Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa sekä eräät näihin liittyvät lait.

Arvoisa herra puhemies! Aloitan poikkeuksellisesti siitä, mistä tässä hallituksen esityksessä ei ole kyse. Kyse ei ole yksilöllisestä eläkevakuutuksesta eli niin kutsutusta ostoeläkkeestä. Tässä on kyse työnantajan työntekijöilleen tarjoamasta lisäedusta eli lisäeläkkeestä. Tämä maksuperusteinen lisäeläke ei ole mikään uusi innovaatio. Tähän asti työnantaja on voinut tällaisen lisäeläkkeen ottaa joko kotimaiselta tai ulkomaiselta henkivakuutusyhtiöltä tai muulta ulkomaiselta toimijalta. Nyt mahdollistetaan se, että eläkejärjestelyt tehdään eläkekassassa tai eläkesäätiössä.

Eduskunta on vuonna 2006 hyväksymällään lausumalla edellyttänyt, että maksuperusteisten lisäeläkkeiden järjestäminen mahdollistetaan työnantajan, työnantajaryhmän tai muun kollektiivin perustamissa kassoissa ja säätiöissä. Tähän asiaan ovat kilpailuviranomaiset vuosien varrella kiinnittäneet useita kertoja huomiota. Esityksellä saatetaan kassat ja säätiöt tältä osin kilpailullisesti yhdenvertaiseen asemaan henkivakuutusyhtiöiden kanssa. Se, että järjestely on maksuperusteinen, tarkoittaa sitä, ettei ole etukäteen luvattuja tiettyjä etuuksia kuten esimerkiksi lakisääteisissä työeläkkeissä, vaan eläke aikanaan määräytyy sen perusteella, mitä on maksettu ja mitä maksujen sijoittaminen on tuottanut vähennettynä varojen hoitokuluilla. Työnantajalle ei siis tule järjestelystä mitään jälkikäteisiä ennakoimattomia kuluja.

Olennaista tässä järjestelyssä on myös se, että järjestely tehdään kollektiiville eli työntekijäryhmälle, ei yksittäisille työntekijöille. Työntekijäryhmä tulee määritellä siten, että ryhmä muodostuu objektiivisin perustein. Esimerkiksi kaikki työnantajan palveluksessa olevat tuotantopäälliköt tai kokit taikka kaikki ennen 1.1.2009 työsuhteeseen tulleet taikka esimerkiksi Joensuun toimipisteen työntekijät ovat tällaisia kollektiiveja. Olennaista on, ettei valita sieltä täältä vaikkapa työnantajan parhaina pitämiä työntekijöitä, vaan aitoja ryhmiä. Mikäli toisin meneteltäisiin, näitä eläkkeitä ei pidettäisi verolainsäädännössä kollektiivisina ja verokohtelu olisi täten epäedullista.

Esityksessä tarkoitettu lisäeläke liittyy siis aina työsuhteeseen. Työnantajalle se on keino sitouttaa työntekijöitä, ja työntekijälle se merkitsee palkanlisää ja lisäksi tulevaa lisäetuutta. Jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa tai siirtyy saman työnantajan palveluksessa sellaisiin tehtäviin, joihin lisäetua ei sisälly, hän ei enää ole oikeutettu eläkkeeseen. Järjestelystä pois lähtevät työntekijät saavat lain nojalla kuitenkin mukaansa omia maksujaan vastaavan osuuden kertyneistä säästöistä. Tämä lisäeläke mahdollistaa sen, että myös työntekijä osallistuu tuon lisäeläkkeen maksamiseen. Lakihan mahdollistaa sen, että maksuja maksavat työnantajan lisäksi siis myös työntekijät.

Säästö sinänsä — se on myönnettävä — voi olla suhdanteista ja sijoitusten onnistumisesta riippuen joskus jopa miinusmerkkinen. Pääosin — sen viime vuodet osoittavat — vuodet ovat olleet plusmerkkisiä, mutta tällaisessa taantuman tilanteessa sijoituksen tuotto voi olla miinusmerkkinen. Pääsääntöisesti järjestelyssä mukana olevan työntekijän on kuitenkin syytä odottaa, että maksut aikanaan eläkevuosina tuottavat myönteisen lisän lakisääteisen eläkkeen täydennykseksi.

Valiokunta piti esitystä kannatettavana ja katsoi, että eläkekassojen ja -säätiöiden yhdenvertaisen kilpailullisen aseman parantaminen on myönteinen uudistus. Valiokunta katsoi kuitenkin, että vakuutetulle työntekijälle on taattava samat oikeudet eläkekassoissa ja -säätiöissä tehtävissä järjestelyissä kuin henkivakuutusyhtiöistä otettavissa vakuutuksissa on. Tästä syystä valiokunta ehdottaa lakia täydennettäväksi.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet pykälät vakuutetun tiedonsaantioikeudesta ja eläkesäätiön ja -kassan vastuusta vakuutettua kohtaan silloin, jos annetut tiedot ovat olleet puutteellisia tai virheellisiä. Lisäksi valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi säännökset vakuutetun oikeusturvakeinoista. Näin vakuutetun asema ei jäisi huonommaksi kuin vakuutusyhtiöstä otettavissa ryhmäeläkkeissä.

Valiokunnan ehdottamista muutoksista merkittävä on myös ehdotus hallituksen esityksessä olevan 7 §:n poistamisesta. 7 §:ssä sanotaan, että järjestelyyn liittyminen on työntekijälle vapaaehtoista. Jos tällainen pykälä lakiin olisi jäänyt, olisi se ohjannut tekemään sellaisia järjestelyjä, joita verotuksessa ei olisi katsottu kollektiivisiksi. Tällöin työnantajan maksama eläkemaksu katsottaisiin työntekijän verotuksessa tuloksi, vaikka olisi mahdollista, ettei työntekijä aikanaan mitään eläkettä nostaisikaan.

