4) Hallituksen esitys laiksi postipalvelulain muuttamisesta
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Eduskunnan tehtäväksi tuli
säätää postipalvelulaki, joka
ottaa postitoimintadirektiivin velvoitteet huomioon. Prosessi käytiin
viime talvena ja osoittautui erittäin hankalaksi. Lakihan
suurin piirtein muuttui täällä eduskunnassa
täydellisesti sekä sisäisen systematiikkansa
että keskeisten kannanottojensa puolesta. Siinä yhteydessä jäi kuitenkin
yksi asia sillä tavoin avoimeksi, että jouduttiin
edellyttämään, että hallitus
valmistelee pikaisesti esityksen postipalvelun varmennusyksikön
perustamisesta. Valiokunnassa käytiin silloin varsin perusteellinen
keskustelu siitä, onko oikein, että uuden perustuslain
mukaan jouduttaisiin hävittämään
valtava määrä ensinnäkin rahaa,
toisekseen asiakirjoja, kuten testamentteja, millä voi
olla aivan kohtalokkaat yksilökohtaiset seuraamukset, ja
muuta sanotaanko henkisellä tasolla arvokasta postia, millä niinikään
on suuri yksilökohtainen vaikutus, jos posti häviää.
Nyt sitten hallitus on pikaisesti toiminut ja antanut postipalvelulain
muutosesityksen. Siinä esitetään nyt
ratkaisu siihen, kuinka postinkulun varmentaminen hoidetaan. Siinä tämä tehtävä siirtyy
postiyritykseltä, siis käytännössä Suomen Posti
Oy:ltä, Viestintävirastolle, jota koskeva laki
kerkesi tässä välissä tulla
hyväksytyksi niin, että voidaan suoraan puhua
Viestintävirastosta. Tämän tehtävänä on
hoitaa tämä asia niin, että silloin kun
vastaanottajan tai lähettäjän osoite
on epätäydellinen, se yritetään
selvittää, niin että postia ei jouduta
makuloimaan, hävittämään pois.
Myöskin säädellään
sitä, kuinka kauan näissä epävarmoissa
tapauksissa on säilytettävä lähetystä,
ennen kuin se hävitetään, jos kumpikaan
ei ole selvinnyt, ei lähettäjä eikä vastaanottaja.
Valiokuntakäsittelyn aikana jouduttiin vielä täsmentämään
32 a §:ää siten, että kirjeen
avaaminen sidotaan entistä tarkemmin tarkoitukseen toimittaa
postilähetys perille tai palauttaa se lähettäjälleen.
Ehdotetulla tavalla taataan, että Viestintävirastoon
postinkulun varmistustehtävien hoitamista varten toimitetut
postilähetykset eivät muodostu oikeudelliseltakaan
kannalta julkisiksi asiakirjoiksi ja että näitä tehtäviä hoitavat henkilöt
ovat lähetyksistä vaitiolovelvollisia. Olennaista
on myöskin se, että pykälään
lisättiin se, että vaitiolovelvollisuus ei estä tietojen
antamista avattujen postilähetysten nimi- ja osoitetiedoista
postiyrityksen asiakastiedustelusta vastaaville henkilöille
postilähetyksen lähettäjän ja vastaanottajan
selvittämisen edistämiseksi.
Näin on pyritty siihen, että järjestely
on aukoton niin pitkälle saakka, kuin se inhimillisesti katsoen
voidaan perustuslakia loukkaamatta toteuttaa. Kun eduskunnassa käytiin
postipalvelulain lähetekeskustelun ja eduskuntakäsittelyn
aikana perusteellinen keskustelu mahdollisesta velvoitteesta säätää laki
perustuslain säätämisjärjestyksessä,
niin nyt iloitsimme suuresti, että perustuslakivaliokunta
oli lausunnossaan päätynyt siihen, että laki
voidaan nyt säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Ministeriö ja hallitushan olivat varautuneet siihen, että perustuslain säätämisjärjestys
olisi kuitenkin tarpeellinen, mutta nyt on hyvä, että asia
voidaan hoitaa näin. Sillä tavalla luottamuksellisen
viestin säilyttämisvelvoitetta ei loukata nyt
miltään osalta perustuslain valossa, niin että tämä asia
on varsin suvereenisti hoidettu loppuun saakka.
Ensimmäinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuoron pituus maksimissaan 1 minuutti.
Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! On erinomainen asia, että tämä on
tässä laissa nyt korjattu perustuslakivaliokunnan
edellyttämään muotoon. Haluaisin kuitenkin
tässä yhteydessä huomauttaa siitä, että toivoisin,
että postipalvelupisteissä vihdoin ja viimein
siirryttäisiin myöskin perustuslain mukaiseen
menettelyyn siltä osin, että vastaajan ja lähettäjän
tietoja eivät ihmiset voisi vapaasti käydä katselemassa
postipaketeista, niin kuin nyt monessa itsepalvelupostissa on laita
tänä päivänä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa rouva puhemies! Ensiksi siihen, mitä ed. Kokkonen
totesi vastauspuheenvuoronsa lopussa: Olen hänen kanssaan
täysin samaa mieltä. Viime aikoina postipalvelupisteisiin
on tullut niin sanottu itsepalvelusysteemi, jossa kirjain- ja numerosysteemeillä asiakas
menee itse pakettien seasta valitsemaan omansa ja sen jälkeen
kuitenkin joutuu jonottamaan tiskillä, koska tulee hälytysääni,
jos hän poistuu käymättä tiskillä.
En ymmärrä lainkaan tätä järjestelyä.
Mielestäni siinä henkilö, joka käy
hakemassa omaa pakettiaan tai jotain muuta vastaavaa lähetystä,
pystyy selvittämään hyllyltä kaikkien
vastaanottajien nimet ja sen, kuka paketin on lähettänyt,
jos se siinä lukee. Tässä olen perustuslakivaliokunnan
puheenjohtajan kanssa aivan samaa mieltä. (Ed. Kekkonen: Miksi
joku toimisi sillä tavalla? — Ed. Puhjo: Sellaisia
löytyy!) — Valitettavasti, ed. Kekkonen, me emme
ole kaikki samanlaisia ja varsinkaan niin kuin te, joka varmasti
ette katselisikaan niitä.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tuntuu aika
pieneltä mutta on periaatteellisesti tärkeä. Toisaalta
meidän on otettava huomioon, että esimerkiksi
viime vuonna 413 000 lähetystä meni selvittelyn
kautta. Vaikka se ei prosentuaalisesti ole suuri osuus, kun verrataan,
mitä kaikkea postin välityksellä liikkuu,
mutta niin kuin valiokunnan puheenjohtaja totesi, niissä saattaa
olla erittäin merkittäviä asiapapereita,
testamentteja jne. Kun valiokunta käsitteli postipalvelulakia,
silloin asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi, että tällaisia
asiapapereita hyvin usein liittyy näihin kirjeisiin, joita
on selvitetty. Mielenkiintoista on se, että näistä 413
000 lähetyksestä, jotka menivät selvittelyyn,
pystyttiin toimittamaan jopa avaamattomina 168 000 ja avaamisen
jälkeen 9 500, eli selvittely on aika perusteellista
siltä osin, että sisällöstä voi
löytyä sellaisia tietoja, jotka osoittavat, kuka
on lähettänyt taikka minne lähetys on tarkoitettu.
Näitten tietojen perusteella sitten on voitu viedä eteenpäin
niitä viestejä, joita näihin sisältyy.
