3) Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja
eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Jukka Gustafsson /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on
sosiaalisia yrityksiä koskeva työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan mietintö. Lailla sosiaalinen yritys
määritellään tavaroita tai palveluja
liiketaloudellisin periaattein tuottavaksi yritykseksi. Yritykseltä edellytetään,
että sen työntekijöistä vähintään
30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Lisäksi sen tulee maksaa kaikille työntekijöille
työehtosopimuksen mukaista palkkaa yksilöllisestä tuottavuudesta
riippumatta.
Nimeä sosiaalinen yritys saavat käyttää vain tämän
lain mukaiset yritykset, jotka on merkitty työministeriön
pitämään rekisteriin. Rekisteriin merkitään
erikseen ne sosiaaliset yritykset, joiden nimenomaisena tavoitteena
on työllistää heikossa työmarkkina-asemassa
olevia ja joille tällä perusteella voidaan myöntää projektitukea
yrityksen perustamiseen ja vakiinnuttamiseen. Työllistämistukea
ja yhdistelmätukea koskevia säännöksiä muutetaan
samalla niin, että sosiaalisille yrityksille voidaan myöntää tukea
vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien
työllistämiseen muita yrityksiä väljemmin
ehdoin ja pidemmäksi ajaksi.
Sosiaalisilla yrityksillä pyritään
lisäämään yhteiskunnan keinoja
purkaa rakennetyöttömyyttä ja vaikuttaa
työllisyyskehitykseen. Niistä odotetaan apua erityisesti
kaikkein vaikeimmin työllistettävien vajaakuntoisten
ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.
Tarkoituksena on, että pitkäaikaistyöttömien
osalta sosiaalinen yritys olisi siirtymätyöpaikka
avoimille työmarkkinoille. Osalle vajaakuntoisista, erityisesti
vammaisille, sosiaalinen yritys voisi tarjota myös pysyväisluonteisen
tuetun työpaikan.
Valiokunta korostaa kauppa- ja teollisuusministeriön
hallinnonalan ja te-keskusten vastuuta sosiaalisten yritysten perustamisessa
sekä toiminnan käynnistämisessä ja
tukemisessa. Sosiaaliset yritykset tulee saada muiden yritysten kanssa
yhdenvertaiseen asemaan lainoituksen ja muiden yritystukien saannissa.
Sosiaalisia yrityksiä perustavilla kolmannen sektorin järjestöillä taikka
työttömien tai vajaakuntoisten yhteenliittymillä on
harvoin alkupääomaa tai tarvittavia vakuuksia.
Rahoituksen varmistamisessa korostuukin julkisten rahoittajien,
kuten Finnveran, Sitran ja työvoima- ja elinkeinokeskusten, vastuu.
Ensi vuoden talousarvioesityksessä on työllisyyspoliittisen
projektituen mitoituksessa varattu 4,2 miljoonaa euroa myönnettäväksi
sosiaalisten yritysten perustamiseen ja niiden toiminnan vakiinnuttamiseen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä raha
todella käytetään sosiaalisten yritysten
tukemiseen. Lisäksi valiokunta korostaa tuen joustavuuden
ja oikea-aikaisuuden merkitystä.
Valiokunta pitää verkostoitumista sosiaalisten
yritysten syntymisen, kehittymisen ja menestymisen kannalta tärkeänä.
Te-keskusten ja työvoimaviranomaisten tulee kaikin tavoin
tukea ja rohkaista tukiverkoston syntymistä ja toimintaa. Valiokunta
korostaakin tukiorganisaation merkitystä linkkinä sosiaalisten
yritysten ja muiden yritysten välillä. Hyvät
yhteydet ja säännöllinen yhteydenpito
muihin yrityksiin ovat tärkeitä paitsi sosiaalisen
yrityksen menestymiseksi myös helpottamaan sosiaalisten
yritysten työntekijöiden pääsyä avoimille
työmarkkinoille. Tukiorganisaatio voi olla avuksi myös
sosiaalisen yritystoiminnan sisällöllisessä kehittämisessä luomalla
malleja hyviksi käytännöiksi ja levittämällä niitä.
