Arvoisa puhemies! Tuhannet opiskelijat ja yliopistotyöntekijät ovat marssineet tänään luentosaleista kaduille osoittamaan mieltä yliopistolakiuudistusta vastaan. Juuri tulleen tiedon mukaan Helsingin yliopiston hallintorakennus on vallattu. (Eduskunnasta: Oho!) Lakiesitys on valmisteltu hätiköiden ja epädemokraattisesti opiskelijoita ja henkilökuntaa kuuntelematta. Yliopistolakiesitys on monella tapaa kyseenalainen. Sen mukaan yliopistojen hallituksissa pitää olla enemmän paikkoja ulkopuolisille jäsenille kuin tiedeyhteisölle itselleen. Lisäksi lakiesitys sysää yliopistot entistä enemmän ulkopuolisen rahoituksen armoille ja mahdollistaa myös lukukausimaksujen käyttöönoton EU:n ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille. (Eduskunnasta: Se on ihan oikein!) Vasemmistoliiton mielestä lakiesitys uhkaakin yliopistojen autonomiaa, tieteen ja tutkimuksen riippumattomuutta ja tekee koulutuksesta myyntituotteen. Ministeri Virkkunen:

Onko hallitus valmis jäädyttämään lakiesityksen ja ottamaan huomioon yliopistoyhteisön perustellut vaatimukset lain demokraattisesta valmistelusta?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotus, jonka valtioneuvosto on tänään hyväksynyt, on nimenomaan valmisteltu yliopistojen kanssa tiiviissä yhteistyössä, ja tämä on syntynyt yliopistokentän omasta toiveesta. Jo 2000-luvun alussa rehtorineuvosto on ottanut kantaa tämän asian puolesta, ja tätä on usean vuoden ajan jo valmisteltu. Nyt tulos on valmiina, kokonainen laki, joka tullaan huomenna presidentin esittelystä tuomaan tänne eduskunnan käsittelyyn.

Kaikkein tärkeimmät periaatteethan tässä ovat nimenomaan yliopistojen hallinnollisen, taloudellisen autonomian lisääminen ja se, että jatkossakin valtio tulee, aivan samalla tavalla kuin tänäkin päivänä, vastaamaan yliopistojen tutkimuksen ja opetuksen perusrahoituksesta. Eli valtio vastaa jatkossa myös yliopistojen rahoituksesta, mutta yliopistot saavat itsenäisen taloudellisen, hallinnollisen autonomian.

Yliopistoissa on 150 000 opiskelijaa. He ovat valmistautuneet tähän lakiehdotukseen hyvin opiskelijajärjestönsä kautta. He ovat olleet tukemassa tätä lakiehdotusta ja valmistelemassa sitä eri työryhmissä. Ainoa kysymys, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mihin Ylioppilaskuntien liitto on suhtautunut kriittisesti, on nimenomaan tämä Eta—EU-alueiden ulkopuolisia opiskelijoita koskeva kokeilu, jossa mahdollistetaan lukukausimaksujen periminen.

Arvoisa puhemies! Aika erikoinen väite ministeriltä, että opiskelijat ovat tähän sitoutuneet, kun he tällä hetkellä osoittavat mieltä ulkopuolella. Se on totta, että opetusministeriö ja rehtorit ovat kyllä tämän takana, (Ed. Zyskowicz: Mites Syl?) mutta yliopistojen opiskelijat, tutkijat, opettajat, muu henkilökunta suhtautuvat tähän erittäin kriittisesti. (Ed. Salo: Älkää yleistäkö!) Lakiluonnoksessa taataan ainoastaan yliopistojen perusrahoitus, joka pienenee. Sen sijaan strategiseen tulokselliseen yritysrahoitukseen annetaan isompi osuus. Yliopistoista ollaankin tekemässä tällä lailla bisnesvetoisia yritysmaailman tarpeita palvelevia tuotantolaitoksia. Suomeen ollaan tuomassa jenkkimallista akateemista kapitalismia. (Kokoomuksesta: Oi voi!)