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja liikennevaliokunnan
puheenjohtajakin puuttuivat perustuslain säätämisjärjestykseen,
jota hallitus esitti. Tämähän pohjautuu hyvin
pitkälle perustuslain 10 §:n 2 momenttiin, jossa
puhutaan kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuuden
loukkaamattomuudesta. Kun lukee tarkasti perustuslakivaliokunnan
mietinnön perusteluosan, ei voi kuin yhtyä siihen
ja todeta tyydytyksellä, että tässä on ymmärretty
asia nimenomaan oikein, eli varmistustehtävässä,
niin kuin mietinnössä todetaan painotetusti mielestäni,
ei avata viestiä varsinaisen sisällön
selvittämiseksi vaan sen perille toimittamiseksi taikka
palauttamiseksi sille henkilölle, joka sen on lähettänyt.
Valiokunta teki muun muassa 32 e §:ään
muutoksen nimenomaan lähetystä koskevien tietojen edelleen
toimittamiseksi. Tämä oli valiokunnan yksimielinen
kanta, että tämä on järkevin
tapa hoitaa asioita. Eli jos Viestintäviraston henkilöstö on
saanut selville jonkin paketin tai kirjeen osalta joitakin henkilötietoja,
jotka mahdollisesti edesauttaisivat viestin perille viemiseen, näitä tietoja
voidaan toimittaa ja antaa postiyrityksen asiakastiedustelusta vastaavalle
henkilölle. Koska hän on useimmiten se henkilö,
johon joko lähettäjä tai vastaanottaja
ottaa yhteyttä, tuntuu täysin järkevältä,
että tällaisella henkilöllä,
joka ensimmäisenä joutuu vastaamaan näihin
kysymyksiin, on tiedossa sitten myöskin, jos selvittelypuolella
on tieto siitä, että lähetyksen osalta
on joitakin ongelmia ollut, ja sellaiset lähetyksethän on
toimitettu nimenomaan selvittelypuolelle.
Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että vaikka tässä aina
silloin tällöin joutuu vastustamaan hallituksen
esityksiä, viime aikoina aika paljon erityisesti liikennevaliokunnassa
on kompromissien kautta päädytty yksimielisiin
esityksiin. Siitä ansaitsee kiitoksen hyvin pitkälti
puheenjohtaja, joka hyvinkin määrätietoisesti
haluaa kuunnella ja yrittää sovitella. Tässä hallituksen
esityksessä nyt mitään sen suuntaisia
suurempia ongelmia ei ollut.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Vistbackan ansiokkaan puheenvuoron
perusteella tuli mieleen semmoinen asia, että Postin ja
Tullin yhteistyön mielestäni pitäisi
olla entistä tiiviimpää, ettei tapahtuisi
semmoista kuin esimerkiksi Kouvolassa, että kaksi ja puoli
vuotta oli paketti omilla teillään, ennen kuin
sitten Tullista löytyi paketti, kun Posti rupesi peräämään.
Se ei todista hyvää yhteistyötä Postin
ja Tullin välillä.
Posti palvelulaitoksena todella on hyvin tehtävänsä hoitanut.
Kaikki kirjeet, paketit ja viestit ovat menneet mielestäni
todella hyvin asiakkaille, ja toivon, että tämä linja
jatkuu. Mutta todella Tullin ja Postin yhteistyötä mielestäni
pitäisi lisätä.
Antero Kekkonen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä osa lainsäädäntöä,
jota nyt käsittelemme, oli ikään kuin
puuttuva rengas viime talven suuresta kysymyksestä, kysymyksestä postitoimintalaista.
Kun tämä nyt hyväksytään,
voi katsoa, että se urakka on tehty. Tämä on
tarpeellinen lisä.
Haluaisin ehkä sitä nyt korostaa, että vaikka tämä määrä 413 000
tapausta tuntuu suurelta, niin kun se suhteutetaan siihen määrään,
mitä Posti käsittelee, se taitaa jäädä promillejen
luokkaan. Kansainvälisesti Suomen Postin hävikki, katoaminen,
on ilmeisesti vähäisempää kuin
oikeastaan missään muualla. Olen ollut näkevinäni jossain
tilaston, jossa me olisimme kaikkein turvallisin posti, mutta tämä nyt
tietysti on aina vähän suhteellista. En tiedä,
onko näin, mutta joka tapauksessa aivan maailman kärkipäässä me olemme.
