6) Laki pysäköintivirhemaksusta annetun lain
3 §:n muuttamisesta
Juha Hakola /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässäkin lakialoitteessa on
kyse tietyllä tavalla välinpitämättömyydestä, siitä että toisen
omasta, toiselle hallintaan luovutetusta, ei välitetä.
Tämä asia tulee valitettavan usein esiin esimerkiksi
kauppakeskuksissa invalideille varatuilla parkkipaikoilla, taloyhtiöiden pihoilla
taloyhtiöiden asukkaiden itselleen varaamien parkkipaikkojen
väärän käytön vuoksi. Väärällä käytöllä tarkoitan
sitä, että niitä käyttävät
henkilöt, jotka eivät ole oikeutettuja käyttämään
niitä.
Viime vuoden toisella puoliskolla, tuolla jälkimmäisellä puoliskolla,
herätti kovasti hämmennystä julkisuudessa
käyty keskustelu tästä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta,
pysäköinninvalvontayrityksistä, jotka
antoivat edellä mainituilla paikoilla eräänlaisia
pysäköinnin virhemaksuja. Totean, että "eräänlaisia
pysäköintivirhemaksuja", ja nimenomaisesti tämä lakialoitteeni
onkin nyt suunnattu siihen, että tällaista, voisiko
sanoa, villiä tai tietyllä tavalla sääntelemätöntä toimintaa
ei tulisi olla.
Kuitenkin lähtökohta on se, että jos
pohditaan tämän yksityisen pysäköinninvalvonnan
oikeutusta, on samalla todettava, että näillä yrityksillä oli
satoja sopimuksia — satoja sopimuksia. Kysymys kuuluu,
mistä se kertoo. Se kertoo siitä, että marketit,
taloyhtiöt ja monet muut yksityiset alueiden haltijat eivät
olleet tyytyväisiä siihen tilanteeseen, joka siellä vallitsi.
Oli siis tehtävä jonkinlaisia toimenpiteitä,
jotta heillä oli mahdollisuus pitää omista
eduistaan huolta.
Kokonaan toinen kysymys on sitten se, olisiko siihen ollut muu
järjestelmä. Virallinen järjestelmä olisi
ollut se, että poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvonta
olisi ottanut osaa niihin talkoisiin. On aivan selvää,
että kaikkiin yksityisiin pihoihin illan aikana kunnallinen
valvonta ja poliisi eivät voi ylettyä. Jos toisaalta
pystyvät, hyvä niin, mutta tälläkin
hetkellä tilanne on se, että vuoden alusta käsitykseni
mukaan Helsingin pysäköinninvalvontaa lisättiin
kuudella viralla ja se ei kuitenkaan vielä varmuudella
riitä.
Lähtökohtaisestihan tilanne on se, että ylimpänä pysäköinninvalvojana
toimii kunnassa poliisipiirin päällikkö tai
kunnallinen pysäköinninvalvoja, jonka lääninhallitus
on määrännyt, kuitenkin näissäkin
tapauksissa poliisipiirin päällikön johdon
ja valvonnan alaisuudessa.
Pysäköinninvalvonnasta annetussa laissa sanotaan
taas se, kenen toimesta ja missä järjestyksessä kunnalliset
valvonta-apulaiset otetaan palvelukseen ja määrätään
tehtäväänsä. Näitä muun muassa
Helsingissä on annettu satamalaitoksen työntekijöille
ja muutamille Valtionrautateiden työntekijöille.
On kuitenkin ongelma se, että näkemykseni mukaan
tällä hetkellä sovellettavissa oleva
lainsäädäntö ei ole tämän
kokonaisuuden kannalta riittävän selkeä,
ja senpä takia esitänkin lakiin pysäköintivirhemaksusta
3 §:ään muutosta.
Käyn tämän seikkaperäisesti
läpi, koska tämä on sellainen asia, että tässä nopeasti
saadaan vääriä käsityksiä,
saadaan käsitys siitä, että talonmiehet
alkavat sakottaa, mistä tässä ei ole
kysymys.
Eli lähtökohta on se, että poliisipiirin
päällikkö tai hänen sijastaan
kunnan pysäköinninvalvoja voi valtuuttaa — alleviivaan
sanoja "voi valtuuttaa" — vartiointiliikkeen, kiinteistönhuoltoyhtiön
tai jonkin muun vastaavan yrityksen, ei siis yksityistä henkilöä vaan
yrityksen, palveluksessa olevan henkilön suorittamaan pysäköinnin säännösten
valvontaa yksityisellä alueella ja määräämään
rikkomuksesta tämän lain mukaisia seuraamuksia
eli virallisia kunnan pysäköintivirhemaksuja.