Kuten edellä jo kuvasin, tarkoitus on, ettei kukin työntekijä tykönään päätä, liitynkö eläkejärjestelyyn vai enkö, eroanko siitä vai en, vaan vakuutetuksi tuleminen ja sen piirissä pysyminen määräytyy objektiivisin perustein sen perusteella, liittyykö tällainen järjestely siihen työtehtävään tai asemaan, jossa kyseinen työntekijä on. Tällainen etuus verotetaan vasta, kun eläkettä aikanaan nostetaan. Työnantaja saa vähentää maksut yrityksen verotuksessa, samoin työntekijä mahdollisesti maksamansa maksut ansioverotuksessaan. Edellytys kuitenkin on, ettei järjestely mahdollista vanhuuseläkkeelle jäämistä alle 60-vuotiaana.

Valiokunnan mietinnössä kuten esityksen perusteluissakin on pohdittu uuden järjestelyn mahdollisia vaikutuksia muuhun pitkäaikaissäästämiseen. Varmaa arviota ei tässä vaiheessa voi esittää, mutta jos tällä esityksellä jotain vaikutusta säästämiseen on, vaikutus näkyy vasta, jos nämä järjestelyt yleistyvät nykyisestään. Ainakin järjestely tarjoaa mahdollisuuden pitkäaikaissäästämiseen silloin, kun järjestelyyn liittyy myös työntekijän maksuosuuksia.

Arvoisa herra puhemies! Nyt hyväksyttäväksi ehdotettu laki määrittelee vähimmäisehdot lisäeläkejärjestelyn sisällöstä, mutta eläkekassan tai -säätiön säännöissä kussakin tapauksessa sisältö määritellään tarkemmin. Kuitenkaan lain säännöksistä ei saa poiketa vakuutetun vahingoksi.

Kuten totesin, tämä esitys perustuu osaltaan eduskunnan muutama vuosi sitten tekemään lausumaan. Samassa lausumassa eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee uuden eläkerahastolain, joka sisältää myös lisäeläkejärjestelyt. Koska tällaista esitystä ei ole tehty, valiokunta nyt omalla lausumallaan kiirehtii tämän uuden eläkerahastolain valmistelua.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kiinnitän vielä huomiota nyt käsittelyssä olevan lain valmistelun laatuun. Kuten mietinnöstämme näkyy, valiokunta joutui merkittävästi paikkaamaan lain valmistelussa olleita puutteita. Valiokunnan nyt korjattavaksi ehdottamat kohdat olisi voitu jo valmisteluvaiheessa huolellisemmin selvittää ja pykälämuotoon kirjoittaa. Valiokunta ei pidä hyväksyttävänä sitä, että lainvalmisteluun kuuluvia tehtäviä siirretään lainsäätäjän tehtäviksi.

Mietintöön sisältyy vastalause, jossa esitetään tämän lakiesityksen hylkäämistä. Vastalauseen jättäjät esitellevät oman esityksensä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä saatetaan eläkesäätiöt ja eläkekassat kilpailullisesti yhdenvertaiseen asemaan henkivakuutusyhtiöiden ja ulkomaisten toimijoiden kanssa maksuperusteisen ammatillisen lisäeläketurvan tarjonnassa.

Eläkesäätiöitä ja -kassoja on Suomessa yli 100 kappaletta, ja vakuutettuja on mukana noin 40 000, eli siis kyseessä on varsin pieni määrä vakuutettuja, jos vertaa suurempiin eläkevakuutusyhtiöihin. Eläkesäätiöitä, -kassoja ja -yhtiöitä säätelee varsin monimutkainen ja moneen kertaan paikattu lainsäädäntö. Lisäksi EU on antanut lisäeläkedirektiivin. Muualla Euroopassa pyritään maksuperusteiseen lisäeläketurvaan lakisääteisen lisäksi. Ruotsissa muun muassa lisäeläkejärjestelmään kuuluu 90 prosenttia palkansaajista, ja Saksassa vuoden 2001 eläkeuudistuksessa on luotu valtion tukijärjestelmä, jonka tar-koituksena on tehdä vapaaehtoinen eläkesäästäminen mahdolliseksi myös pieni- ja keskituloisille ihmisille.

Suomessa siis eläkesäätiöt ja -kassat eivät ole olleet oikeutettuja myymään maksuperusteista lisäeläketurvaa. Eläkesäätiöyhdistys tietenkin pitää nyt käsittelyssä olevaa uudistusta toivottavana, samoin Akava ja EK. Finanssialan Keskusliitto hyväksyy lakimuutoksen, jos 7 § poistetaan, kuten olemme ehdottaneet. Kilpailuvirasto pitää perusteltuna ja tervetulleena, että myös eläkesäätiöt ja -kassat tulevat samalle viivalle henkivakuutusyhtiöiden kanssa. Tasa-arvokysymystä ei tässä laissa mielestäni ole.

Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat tehneet vastalauseen ja ehdottaneet lakiesityksen hylkäämistä. STM on vastannut tähän, että eläkesäätiölain ja vakuutuslain kokonaisuudistus voi viedä vuosia, joten koko tämän ajan kassat ja säätiöt olisivat epätasa-arvoisessa asemassa henkivakuutusyhtiöihin näiden. (Ed. Erkki Virtasen välihuuto) — Ei ole tällaista esitystä tullut, kuten puheenjohtajamme sanoi. — Vastalauseessa vasemmistopuolueille tyypillisesti todetaan, että lisäeläkettä eivät kaikki työntekijät saa, vaan se voisi painottua määrätyille henkilöryhmille. Näin tietenkin on. Tämähän on ilman muuta selvää. Mutta samahan tapahtuu jo nyt niissä vakuutuksissa, jotka otetaan henkivakuutusyhtiöistä, ja tämä lakihan on voimassa.