Myöskin se ansaitsee kiitoksen, että perustuslakivaliokunta
ei tehnyt tästä asiasta vaikeampaa kuin se on.
Aivan niin kuin ed. Vistbacka hetki sitten totesi, minusta on tärkeätä se,
että nähdään metsä puilta,
ei takerruta saivartelemaan jonkin yksityiskohdan kanssa, joka olisi
tehnyt selvästä asiasta monimutkaisen.
Se, mitä ed. Vistbacka sanoi siitä puolesta, joka
näkyy tämän päivän
postikonttoreissa, eli se, että kun ihmiset itse hakevat
lähetyksensä, he sitä kautta pääsevät
näkemään enemmän kuin heidän
pitäisi nähdä, on valitettava tosiasia,
valitettava yksityiskohta, mutta toisaalta maailma on täynnä tirkistelijöitä.
En tiedä, voidaanko lainsäädännöllä tirkistelyä milloinkaan
estää.
Liisa Hyssälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni valiokunta on tässä tehnyt
erinomaista työtä. Tämä lisää kansalaisten
luottamusta Postia ja postinkulkua kohtaan. Viime vuosina se luottamus
on ollut monta kertaa aika huteraa, mutta mielestäni Posti
on onnistunut tässä prosessissa kuitenkin vuosien
mittaan. Postinkulku on muuttunut hyvin varmalle pohjalle huolimatta
siitä, että asiamiesposteihin on ollut sellaista
epäluottamuksen poikasta, mutta kansalaiset on sopeutettu
tai he ovat sopeutuneet. Luulisin, että nyt alkavat pahimmat
kitkat olla takanapäin.
Postinkulun nopeudesta pakettien osalta olen saanut valituksia,
eli kyllä korkealla maksulla kulkee, mutta tavallisella
ei, eli reitin täytyy näin olla kunnossa. Kansalaisten
mielestä pitäisi vähän halvemmalla
saada tavallinenkin paketti kulkemaan. Mutta nämä ovat
sellaisia asioita, joita varmasti hiotaan Postin toimielimissä.
Kaiken kaikkiaan tällä todellakin parannetaan luottamusta
Postiin. Toivon, että asiamiespostiverkosto, jossa myöskin
luottamusta mitataan, toimii sillä tavalla kuin kansalaiset
ovat tottuneet postien toiminnalta odottamaan, varsinaisten postien
toiminnalta. Uskon, että siinä ollaan koko ajan
vain menossa parempaan suuntaan.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kuten jo aiemmin on todettu, tämä lisäys
postitoimintalakiin ja ikään kuin Postin toiminnan varmentaminen
Viestintäviraston kautta on hyvä asia ja kannatettava
lakimuutos.
Tosin haluaisin peräänkuuluttaa sitä kysymystä,
miksi tällainen lakimuutos yleensäkin ottaen pitää tehdä.
Varmastikin siinä on syynä muuttunut toimintaympäristö,
mutta myöskin se, että meillä sekä kansallisessa
lainsäädännössä että eurooppalaisella
tasolla pyritään kaiken aikaa siihen tavoitteeseen,
että myöskin postitoiminta yksityistettäisiin
ja saatettaisiin täyden vapaan kilpailun piiriin, jolloin
tarvitaan tietenkin jotain riippumatonta virastoa, tässä tapauksessa
Viestintävirastoa, varmistamaan postin edelleen lähettäminen.
Tätähän tämä kaiken
kaikkiaan tulevaisuuteen katsoen signaloi.
