Arvoisa puhemies! Puolustusministeri Kääriäinen on saanut selvitysmieheltä esityksen varuskuntaverkostomme karsimisesta, ja edessään ministerillä tulee olemaan hyvin vaikea ratkaisu. Sen me kaikki ymmärrämme.

Lakkautusuhan alla ovat Keski-Suomessa Keuruulla sijaitseva pioneerirykmentti ja pioneerivarikko. Keuruulla nämä sektorit ovat yhdessä toiseksi suurin työllistäjä kaupungin jälkeen. Lakkauttamispäätös olisi siten suuri uhka kaupungin työllistämiselle, pioneeri- ja suojelualueaselajin kehittämiselle sekä vakava isku koko kaupungin ja sen seudun kehittämiselle. Tämä vain yksi esimerkki niistä vaikeuksista, mitä ministeri Kääriäisellä tulee olemaan. Vastaavia on aivan varmasti muuallakin maassa. Kysyisin kuitenkin, arvoisa ministeri, keskisuomalaisena:

Kun olette julkisesti luvannut, että Pohjois-Karjalan prikaatia ei tulla lakkauttamaan, niin voisitteko nyt tässä meidän edessämme luvata, ettei myöskään Keuruun pioneerirykmenttiä ja -varikkoa tulla lakkauttamaan?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Keuruun niin kuin muittenkin osalta on vastattava samalla tavalla, että nyt olemme saaneet erittäin hyvät selvitykset, kaksi kappaletta asiantuntijoitten tekemiä selvityksiä, ja nyt niitä punnitaan, niin kuin virkamiesvalmistelussa kuuluukin punnita. Maaliskuussa tehdään sitten asiaankuuluvia päätöksiä ottaen huomioon sen, mitä eduskunta joulun alla näitten osalta suuntaviitoiksi päätti, kun se sanoi, että päätöksissä pitää ottaa huomioon toiminnalliset tarpeet, joka on ensimmäinen asia, mutta siinä rinnalla samalla myös tiettyjä yhteiskunnallisia tekijöitä kuten alueellinen näkökohta. Nämä periaatteet tulen siinä päätöksessä myös toteuttamaan. (Ed. Zyskowicz: Nyt ei venkoilu riitä!)

Arvoisa puhemies! Me olemme varsinkin täällä oppositiopuolella olleet tyytymättömiä hallituksen aluepolitiikkaan. Jos tällaisessa tapauksessa esimerkiksi Keuruulta lähtevät nämä yksiköt, joista kysyin arvoisalta ministeriltä, tämä merkitsee aika lailla kovaa kuoliniskua tällaiselle jo entuudestaan väliinputoajakunnalle, kaupungille, Keuruulle.

Kuinka suuren painoarvon annatte ministerinä ja hallitus antaa aluepoliittisille näkökohdille silloin, kun ratkaisette näitä kysymyksiä?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Eduskunta todellakin määritteli päätöksenteon perusteet hyvin selvästi joulun alla, ja siellä oli oikein erikseen mainittukin työllisyyteen ja alueelliseen tasapainoon liittyvät näkökohdat näiden toiminnallisten näkökohtien rinnalla. Näitten pohjalta päätöksen tulen aikanaan tekemään. Se on tasapainoinen, hyvä ratkaisu, eikä se ole venkoilua, ed. Zyskowicz.

Herra puhemies! Kokoomuksen ed. Vielman huoli Keuruusta on hieman myöhäsyntyistä. Ed. Vielma, kokoomus äänesti tässä salissa sen puolesta, että eduskunta, suuri sali, ei enää käsittele varuskuntien lakkauttamista ja tee niistä päätöksiä. Te olitte mukana yhdessä hallituspuolueiden kanssa hyväksymässä sellaista ratkaisua, joka on poikkeuksellinen ja jota aikaisemmin ei ole tehty, että meillä ei ole enää sananvaltaa tässä kysymyksessä. Sananvalta on nyt puolustusministeri Kääriäisellä. Puolustusvaliokunta totesi, että tämä asia tulee eduskunnan arvioitavaksi ja asianomaiset valiokunnat saavat informaation. Haluaisin kysyä ministeri Kääriäiseltä:

Miten te tulkitsette tätä sanaa "arvioiminen"? Mikä on eduskunnan rooli näitten varuskuntien lakkauttamisessa?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Eduskunta kyllä päätti joulun alla aika merkittävästi Puolustusvoimien rakenteesta päättäessään käytännössä, että Pääesikunta puolitetaan, kun puhutaan henkilömääristä, ja että esikuntien määrä niin ikään puolitetaan. Se on konkreettista päätöksentekoa, jonka eduskunta täällä teki. Tekin olitte mukana siinä päätöksenteossa, ed. Laakso.