Riskin järjestelyistä kantaa vakuutuksenottaja. Vakuutuksenottajahan saattaa menettää koko vakuutussumman, jos siis sijoitustoiminta epäonnistuu tai jos hoitokulut ovat suuret. Tämänhän pitäisi olla itsestäänselvää yritykselle sekä sille henkilölle, joka tällaiseen vakuutukseen pääsee. Tällaisena huonona aikana vakuutuksia todennäköisesti otetaan melko vähän, mutta verovähennysoikeushan on hyvä porkkana sekä työntekijälle että työnantajalle.

Valiokunta on tehnyt lakiesityksen muokkaamisessa erittäin paljon työtä, kuten puheenjohtajamme sanoi, mutta yksituumaisesti kannatamme tämän esityksen hyväksymistä, paitsi vastalauseessa mukana olevat edustajat.

Olemme kuitenkin lisänneet ponnen, jossa edellytämme, että eläkekassojen ja -rahastojen kokonaisuudistus toteutetaan siten, että uudet lisäeläkejärjestelyt turvaavat vakuutettujen ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet ja toi-mintaedellytykset. Jäämme jännittyneinä odottamaan, miten uusi lisäeläkejärjestelmä otetaan käyttöön tällaisina vaikeina taloudellisina aikoina.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lainsäädäntö, joka nyt on tänään täällä keskustelussa, tosiaan oli hyvin heikosti valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön taholta, ja nyt sitten ollaan tässä mallissa, että valiokuntaneuvos, valiokunta, on muuttanut lukemattomia kohtia, lakipykäliä. Kuluttajien vakuutustoimisto oli se, joka ehdotti suurimman osan näistä muutoksista. Nyt tämän lainsäädännön runko on sen tyyppinen, että yksityinen lisäeläkelainsäädäntö on vakuutetun kannalta samantyyppistä kuin henkilövakuutusyhtiöiden lisäeläkkeitä koskevat säännökset ovat olleet, koska lähtökohta oli se, ettei vakuutettujen oikeusturva toteutunut siinä muodossa, miten tätä lainsäädäntöä käsiteltiin, kun se hallituksen esityksenä saatiin.

Puutun siihen, minkä takia ollaan vastalauseen kanssa liikkeellä ja ollaan sitä mieltä, että tämä lakiehdotus pitää hylätä. Vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit ovat tämän lakiesityksen hylkäämisen kannalla, ja lähtökohta on se, että tämä on tuotu irrallisena eli sosiaali- ja terveysministeriö teki tämän virkatyönä mutta ei osannut kauhean hyvin tätä tehdä. Sitä kuvaa juuri se, että valiokuntavaiheessa pykälät on suurimmaksi osaksi muutettu. Sitten tässä ei ollut kolmikantavalmistelua. Tämä otettiin kolmikannasta pois kokonaan, eli tämä on nyt tullut pitkälti työnantajien halusta tuoda tämä eteenpäin. Tässä on se ongelma, että semmoiset lainsäädännöt, jotka tässä ovat taustalla, eli eläkesäätiölaki ja vakuutuskassalaki, ovat vanhoja lakeja ja näihin lainsäädäntöihin sovitellaan nyt tätä lainsäädäntöä, mikä eläkekassojen kautta tulee.

Eläkekassassahan on kyse semmoisesta järjestelmästä, että ikään kuin työnantaja ja työntekijä säästävät rahaa sinne eläkekassaan, eli lähdetään nollasta liikkeelle, ei ole euroakaan rahaa, kun aletaan alkuvaiheessa säästää sinne kassaan rahaa. Sitten jos ne henkilöt, jotka tätä kassaa ylläpitävät ja ovat asiamiehinä, sijoittelevat hankalasti näitä rahoja, niin voi käydä niin, että kassalla ei ole euroakaan rahaa siinä vaiheessa, kun työntekijä on kymmenen, kaksikymmentä, kolmekymmentä vuotta ollut työnantajan palveluksessa.

Sitä kautta, että työntekijä on ollut avainhenkilö, hän on ylipäätänsä päässyt tämän lisäeläkevakuutuksen piiriin, eli työnantaja määrittelee työntekijäryhmän, jolle tämä lisäeläke annetaan, ja se yleensä on niin, että se on tämmöinen avaintyöntekijäryhmä, joka tämän lisäeläkkeen saa. Sehän tarkoittaa sitä, että työnantaja määrittelee sitä eläketurvaa, joka työntekijöillä sitten on, koska lähtökohta on tämäntyyppinen.

Työnantajillehan tämä järjestelmä on mahdottoman hyvä, koska heillä on verovähennysoikeus tähän maksuun eli he eivät maksa tästä. Me veronmaksajat taas kerran olemme rahoittamassa tätä järjestelmää.

Ikääntyneitten työntekijöitten kannalta tämä on hyvin epäoikeudenmukainen, koska jos työntekijä on 60-vuotias, 55-vuotias, niin sitä maksuaikaa on niin vähän, että siellä kassassa — tässä on mahdollisuus jäädä 60-vuotiaana, viimeistään 62-vuotiaana, eläkkeelle — sitä rahaa ei ole vielä. Eli ikääntyneitä työntekijöitä syrjitään tämän lainsäädännön kautta. Toinen haittapuoli on se, että jos työntekijä kuolee, niin tässä ei juurikaan ole mahdollisuutta perheen saada kassasta ulos rahaa. Sitten kolmas on se, että jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa, niin ne rahat jäävät sinne eläkekassaan. Eli tässä on hyvin paljon niitä asioita, mitkä tekevät sen tilanteen sellaiseksi, että kun työntekijän näkökulmasta tätä katsoo, niin ei voitu hyväksyä tätä lainsäädäntöä.

Sitten on se heikkous, mikä tulee sitä kautta, että työntekijälle voi syntyä se tilanne, että joutuu maksamaan myös veron, eli aina pitää selvitellä asia, ennen kuin tähän järjestelmään lähdetään liikkeelle. Niin kuin se on tuossa mietinnössäkin kirjoitettu — onko tämä kollektiivinen vai mikä tämä järjestelmä on verottajan näkökulmasta — se asia pitää siinä vaiheessa, kun lähdetään tähän järjestelmään liikkeelle, selvittää.