Tärkeää on, että sosiaalinen
yritys tukee työllistämiensä henkilöiden
työmarkkinavalmiuksien parantamista, seuraa heidän
kuntoutumistaan ja auttaa siirtymään avoimille
työmarkkinoille.
Sosiaalisilla yrityksillä tavoitellaan uusia työntekomahdollisuuksia
erityisesti työttömille vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Kyseessä on lähes 200 000 henkilön
suuruinen ryhmä. Lakiehdotuksessa työllistettävät
ryhmät on rajattu selkeästi. Vajaakuntoisella
tarkoitetaan henkilöä, jonka työkyky
on alentunut sairauden, vian tai vamman takia. Pitkäaikaistyötön
on ollut vähintään 12 kuukautta työttömänä tai
saanut työttömyysturvaa vähintään
500 päivää.
Asiantuntijakuulemisen yhteydessä valiokunnalle esitettiin
eri suuntiin meneviä toiveita kohderyhmän rajaamisesta.
Monet vammaisjärjestöt olivat huolissaan pitkäaikaistyöttömien
mukaan ottamisesta ja pelkäsivät sen vähentävän
vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksia. Toisaalta
tuotiin esiin, että kohderyhmään olisi
tullut ottaa myös muita vaikeasti työllistettäviä ryhmiä,
kuten mielenterveyskuntoutujat, vankilasta vapautuneet vangit, vaihtoehtoiseen
rangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset ja etniset vähemmistötkin.
Lisäksi esitettiin, että lailla olisi pitänyt antaa
paikallisille työvoimatoimistoille enemmän tapauskohtaista
harkintavaltaa.
Näiden ristikkäisten paineiden keskellä valiokunnan
enemmistö päätyi hyväksymään
hallituksen esityksen mukaisen rajauksen. Mietintöön liitetyssä ensimmäisessä vastalauseessa,
jonka ovat allekirjoittaneet vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisdemokraattien
edustajat, esitetään kohderyhmän laajentamista
koskemaan myös muita heikossa työmarkkina-asemassa
olevia.
Valiokunnan mietinnössä katsotaan, että seurannan
yhteydessä tulee vielä arvioida kohderyhmän
rajausta ja tehdä siihen tarvittaessa muutoksia. Lisäksi
valiokunta korostaa määritelmien asiakasmyönteistä ja
joustavaa tulkintaa sekä yhdistelmätukikokeilun
antamien mahdollisuuksien aktiivista käyttämistä,
jotta mahdollisimman moni vaikeasti työllistettävä pääsisi
töihin.
Sosiaalisten yritysten arvellaan voivan työllistää joitakin
tuhansia vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Parhaassakin tapauksessa ne työllistävät
näin ollen vain rajallisen osan kohderyhmään
kuuluvista työttömistä. Päävastuu
vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien
työllistämisestä jää siis
edelleen tavallisille yrityksille sekä tietysti kunnille,
valtiolle ja kolmannen sektorin toimijoille.
Valiokunta korostaakin tavallisten yritysten rohkaisemista ja
kannustamista vajaakuntoisten työllistämiseen.
Valiokunta katsoo, että tukimuotoja tulee kehittää niin,
että myös tavallinen yritys voi saada vajaakuntoisen
työllistämiseen tarkoitettua pitkäkestoista
tai pysyvää tukea. Valiokunnan enemmistö katsoi
kuitenkin tässä yhteydessä tarkoituksenmukaiseksi
hyväksyä hallituksen esityksen mukaiset työllistämistuen myöntämisperusteet,
jotka mahdollistavat tukien myöntämisen sosiaalisille
yrityksille muita yrityksiä paremmin ehdoin. Mietintöön
liittyy tätä kysymystä koskeva kokoomuksen
vastalause.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on luvattu selvittää mahdollisuudet
ottaa käyttöön vajaakuntoisen tai vammaisen
työntekijän yksilöllisen työkunnon
aleneman mukaan räätälöity hyvin
pitkäaikainen, jopa pysyvä työllistämistuki. Valiokunta
pitää yksilöllisen pysyvän tuen
kehittämistä tärkeänä ja
kiirehtii toimenpiteitä sen saamiseksi nopeasti käyttöön.