Haluaisin nostaa tässä esille sen asian, että kun meillä erityisesti
viime talvena paljon keskusteltiin siitä, mikä on
Postin liikevoittotavoite, mihin kaiken kaikkiaan Postin toiminnassa
pyritään, niin kun katsotaan menneitä vuosia,
niin kaiken kaikkiaan Postin tulos on ollut erinomainen ja on kyetty
ylläpitämään hyvää ja
laadukasta postitoimintaa. Tänä vuonna taloudellinen taantuma
ilmeisesti näyttää johtavan myöskin siihen,
että Postin toiminnan puolella ei saavuteta saman tyyppisiä tuloksia
kuin viime vuosien aikana. Tässä suhteessa valtioneuvoston
ja liikenneministeriön tulisikin tarkastella Postia enemmänkin
kansan palvelijana, palveluita tuottavana tahona, kuin pelkästään
liikevoittoa tavoittelevana yksikkönä. Varmasti
jokainen kansanedustaja meistä on todennut sen, että postinkulun
varmistamisen täytyy olla Postin ykköstehtävä.
Haluaisin myöskin nostaa esille, arvoisa puhemies,
yhden ongelman, joka liittyy lakiesitykseen ja siitä johtuviin
käytännön toimenpiteisiin. Mihin saakka
Viestintäviraston toimivalta tulee ulottumaan? Esimerkiksi
tänä päivänä, kun Posti toimittaa
edelleen kirjeitä, joita asiakkaat ovat lähettäneet
toinen toisilleen, niin jos osoite on muuttunut, tästä palvelusta
veloitetaan asiakasta ja muuttajaa. Ellei tuota maksua ole maksettu, posti
ei mene edelleen uuteen osoitteeseen, jolloin tapahtuu, kuten muun
muassa minulle viimeisen viikon aikana joka päivä on
tapahtunut: olen lähettänyt edelleen edellisen
asukkaan posteja, pannut uudelleen postilaatikkoon, ja ilmeisesti
ne menevät sitten Postin konttoriin. Eli mikä tulevaisuudessa
vastuu tulee olemaan väärää postia
vastaanottavan asiakkaan osalta? Tätä asiaa pitäisi
varmastikin käydä tarkemmin läpi. Luulen,
että aika monta kertaa posti menee suoraan roskikseen ja
sitä kautta tietenkään ei tule koskaan
vastaanottajalle. Tässä suhteessa pitäisi varmasti
tarkastella sekä Postin velvollisuutta lähettää posti
oikeaan osoitteeseen tai jättää se sitten
lähettämättä, jos osoite kerran
on muuttunut, ja toimittaa se edelleen Viestintävirastoon.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Lyhyesti toteaisin vain, että tämä postipalvelulain
muutos on jatkoa edelliselle postipalvelulain käsittelylle,
joka oli todella pitkä, niin kuin puheenjohtaja Pulliainen
totesi. Siinä periaatteessa lyötiin kulmakivet
kiinni, miten postitoimintaa tulevina vuosina harrastetaan.
Tässä lakiesityksessä on kyse vain
siitä, että voidaan jatkaa hyvää käytäntöä,
selvittää puutteelliset osoitetiedot omaavat kirjeet
edelleenkin oikeisiin osoitteisiin. Kun saatiin selvitys liikennevaliokunnasta,
kuinka paljon esimerkiksi rahaa on pystytty palauttamaan oikeisiin
osoitteisiin, se oli huomattava summa: vuositasolla yli 200 000
markkaa tällä toiminnalla pystyttiin palauttamaan
tai osoittamaan oikeaan osoitteeseen. Tämän takia
hallitus toi uuden esityksen, että toiminta voi jatkua.