Suurempi kysymys on siinä, että näen tämän järjestelmän ongelmallisena sen takia, että työnantajat eivät välttämättä halua enää kehittää meillä lakisääteistä eläketurvaa. Kun vuonna 2005 tuli voimaan eläkelainsäädäntö, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö vuodelta 2002 käsittelee eläkelainsäädännön muuttamista, missä tuli mukaan tämä, että työntekijät jäävät 63—68-vuotiaina työeläkkeelle, niin voi olla, että tämmöisiä suuria linjauksia työnantajat eivät sitten enää halua tehdä, kun tämmöisten pikkuisten askelten kautta muutetaan eläkejärjestelmiä. Sitten tässä on nimenomaan se hyöty, että työnantaja saa vähentää verotuksessa nämä eläkemaksut.

Kun lähtökohta on semmoinen, että työntekijä voi jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana, viimeistään 62-vuotiaana, niin tämä on myös ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että kansalaiset olisivat pitempään työelämässä mukana. Eli silloin aikoinaan, kun tätä eläkepakettia tehtiin, nähtiin myös ongelmana se, että ihmiset jäävät eläkkeelle aika nuorina, ja yritettiin sitä eläkeikärajaa korottaa. Tämä lainsäädäntö on nyt myös ristiriidassa sen kanssa, koska tässä mahdollistetaan aikaisempi eläkkeellejäämisikä.

Kun tässä on odottanut jonkun vuoden, kaksi vuotta, kohta kolme vuotta, toimenpiteitä, ihmettelenkin erästä asiaa. Kun silloin aikoinaan tehtiin tämä laajempi eläkepaketti, niin esimerkiksi elinaikakerroinasiasta puhuttiin pitkään mietinnössä, että elinaikakerrointa pitäisi katsoa ja tarkastella uudestaan, ennen kuin se otetaan käyttöön. Jotkut kansanedustajat ovat tehneet kirjallisia kysymyksiä liittyen elinaikakertoimeen, mutta niihin ei ole saatu kunnon vastauksia. Ministeri Hyssälä on esittänyt, että eläkeläisfoorumille siirretään tämän asian käsittely.

Sitten siellä on toinen asia, mikä minusta on hyvinkin mielenkiintoinen, se, että tehtiin oikein lausuma valiokunnassa, missä silloinen oppositio oli sen lausuman takana, mutta teki oman vastalauseen, minkä ed. Rehula on allekirjoittanut. Siinä pohdittiin sitä, pitäisikö kansaneläkeikärajan olla 63 vai pitäisikö olla sitten niin, että ne, ketkä ovat pienellä työeläkkeellä, voisivat jäädä 63-vuotiaina eläkkeelle, koska nyt tämä nykyinen järjestelmä on sen tyyppinen, että kansaneläkkeen osuutta leikkaantuu, jos jäät 63-vuotiaana eläkkeelle ja työeläke on alle 1 154 euroa, suurin piirtein joku tämmöinen summa kuukaudessa. Siihen ei ole myöskään tullut vastausta näitten vuosien saatossa. Olen myös tehnyt yhden kirjallisen kysymyksen ministerille vastattavaksi. Se täytyy myöntää, että sen aikaisen oppositiopuolueen edustajien lausuma siitä, että kansaneläkkeen tasoa lähdetään korottamaan, on toteutunut. Tunnustetaan, että tämmöinen on ihan hyvin tapahtunut.

Mutta kun nyt Sata-komitean ja muiden järjestelmien kautta puhutaan tästä takuueläkejärjestelmästä, niin se on minun mielestäni hyvin ihmeellinen ajatus, logiikka, mikä sen taustalla on. Se ei myöskään motivoi ihmisiä olemaan pienipalkkaisissa työsuhteissa, koska jos vuonna 2011 takuueläkkeen on arvioitu olevan 685 euroa kuukaudessa ja jos ajatellaan, että meillä on semmoisia ihmisiä, joitten pelkkä työeläke on 700 euron paikkeilla ja sitä työeläkettä on vuosikaudet kuitenkin ansaittu, niin tämä takuueläke on suhteellisen korkea siihen nähden. Kun meillä on kansaneläkettä korotettu, niin aina on myös kansaneläkkeen lisäosa noussut ja ne pienellä työeläkkeellä olevat, jotka saavat kansaneläkkeen lisäosan, ovat aina hyötyneet kansaneläkkeen tasokorotuksista. Nyt tämän takuueläkkeen kautta mitä ilmeisimmin tämä kytkös halutaan poistaa, eli ne, ketkä ovat pienellä työeläkkeellä, vastaisuudessa eivät sitä saa. Tästä takuueläkkeestä hyötyvät tietyt väestöryhmät, viljelijäväestö, kotirouvat, jotka eivät ole koskaan työelämässä olleetkaan. Mutta se nyt ei sinänsä liity tähän muuten kuin sen eläkepolitiikan kautta.

Täällä on ed. Erkki Virtanen, joka varmaan käyttää vasemmistoliiton puheenvuoron ja kertoo sen, että on esitetty tämän lakiehdotuksen hylkäämistä. Perusteet ovat siinä, että tässä on ikääntyneen työntekijän näkökulmasta epäoikeudenmukaisuutta, sitten myös se, että tämä järjestelmä on hyvin haavoittuvainen eli sitä rahaa ei sitten välttämättä ole olemassakaan, kun eläkkeelle jäädään, ja nämä kuolemantapausongelmat ovat olemassa. Sitten on se suurempi lähtökohta, että vaadittiin kokonaisuudistusta ja tuotiin tämmöinen raakile, joka on vanhoihin lakeihin yritetty ympätä, mutta ei ole onnistuttu siinä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Koskinen puhui monisanaisesti eläkeuudistukseen liittyneestä vastalauseesta. Kyse on siitä, että työeläkkeelle- ja kansaneläkkeellejäämisiät ovat erilaiset. Puhutaan niin sanotusta varhennusvähennyksestä, joka leikkaa, jos jää 63-vuotiaana työeläkkeelle, sitä kansaneläkettä, jota on saamassa 65-vuotiaana. Olen edelleen samaa mieltä, että se on epäkohta, että meillä on kaksi eläkeikää.

