Sanna Perkiö /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme tänään edustajakollegoideni kanssa jättämästäni laki-aloitteesta, jonka tarkoituksena on edistää yritysten energiatehokkuusinvestointeja. Aloitteessa ehdotetaan, että yritys voisi poistaa energiatehokkuusinvestointinsa vuosikuluna eli investointi poistettaisiin kirjanpidossa ja verotuksessa kertapoistona investointivuonna.

Vaikeassa taloustilanteessa on kannustettava yrityksiä investoimaan. Hallituksen ensimmäisessä lisätalousarviossa kaikkien investointien poisto-oikeudet tuplataan vuosille 2009—2010. Energiatehokkuusinvestointeja kannattaa kuitenkin edistää enemmän kuin muita investointeja, sillä ne tervehdyttävät talouden rakenteita ja vahvistavat kansantaloutemme kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. Samalla voidaan edistää energiatehokkuustavoitteita.

Suomen energiankulutus asukasta kohden on Euroopan korkeimpia, mikä johtuu suurelta osin teollisuuden energiaintensiivisyydestä. Toisaalta suomalainen teollisuus on maailman huippua energiatehokkuudessa, sillä teollisuudessa kaikkein kannattavimmat energiatehokkuusinvestoinnit on jo tehty. Energiatehokkuuden lisäysmahdollisuus on tästä huolimatta edelleen merkittävä. Yritykset tarvitsevatkin lisäpotkua energiatehokkuusinvestointeihin, jotka eivät ehkä enää tuota niille niin paljon hyötyä kuin aiemmat investoinnit, mutta kun taantuma hellittää, tehtyjen energiatehokkuusinvestointien myötä yrityksemme voivat toimia yhä energiatehokkaammin ja yhä kilpailukykyisemmin globaaleilla markkinoilla.

Energiatehokkuusinvestointeja edistämällä luomme edellytyksiä myös uuden teknologian kehittämiselle Suomessa. Kun yritykset investoivat energiatehokkuusratkaisuihin, kotimarkkinoiden kysyntä kasvaa. Voimme luoda energiatehokkuusteknologiasta menestyvän vientituotteen vahvojen kotimarkkinoiden toimiessa kansainvälistymisen lähtökohtana. Markkinoiden vetoa tarvitaan energiateknologian kehittämisessä.

Tällä hetkellä yritysten energiatehokkuusinvestointeja tuetaan energiatuilla. Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä tarpeeksi, ja ne luovat turhaa byrokratiaa. Kertapoiston vaikutukset sen sijaan ovat merkittävät, sillä yritykset arvostavat investointien nopeita poistoja kirjanpidossa ja verotuksessa. Tämän olen kuullut monelta yritysmaailman edustajalta.

Suomi tarvitsee kipeästi ekologista verouudistusta. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työnteosta ympäristöön. Nyt käsiteltävä lakialoite on osa valmistelemaani ekologista veropakettia, joka toisi miljardiluokan vuosittaiset tulot valtion kassaan. Ympäristöverouudistuksilla voidaan kompensoida elvytystoimien johdosta valtiontalouteen syntyvää vajetta. Toisaalta ansiotulojen verotusta tulee alentaa, jos haluamme, että työ pysyy Suomessa.

Ekologisen verouudistuksen tulee perustua etenkin ympäristöhaitan verotukseen sekä investointien ekotehokkuuden edistämiseen. Tarvitsemme perustavanlaatuista ajattelutavan muutosta verotukseen ja myös ympäristöveroihin. Tällä hetkellä verotamme kulutusta, esimerkkinä polttoaine- ja sähkövero. Tällaiset verot tuovat kyllä mukavasti rahaa valtion kassaan, mutta kulutusta ne eivät juuri hillitse. Bensiinin hinta saa nousta todella korkeaksi, jotta ihmiset rajoittaisivat auton käyttöä. Sama koskee sähköä. Vaikka sähkön hinnankorotuksia kritisoidaan laajasti, ne eivät loppujen lopuksi ole vaikuttaneet keskivertokuluttajan käyttäytymiseen, varsinkin jos tulotaso ja ostovoima nousevat. Tarvitsemme verotuksessa paradigman muutosta, myös ympäristöverotuksessa. Ne eivät ole oikein kohdennettuja.

Arvoisa puhemies! Ekologisen verouudistuksen avulla voimme suojella ympäristöämme tehokkaalla tavalla. Se on edellytys myös valtiontalouden kestävyydelle ja Suomen menestymiselle. Verotuksen ympäristöperusteet pitää ajatella osin uudelleen.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ihan samaa mieltä kuin ed. Perkiö: verotuksen ekologiset tavoitteet, ympäristötavoitteet, pitää ajatella osin uudelleen. Mielestäni ne ovat liian heikot ja liian vähän vaikuttavat, niin kuin oikeastaan ed. Perkiökin totesi.

