Arvoisa puhemies! 2 000 miljoonaa euroa liikevoittoa, 2 000 työntekijää ulos lopputiliin, joista 650 Suomessa. Näin toimii TeliaSonera. Valtio on merkittävä omistaja edelleenkin tässä yhtiössä, ja kysymykseni on:

Vastaako TeliaSoneran toimintalinja Suomen valtion näkemyksiä? Täsmällisemmin, minkälaista omistajaohjausta te olette tässä tapauksessa harjoittaneet TeliaSoneran johdossa istuviin suomalaisiin valtion edustajiin?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Suomalaisten omistajaohjausta rajoittavat TeliaSonera-yhtiössä niin kuin muissakin pörssiyhtiöissä osakeyhtiölaki ja myös valtioneuvoston tekemä periaatepäätös hyvästä hallintotavasta ja ylipäätään kaikki, mikä liittyy yritysten hyvään hallintotapaan ja tähän liittyviin asioihin. Voin sanoa näin, että totta kai valtiovalta lähtee näissä toimenpiteissään siitä, että valtio toimii hyvän työnantajan periaatteiden mukaisesti ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti.

Nyt on kuitenkin asia niin, että esimerkiksi hallitus muutti omaa omistajaohjausperiaatettaan osakeyhtiölakia vastaavaksi siten, että esimerkiksi merkittävistäkään irtisanomisista ei saa eikä pidä informoida omistajia, ei suuria eikä pieniä, etukäteen. Toisin sanoen meitä rajoittavat omistajapolitiikassa, omistajaohjauksessa monet säädökset, jotka koskevat pörssiyhtiötä. Tätä irtisanomisten määräähän ei vielä tiedetä. On kyse itse asiassa 650 työtehtävästä Suomen puolella. Lopullista henkilöstömäärää, mitä se henkilöstön irtisanomisena tarkoittaa, ei vielä tiedetä, koska tästä lähtien alkavat juuri yt-neuvottelut ja se on täysin yhtiön omaa operatiivista toimintaa. Toki pyrimme siihen ja valvomme sitä, että kaikki tapahtuu näissä yrityksissä hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti, ja lähtökohta on se, että valtio toimii hyvänä työnantajana, mutta yhtiön operatiiviseen toimintaan emme voi puuttua.

Herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön valtio-omistajan ohjaus tuntuu yhtä olemattomalta kuin silloin, kun jupit saivat tuhota Soneran. Minä vielä kuitenkin kysyn:

Miten se voi olla niin, että kun firma tekee 2 000 miljoonaa euroa, 2 miljardia, voittoa ja sanoo samaan aikaan irti 650 ihmistä, niin miten te voitte olla noin tyynen rauhallisia ja levollisia ja todeta, että ei tämä meille mitenkään kuulu? Miten se voi olla näin olematonta tuo touhu?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! En minä niin sanonut, ettei se mitenkään kuulu. Sanoin niin, että joudumme toimimaan voimassa olevien lakien mukaan, hyvän hallinnointitavan mukaan ja tämä koskee erityisesti ja korostetusti pörssiyhtiöitä. Voin sanoa tietysti sen, että joka ikinen irtisanottu tapaus on erittäin ikävä, mutta valtiovalta ei voi puuttua, vaikka se on iso omistaja 14 prosentilla, tähän kokonaisuuteen millään tavalla sen suhteen, kuinka monta henkilöä sieltä irtisanotaan, koska yhtiö itse tekee nämä tuotannolliset ja taloudelliset ja toiminnalliset ratkaisunsa.

Puhemies! Tapa, jolla TeliaSonera todella, niin kuin ed. Tennilä totesi, 2 miljardin euron voiton jälkeen tai oikeastaan samana päivänä, kun tästä voitosta ilmoitettiin, sitten ilmoitti myöskin irtisanomisista, toi mieleen Pohjolan irtisanomiset muutama vuosi sitten. 1 500 ihmistä irtisanottiin Pohjolasta valtavan voiton jälkeen.