Valiokunta ehdottaa sosiaalisia yrityksiä koskevaan
lakiehdotukseen muutamia muutoksia. Hallituksen esityksen mukaan
vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön ja
vammainen, jonka työllistämisestä työnantajalle
ei makseta työllistämistukea, luetaan työllistettyjen
osuuteen enintään vuoden ajan. Säännöstä sovelletaan
työntekijöihin, jotka on otettu työhön
ilman tukea, ja työntekijöihin, jotka jatkavat
työssä tukijakson päätyttyä.
Jotta vajaakuntoiset ja vammaiset voivat työllistyä tarvittaessa
pysyväisluontoisesti sosiaaliseen yritykseen, valiokunta
ehdottaa lakiesityksen 5 §:ään ja 11 §:ään
muutosta, jonka mukaan vajaakuntoiset ja vammaiset luetaan työllistettyjen
osuuteen koko työsuhteensa ajan. Pitkäaikaistyöttömiä vuoden
määräaika koskisi, mutta määräaika
alkaisi vasta lain voimaantulosta.
Valiokunta lisäksi ehdottaa lakiehdotuksen 7 §:ää muutettavaksi.
Jos sosiaalisen yrityksen palveluksessa olevien työllistettyjen
osuus on alentunut alle vaaditun 30 prosentin, yrityksellä olisi neljän
kuukauden sijasta kuusi kuukautta aikaa palkata lisää vajaakuntoisia
tai pitkäaikaistyöttömiä niin,
että 30 prosentin osuus uudelleen täyttyy.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
kahta lausumaa. Ensimmäinen lausuma koskee lainsäädännön
tiedottamista ja viranomaisten kouluttamista. Valiokunta katsoo,
että lainsäädännöstä on
tarpeen tiedottaa tehokkaasti, jotta tieto toiminnan edellytyksistä ja
siihen suunnattavista tukimuodoista tavoittaa kaikki potentiaaliset
yrittäjät. Tiedottamiseen tulee saada mukaan myös
yrittäjäjärjestöt, työttömien
yhdistykset, vammaisjärjestöt. Erityistä huomiota
tulee kiinnittää viranomaisten kouluttamiseen.
Heidän tulee pystyä neuvomaan ja opastamaan mahdollisia
yrityksen perustajia tukien hakemisessa ja toiminnan käynnistämisessä.
Esityksen perusteluissa on todettu, että lain vaikutuksia
tullaan seuraamaan erillisellä seurantatutkimuksella. Lisäksi
muodostetaan keskeisten sidosryhmien ja toimijoiden kanssa valtakunnallinen
yhteistyöfoorumi, jossa käsitellään sosiaalisten
yritysten toiminnan edistämistä. Valiokunta yhtyy
hallituksen näkemykseen seurannan välttämättömyydestä.
Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi
lausumaa, jossa edellytetään, että hallitus
antaa valiokunnalle selvityksen seurannan ja arvioinnin tuloksista
reilun kahden vuoden kuluttua. Ajankohtaa määriteltäessä valiokunta
piti tärkeänä, että selvitys saadaan
siten, että mahdolliset muutokset lainsäädäntöön
on mahdollista tehdä vielä tämän vaalikauden
aikana.
Tarja Cronberg /vihr:
Arvoisa puhemies! Rakennetyöttömyyden purkaminen
on tärkeä, ehkä kaikkein tärkein,
tehtävä työelämässämme. Tähän
sosiaaliset yritykset antavat uuden työkalun, jota on kauan
kaivattu. Sosiaaliset yritykset pyrkivät luomaan uusia
työmahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Pitkäaikaistyöttömille lähtökohta
on, että he tätä kautta pääsisivät
avoimille työmarkkinoille. Sitä vastoin osalle
vajaakuntoisista tarkoituksena on luoda pysyviä työpaikkoja.