Ministeri Virkkunen, aikooko hallitus vielä tässäkin taloudellisessa tilanteessa ajaa suhdanneherkkää yritysrahoitusmallia yliopistoihin? Miten te pystytte turvaamaan riippumattoman tieteen tekemisen jatkossa, jos se on yritysrahasta kiinni? Entä miten hallitus voi tuoda näin epätasa-arvoisen päänavauksen kuin lukukausimaksujen käyttöönoton?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Huomaan toki, että ed. Arhinmäki ei vielä tunne lain sisältöä, eikä sitä voi tietysti edellyttääkään, koska laki vasta annetaan eduskunnalle.

Mutta todellakin perusrahoitus tulee säilymään jatkossakin yliopistoissa, ja tuo merkittävä uudistus ei tule pienenemään. Se merkittävä uudistus, joka sisältyy tähän lakiin, on se, että jatkossa vuosittain indeksin mukaisesti tullaan korottamaan yliopistojen rahoitusta kustannuskehitystä vastaavasti. Yliopistoilla on mahdollisuus lisäksi omaan pääomaansa kerätä ulkopuolisia eriä omaan taseeseensa ja käyttää tätä tutkimuksen ja opetuksen hyödyksi, mutta se on täysin vapaaehtoista. Perusrahoitus tulee jatkossakin valtiolta.

Yliopistoissa on 150 000 opiskelijaa ja noin 33 000 työntekijää, ja on aivan selvää, että siellä on myös kriittisiä äänenpainoja. Mutta se tärkeä selkänoja, jonka voimin tätä lakia on valmisteltu, on tullut nimenomaan yliopistoyhteisöistä ja näistä toiveista, joita siellä on esitetty. On aivan selvää, että yliopistot nykyisen muotoisina valtion tilivirastoina eivät vastaa enää siihen tarpeeseen, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) mitä tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä on. Tämä on erittäin hyvä uudistus.

Arvoisa puhemies! Uusi laki siis esittää lukukausimaksujen perimisen mahdollisuutta EU:n ulkopuolisten alueiden opiskelijoilta. Olisin kysynyt ministeriltä:

Minkälaisia mahdollisuuksia on kehittää apurahoja tai stipendijärjestelmiä esimerkiksi kehitysavun puitteissa, jotta Suomeen ja suomalaisiin korkeakouluihin ja yliopistoihin tulee edelleenkin lahjakkaita EU:n ulkopuolisten alueiden opiskelijoita?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä kysymys käydä läpi, koska näistä lukukausimaksuista on varmasti nyt aivan vääränlaista käsitystä. Tässä lakiehdotuksessa mahdollistetaan nyt viisivuotinen kokeilu. Juuri sen vuoksi, että tästä on taitettu peistä jo useampia vuosia, pitäisikö lukukausimaksuja periä Eta-alueen ulkopuolisilta, nyt mahdollistetaan viisivuotinen kokeilu tietyissä maisteriohjelmissa, jotka ovat vieraskielisiä, ja se, mitkä ne ovat, tullaan opetusministeriön ja yliopistojen kanssa yhteistyössä käymään läpi. Ne määritellään opetusministeriön asetuksella, eli tämä tulee olemaan kuitenkin melko pienimuotoinen kokeilu, mutta se on tarpeellinen sen vuoksi, että voimme arvioida sen pohjalta tuloksia, tuleeko tätä jatkaa ja mihin suuntaan. Tässä on todellakin edellytyksenä se, että yliopistoilla on stipendijärjestelmä, jolla voidaan tukea lahjakkaita opiskelijoita. Yliopistot voivat itse sen kehittää, mutta se voi olla aivan senkin tyyppinen, että yliopiston hallitus päättää, että lukukausimaksua ei peritä tietyiltä opiskelijoilta. Mutta tällainen todella edellytetään tämän kokeilun yhteydessä.