Toinen asia: tästä laista maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa te maalasitte niin mustan kuvan, että tuolla logiikalla, jolla te tätä omaa vastalausettanne perustelitte, toivoisin, että tuossa vastalauseessa lukisi myös se, että kun nykyisin henkivakuutusyhtiöt saavat tarjota tällaisia lisäeläkkeitä, tämä laki poistettaisiin tai se peruttaisiin.

Kolmas asia: Ed. Koskinen, toivon, että teiltä oli lapsus se, että maatalon emännät eivät ole koskaan tehneet töitä.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maatalon emännät ovat hyvinkin paljon tehneet töitä, mutta varmasti tämä takuueläkejärjestelmä on semmoinen, joka heitä hyvin paljon hyödyttää. (Ed. Rehula: Toivottavasti!) — Joo, mutta varmaan sitä eläkepolitiikkaa pitäisi pikkasen laajemmasta näkökulmasta tehdä, jos tehdään laajoja kokonaisuuksia.

Mutta näihin henkivakuutusyhtiöihin. Tätä järjestelmää on hyvin vähän käytetty. Olisin todella toivonut, että olisi tuotu semmoinen kokonaisuudistus, jossa olisi myös katsottu sitä, että kolmikantaosapuolet olisivat olleet sitä tekemässä, että olisi tullut semmoinen, missä katsotaan sitä, ettei ole näitä uhkatekijöitä, mitä nyt tässä vastalauseessa esitin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Eläkepolitiikka on kyllä viime vuosina ollut varsin kylmä eläkeläisten näkökulmasta ihan sieltä kansaneläkkeen pohjaosan asteittaisesta poistamisesta alkaen leikatun indeksin kautta, ja nyt tuokaan ei ole kyllä kovin rohkaisevaa Kansaneläkelaitoksen kannalta ja kansaneläkkeen idean kannalta, että työnantajan kansaneläkemaksu poistetaan. Se, kuka sen poisti, oli kyllä taas käytännössä hallitus, ja siinä saatiin vain jonkunlainen pieni leimasinjälki sitten työmarkkinajärjestöiltä ja nimenomaan ammattiyhdistysliike siihen mukaan ikään kuin vaikuttamaan jälkikäteen.

Mutta tähän asiaan, mikä nyt on esillä, tähän hallituksen esitykseen maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä. Aivan niin kuin ed. Marjaana Koskinen tässä esitteli tätä eriävää mielipidettä, vastalausetta, tässä eriarvoistavaa lainsäädäntöä on eläkepuolelle jälleen lisää tulossa. Se, että työnantajalla on oikeus määrittää se, kuka tämäntyyppiseen uuteen maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelmään pääsee, on juuri tätä.

Varmasti uskon sosiaali- ja terveysvaliokunnalla olleen myös niitä ajatuksia, pitäisikö tämä koko laki, sen eteneminen, pysäyttää, ehkä huonolla valmistelulla tehty hallituksen esitys palauttaa, mutta liikkumavara ehkä tässä nyt oli myös jälleen pieni ja tämä asia ei sitten siihen suuntaan päätynyt.

Lopuksi: tämä verovähennysoikeus, mikä tässä työnantajilla on, on myöskin tällainen varsinainen heille annettu etu.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Niin runsaasti kuin takuueläke ja kelamaksun poisto ja kaikki muu täällä tämän lakiesityksen yhteydessä jo mainittu innostaisivatkin minua laajempaan eläkepoliittiseen keskusteluun, niin yritän kuitenkin hillitä itseäni pitäytymään vain tämän lakiesityksen arvioinnissa. Jos en onnistu, niin puhemies toivon mukaan voi minua vaikkapa hillitä.

Arvoisa puhemies! Täällä valiokunnan puheenjohtaja ed. Rehula käytti ansiokkaan puheenvuoron erityisesti siltä osin, kun hän esitteli tätä itse proseduuria. Ed. Marjaana Koskinen puolestaan käytti erinomaisen yksityiskohtaisen ja kohtuullisen pitkänkin puheenvuoron esitellessään tämän lakiesityksen yksityiskohtia.

Tämä ongelma tiivistyy juuri siihen, mitä ed. Rehula täällä korosti, eli tähän valmisteluun, ja siksi luen nyt tästä valiokunnan mietinnöstä kuitenkin yhden kappaleen, koska tässä kiteytyy pitkälti tämän lakiesityksen ongelma, joka sitten johti siihen, että olemme esittäneet vastalauseessamme tämän koko lakiesityksen hylkäämistä. Eli näin se kuuluu:

"Eduskunta edellytti kokonaisuudistusta koskevan" — siis tätä asiaa koskevan — "esityksen antamista eduskunnalle vuoden 2006 aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti eduskunnalle syyskuussa 2006, että esitys annetaan 30.6.2007 mennessä. Hallitus on nyt kuitenkin päätynyt kokonaisuudistuksen sijasta esitykseen, jossa erillislailla säädetään maksuperusteisesta lisäeläketurvasta eläkesäätiöissä ja -kassoissa. Järjestelyyn sovelletaan joko eläkesäätiölakia tai vakuutuskassalakia, jotka ovat monin osin vanhentuneita ja sen vuoksi vaikeaselkoisesti sovellettavissa nyt esitettyyn lakiehdotukseen. Lakiehdo-tukseen sisältyykin useita — osin lainsäädännön vanhentumisesta johtuvia — puutteita, joita valiokunta ehdottaa jäljempänä korjattavaksi."