Mutta, puhemies, minun kysymykseni koskee sitä, minkä Ilkka Joenpalo otti eilen esille. Pyytäisin sopivaa ministeriä vastaamaan siihen kysymykseen, pitäisikö Suomessa nyt lakia muuttaa. Kun puhutaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä, niin eihän voi olla tuotannollisia ja taloudellisia syitä silloin, kun 2 miljardia euroa on tuotettu voittoa. Mitä mieltä ministerit ovat siitä, pitäisikö todella muuttaa lakeja?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tätä yt-menettelyä ja sitä lainsäädäntöä käsitellään parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä, jossa tuota pohdintaa tehdään, millä perusteilla tai miten lakia missäkin tilanteessa tulkitaan, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että lain alkuperäinen henki, että on aitoa vuorovaikutusta työnantajan ja työntekijän välillä, ei läheskään aina toteudu. Silloin pitää etsiä niitä lainsäädännöllisiä keinoja, joilla voidaan turvata se, että laissa säädetyt edellytykset irtisanomiselle myös todellisuudessa täyttyvät eivätkä vain lain kirjaimen kautta, vaan että myös todellisuus tottelee sitä lainsäädäntöä ja lainsäätäjän tahtoa, mikä tässä maassa on ollut.

Arvoisa herra puhemies! Kysyn työntekijöitten irtisanomissuojasta TeliaSonerassa. Kuinka voi olla mahdollista, kun Ruotsi samalla tavalla kuin Suomikin on yksi EU-maista, että siellä TeliaSonera teki päätöksen, että irtisanomissuoja on kolme vuotta siellä ja täällä Suomessa on kuusi kuukautta? Kuinka tämmöinen voi olla mahdollista, kun valtio on osakkaana vielä tämmöisessä yrityksessä? Kuka ministereistä vastaa tähän?

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Ruotsissa on erilainen lainsäädäntö ja aivan erilaiset lähtökohdat, ja vertaaminen on tästä syystä vaikeaa. Ruotsissa on esimerkiksi sellainen tilanne, että irtisanomiset tapahtuvat aina nuoremmasta päästä. Tämä on johtanut siihen, että Ruotsin Telian henkilökunnan keski-ikä on noin 55 vuotta, kun se Suomessa on meidän lainsäädäntömme mukaan tapahtuvien irtisanomisten tai muun toiminnan johdosta noin 38 vuotta. Teleyritykset joutuvat koko ajan muuttamaan toimintatapojaan ja olemaan erittäin kovassa kilpailussa. Tämä on johtanut tietysti siihen, että yrityksen täytyy voida uusia myös henkilöstöään. Nyt kun Ruotsissa esimerkiksi ei ole vastaavan tyyppistä varhaiseläkejärjestelmää kuin Suomessa, on noussut kysymys siitä, mihinkä nämä iäkkäät työntekijät joutuvat, jos yritys joutuu saneeraamaan siinä tilanteessa, että aina vain nuoremmat lähtevät ja vanhemmat eivät voi lähteä tämän turvan puuttumisen takia pois. Tätä vasten Ruotsissa on saatu voimaan muutosturva, joka nyt on siis kolme vuotta ja koskee siis tätä henkilöstörakenteen uudistamista. Ainoa tapa tässä on, arvoisa puhemies, toimia niin, että myös Suomessa saamme paremman muutosturvan aikaiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Omistajaohjauksesta kun puhutaan, niin kyllä eduskunnassa ymmärrämme samalla myös sen, että työntekijöistä ja yrityksistä tulee pitää hyvää huolta. Pörssiyhtiöissä ja -yrityksissä tehdään toki liiketaloudellisella perusteella päätökset, mutta tämä huoli on kyllä yhteinen tällä hetkellä siitä, miten työllisyys Suomessa kehittyy ja miten se kehittyy myös TeliaSoneran osalta. Siellä tehdään ihan hyvää työtä. Nyt yhtiön ja yhtiön omistajien tulisi toimia niin, että tässä tapauksessa näiltä saneerauksilta pystyttäisiin välttymään niin pitkälle kuin se on mahdollista.