Herra puhemies! Kysyisin ministeriltä, millä tavalla se seikka, että yliopistojen hallituksiin tulee ulkopuolisia enemmistö eli yritysmaailman edustajia enemmistö, lisää yliopistojen omaa autonomiaa ja yliopistojen mahdollisuutta vaikuttaa omaan tutkimukseensa. Nimenomaan tästä henkilökunta ja opiskelijat ovat olleet hyvin huolissaan. Kuvasitte nyt kauniisti stipendijärjestelmää, mutta sehän, että tulee lukukausimaksut, on nimenomaan erittäin epätasa-arvoista niitä kohtaan, jotka tulevat kaikkein köyhimmistä maista. Ja opiskelijat ovat myös olleet huolissaan siitä, että se vähentää yliopistojen kansainvälistymistä. Miten te näihin vastaatte, ja millä tavalla se lisää yliopistojen autonomiaa, että yritysmaailma päättää asioista?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Toistan vielä sen, että lukukausimaksut eivät ole tulossa kaikille Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, vaan kyseessä ovat muutamat kokeiluluontoiset vieraskieliset maisteriohjelmat eli taso kandidaatista maisteriksi. Tämä tehdään viisivuotisena kokeiluna. (Ed. Zyskowicz: Ed. Lapintiehän tykkää viisivuotissuunnitelmista!) Eli kaikille Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei ole tulossa lukukausimaksuja.

Sen sijaan tähän hallintoon liittyen olennaisinta yliopistojen autonomian kannalta on luonnollisesti se, että yliopistoyhteisö itse, yliopistokollegio, valitsee sen hallituksen jatkossakin eli myös nämä ulkopuoliset jäsenet. On haluttu, että yliopistojen hallintoon tulee enemmän myös ulkopuolista näkemystä. (Eduskunnasta: Ketkä ovat halunneet?) Nyt yliopistojen tehtävät laajenevat huomattavasti akateemisen suunnittelun ulkopuolelle, myös talouteen ja henkilöstöhallinnon vastuuseen. Mutta yliopistoyhteisö itse valitsee ulkopuoliset jäsenet, ja olettaisin, että he tulevat olemaan hyvin lähellä yliopistoyhteisöä olevia osaajia yritysmaailmasta, (Puhemies: Minuutti on taas kulunut!) yhteiskuntasuhteiltaan tai kansainvälisiltä suhteiltaan sellaisia henkilöitä, joista on hyötyä yliopiston hallinnolle.

Arvoisa puhemies! Se on aivan totta, että tässä on edessä hyvin merkittävä uudistus, jossa pääosin on hyvää. Ed. Arhinmäen kritiikki on lennokasta, ja siinäkin on paljon totta. Minä toivon, että hallitus tämän eduskuntakäsittelyn aikana kuuntelee myös näitä kriittisiä ääniä. Varmaan tätä uudistusta voidaan paljon vielä tässä talossa parantaa.

Olisin kysynyt minun omaa keppihevostani teiltä: Silloin kun yliopistot valtiollistettiin tai perustettiin, niiden kiinteistöt otettiin niiltä pois valtiollisen yrityksen huomaan. Nyt olisi oiva tilaisuus palauttaa yliopistoille niiden omat kiinteistöt. Se nimittäin hyvin paljon vakauttaisi niiden taloudellista pohjaa, ja monet yliopistot pystyisivät sen toiminnan erittäin hyvin hoitamaan. Minä vähän niin kuin rukoilisin teitä, että te voisitte miettiä tätä, mikä teidän kantanne olisi tähän asiaan. Oletteko te valmis edes miettimään sitä?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Ed. Södermanin rukouksiin on vastattu. Hallitus tulee tekemään huhtikuun alkuun mennessä päätöksen yliopistojen kiinteistöyhtiöiden perustamisesta. Kiinteistötoimikunta, joka viime vuonna työskenteli, päätyi siihen vaihtoehtoon, että tullaan perustamaan kolme erillistä yhtiötä yliopistojen kiinteistöistä eli Helsingin alueen yliopistoille omansa, Aalto-yliopistolle omansa ja muun Suomen yliopistokiinteistöille omansa. Yliopistot tulevat omistamaan näistä kaksi kolmasosaa ja valtio yhden kolmasosan. Tämän tarkoituksena on nimenomaan pääomittaa yliopistoja ja mahdollistaa niille myöskin kiinteistöhallinta. Tämä esitys tullaan tekemään huhtikuun alkuun mennessä, ja se on parhaillaan valmistelussa.