Värderade talman, arvoisa apuhemies! Vårdgarantin träder ikraft 1.3. Kommunerna söker nu alla möjliga och omöjliga lösningar för att göra servicen bra och mångsidig. Ett bra sätt att locka fler läkare och erbjuda alternativ är att uthyra hälsovårdscentralslokalerna för privat läkarmottagning. Effektiv och lönsam användning av fastigheter betyder det samtidigt. Problemet är att Folkpensionsanstaltten inte då betalar ersättning för läkarbesöken i offentliga lokaler.

Kunnat haluavat nyt monipuolistaa palvelujaan, muun muassa ovat valmiit vuokraamaan terveyskeskustilat yksityislääkärille, mutta silloin potilas ei saa kelakorvauksia. Onko hallitus valmis esittämään muutoksia näihin säännöksiin?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Hallituksen piirissähän on ollut selvitys siitä, miten julkisia tiloja, terveydenhuollon tiloja, voitaisiin käyttää tehokkaammin kansalaisten hoitopalvelujen antamiseen, ja yksi malli tietysti on se, että lääkärit voisivat toimia siellä yksityispraktikuksina ja asiakkaat saisivat silloin kelakorvauksen. Mutta on myöskin paljon ollut kannatusta ja selvitystä siihen suuntaan, että lääkärit tekisivät ylityötä, jolloin asiakas saa tietyillä säännöillä, ehkä hieman korkeammalla maksulla, sen virkasuhteessa olevan lääkärin tuottamana tuon palvelun. Emme ole tehneet tästä asiasta vielä lopullisia päätöksiä.

Arvoisa puhemies! Korvaustaso on myöskin jäänyt pahasti jälkeen: suuruusluokka nyt lääkärivastaanotosta on noin 30 prosenttia, kun lain hengen mukaan sen pitäisi olla 50 prosentin tasolla. Onko tähän tulossa tarkistus?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Ei ole tulossa. Tämä hallitus ohjelmansa mukaisesti panostaa julkisen terveydenhuollon parantamiseen ja antaa joka vuosi sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin lisää rahaa edellisen vuoden tasoon verrattuna, jotta nuo julkiset palvelut laitettaisiin kuntoon. Valtiontaloudessa ei ole mahdollisuuksia sen lisäksi lisätä sairausvakuutuksen menoja.

Nyt on myös periaatepäätös tehty sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta, jossa maksajilla tulee olemaan tulevaisuudessa sen toteutuessa isompi päätösvalta ja suora yhteys sairausvakuutusmaksun tasoon ja siihen, mitä sillä maksulla rahoitetaan ja korvataan, joten tästä asiasta tullaan varmasti käymään tulevaisuudessa keskustelua. Toisaalta hintoja nostetaan koko ajan, ja sen takia korvausprosentti laskee. Valtiontaloudessa ei ole varaa tässä kilpajuoksussa olla mukana.

Arvoisa puhemies! Kun kunnat nyt painiskelevat taloudellisissa vaikeuksissa ja miettivät myöskin sitä, mistä voivat mahdollisesti terveyspalveluja jatkossa ostaa, hankkia ostopalveluina, olisin kysynyt ministeri Pekkariselta, miten nyt tulee jatkossa olemaan hankintalain kanssa. Nythän on olemassa jopa se vaara, että jos kunta ostaa kuntayhtymältä tai toiselta sairaanhoitopiiriltä terveyspalveluja, niin kunta esimerkiksi voi joutua markkinatuomioistuimeen ja kilpailuttamisvelvoite tulee. Meillähän on kokemuksia muun muassa sairaankuljetuksen osalta, ja jos kunta esimerkiksi lähtee vuokraamaan tiloja yksityisiltä, niin eikö se johda samaan lopputulokseen?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hankintalain uudistustyö on aivan loppusuoralla, ja muutaman viikon kuluttua mietintö siitä tulee. En käy nyt ennakoimaan vielä sitä, mitä tuo työryhmä esittää, mutta se periaate minusta on selvä, että on selkeytettävä ensinnäkin niitä pelisääntöjä, milloin kilpailuttamisen pitää kunnassa tapahtua silloin, kun kunta on kilpailuttajana, ja toisekseen, miten se kilpailuttaminen käytännössä pitää tehdä.