Meidän huolemme on myös se, tulevatko suomalaistyöntekijät kohdelluiksi tasavertaisesti ruotsalaisten kanssa, kuten täällä on todettu. Menemättä nyt mihinkään maaotteluun tässä suhteessa emme me heikommiksi voi jäädä. Kaiken kaikkiaan omistajaohjaukseen, johon ministeri viittasi puheenvuorossaan, toivoisin vielä selkeämpää vastausta, että kai se nyt tänäkin päivä on niin, että omistaja voi vielä yrityksessään vaikuttaa, vaikka se olisi pörssiyhtiö.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Omistaja, vaikka se on suuri omistaja tässä tapauksessa, joutuu toimimaan täysin osakeyhtiölain ja pörssiyhtiölain säädösten mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että toki omistajaohjauksella voimme viestittää TeliaSoneraan ja tässä tapauksessa TeliaSonera Finlandiin sen viestin, niin kuin olemme tehneet, että tässä tapauksessa täytyy yt-neuvottelut käydä mahdollisimman hyvin, perusteellisesti, hyvässä hengessä. Tosiasia on se, että siellä on tällä hetkellä auki runsaasti erilaisia työpaikkoja. Nyt on kysymys siitä, että tuotannollisia toimintoja joudutaan muuttamaan, niitähän on muutettu kaiken aikaa, eihän enää tämä yritys ole sama kuin aiemmin. Koko ajan muutetaan toimintatapoja, otetaan uusia tehtäviä, entisiä karsitaan pois ja henkilökuntaa sopeutetaan parhaan tahdon mukaan. Irtisanomia siellä on ollut ikävä kyllä koko ajan. Nyt on kyse siitä, kun nämä 650 niin sanottua työtehtävää joudutaan yt-neuvottelussa käymään huolella läpi, niin tarkoituksena on katsoa runsaat (Puhemies koputtaa) avoinna olevat työpaikat, määräaikaiset työsuhteet ja uudet tehtävät ja kouluttaa henkilökuntaa. Ja, puhemies, sen haluan vielä sanoa, että toki meidän omistajaohjauksemme tapahtuu sitten yhtiökokouksessa. Se on se paikka, missä me pohdimme, onko yrityksen hallitus toiminut oikein vai ei. Tämä tulee tapahtumaan huhtikuussa. Minä en sitä ennakoi (Puhemies koputtaa) ja minulla on se käsitys, että näin moneen ...

... irtisanomiseen ei jouduta kuin 650:een, ei läheskään.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti. Minä kyllä luotan ja uskon siihen, että ministeri Luhtanen on tehnyt parhaansa sen valtalimiitin puitteissa, mitä hänellä on valtion omaisuuden puhevallan käyttäjänä. Runsas 10 prosenttia ei ole hirveän paljon, kun toisella puolella on Ruotsin valtio huomattavasti suurempana omistajana, niin kuin tiedetään. Minä halusin aivan lyhyesti vain alleviivata sitä, että se vaan on niin, että kun tällaiseen puuhaan on mukaan lähdetty, niin se välitön vaikutusmahdollisuus taitaa olla yhtiökokouksissa ja sielläkin lähinnä silloin ja niissä strategioissa, jotka koskevat erilaisia tavoitteita, kasvua ja viime kädessä sitä, minkälaista osingonjakopolitiikkaa yhtiö harjoittaa. (Ed. Elo: Hallituksen valintaa!) — Ja hallituksen valintaa. Aivan oikein, tietystikin näin. — Vain näiden asioiden kautta välittömästi valtio voi vaikuttaa. Valitettavasti niin vain on, kun uudistuksia on tähän tapaan tehty.

Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten, kun hallitus vastasi välikysymykseen muutosturvasta, niin hallitushan vastasi, että se on työllistämisen este, josta syystä sitä ei voi kehittää. (Ed. Elo: Ei niin vastannut!) — Kyllä, se vastaus oli, ed. Elo voi tarkistaa sen, perustelu oli suunnilleen tähän suuntaan lähtevä. (Ed. Elo: Suunnilleen!) Nyt asenne on se, että koko ajan haetaan perusteita sille, että hyväksytään irtisanomiset. Haetaan niin kuin koko ajan tämmöistä suojamuuria siihen suuntaan, mikä siitä tekee hyväksyttävän. Minusta se on käsittämätön asenne, mikä hallituksella tähän koko ilmiöön itse asiassa nyt on. Kiina-ilmiö hyväksytään, irtosanomiset hyväksytään. Ne nopeimmat toimet, mitä hallitus voi tehdä, ovat muutosturvan parantaminen, irtisanomisaikojen parantaminen lainsäädännöllä ja se, että irtisanominen tehdään vaikeammaksi. Miksi hallitus ei ryhdy siinä toimiin? Ja herra pääministeri, ottakaa te nyt tästä asiasta ainakin vastuu. Hyvin harvasta asiasta te olette ottamassa vastuuta. Aina on vika jollakin muulla tai edellisellä hallituksella. Kantakaa nyt tässä asiassa miehekkäästi vastuu ja tehkää jotakin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttamassa muutosturvan. Tämän TeliaSoneran kohdalla on tullut keskusteluissa esille hyvin se, minkälaiset erilaiset työehdot ja irtisanomissuoja näiden kahden maan välillä on. On kuitenkin hyvä panna merkille se, että ei se ole vaikuttamassa kuitenkaan tämän yhtiön sisällä Suomen ja Ruotsin välillä tapahtuvaan kohteluun, (Ed. Kuoppa: Miksei ole?) vaan säästämistavoitteissa Ruotsin osalle on esitetty noin nelin—viisinkertaista säästötavoitetta Suomeen verrattuna, vaikka henkilöstösuhde on yhden suhde kolmeen Ruotsin hyväksi. Eli kyllä yhtiö tekee tietysti omista lähtökohdistaan päätöksiä. Minusta mistään ei voi sellaista päätellä, että hallitus olisi jollain tavalla antamassa ikään kuin selustatukea irtisanomisille. Se ei pidä paikkaansa. (Ed. Tennilä: Te olette sivullisia!) Mutta minusta myöskään poliittisten päätöksentekijöiden, jotka ovat lakien takana ja lait eduskunnassa säätäneet, ei pidä myöskään luoda sellaista kuvaa, että pörssiyhtiössä omistaja voisi noin vain vaihdella rooliaan, vaan pörssiyhtiössä on selvä työnjako siitä, mikä on omistajan rooli, mikä on yhtiön omien toimielinten rooli ja päätösvalta.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Silloin kun hallitus vastasi välikysymykseen, niin oli kyse siitä, asetetaanko yksittäisille yrityksille sanktiomaksu tilanteessa, jossa se joutuu irtisanomaan. Tällaista menettelyä ei Ruotsissakaan ole, vaan se on toisenlainen. Siellä maksetaan kollektiivisesta rahastosta noita kustannuksia, jotka ovat ikään kuin irtisanomisrahan tyyppisiä, mutta ne eivät tule sieltä yrityksestä suoraan. Suomi on lähdössä omassa muutosturvassansa siihen niin kuin tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä on työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä päätetty, että irtisanomisaikaa voidaan käyttää tehokkaammin uuden työn hakuun ja sinä aikana voidaan tehdä osaamiskartoituksia. Myös työhallinnon palvelut pääsevät automaattisesti yrityksiin ja yrityksille tulee velvoitteita sen suhteen, miten tuota prosessia hoidetaan. Sen lisäksi esimerkiksi koulutuksen aikana ne korvaukset, joita työntekijät ovat saaneet tai tulevat saamaan, nousevat huomattavasti. Tämän lisäksi yt-laki lähtee siitä, että jos yrityksessä on työpaikkoja, joihin noita irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä voidaan sijoittaa, niin tuossa neuvottelussa näin pitää tehdä ja myös siten, että kouluttautumisen kautta voidaan ulottua noihin uusiin tehtäviin. Tässä voidaan käyttää myös työvoimapoliittista koulutusta jatkona.