Kohderyhmä, johon haluaisinkin puuttua, on suuri, 67 000
vajaakuntoista ja 147 500 pitkäaikaistyötöntä.
Tämä on tietenkin hyvä asia. Se antaa
mahdollisuuden perustaa näitä yrityksiä, käyttää tätä työvälinettä.
Kuitenkin tästä puuttuu yksi erittäin
tärkeä ryhmä: mielenterveyskuntoutujat.
Tämä on ennen kaikkea tärkeä sen
takia, että väkivalta yhteiskunnassa lisääntyy
ja mielenterveyskuntoutujia on tuettava työelämään pääsyssä siten,
että he eivät ole yksin eristettyinä muista
ihmisistä. Myös he tarvitsevat erityistoimenpiteitä ja
askeleen normaaliin työelämään.
Tällä hetkellä työtoiminnan
järjestäminen mielenterveyskuntoutujille on kuntien
tehtävä. Toimeentulo tulee kuntoutujan eläkkeen
tai muun sosiaaliturvan kautta, ja työstä maksetaan pientä työosuusrahaa.
Tätä toimeentulon toisenlaista järjestelyä on
käytetty mielenterveyskuntoutujia vastaan tässä tilanteessa.
Uskonkin, että kyseessä on ainoastaan tekninen
ongelma, joka hyvin voidaan ratkaista. On siis tärkeää — väkivallan
rajoittamiseksi — että myös mielenterveysongelmaiset
saavat askelen työelämään.
Lisäksi haluaisin kiinnittää huomiota
siihen, että maaseudulla ja harvaanasutuilla alueilla,
esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, on tärkeätä,
että tämä ryhmä olisi niin suuri
kuin mahdollista. Siksi kannatankin sitä, että kohderyhmä voidaan määritellä joustavasti,
niin että se sisältää vammaisten
ja pitkäaikaistyöttömien lisäksi
muut työmarkkinoilla heikossa asemassa olevat työttömät
työntekijät.
Anne Holmlund /kok:
Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt säädettäväksi
lain sosiaalisista yrityksistä. Määritelmällä tarkoitettaisiin hyödykkeitä liiketaloudellisin
periaattein tuottavaa, kaupparekisteriin merkittyä elinkeinonharjoittajaa,
jonka työntekijöistä vähintään
30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä.
Kaikilla sosiaalisen yrityksen työntekijöillä tulee
olla samat työmahdollisuudet sekä yhtäläiset
oikeudet ja velvollisuudet, muun muassa oikeus saada työstään
työehtosopimuksen mukainen palkka yksilöllisestä tuottavuudestaan
riippumatta.
Oikeus käyttää liiketoimintansa yhteydessä nimeä sosiaalinen
yritys olisi ainoastaan työministeriön pitämään
rekisteriin merkityllä. Rekisteriin merkitään
erikseen sosiaalinen yritys, jonka toimintatavoitteena on työllistää heikossa
työmarkkina-asemassa olevia. Tällaisten yritysten perustamiseen
ja vakiinnuttamiseen sekä niiden tukiorganisaatioille voidaan
myöntää työllisyyspoliittista
projektitukea. Työllistämistukea ja yhdistelmätukea
koskevia säännöksiä muutetaan niin,
että sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää tukea
nykyistä väljemmin ehdoin ja nykyistä pidemmäksi
ajaksi.
Arvoisa puhemies! Kun ensimmäisen kerran tutustuin
hallituksen esitykseen laiksi sosiaalisista yrityksistä,
suhtauduin esityksen sisältöön varsin
kriittisesti ja epäilevästi. Lakiesityksen lähetekeskustelussa
toivoin, että asiantuntijakuulemisen myötä löytäisin
perusteluita sille, mihin tällaista lainsäädäntöä tarvitaan
ja onko siitä ylipäätään
odotettavissa positiivisia tuloksia. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta suoritti erittäin laajan ja perusteellisen
asiantuntijakuulemisen, mikä mielestäni oli välttämätöntä,
jotta saataisiin mahdollisimman laajaa näkökulmaa
tähän jonkin verran ristiriitaisia ajatuksia herättäneeseen
lainsäädäntöön.