Minä luotan nyt siihen, että siinä valmistelutyössä — sen verran tietoja siitä työstä tiedän — kun on tällaisia, mitenkä nyt sanoisikaan, keinotekoisia esteitä terveen kilpailun toteuttamiseksi, niitten esteitten pois raivaamisessa löytyy yhteinen ymmärrys. Myönnän, että on intressiristiriitoja yhtäältä esimerkiksi kuntien, toisaalta yrittäjäjärjestöjen ja eräiden muidenkin tahojen välillä, mutta luotan siihen, että järkiratkaisu löytyy.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Löv on aivan oikeassa siinä, että on ihmeellinen ristiriita, että jos lääkäri pitää vastaanottoa sairaalan tiloissa, potilas ei saa korvausta, vastapäisessä tilassa taas yksityispuolella potilas saa korvauksen. Kyllä tämä luultavasti pitäisi korjata. Olemme toistaiseksi aika tyytyväisiä siihen, että kelakorvaustaksa lääkärikäynneistä on näin matala, jos meillä kerran ei ole muuhun varaa. Mutta se, missä se pitäisi nostaa, olisivat hammaslääkäripalvelut, koska on paljon semmoisia paikkoja, kuten Pääkaupunkiseutu, missä hammaslääkärikorvaus, siis 37 prosenttia ainoastaan, kyllä estää ihmisiä menemästä hammaslääkäriin.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Tästä ei kovin monta vuotta ole aikaa, kun yksityisen hammashoidon kelakorvaus tuli voimaan. Sitä ennen tätä korvausta ei ollut. Nyt tällä hetkellä vaaditaan sitten, että sen korvauksen pitäisi olla vielä isompi. Minusta kannattaa arvostaa sitä, että korvausta maksetaan ja toisaalta panostetaan tänne julkiseen hammashoitoon.

Kun kelakorvausta alettiin maksaa yksityisen hammaslääkärin hoidosta, niin totta kai sitten seurattiin, koituuko se korvaus asiakkaan hyväksi, mutta tosiasiassa hammaslääkäritaksat nousivat ja asiakas maksaa edelleen sen isomman osan.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Yksityispuolella kelakorvauksia maksetaan jo yli 90 miljoonaa euroa vuodessa, että kyllä vaikka uudistuksia on tullut, että julkinen puoli enempi aikuisväestöä kykenee hoitamaan, niin siitä huolimatta, mikä on ihan oikein, näitä potilas—hammaslääkäri-suhteita vaalitaan eli käydään myös yksityissektorilla. Sitä osoittaa tämä sv-korvausten määrä, mikä on noussut.

On huomattava, että hoitotakuuhan koskettaa nyt myöskin suun terveydenhuoltoa, ja nyt yhä useammat niistä, jotka eivät ole käyttäneet ollenkaan palveluja, toivon mukaan sitten hakeutuvat nyt hoitoon ja kykenevät asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta paremmin palveluja käyttämään. Kunnat, suuret kaupungit mukaan lukien, kovalla vauhdilla nyt muuttavat toimintakäytäntöjään niin, että yhä enemmän aikuisväestöä kyetään hoitamaan. Se on ollut ilahduttavaa se muutosalttius, mikä terveyskeskuksissa on tapahtunut esimerkiksi työnjaon osalta, että suuhygienistit, hammaslääkärit, hoitajat jakavat työtä enemmän kuin ennen, tekevät hoitotiimeissä työtä jne.

Arvoisa puhemies! Kela on ilmoittanut julkisuudessa, että terveydenhuollon hoitotakuun pisteytys ei koske Kelan korvauksia. Kysynkin:

Ovatko Kelan edustajat neuvotelleet teidän kanssanne, ministeri Mönkäre, ja eikö terveydenhuollon kansallisen projektin linjauksissa olisi samalla pitänyt arvioida myöskin sitä, mitä sairauksia Kelan sairausvakuutuksen kautta korvataan, ettei rahaa tuhlaantuisi myös sitä kautta ja erityisesti ettei lääkäreitä siirtyisi nyt julkiselta puolelta yksityiselle puolelle tekemään eri tyyppisiä leikkauksia, jotka eivät kansallisissa terveysprioriteeteissa ole ensisijaisia.

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Kiinnitin ihan samaan uutiseen huomiota, kun Kelan johtaja eräässä lehtihaastattelussa totesi, että Kelassa luotetaan siihen, että lääkärit osaavat arvioida, mikä on lääketieteellisesti tarpeellista hoitoa. Olen pyytänyt tästä asiasta nyt neuvottelua kyseisen johtajan kanssa, koska minusta on itsestäänselvä asia, että jos yhteisiä verovaroja käytetään terveydenhuollon hoidon tukemiseen asiakkaan palvelun saamiseksi tai sitten asiakkaan maksaman maksun pienentämiseksi, näitten kriteerien pitää olla samanlaisia. Eli silloin, kun yhteiskunnan tuki annetaan, sen pitää tapahtua täsmälleen samanlaisista sairauksista samanlaisen vaikeusasteen perusteella. Nyt tämä Kelan johtaja arveli, että lääkäreihin voidaan tässä asiassa luottaa. Tämä oli vain tämän lehtiuutisen antama mielikuva, joten olen pyytänyt saada keskustella asiasta vielä kyseisen johtajan kanssa.