Se tarkoittaa siis sitä, että siitä saatu tuotto
tulisi kunnan kassaan ja myöskin perintätoimet
olisivat silloin lainmukaisia, aivan samoja kuin on normaalissa
pysäköinninvalvontamenetelmässä.
Kolmantena edellytyksenä on se, että pysäköinninvalvontatehtäviä suorittavalla
on ensinnäkin tarvittava koulutus ja pätevyys
valvontatehtäviin ja että näillä alueilla,
joilla valvontaa suoritetaan, täyttyvät tieliikennelain
28 §:ssä tarkoitetut määräykset
elikkä liikennemerkki, joka kieltää pysäköinnin,
on poliisin tai pysäköinninvalvojan toimesta hyväksytty
ja tarkastettu ennen valvonnan aloittamista.
Mikäli nämä edellytykset saadaan
lakiin, mikäli nämä kaikki toimivat niin
kuin pitää, sen jälkeen tässä ei
ole minkäännäköistä tulkinnanvaraa,
ei mitään aukkoa, ja tämä edellytys
voidaan saada aikaan.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua aiheesta
käytiin Helsingin Sanomien palstoilla sun muissa Pääkaupunkiseudun
lehdissä, niin suuresti ihmettelin sitä, että jos Heikki
Seppä ottaa näihin asioihin kantaa niin voimakkaasti
kuin hän otti, niin miksi ihmeessä sisäasiainministeriön
asianomainen osasto ei reagoi — minun ymmärtääkseni
millään tavalla — tähän
asiaan, miksi ei ryhdytä esimerkiksi sellaisiin toimenpiteisiin
kuin tässä lakialoitteessa ehdotetaan ryhdyttäväksi.
Tämän illan aikana on monta kertaa sanottu ihmetellen,
miksi ei ryhdytä, eikö ole resursseja ministeriössä,
mutta kyllä tämmöiseen pitää olla.
Tämähän on yhden illan juttu, tämän
tekstin tekeminen ja hoitaminen tänne. Tämmöisiä on
tullut tehtyä monta kappaletta näitten 22 vuoden
aikana. Kysymys on saamattomuudesta. Minusta olisi parasta, että hallintovaliokunta
ottaisi tämän asian ja hoitaisi sen kuntoon nyt
välittömästi.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, jälleen
kerran! Täytyy kyllä sanoa, että ajat
ovat onneksi muuttuneet parempaan suuntaan tämän
lakialoitteenkin tekemisen myötä. Mielestäni
tämä lakialoite on hyvä, eikä vain
siksi, että minä olen sen allekirjoittanut tai
että ed. Hakola on sen tehnyt. Tämä on
ihan järkevä.
Esimerkiksi Lahdessa tämä kyseinen ongelma
on myös tavattoman suuri. Siihen törmää jatkuvasti.
Mehän tiedämme kaikki, että taloyhtiöissä on
usein niin, että pihalla ei ole varattu parkkipaikkoja
tietenkään vierailijoille tai sitten joku on ajattelemattomuuttaan
jättänyt autonsa sinne toisten paikoille. Sehän
aiheuttaa harmia ja kiusaa, ja näinhän ei tietenkään
voi tehdä. Mielestäni tämä lakialoite
on hyvä.
Yksi näkökohta tässä vielä on,
johon olen törmännyt. Tietenkin lakia on noudatettava,
mutta esimerkiksi sairaaloiden parkkipaikoilla voisi ajatella sitäkin,
että sielläkin voisi toimia sillä lailla
tämän valvonnan suhteen, että varataan
sinne tietty määrä parkkipaikkoja, joissa
voitaisiin sitten joustaa tietyn ajan puitteissa, jos kyseessä ovat
esimerkiksi ikäihmiset, jotka auttavat toinen toistaan.
Olen törmännyt tämmöisiin tilanteisiin,
että ikääntyneet auttavat toinen toistaan
kuljettamalla sairaalaan ja ovat sitten saaneet muutaman minuutin
takia pysäköintivirhemaksun. Tietenkin se on lain
mukaan täysin oikein, mutta se ei ole ihan inhimillistä.
Tällöin ehkä voitaisiin löytää semmoisia
ratkaisuja, jotka palvelisivat myös näitä sairaita
ja ikääntyneitä ja myös sitten olisivat
inhimillisiä ratkaisuja esimerkiksi sairaaloiden parkkipaikalla.