Käsittelyssämme on nyt valiokunnan hengentuote,
mietintö. Mietintö on mielestäni hyvin
perusteltu, ja sen takana on pääosaltaan valiokunnan
laaja yksimielisyys. Aivan kivutta ja säryttä tämäkään
mietintö ei ole syntynyt, ja siitä on osoituksena
kaksi vastalausetta. Laki sosiaalisista yrityksistä on
mielestäni hyväksyttävissä valiokunnan
esittämässä muodossa. Sen sijaan tulen
yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään muutosta
2. ja 3. lakiehdotukseen, jotka käsittelevät julkisesta
työvoimapalvelusta annetun lain sekä työttömyysturvalain
muuttamista.
Tarkkaan asiaa harkittuani olen yhtynyt valiokunnan näkemykseen
siitä, että esitys on tarpeellinen. Tarpeellinen
se on ainakin siitä näkökulmasta, että se
selventää jo olemassa olevien sosiaalisten yritysten
asemaa. Toisaalta kaikki toimenpiteet, joilla pyritään
uusien työpaikkojen luomiseen ja työllisyysasteen
nostamiseen, ovat tervetulleita. Asiantuntijakuulemisessa oli myös erittäin
mielenkiintoista kuulla niiden yritysten kokemuksia, jotka jo toimivat
niin sanotusti sosiaalisina yrityksinä. Erityisesti mieleeni
jäi muun muassa oululaisen Tervatulli Oy:n toiminta, joka ehkä myös
herätti paljon toivoa siitä, että tämän kaltainen
lainsäädäntö todellakin voisi
myös synnyttää uutta sosiaalista yritystoimintaa.
Vaikka valiokunta on pitänyt lakia tarpeellisena ja
odotettuna uudistuksena, myös mietinnöstä on
luettavissa lievä epäilys lain vaikuttavuudesta.
Valiokunta esittää lausumaehdotuksissaan, että hallitus
huolehtii sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön
toimeenpanon tehokkaasta tiedottamisesta, opastuksesta ja koulutuksesta. Lisäksi
valiokunta edellyttää, että hallitus
seuraa ja arvioi lainsäädännön
toimivuutta, syntyykö sosiaalista yritystoimintaa ja miten
yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä.
Mielestäni tämä on erittäin
tärkeä näkökohta, ja valiokunta on
aivan kiitettävästi asiaan myös huomiota
kiinnittänyt.
Kaiken kaikkiaan lakiesitys vaikutti hieman keskeneräiseltä,
ja ainakin itse jäin hämmästelemään,
miksi tätä uudistusta ei toteuteta samanaikaisesti
työllistämistukijärjestelmän
uudistamisen kanssa, joka myös on vireillä. Hallituksen esittämät
muutokset lakiin julkisesta työvoimapalvelusta ja työttömyysturvasta
eivät selvennä tukijärjestelmää vaan
pikemminkin aiheuttavat tiettyä epätasa-arvoa
erityisesti niissä tilanteissa, joissa vajaakuntoisella
ei ole mahdollisuutta työllistyä sosiaaliseen
yritykseen.
Mielestäni laki olisi ollut syytä säätää määräaikaisena
kokeiluna, joka olisi tehokkaasti pakottanut hallituksen seuraamaan
lain vaikutuksia ja ottamaan kantaa mahdollisiin ongelmakohtiin. Useilla
asiantuntijoilla on saman suuntaisia näkemyksiä.
Silloin kun esitys on rakennettu niin, että siitä on
tarkoitus tehdä pysyvää lainsäädäntöä,
sen muuttaminen kokeilulaiksi on kuitenkin hankalaa, lähes
mahdotonta, eikä välttämättä saa aikaan
onnistunutta tulosta valiokuntakäsittelyssä. Yritystoiminnan
syntymisen kannalta määräaikainen pätkälaki
ei ehkä myöskään olisi johtanut
toivottuun lopputulokseen eli sosiaalisten yritysten syntymiseen.