Arvoisa puhemies! Tämä erikoismaksuluokkajärjestelmähän on tarkoitus korvata jollakin uudella järjestelyllä, esimerkiksi ministeri Mönkäreen mainitsemalla lisätyöjärjestelyllä. Tiedustelisin sitä, millä tavoin nämä keskustelut ja neuvottelut toisaalta alan ammattijärjestöjen, Lääkäriliiton ja Tehyn, kanssa ovat edistyneet ja minkälaiseen ratkaisuun tässä ministerien Hyssälä ja Mönkäre mielestä tulisi voida päätyä ottaen huomioon sen, että kaikki se kapasiteetti, joka on käytettävissä, tulisi mahdollisimman tehokkaasti käytettyä ja toisaalta henkilöstön saama korvaus tästä lisätyöstä olisi kohtuullinen. Eli voitteko sanoa tästä aikataulusta ja siitä ratkaisusta, jota priorisoitte?

Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre

Arvoisa puhemies! Lääkäriliitto on korostanut, että se ei hyväksy tätä ajatusta iltatyöstä, että se olisi korvaus erikoismaksuluokan poistamisesta. Liitto on sanonut yksiselitteisen kantansa. Minä en ole osallistunut mihinkään tähän asiaan liittyviin neuvotteluihin. Kyseessähän on kuntatyönantajan ja Lääkäriliiton välinen asia.

Peruspalveluministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa puhemies! Erikoismaksuluokan poistaminenhan tuo tasa-arvoa julkisen järjestelmän sisälle. Se on ollut vähän sellainen kummajainen, että julkisen järjestelmän sisällä on voitu tehdä työaikana työtä, josta potilas on saanut sairausvakuutusjärjestelmästä takaisin. Nyt kun tämä maksuluokka kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa poistuu elikkä uusia ei järjestelmään voi tulla, sieltä vapautuu myöskin sitten kapasiteettia, hoitokapasiteettia, joka ennen on käytetty näitten omien erikoismaksuluokkapotilaitten hoitamiseen, ihan normaaliin potilastyöhön. Mielestäni tämä on uudistus, joka on tasa-arvon ja kansalaisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta tervetullut uudistus.

Arvoisa puhemies! Kysymykseni on hieman sivusta, mutta liittyy terveydenhuollon tehostamiseen ja julkisen terveydenhuollon tehostamiseen myöskin.

Kunnat tällä hetkellä yhtiöittävät hyvin paljon omia terveydenhuollon toimintojaan, muun muassa laboratoriopalveluita. Varmasti tulemme törmäämään sellaiseen tilanteeseen, että kunta ei voikaan ostaa omalta yhtiöltään kilpailulainsäädännön takia palveluita, jotka alun pitäen on ajateltu organisoida lähinnä näiden yhtiöiden kautta. Tullaanko kilpailulainsäädäntöä muuttamaan siten, että kunnat voivat tulevaisuudessa ostaa omilta yhtiöiltään ilman tällaista kilpailuvelvoitetta? Kuntaliitto on muun muassa nostanut tämän asian esille, ja tämä tietysti tulee olemaan relevantti asia, kun organisointia tapahtuu ja yhtiöitetään yhä enemmän palveluita.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä sama kysymys sivuaa oikeastaan sekä kilpailulainsäädäntöä että vireillä olevaa hankintalainsäädäntöäkin. Osaamatta antaa nyt lopullista vastausta siitä, mikä valmistelunkaan lopputulos tulee olemaan, henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kunnan pitäisi hankintatointaan järjestäessään kyetä tekemään hankinnat niin, että kilpailijoiden joukossa ovat kaikki mahdolliset palveluntarjoajat, myöskin kuntaomisteinen yhteisö, mikä se yhteisömuoto onkin, kuitenkin niin, että silloin, kun kuntaomisteinen yhteisö on kilpailijana, siihen liittyvän tukielementin pitää olla läpinäkyvä, että aito kilpailu voi siinä valintatilanteessa, hankintatilanteessa, toteutua. Siihen, miten käytännössä tämä periaate toteutuu kilpailulainsäädännön kautta ja miten myöhemmin uudistettava hankintalainsäädäntö tätä määrittelee, en osaa näiltä osin antaa mitään lopullisia vastauksia. Mutta tahtotila siitä suunnasta, miten pitäisi kulkea, on äsken kerrotun tapainen.