Kiitän myöskin perustuslakivaliokuntaa ja sen
puheenjohtajaa, että käsittelitte asian nopeasti
mahdollistaen lain muutoksen. Nyt on elementit aloittaa uuden postitoimintalain
mukainen toiminta ensi vuoden alusta täällä Suomessa.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Lakiesitys on varmasti tarpeellinen
ja perusteltu. Mutta tämän keskustelun yhteydessä on käynyt
ilmi, että on puutteellisuuksia nimenomaan postitoimipaikoissa
pakettien ym. noutamisessa, ja on puhuttu siitä, että kun
niitä itse käydään hakemassa,
voi kuka tahansa käydä. Kyllä ainakin
niissä postitoimipaikoissa ja asiamiesposteissa, joita
itse käytän, virkailijat tähän saakka
ovat toimittaneet kaikki. Ehkä sitten saa asua sellaisella
paikkakunnalla, jossa nämä asiat hoituvat. Ei
koskaan ole tullut mieleenkään, että olisin
itse mennyt hakemaan postipakettia, kyllä virkailija sen
aina hyvin ystävällisesti on tuonut. Minun täytyy
sanoa vain positiivista. Ja palvelu on pidentynyt, postipaketit
saa hakea myös jopa lauantai-iltana klo 18:aan kauppaliikkeestä,
asiamiespostista, eikä sielläkään
ole koskaan tarvinnut mennä tiskin taa, vaan tiskiltä aina
palvellaan. Tämä tapahtuu ainakin semmoisella
pienellä paikkakunnalla kuin Nurmossa. En tiedä sitten,
onko siellä erilainen järjestelmä kuin
jossakin muualla, mutta meillä kyllä asia hoituu
hyvin.
Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä: Tervetuloa tutustumaan
kaupunkien kurjuuteen.
Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin ed.
Vihriälän kannanoton. Nyt näyttää olevan
tilanne kahdenlainen. Nyt täytyisi liikenneministeriön ohjeistaa
palvelu sillä lailla, että palvelu olisi todella
luotettavaa ja tapahtuu niin kuin Pohjanmaalla nyt suurimmassa osassa
tapahtuukin. Tämä täytyy ottaa esille
liikenneministeriön ja Postin välisissä neuvotteluissa.
Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Näin näyttää olevan erilaista
eri puolilla maata myös palvelujen hoitaminen. Toivoisin
sitä, että järkeä myös
kaupungeissa käytettäisiin.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Myös Haapamäellä postipalvelu
toimii hyvin kuten ed. Vihriälän kotipaikkakunnalla
Nurmossa. Sielläkin posti on Sale-myymälän
kassan palvelijan takana. Hän sieltä tiskin takaa
antaa kirjatut kirjeet ja postilähetykset. Mutta kun Pääkaupunkiseudulla
menen Vantaalla postiin, siellä minä itse haen
postipaketit. Minusta kyllä luottamuksellisuus ja salassapito,
vaitiolo osaltaan tässä suhteessa kärsii.
Yhdyn siihen, mitä ed. Hyssälä toi
esille, että tavallisen paketinkin pitäisi joutua
perille. Meillä tällä hetkellä tavallinen
paketti kulkee kyllä luvattoman hitaasti pisteestä a
pisteeseen b riippumatta välimatkasta.
Jaakko Laakso /vas:
Rouva puhemies! Vantaalaisena täytyy tähän
asiaan reagoida sikäli, että ongelmahan on, kuten
ed. Tahvanainen totesi, että mitä enemmän
postipalveluja tulevaisuudessa yksityistetään,
sitä enemmän myös kysymys yksityisyyden
suojasta korostuu. Eli kun tavallaan tällä hetkellä me
kaikki katsomme, että postipalvelut ovat ikään
kuin viranomaistoimintaa, vaikka ne eivät sitä olekaan,
tulevaisuudessa, kun postipalveluja yksityistetään,
yksityisyyden suojan ongelmat lisääntyvät.
Sen takia mielestäni pitäisi panna sulku yksityistämiselle.