Palaute, mitä olen saanut näistä invaparkkipaikoista
ja niitten käytöstä — en ole
perehtynyt asiaan, tämän illan keskustelu tuli
minulle, sanotaan nyt näin vanhanaikaisesti, yllättäen,
jotenka en ole kaivanut faktoja esille — mitä henkilöt ovat
kertoneet, on ollut se, että kun joku henkilö on
saanut invaparkkiluvan, niin tämä tunnus on pidetty,
vaikka sen tunnuksen saaja ei enää käytä sitä,
siitä syystä, että hän on niin
huonossa kunnossa, laitoksessa tai kuollut. En tiedä, kuinka suuri
epäkohta tämä on, mutta se kannattaisi
varmasti myös sitten tarkistaa, kun tätä asiaa
hoidetaan eteenpäin.
No, kun tästä parkkeeraamisesta puhutaan, niin
tämä saa myös vähän
huvittavia piirteitä. Muistan, kuinka sitä ajatustani
pidettiin naurettavana, että olisi perheelle tarkoitettuja
parkkipaikkoja, että semmoiset perheet, joissa on lapsia, pääsisivät
liikekeskuksissa taikka virastoissa parkkeeraamaan lähemmäksi
ovea. Sitä pidettiin huvittavana aloitteena. Nykyisinhän
se on ihan arkipäivää, ainakin Lahdessa,
että kun menee ostoksille, niin isojen markettien pihassa
lähimpänä ovea ovat perheille tarkoitetut
parkkipaikat ja sitten myös invaparkkipaikat. Mielestäni
tämä on aivan oikein.
Toinen asia, mikä on herättänyt huvittavuutta, on
ollut se, että naisten parkkipaikkoja olen tarjonnut käytettäväksi
myös Suomessa. Esimerkiksi Münchenissä ja
muistaakseni Hampurissa, kuitenkin Manner-Euroopassa, on naisten
parkkipaikkoja. Muistaakseni se oli Tampereella, missä siihen
puututtiin, kun naisten parkkipaikkoja koetettiin tarjota: todettiin,
että ne ovat tasa-arvon vastaisia, jotenka niitä ei
voitu laittaa. Onhan ahtaan paikan kammoisia ihmisiä ja
tietenkin naisia, jotka haluaisivat turvallisuussyistä parkkeerata
lähemmäksi ovea, joten voisi ajatella, että olisi
naisten parkkipaikkoja. Ehkä me pääsisimme
näissäkin asioissa vähän tämmöisiin pehmeämpiin
ja inhimillisempiin ja mukavampiin ratkaisuihin. Kun juuri ed. Hakola
miehenä on tehnyt tämän aloitteen, niin
nyt voitaisiin näyttää sitä pehmeää puolta
myös niin sanotussa kovassa asiassa. Mutta minusta tämä oli
kyllä kaiken huippu, että naisten parkkipaikat
kiellettiin tasa-arvon vastaisina!
Toivon, että tätä asiaa ruvetaan
jauhamaan, käsittelemään ja katsomaan,
mitä kaikkia pointteja siihen voidaan lisätä ja
kehittää, jotta tämä sisältö lähtisi
elämään ja kantaisi hedelmää ja saataisiin
tämän sisällön mukainen valvonta
aikaiseksi kunnille. Mutta kunnille on myös annettava ne
resurssit, että ne voivat sitten toteuttaa sen, ja tietenkin
sitten kunnat saavat tuloja niistä mahdollisista vääristä pysäköinneistä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Hakola on tehnyt aloitteen, jonka katsoin
allekirjoittamisen arvoiseksi. Toivon, että tämä valiokunnassa
saa osakseen hyvän keskustelun ja johtaa niihin tuloksiin,
mitkä valiokunnassa hyviksi nähdään.
Se, että on näitä paikoitusmaksuja,
on ainakin minun kohdallani johtanut käyttäytymisessä siihen,
että vältän auton käyttöä ja
vältän asiointia niillä paikkakunnilla
ja niissä liikkeissä, missä paikoitusmaksuja
on. Löydän kotipaikkakunnaltani kyllä ne
paikoitusalueet, missä ei paikoitusongelmia ole — joskus
voi olla ongelma, että autoa ei aina saa varjoon, mutta
yleensä sekin onnistuu. Samoin kun minulle tulee tänne
pääkaupunkiin vieraita maakunnasta, niin minä suosittelen
käyttämään junaa, niin että ei
ole paikoitusongelmia.