Arvoisa puhemies! Suomen työttömyysongelma
koskettaa erityisen voimakkaasti keskimääräistä matalampaan
tuottavuuteen yltäviä henkilöitä kaikissa
ikäryhmissä. Työvoimatoimistoissa oli
vuonna 2002 yhteensä 67 000 vajaakuntoista työtöntä työnhakijaa
ja 147 500 pitkäaikaistyötöntä,
joista 20 prosenttia on tilastoitu myös vajaakuntoisiksi.
Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, yhteiskunnan
keinoja purkaa rakennetyöttömyyttä ja
vaikuttaa työllisyyskehitykseen on tarpeellista lisätä.
Sosiaalisilla yrityksillä pyritään luomaan
uusia työntekomahdollisuuksia erityisesti työttömille
vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Tarkoituksena on, että varsinkin pitkäaikaistyöttömien
osalta sosiaalinen yritys on siirtymätyöpaikka
avoimille työmarkkinoille. Avoimilla työmarkkinoilla
tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä muita
yrityksiä että sosiaalisen yrityksen niin sanottua
muiden työntekijöiden enintään
70 prosentin osuutta. Ajatus avoimista työmarkkinoista
sosiaalisen yrityksen sisällä on mielestäni
hieman erikoinen. Yrityksessä on siis kahden kerroksen
väkeä. Parempi termi voisi olla "avoimet sisämarkkinat".
Osalle vajaakuntoisista, erityisesti vammaisille, sosiaalinen
yritys saattaa tarjota myös pysyväisluonteisen
tuetun työpaikan. Olen aina pitänyt vajaakuntoisten
työmarkkinoille pääsyä ja työllistymisen
helpottamista erittäin tärkeänä kysymyksenä.
Jos sosiaalisen yrityksen avulla saadaan vajaakuntoisia ja vammaisia
mukaan mielekkääseen työelämään,
olen valmis tukemaan sydämestäni tätä lainsäädäntöä.
Eräänä peikkona on kuitenkin pidetty
sitä, että sosiaalisen yrityksen statukseen riittää yksikin vajaakuntoinen
työntekijä. Osa asiantuntijoista piti vaarana,
että pitkäaikaistyöttömät
olisivat huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto ja siksi vajaakuntoisten
työllistäminen saattaisi jäädä kovin
marginaaliseksi. Tämä onkin yksi syy, miksi en
ole ed. Mustajärven sinänsä hyvin perusteltuun
vastalauseeseen 1 voinut yhtyä. Esityksessä työllistettävät
ryhmät on rajattu selkeästi sairauden, vian tai
vamman aiheuttaman työkyvyn aleneman taikka työttömyyden
keston perusteella. Mikäli kohderyhmää halutaan
selkeästi laajentaa, on muutos tehtävä riittävän
selvityksen jälkeen.
Valiokunta on ottanut asiaan kantaa mietinnössään
ja katsoo, että seurannan ja arvioinnin yhteydessä on
syytä tarkastella, onko lain kohderyhmän rajausta
syytä joiltakin osin tarkistaa. Mielestämme tämä kirjaus
on erittäin tarpeellinen, ja siinä yhteydessä on
syytä katsoa, kannattaako tätä kohderyhmää laajentaa.
Asiantuntijakuulemisessa kohderyhmän rajaus sai osakseen
hyvin runsaasti kritiikkiä. Monet asiantuntijat pitivät
pitkäaikaistyöttömien mukaan ottamista
perusteettomana. Suurimpana ongelmana nähtiin se, että vaikka
suuri osa pitkäaikaistyöttömiä on
myös vajaakuntoisia, eivät läheskään
kaikki ole. Joukossa on täysin työkykyisiä ja
ammattitaitoista väkeä, ja pahimmillaan rusinat
pullasta noukkiva sosiaalinen yritys voisi aiheuttaa merkittävääkin
kilpailunvääristymää.