Kun tiedän, että olemme vähemmistössä tässä kysymyksessä — valitettavasti
kokoomusveljet minusta katsoen vasemmalla määräävät
nykyään tahdin — niin kun te olette nyt
huolissanne tästä yksityisyyden suojasta, tulkaa
meidän mukaamme ja pannaan sulku yksityistämisprosessille.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Laaksolle, että yksityistämissuoja
ei riipu siitä, maksaako valtio palkan työntekijälle
vai yksityinen. Kyllä se periaate on niin, että yksityissuoja säilyy.
Se riippuu henkilöstä itsestään,
kuka siellä postin palveluja antaa.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Halusin myös sanoa, että yksityistäminen ja
yksityisyyden suoja ovat kaksi eri asiaa; tämä myös
ed. Kuosmaselle. Ei minusta se, että toiminta yksityistetään,
välttämättä tarkoita sitä, että yksityisyyden
suoja järkkyy. Mutta tässä tapauksessa
niin on käynyt riippumatta siitä, kuka toiminnot
järjestää. Tämä on
perustuslain vastainen tilanne.
Harry Wallin /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Periaatteessa kilpailu postitoiminnassa
on ollut vapaata jo vuodesta 92. Uusi postipalvelulaki takaa sen,
että mikäli kilpailua tulee, se on tasavertaista.
Kaikki toimijat toimivat saman lainsäädännön
ja samojen velvoitteiden pohjalta. Sen mietinnön liikennevaliokunta
teki yksimielisesti. Siinä oli myös vasemmistoliitto
takana. Siitä on nyt turha tässä väittää,
että nyt otettaisiin kantaa, yksityistetäänkö vai
ei. Se päätös on tulevaisuudessa edessä,
jos yrittäjiä tulee.
Säde Tahvanainen /sd:
Arvoisa puhemies! Käytännössä muut
kuin Suomen Posti Oy eivät ole kyenneet samalla luotettavuustasolla
turvaamaan postipalveluja. Tämän vuoksi niitä posteja ei
ole syntynyt, koska se on kohtuullisen kallista puuhaa.
Minä itse omalla puheenvuorollani, käsittääkseni
myös ed. Laakso, halusin tuoda esille sitä, mitkä ovat
pääperiaatteet postitoiminnassa. Ovatko ne se,
että tuotetaan vain voittoa omistajille, jolloin tietenkin
mahdollisimman halvalla pyritään tehokkaaseen
toimintaan ja siinä myös tietyt asiat voivat kärsiä?
Käsittääkseni näin, kun on lähdetty
tähän suuntaan menemään Suomen Posti
Oy:n puolella, aika monta toimintoa jouduttiin lakkauttamaan ja
niiden tilalle ei ole välttämättä tullut
uutta turvaavaa menetelmää, kuten tässä nyt
lailla pyritään turvaamaan jonkin sorttista postin
edelleenlähettämistä ja sitä,
että löydetään todellakin se
postin oikea omistaja. Tällä hetkellä Postille
se ei ole kannattavaa toimintaa. Kun valtio määrää,
että pitää olla kannattavaa toimintaa,
siksi tarvitaan jokin viranomainen tekemään se
Postin puolesta.
Harry Wallin /sd:
Rouva puhemies! Vielä toteaisin sen, että kun
liikennevaliokunta teki mietinnön postipalvelulaista, me
teimme siitä lähes yksimielisen. Hallituksen esitys
muuttui käytännössä kokonaan.
Sen mietinnön pohjalta tuleva kilpailu on tasapainoista
sillä lailla, että kaikilla postiyrityksillä tulee
olemaan samat velvoitteet: viisipäiväinen jakelu,
95-prosenttinen ensimmäisen luokan kirje seuraavana päivänä jne.
Lopputulosta on ainakin Postin henkilökunnan piirissä pidetty
hyvänä. En tiedä, onko tässä luettu
papereita tarpeeksi tarkkaan, kun näitä on täällä käsitelty.
Yleiskeskustelu päättyy.