Elikkä paikoitusmaksujen tarkoitus ohjata julkisen
liikenteen käyttöön on osaltaan toteutumassa.
Tämäkin on myönteinen asia, mutta samalla
VR:n tulisi tuntea vastuunsa, että julkista liikennettä on
ja että se on toimivaa, palvelevaa. Linja-autosektorilla
yrittäjät siitä pitävät
huolta, toivottavasti sitä ei millään
lainsäädännöllä kahlita.
Silloin kun ihmiset totutetaan käyttämään julkista
liikennettä ja ihmiset itse havaitsevat julkisen liikenteen
toimivaksi, myös paikoitusongelmat vähenevät.
Mutta toivon, että tämä lakialoite
saa valiokunnassa riittävän huomion osakseen.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa puhemies! Kiitän näistä kommenteista
edustajakollegoita. Totean kuitenkin tässä sen — kun
ed. Pulliainen puheenvuorossaan toivoi, että tämä hallintovaliokunnassa
käsiteltäisiin — että käsitykseni
mukaan tämä on menossa liikenne- ja viestintävaliokuntaan,
ja toivotaan, että siellä tämä saa
hyvän käsittelyn.
Näen itse asian aivan samoin kuin ed. Pulliainen puheessaan
mainitsi, elikkä asiakokonaisuus ei ole niin mittava, etteikö tätä pystyisi
käytännössä — hänen
vertauskuvallaan — yhden illan töillä tekemään
kuntoon.
Mutta kiitän kommenteista ja kiinnitän vielä huomion
siihen, että allekirjoittajina on kahta puoluetta lukuun
ottamatta kaikki oikealta vasemmalle tässä aloitteessa
eli yksimielisyyttä on.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ehkä tähän kuitenkin
mahtuu myös hiukan kriittinen näkökulma.
Mielestäni tällainen asia kuin pysäköinnin
valvonta ja siitä annettavat sanktiot kuuluvat kuitenkin
enemmän julkisen vallan suuntaan. Tässä mielessä se
etenemistie, että kunnallinen pysäköinninvalvoja
hoitaisi tämän yksityisen alueen toimet, olisi
parempi vaihtoehto kuin että se tapahtuisi muuten. Näin
ollen tämä yksityisten yritysten suorittama maksattaminen ja
tällaisen sakon tai siihen verrattavan valvontamaksun asettaminen
on huonompi vaihtoehto. Tällä tavalla katsoisin
itse tässä paremmin meneteltävän.
Tiedän, että omassa kotikaupungissani on kuitenkin
tällä tavalla myös osittain päästy etenemään.
Tuija Nurmi /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle haluan sanoa, että totta
kai sen henkilön tai tahon, joka saa tämän
vallan sitten käyttöönsä, työn
laadun ja luotettavuuden pitää olla tiettyä tasoa.
Se on ihan päivänselvää, että siinä pitää olla
tietyt standardit, jotka täytetään. Sehän on
päivänselvää. Mielestäni
ed. Hakola toi sen kyllä ihan riittävällä selkeydellä esiin.
Mielestäni aloite on autoilun suhteen neutraali. Aloite
ei ole autoilun vastainen. Mielestäni autot kuuluvat Suomeen,
koska tämä on iso maa. Auto ei ole täällä mikään
luksustuote, vaan sitä todella tarvitaan, että päästään
liikkumaan, kun maa on suuri ja välimatkat pitkät.
Uskon, että varmasti valtaosa ihmisistä, jos vain
pystyy, käyttää julkisia kulkuneuvoja
tai kävelee paikasta toiseen auton sijasta. Tietenkin poikkeuksia siinäkin
on, mutta uskon, että valtaosa suomalaisista on kuitenkin
järkeviä ihmisiä.
Juha Hakola /kok:
Arvoisa puhemies! Aivan loppuun vain totean ed. Tiusaselle — ette
ollut kuulemassa äsken tuota esittelypuheenvuoroani — että viittasin
juuri siihen, että tämän asian selkeyttämiseksi
tulisi mennä järjestelmään,
jossa annettaisiin kunnallisia pysäköintivirhemaksuja, ei
siis tällaisia yksityisen yrityksen maksuja, mutta antajana
voisi olla yksityinen yritys, jonka poliisipiirin päällikkö tai
kunnallinen pysäköinninvalvoja on hyväksynyt.
Eli ei ollut kysymys tästä Kotkan tai Helsingin
nykyisestä yksityisestä järjestelmästä.
Keskustelu päättyi.