Mitä tarkoittaa tämä "arvioitavaksi"? Sehän on teidän käsissänne oleva asia. Se tulee puolustusasiainvaliokuntaan arvioitavaksi, jolloin te voitte sanoa, mikä teidän kantanne, mikä teidän mielipiteenne on puolustusministerin teille tuomaan hyvin konkreettiseen päätösesitykseen. (Ed. Zyskowicz: Vastuu on hallituksella!)

Puhemies! Tuo oli venkoilua, ministeri Kääriäinen, se, että te olette työntämässä tätä eduskunnan syliin, koska hallituksen pitää tuoda, hallituksen pitää tehdä ne päätökset. Sitähän eduskunta odottaa nyt, että hallitus tekee nämä päätökset.

Totta kai tämä on kipeä asia. Tiedän sen, kun keskusta oli oppositiossa silloin, kun Oulun varuskunta lakkautettiin, ja taisivat olla innokkaimmat keskustalaiset sanomassa, että kun he pääsevät hallitukseen, niin Oulun varuskunta palautetaan. Suunnitellaanko tätä Oulun varuskunnan palauttamista?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Se on aivan selvä asia, että tässä päätöksen tekee lakiemme mukaan puolustusministeri. Niin tulen myös tekemään. Onko tämä venkoilua, kun tämän asian näin ilmoitan ja tulen myös tällä tavalla toimimaan? Sitä paitsi, ed. Jaakonsaari, toimin myös siinä mielessä eduskunnan tahdon mukaan, että tuon sen esitykseni ja lopulta myös päätöksen valiokunnan arvioitavaksi, niin kuin eduskunta edellyttikin, eikä mitään muuta. Päätöksenteko on sitten loppujen lopuksi ministerin käsissä. Luottakaa tähän harkintaan. (Naurua)

Arvoisa puhemies! Vaikka toki luotamme, niin siitä huolimatta haluaisin kysyä vielä siitä, mihin näitä säästyviä varoja on tarkoitus käyttää sitten. Tässä puhutaan nyt ehkä parin kolmen neljänkymmenen miljoonan euron säästöstä, mitä tässä haetaan erittäin tuskaisilla päätöksillä.

Tietääkseni ajatuksena on käyttää näitä rahoja niin sanottuihin kehittämisohjelmiin, mikä tarkoittanee uusia ja uusia asehankintoja. Voisiko ajatella niin, että hieman tingittäisiin näistä asehankinnoista, jolloin pidettäisiin yllä kohtalaisen kattavaa varuskuntaverkostoa, jolla on merkitystä maanpuolustushengen ja maanpuolustushalun kannalta? Kilpavarustelussa me maailmalla tuskin kuitenkaan pärjäisimme.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Kysymys on lähivuosina todellakin noin 2—3 prosentin mittaluokan säästöistä siis puolustusbudjetissa. Nämä paineet ovat suurin piirtein tuon kokoisia lähitulevina vuosina. Siis mistään mammuttiongelmasta ei tietenkään ole kysymys, kunhan vain lähdetään säästämiseen ajoissa ja tehdään monia päätöksiä yhtä aikaa, ei pelkästään vain varuskuntiin ja varikoihin kenties suuntautuvia päätöksiä ja myös varuskuntapäätöksiä, vaan tarvitaan myös lisää muita päätöksiä, tietty toimenpidekokonaisuus, jolla tämä tilanne voidaan hallita.

Tilanne on siinä mielessä ongelmallinen tietysti, että jokainen paikkakunta tänä päivänä sanoo, että meiltä ei saa lakkauttaa. Ne ovat hyviä perusteita, mitä kaikki kuulemme. Hyvin ymmärrän ne, mutta te ymmärrätte, että tällä politiikalla käteeni jäisi vain luuranko, ja se olisi kyllä aika huono lopputulos.