Ed. Perkiön lakialoite 135/2008 vp on osoitus asianomaisen kansanedustajan aktiivisuudesta ja ympäristöosaamisesta, joka on tietysti hieno asia. Edustaja on varmasti puolueelleen hyvä ympäristöpanos.

Mutta sitten tähän itse asiaan. Meillä on ongelma tietysti se, että veropohja on kaventunut kaiken kaikkiaan hyvin monella tavalla. Nyt viimeksi varallisuusvero on poistettu yrityksiltä, kansaneläkemaksu ja monia muita vastaavia verohelpotuksia, etenkin maa- ja metsätalouden puolella, osin pysyviä, joitakin määräaikaisia. Tämä taloudellinen taantuma, jonka syvyys on tuntematon eteenpäin aikaa mentäessä, on aikaansaanut ed. Perkiönkin mainitsemia toimia, joilla on pyritty edistämään rakentamista, investointeja.

Tämä energiatehokkuusinvestointien positiivisempi kohtelu poistojen kohdalla on mielestäni perusteltu huomioiden mainitsemanne näkökulman, että yleensäkin nyt on poistojärjestelmää investointitukien kohdalla kehitetty. Siis energiatehokkuusinvestointien kohdalla on tarpeellista edetä nopeammin tai tehokkaammin, mutta silloin myöskin niin, että investointien energiatehokkuuden pitäisi olla selkeätä eikä niin, että siinä olisi jotakin epäselvää, ovatko ne energiatehokkaita vaiko eivät.

Se käsitys, että me Suomessa olemme maapallon ykkösiä energiatehokkuudessa, on, aivan oikein, hiukan ongelmallinen. Me käytämme valtaisasti energiaa, hiilidioksidireppu on painava. Se on kolmanneksi painavin asukasta kohti, ja myöskin yleensäkin tämä jalanjälkikysymys kaiken materiaalinkulutuksen suhteen on Suomessa erityisen suuri. Tässä kohdin olen täysin samaa mieltä, että energiatehokkuustavoitteita meidän pitää tiukentaa. Meillä on paljon mahdollisuuksia edelleenkin tässä asiassa. Me emme ole ehkä todellakaan niin energiatehokkaita kuin ensiksi tulee mieleen.

Omalta osaltani en näe mitään syytä olla tukematta tätä lakialoitetta. Nimenomaan se on ajateltu kolmeksi vuodeksi, 2010—2012, ja tätä sopii tukea. Kiitoksia ed. Perkiölle aktiivisuudesta!

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on sinänsä ihan ok ja sopii tähän elvytysaikakauteen ilman muuta, ei siinä mitään, ja suhteessa siihen, mitä tähän elvytyspolitiikkaan on tarjolla, vielä yksi papukaijamerkki lisää siihen kannatukseen.

Mutta, arvoisa puhemies, kiinnitän yhteen asiaan huomiota. Samalla kun tulee tämä ekologinen verouudistus — jokainenhan kokee sen omalla tavallaan: 1990-luvun alkupuolella vain vihreät kansanedustajat tässä salissa puhuivat ekologisesta verouudistuksesta, jolloinka me ymmärsimme sen tietyllä tavalla, ja nyt kun kokoomus on tullut palettiin mukaan, niin siellä on aina sitten ihan in casu sopivia ekologisen verouudistuksen toteutusmalleja, jotka sopivat muutoin kokoomuksen ajattelutapaan — näyttää olevan niin, että verot todella laitetaan kaikki valtion maksettavaksi viimeistä pisaraa myöten, elikkä Veikko Vennamon unelma on toteutumassa näissä syvän laman olosuhteissa täydellisesti, eikä mikään oikeastaan ole itsessään palkitsevaa. Energiatehokkuushan tarkoittaa itseään välittömästi palkitsevaa järjestelyä, jollaisesta saa äkkiä, parhaimmillaan kahdessa kolmessa vuodessa, omansa pois, mutta sekin valtion pitää ostaa itselleen. Tämä on vähän kiusallinen juttu, mutta tässä ajassa nyt sopii vain edustaa kaikkia hyviä asioita.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Pulliaisen kanssa huolissani samasta asiasta, että verot ovat kohta valtion maksettavina, ja ed. Tiusasen kanssa siitä, että veropohja on liian kapea. Veropohjaa pitää laajentaa. Se on tavoitteeni, kun tulen jatkossa esittelemään muutamia muita ajatuksia siitä, mistä saataisiin veroja kerättyä, niin että se on sitten se toinen puoli tätä verouudistusta. Tässä halusin lähteä kuitenkin liikkeelle tällaisella kannustavalla otteella.

Mukava kuulla kiitoksia ja se, että näin myönteisesti suhtauduttiin myös tämän salin vasemmalla laidalla.