Toden totta, valiokunta korjasi yli kymmentä pykälää, kirjoitti niistä valtaosan uudelleen, ja kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, se ei voi olla lainsäätäjän tehtävä. Mutta se vielä suurempi ongelma on siinä, että kun eduskunta, ed. Asko-Seljavaara, on edellyttänyt, että uusi kokonaislakiesitys valmistellaan tietyssä ajassa, niin sitä ei ole valmisteltu, niin että on vähintäänkin perusteltua, että valiokunta huomauttaa tästä ministeriötä.

Ed. Asko-Seljavaara, kun te sanoitte, että ministeriö vastauksenaan valiokunnalle lausui, että kun sitä ei kenties saataisi pitkään aikaan valmisteltua, niin sen takia se saattaisi muodostua kohtuuttomaksi niille, jotka nyt olisivat sitten tulossa tämän tällaisen etuuden piiriin. Suomen perustuslain kannalta tämä teidän tulkintanne tästä selityksen relevanttiudesta on hieman arveluttava. Jos eduskunta edellyttää, että sille valmistellaan lakiesitys joko määräajassa tai ainakin niin, että se valmistellaan kohtuullisen nopeasti, niin ei ministeriöllä pitäisi olla kanttia sanoa, että ei sitä nyt voida valmistella, kun se on niin vaikeata. Jos näin voidaan sanoa, niin sitten pitäisi kyllä harkita sitä, pitäisikö ministeriön henkilökuntaa, näitä lainvalmistelijoita, kenties kouluttaa tai kenties vaihtaa vähän kyvykkäämpiin, tai sitten eduskunta on ollut kokonaan väärässä arvioidessaan, että tämmöinen lakiesitys on yleensä laadittavissa.

Tähän saakka kuitenkin me olemme olleet sitä mieltä, että se pitää laatia, pitää laatia kokonaisuudistus. Kun sitä ei nyt ole laadittu ja sen seurauksena, valtaosaltaan, on saatu nyt tämä lakiesitys, joka oli erittäin huono sisällöltään, ja näitten korjausten jälkeenkään, kuten ed. Koskinen täällä osoitti, se ei ole vielä kovin kestävällä pohjalla, niin tästä syystä olemme katsoneet, että on paljon järkevämpää, että se kokonaisuudistus nyt eduskunnan tahdon mukaisesti toteutetaan eikä ryhdytä ikään kuin rääpimään tätä yhtä lakia. Toki myönnän, että siinä mielessä se on hyvä, että nyt nämä kassat ja säätiöt saavat saman kilpailullisen aseman kuin henkivakuutusyhtiöt, mutta siitä huolimatta se hyöty ei ole niin suuri kuin se haitta, että tätä kokonaisuudistusta ei valmistella.

Ehkä tiivistäisin tämän siihen vanhaan savolaiseen totuuteen, että kun vääpeli sanoi alokkaalle, että alokas, asentonne on huono, korjatkaa, niin alokas totesi, että mittee sitä huonoo korjaamaan, tehhään vallan uus.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä asian läpikäynti on aika häkellyttävää. Vielä paljon häkellyttävämpää oli tämän mietinnön tekstin lukeminen. Tulee mieleen se, ketä arvoisat hallitustoverit oikein tässä puolustelevat. Ei hallitusta nyt ainakaan näin kelvottomasta lainvalmistelusta voi pätkänkään vertaa puolustella, kai vielä vähemmän kehua. Tässä tulee vanha liikennevaliokunta mieleen, joka sai liikenneministeriöstä niin kelvottomia esityksiä, 19 pykälänkin esityksen, jossa 18 pykälää kirjoitettiin kokonaan uudestaan. Tässä on vähän samaa luokkaa oleva proseduuri tarkasteltavana. Ja varsin onnettomaan aikaankin tämä on täällä käsittelyssä, kun tässä pitäisi nyt ne lisäeläkerahat sijoittaa viisaasti ja oikein. Amerikassa ne vastaavanlaiset eläkesäätiöt sijoittivat ne rahat. Juuri luimme tuolta Pääkaupunkiseudun jostakin aviisista jutun, jossa sairaanhoitaja valitteli, että taitaa 75-vuotiaaksi joutua tekemään sairaanhoitajan töitä, että menetetyt rahat saa takaisin. Elikkä siis kaik on menny pieleen. Ja ihmettelen sitä tällaisen tekstin jälkeen, olisiko tämä hallituksen esitys ylipäätään lakina pystytty vahvistamaan, jollette olisi siellä valiokunnassa tehneet todella paljon töitä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä mielestäni ed. Virtanen vähän liian kovalla kädellä nyt moittii STM:n virkamiehiä. Siellä on erittäin suuria lakipaketteja tekeillä, niin kuin esimerkiksi terveydenhuoltolaki, meille tulee palvelusetelilaki jne. Kun me nyt olemme kuitenkin onnistuneet korjaamaan tämän lain, meidän valiokuntamme sekä valiokuntaneuvos, niin kyllä nyt vaan jäämme kiltisti odottamaan, että he saavat myös sen kokonaisuudistuksen aikaan. Kyllä me siihen luotamme.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on ed. Asko-Seljavaaralle todettava, että kun puhutaan lainvalmistelusta ja sen tasosta, niin ollaan perustuslaillisesti aroilla alueilla, heikoilla jäillä, jos sanotaan, että kun nyt on niin paljon isoja lakiesityksiä, niin sen vuoksi meidän pitää, kun tämä ei ole niin iso lakiesitys, hyväksyä tämmöinen huono lakiesitys. Se on vähän samanlainen kuin tämä vanha Matkaravinnon mainos, että "kiireessä kelpaa huonompikin ruoka".