Kuulemisen yhteydessä esitettiin, että työllistettävien
osuuteen laskettaisiin myös muita vaikeasti työllistettäviä ryhmiä,
kuten vankilasta vapautuneet vangit, vaihtoehtoiseen rangaistukseen
tuomitut, ylivelkaantuneet, ulkomaalaiset ja etniset vähemmistöt.
Lisäksi toivottiin, että lain tulisi jättää enemmän
harkintavaltaa paikallisille työvoimatoimistoille, jotka
myöntäessään työllistämistukia
voisivat tapauskohtaisesti harkita, onko kyseessä siinä määrin
vaikeasti työllistettävä henkilö,
että hänen lukemisensa mukaan sosiaalisen yrityksen
työllistämiskiintiöön olisi
perusteltua.
Lain kohderyhmän rajaaminen vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin
on herättänyt epäilyjä. Rajausta
on pidetty tiukkana ja katsottu sen aiheuttavan ongelmia yhtäältä sosiaalisille
yrityksille saada sopivaa työvoimaa ja toisaalta kohderyhmien
ulkopuolelle jääville vaikeasti työllistyville
saada sopivia työpaikkoja. Toisaalta kohderyhmää on
pidetty myös liian laajana. On pelätty, että pitkäaikaistyöttömien
mukaan ottaminen vie vajaakuntoisilta mahdollisuudet työllistyä.
Hieman karrikoiden voisi todeta, että sosiaalinen yritys
nähtiin asiantuntijoiden mielestä vuoroin peikkona,
vuoroin taas lintukotona, jonne kaikki halajavat mutta vain harvat
pääsevät. Totuus löytynee kuitenkin
jostain välimaastosta, ja omasta mielestäni sosiaalinen
yritys voi olla — tai paremminkin siitä on mahdollisuus
kehittyä ja kehittää — toimiva
malli, kunhan lainsäädännön vaikutusta
seurataan ja tehdään tarvittavat muutokset. Kaiken
kaikkiaan kuulemisen sekalaisesta sillisalaatista valiokunta on
saanut aikaiseksi kohtuullisen hyvän voileipäkakun.
Arvoisa puhemies! Vielä yhteen kohtaan, johon ed. Cronbergkin
puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Mielenterveyskuntoutujat olisi
mielestäni tullut huomioida paremmin tässä yhteydessä.
Heidät tosin katsotaan vajaakuntoisiksi ja siten luetaan
mukaan kiintiön 30 prosenttiin, mutta heidän työllistämiseensä ei
yleensä myönnetä tukia. Toivon, että hallitus
ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin mielenterveysongelmista kärsivien
työmahdollisuuksien parantamiseksi. Sosiaalinen yritys
voisi olla juuri se tie, jota kautta tämän ihmisryhmän
mahdollisuuksia työelämässä voitaisiin
edistää.
Mietinnössä todetaan, että "sosiaalisten
yritysten avulla ei pystytä ratkaisemaan kuin pieni osa vajaakuntoisten
ja pitkäaikaistyöttömien rakenteellisesta
työttömyydestä". Niin ikään
todetaan, että "päävastuun näiden
ryhmien työllistämisestä tulee olla tavallisilla
yrityksillä, joita tulee rohkaista ja kannustaa vaikeasti
työllistettävien ryhmien työllistämiseen".
Mietinnössä todetaan myös, että "tukimuotoja
kehitettäessä tavoitteena tulee olla, että vajaakuntoisen
työllistämiseen tarkoitettu pitkäkestoinen
tai pysyvä tuki myönnetään myös
vajaakuntoisen työllistävälle tavalliselle
yritykselle". Tässä voin täysin yhtyä valiokunnan
kantaan. Tämän perusteella on kuitenkin ristiriitaista,
että vajaakuntoisten osalta tuen kesto on pidempi vain
niissä tapauksissa, joissa vajaakuntoinen työllistyy
sosiaaliseen yritykseen.