Arvoisa puhemies! Kun itselläni on ollut tilaisuus kuunnella Puolustusvoimien näkemyksiä tästä toiminnasta, niin suureksi yllätyksekseni olen huomannut, että he ovat itse asiassa pohtineet sitä asiaa juuri sekä tämän selonteon että myöskin siltä kannalta, että tämä järjestelmä parhaiten palvelisi sitä tarkoitusta, mitä varten se on olemassa. Siltä osin jossain määrin luotan siihen, että kun päätökset esitellään ministerille, joka varmaan sitten tekee ne ihan oikein, ovat hyviä, ja senpä vuoksi en kysy, että ettehän te nyt kuitenkaan lopeta sitä Neulamäen varikkoa, koska tiedän, ettette kuitenkaan sitä tee, mutta kysyn:

Millä tavoin nyt aiotte kuitenkin painottaa harkitessanne sitä, miten nämä muut kuin puhtaasti puolustukselliset tekijät otetaan huomioon?

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Arvoisa puhemies! Otan tästä esimerkin. Jos Pohjois-Karjalan Prikaati päätettäisiin lopettaa, se johtaisi siihen käytännössä, että siinä maakunnassa, laajalla alueella, ei olisi käytännössä näkyvillä mitään Puolustusvoimien toimintaa. Sellaiseen ratkaisuunhan ei tietenkään voi mennä. Tätä tarkoittaa yhteiskunnallisten näkökohtien huomioon ottaminen.

Arvoisa herra puhemies! Marssijärjestys on selvä: ministeri tuo esityksensä puolustusvaliokunnalle arvioitavaksi ja tekee sen jälkeen päätöksen. Mutta oletteko te, ministeri Kääriäinen, ottanut huomioon, mitkä ovat seuraamukset, jos puolustusvaliokunnan lausunto on selkeä, hyvin selkeä, ja te poikkeatte siitä? Eikö ollut jotenkin niin, että hallituksen ja ministerin tulee nauttia eduskunnan luottamusta vai oliko se päinvastoin? Kysymys kuului:

Oletteko te ottanut huomioon, että puolustusvaliokunnan lausunto voi olla hyvin selkeä, ja uskallatteko te poiketa siitä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Järjestys on se, että hallitus nauttii koko eduskunnan luottamusta ja yksittäiset valiokunnat eivät määritä ministerin luottamusta. Jos luottamuksesta on kyse, se on sitten koko salin asia.

Minusta tämä järjestys on jo syksyllä selonteon aikana käsitelty hyvin selvästi. Vastuu on hallituksella. Se on puolustusministeriöllä. Päätökset pitää tehdä. Kun varusmiesten määrä vähenee, ei kannata pitää tyhjiä punkkia vaan tehdä järkevän kokoinen varuskuntaverkosto ja käyttää rahat siihen tarkoitukseen, johon Puolustusvoimat on varsinaisesti tarkoitettu. Päätös tehdään asiapohjalta ja valiokuntaa kuullaan siinä. Jos eduskunta haluaa sitten osoittaa epäluottamuslauseen, siihen on omat välineensä käytettävissä.

Arvoisa puhemies! Luotan Pioneerirykmentin vahvuuksiin ja luotan hallitukseen ja puolustusministeriin, mutta näen, että turvallisuus on hyvin monipuolinen kokonaisuus, ja kysynkin tässä:

Voitaisiinko ajatella, että esimerkiksi varikkotoimintojen yhteydessä olisi toimintoja, jotka liittyvät siviilisektorin turvallisuuteen, siviilikriisiin, onnettomuuksiin, katastrofeihin, pelastuspalveluun? Ajattelen esimerkiksi täällä jo vilahtanutta Keuruun Pioneerivarikkoa, joka, samalla kun tarjoaisi Puolustusvoimien erikoisosaamista, voisi maan keskellä olla esimerkiksi aggregaattien varikkovarasto, josta myrskytuhojen yhteydessä niitä vietäisiin sinne, missä tarvitaan, tulvaonnettomuuksiin, tulipaloihin samalla tavalla.

Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

Herra puhemies! Jo tälläkin hetkellä varikot ja varuskunnat ovat virka-apulainsäädännön pohjalta aina silloin käytettävissä, kun tämän tyyppisiä tilanteita tulee. Hyvähän on tietää, että Puolustusvoimilla on monenlaisia kykyjä jo tällä hetkellä ja valmiuksia osallistua tämän kaltaiseen katastrofien hallintaan, jota ed. Oinonen omassa puheenvuorossaan haki.

Jatkossakin, kun varikkorakenne kehittyy — se ei tule tähän pysähtymään tämän kierroksen jälkeen — sen kehittämisen yhtenä tavoitteena tulee olla juuri näitten siviilivalmiuksien huomioon ottaminen.