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä, mitä ed. Pulliainen sanoi ylipäätänsä tämän lain viemisestä eteenpäin: Siellä tosiaan Kuluttajien vakuutustoimisto otti hyvinkin paljon kantaa siihen, mikä on oikeusturva näillä vakuutetuilla. Tähän lainsäädäntöön nimenomaan tämän oikeusturvan näkökulmasta sitten tehtiin näitä pykälämuutoksia, ja ellei niitä olisi tehty, niin se olisi ollut niin, että tätä oikeusturvaa ei olisi ollut olemassa. Tämä oli hyvin mielenkiintoista. Meillä oli hyvät kuulemiset, joista nämä ongelmat nousivat esille. Edelleen siellä lainsäädännössä on niitä tiettyjä ongelmia, niin kuin edellisessä puheenvuorossani toin esille. Varmasti tämä nyt on luotu niin, että tämä on samansisältöinen suurin piirtein kuin vakuutusyhtiöitten kanssa oleva lainsäädäntö, josta näitä lisäeläkkeitä saa, mutta ongelmia varmasti löytyy sitten, kun tätä lainsäädäntöä ruvetaan käytännössä toteuttamaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sehän on erinomainen asia, että eduskunnassa on niin pätevä valiokuntaneuvoskaarti, joka pystyy kirjoittamaan nämä lait uudestaan jnp. Mutta niin kuin esittelystä kävi ed. Rehulan toimesta esille, se tehtävä ei oikeastaan ole sellainen, että nämä kaikki kirjoitetaan täällä uudestaan. Minä teinkin tämmöisen retorisen ulvahduksenomaisen aloitteen puhemiesneuvostolle ja arvoisalle puhemiehistölle, että kääntyisitte jälleen kerran Valtioneuvoston kanslian puoleen ja kiinnittäisitte huomiota lainvalmistelun tasoon. On tämä sen verran masentavaa luettavaa, tämä teksti.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on nostettu esille kaikennäköisiä kysymyksiä laajasti koko eläkejärjestelmästä, takuueläkkeistä ja varsinkin tästä prosessista, mutta ajattelin sanoa muutaman sanan itse laista.

Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lakia maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa. Tavoite saattaa eläkesäätiöt ja eläkekassat kilpailullisesti yhdenvertaiseen asemaan henkivakuutusyhtiöiden ja erityisesti ulkomaalaisten toimijoiden kanssa on tietenkin perusteltu. Erityisesti kilpailullinen tasa-arvo ulkomaalaisten toimijoiden kanssa on epäkohta, mikä tulee tällä lailla saattaa kuntoon. Se on kansallisesti erikoinen järjestely, että annetaan ikään kuin kilpailuetua ulkomaalaisille toimijoille.

Toinen seikka, mikä myöskin valiokunnan käsittelyssä tuli esille, on se, että eläkesäästämisen edistäminen eri keinoin on erinomaisen tarpeellista ja kannustettavaa. Tämä laki tarjoaa työnantajalle lisämahdollisuuden tarjota näitä lisäeläkkeitä, ja se tarjoaa työntekijälle lakisääteistä eläkettä täydentävää eläketurvaa. Jo näiden kahden asian takia valiokunnan selvä enemmistö piti esitystä tarpeellisena ja tehtyjen täydennysten jälkeen myöskin hyvänä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kun valiokunta joutuu miettimään tällaisen tekstin kirjoittamista kuin tämän mietinnön viidennellä sivulla on Jatkovalmistelusta-otsikon alla, niin silloin kyllä olisi valiokunnassa ehkä syytä harkita esityksen palauttamista ja sitä lähtökohtaa, että tällaisia ei tarvitse mietintöön kirjoittaa. Tämä ei ole kunniaksi hallitukselle mutta ei myöskään eduskunnalle eikä meidän järjestelmämme mukaista.

Tämän esityksen tarkoituksena näyttäisi olevan eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kilpailullinen yhdenvertaisuus henkivakuutusyhtiöiden ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Tämä on tietysti hyväksyttävä tavoite, ja siksi tämä laajennus ei nyt niin dramaattinen ole kuin tässä on ehkä vasemmiston puolelta annettu ymmärtää, ja katson, että tämä voidaan hyväksyä.

Mutta koko tämä lisäeläkejärjestelmä kyllä, niin kuin täällä on vaadittu, pitäisi ottaa tarkasteluun laaja-alaisesti. Itse en oikein pidä siitä, että tällaistakin järjestelmää esimerkiksi veroporkkanoin tuetaan ja kannustetaan ja edistetään. Jos työnantaja tai työntekijä haluaa lisäeläkkeen ja heillä siihen on varaa, niin ottakoot sen, mutta sitä ei olisi tarpeen mielestäni verotuksella erityisemmin suosia. Tämä nimittäin johtaa erilaiset työnantajat ja työntekijätkin helposti eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi julkinen sektori jatkossa kilpailee pätevästä työvoimasta, ja tällaiset järjestelyt heikentävät sen asemaa. Eihän siellä veronkevennyksiä tai veroporkkanoita voida käyttää, ja tältä osin tämä vinouttaa työelämää. Tämän johdosta näkisin, että kokonaisuudistus ja perusteellinen arviointi tälle koko järjestelmälle olisi paikallaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, joka nyt on valitettavasti poistunut, suomi kyllä aika voimakkaasti tämän hallituksen eläkepolitiikkaa. Kyllä se meidän mielestämme on ollut erittäin antelias: suurin kansaneläkekorotus, mikä on tehty vuosikymmeniin, lisäksi nämä verolainsäädännön korjaukset ja kalleusluokituksen poisto, niin että viime vuonnahan monet eläkeläiset saivat jopa 130 euroa kuukaudessa lisää eläkettä. Eli kyllä tämä on anteliasta veropolitiikkaa.

Sitten tämä vähennysoikeus: vähennysoikeuksia on muitakin, on ammattiyhdistysten jäsenmaksut. Poistetaan sitten nekin, jos kaikki verovähennykset täytyy poistaa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti tähän lainvalmisteluun ja eduskuntakäsittelyyn liittyen.

