelalle, että ei se niin pahitteeksi olisi, vaikka silloin tällöin joku sieraimia vähän nostaisi sateellakin ylöspäin. Valiokuntahan on lähtenyt tässä siitä, että myöskin lukijalla on jonkunlainen kyky ymmärtää, jos sanotaan, että "palvelutasoa huonontamatta".

Mutta minä haluaisin kyllä, että ed. Lahtela tarkentaa, mitä hän tarkoittaa sillä, että valiokuntaa on tässä voideltu. Se on puutaheinääpuhetta, mutta se menee kuitenkin eduskunnan pöytäkirjoihin, ja sieltä joku myöhemmin lukiessaan voi todella uskoa, että ed. Lahtelalla on jotain tämmöistä tietoa, ja jos sitä on, niin minä mielelläni valiokunnan jäsenenä kyllä kuulisin, mitä te sillä tarkoitatte.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Lahtelalle, kun te samalla olette yrittäjä: Kyllä minä uskon, että kun tekin laitatte mainoksia, maksatte näistä mainoksista, ne tulevat lehtiin, niin niillä mainoksilla on joku voima. Viittaan vaan tuohon äskeiseen puheenvuoroonne. Niinpä, kun aamulla nyt jatkossa entistä useampi saa tämän lehden, niin kyllä osa ihmisistä hyvinkin tärkeänä näkee myös ne mainokset, kun mennään sitten sieltä syrjäseudulta sinne varsinaisiin taajamiin.

Mutta, arvoisa puhemies, jo lähetekeskustelussa kannatin tätä lakiesitystä, koska mielestäni tässä plussia on enemmän kuin miinuksia. Täällä on jo todettu, että näillä kokeilupaikkakunnilla suurin osa sitten vastaajista totesi, että palvelu on parantunut, eli se lehti on tärkeämpi saada aamulla aikaisin. Mutta yrittäjistä noin viidennes oli tyytymätön tähän uudistukseen. Itsekin sain yrittäjiltä jonkin verran viestejä, ennen kuin tämä lakiesitys oli annettu, että he pelkäsivät sitä, ja varmasti monesti käytännössäkin on se, että esimerkiksi jollakin syrjäseudulla olevalla yrittäjällä voi olla useinkin tilanne, että postin kautta esimerkiksi varaosia tilataan, ja totta kai sillä on merkitystä, miten nopeasti ne saadaan sitten asianomaiselle yrittäjälle.

Mutta myös näistä lausumista vielä aivan lopuksi: Ne on todella hyviä ja kannatettavia, ja toivottavasti ne eivät sitten käytännössä ole ilmaa, jos ja kun ilmenee sitten, että korjattavaa on.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kähkösen puheenvuorossa oli hyvin itu tallella, mutta tämän viimeisen lausuman osalta epäilisin, että ed. Kähkönen ei ole sitä miettinyt, mitä se tarkoittaa, mitä se tekee. En ole ennustaja, mutta ennustan, niin kuin puheenvuorossani totesin, että tämä ei johda mihinkään parempaan lopputulokseen vaan huononemiseen, mutta toivon, että olen väärässä tässä asiassa, mutta harvoin missään olen.

Herra puhemies! Ed. Reino Ojala epäili, mitä tämä voitelu tarkoittaa. Sikäli kuin suomalaisittain tätä asiaa tarkastelen taikka mietin, niin tuolla ryhmäkansliakerroksissa, siellähän jaetaan keppiä sekä porkkanaa, että se on voitelua kummaltakin laidalta.