Ensinnäkään en nyt ihan hirvittävän huonoa kuvaa haluaisi antaa siitä yhteistyöstä, joka on tapahtunut sen jälkeen, kun valiokunnassa todettiin, että meillä ei ole edellytyksiä viedä lakia eteenpäin siinä muodossa, missä hallituksen esitys tänne tuotiin. Tämä valmistelu on joulun ja uudenvuoden jälkeen tehty hyvässä yhteistyössä ministeriön kanssa, mutta me olemme mietinnössämme ottaneet kantaa siihen ja omassa esittelypuheenvuorossanikin toin esille sen, että tämä valmistelu on ollut hieman vaatimatonta. Mistä johtuu se, että nyt sitten löytyi sitä yhteistyöhakuisuutta tämän vuoden puolella, sitä en pysty sanomaan, mutta ei sekään, että annetaan tietty mielikuva ja mustamaalataan tämä lakiesitys sillä perusteella, että tämä on valmisteltu huonosti, minusta ihan reilua ole. Totean uudemman kerran, että tämä mietintö, pykälätekstit, on valmisteltu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Toisekseen ja toiseen asiaan, tähän vastalauseeseen ja hylkyesitykseen, liittyen toistan aiemmin sanomaani: Kyllä minä olettaisin ja toivoisin näitten perustelujen jälkeen, millä oppositio tähän kiinni käy ja hylkyä esittää ja ennakoi koko eläkejärjestelmän romahtamista jne., että tuossa vastalauseessa olisi ollut esitys myös siitä, että kun henkivakuutusyhtiöt pystyvät nykyään tämmöisiä lisäeläkkeitä myöntämään, tämä järjestelmä tulisi romuttaa ja poistaa. Tässä on yhdenvertaisuudesta kysymys, ja nyt nämä eläkesäätiöt saatetaan kilpailutilanteeseen, joka on yhdenvertainen henkivakuutusyhtiöitten kanssa.

Kokonaan toinen maailma on sitten se, jos lähtökohtaisesti vastustetaan tämmöisiä lisäeläkkeitä, mikä sekin puoltaisi sitä, että henkivakuutusyhtiöiltä tämä oikeus poistettaisiin. On mielenkiintoista lukea vastalauseita, joihin on kerätty lähes kaikki mahdollinen eläkepolitiikkaan liittyvä, ja sillä sitten teilataan esitys, joka kuitenkin vaan on olemassa olevan lainsäädännön saattamista tämän päivän vaatimusten tasolle.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mitä puheenjohtaja Rehula tässä juuri totesi, oli oiva vahvistus sille, että tässähän onkin ministeriön virkamiesten taholta älyllisestä laiskuudesta kysymys eikä mistään muusta, mikä tarkoittaa sitä, että äskeinen ehdotukseni varmaan meni arvoisan puhemiehen kautta eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi maksuperusteisista lisäeläkejärjestelyistä eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on synnyttänyt täällä asianomaisen valiokunnan mietinnön pohjalta hyvän keskustelun, ja katson, että juuri tällä tavalla tulee tehdä kuten valiokunta mietinnössään esittää.

Mutta tuon tässä yhteydessä osaltaan tätä sivuavan ongelmakentän esille liittyen siihen, että kansalaisilla on erilaisia sivuyritystoimintoja, monilla esimerkiksi maatilatalouden harjoittaminen on tällainen: Toimeentulo tulee pääsääntöisesti jostakin muualta, mutta lisäksi on maatila, ja siitä maksetaan maatalousyrittäjäeläkelain mukaiset maksut. Ongelmatilanteeksi on muodostunut se, että eläkemaksuja maksaessaan maksuvelvollinen ajattelee ja luottaa siihen, että hän aikanaan tulee saamaan myöskin maksujensa mukaista eläketurvaa, mutta eläkkeitten yhteensovittaminen tuhoaakin tätä saatavaa eläketurvaa tai jopa riittää sen tyystin poistamaan. Elikkä tuon tässä yhteydessä esille tämän ongelman, että kansalaisten tulisi saada maksamiensa eläkemaksujen mukaan aikanaan eläkettä myös tältä osin.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä mietintö maksuperusteisista lisäeläkkeistä ja uudelleenjärjestelystä on enemmän kuin paikallaan. Jos muistellaan, mitä viime kaudella tapahtui, emme päässeet tästä asiasta silloisen hallituksen piirissä yhteisymmärrykseen, vaan asia jäi roikkumaan lausuman varaan, ja nyt se on sitten korjattu. En ota kantaa valmisteluun, mikä se on ollut ministeriössä kontra valiokunnassa. Valiokunta on tehnyt kuitenkin hyvää työtä. Nyt eläkesäätiöt ja -kassat saatetaan kilpailullisesti yhdenvertaiseen asemaan henkivakuutusyhtiöiden ja ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Se, mikä tässä on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista, on se, että jos ei tätä tehtäisi, niin edelleen jatkuisi lisäeläkkeiden osalta virta maan rajoilta ulospäin pääomissa. Siksi on paikallaan, että tällainen mahdollisuus eläkesäätiöille tämäntyyppiseen järjestelyyn saadaan aikaan. Silloin se raha pyörii kuitenkin meidän maamme rajojen sisäpuolella ja hyödyttää meidän kansantalouttamme.

Ehdottoman hyvä järjestely, ja tervehdin sitä tyydytyksellä, että se on nyt sitten tällä kaudella saatu aikaan.

Jukka Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ehkä on lyhyesti syytä todeta, että tässähän ei keksitä pyörää uudestaan, vaan kyse on järjestelmästä, joka on jo olemassa. Tässä vaan varmistetaan se, että eri toimijoille ei tule kohtuutonta kilpailuetua. Siihen nähden opposition vastalause on omasta mielestäni varsin dramaattinen tässä asiassa.