Hallituksen esityksen mukaan sosiaalinen yritys on pitkäaikaistyöttömän
tai vajaakuntoisen palkatessaan oikeutettu parempiin tukiin kuin
tavallinen yritys. Sosiaalinen yritys saisi työllistämistukea
vajaakuntoisen työllistämiseen kolmeksi vuodeksi
ja pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen
kahdeksi vuodeksi. Nykyisin vajaakuntoisen työllistämistuki
voi kestää enintään kaksi vuotta.
Yhdistelmätuella sosiaalinen yritys voisi hallituksen esityksen
mukaan palkata vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän
kahdeksi vuodeksi. Nykyisin yhdistelmätuella voi palkata
pitkäaikaistyöttömän yhdeksi
vuodeksi.
Vajaakuntoisten ja muutoin heikossa työmarkkina-asemassa
olevien henkilöiden työllistämismahdollisuuksien
parantaminen ovat erittäin kannatettavia tavoitteita. Mielestäni
vajaakuntoisten osalta ei kuitenkaan ole mitään
perusteltuja syitä luoda erityisiä, vain sosiaalisia yrityksiä koskevia
erityisehtoja, vaan kaikkien yritysten tulee voida työllistää vajaakuntoinen henkilö
samoin
ehdoin. Kääntäen tämän
voisi sanoa, että vajaakuntoiselle tulee antaa yhtäläinen oikeus
työllistyä yritykseen luokittelusta riippumatta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todettiin, että erityisehtojen
luominen vain sosiaalisille yrityksille asettaa normaalit yritykset
epätasa-arvoiseen asemaan vajaakuntoisen työllistämisessä ja
saattaa siten lisätä myös epäilyjä kilpailunvääristymistä.
Samalla myös jätetään perusteettomasti
hyödyntämättä se potentiaali,
joka tavallisessa yrityksessä on vajaakuntoisen työllistämisen
edistämisessä.
Yritysten asettaminen eriarvoiseen asemaan on ongelmallista
myös vajaakuntoisen itsensä kannalta. Sosiaalisia
yrityksiä syntyy oletettavasti sinne, missä niille
on markkinoita. Jos työssäkäyntialueella
ei ole sosiaalisia yrityksiä tai niiden toimiala ei millään
tavalla vastaa vajaakuntoisen ammatillista osaamista, joutuvat vajaakuntoiset
eriarvoiseen työmarkkina-asemaan. Tällaisessa
tapauksessa saman suuruisen työllistämistuen myöntäminen
tavalliselle yritykselle on mielestäni erittäin
perusteltua. Vajaakuntoisen työllistämisen tukeminen
ei saa olla sidottu yrityksen statukseen, vaan tärkeintä on, että mahdollisimman
moni vajaakuntoinen saadaan mukaan työelämään
siitä riippumatta, asuuko hän sosiaalisen yrityksen
vaikutuspiirissä vai ei. Ei ole mitenkään
perusteltua, että vajaakuntoiset joutuvat työllistymisen
kannalta eriarvoiseen asemaan mahdollisen asuinpaikkansa perusteella.
Tähän kysymykseen olen esittänyt
korjausta, jonka sisältö ilmenee valiokunnan mietintöön
jätetyn vastalauseen 2 sisällöstä.
Arvoisa puhemies! Vielä yhteen kohtaan. Asiantuntijakuulemisessa
kiinnitettiin laajalti huomiota siihen, että lainsäädäntö ei
saa johtaa kilpailun vääristymiseen. Ei ole kovin
todennäköistä, että kokonaisuutena
sosiaaliset yritykset laajalti vääristäisivät
yleistä kilpailutilannetta markkinoilla. Paikallisesti
uhka voi kuitenkin syntyä. Siksi tukia myönnettäessä vaaditaan
tarkkaa harkintaa. Kilpailutilanteeseen liittyvä harkinta myönnettäessä työllistämis-
tai yhdistelmätukea sosiaaliselle yritykselle poikkeaa
tuen myöntämisestä muulle yritykselle
siltä osin, että tuen kesto on pidempi ja samassa
yrityksessä voi työskennellä useita tuettuja
työntekijöitä. Tuet myöntävällä paikallisella
työvoimatoimistolla pitäisi kuitenkin olla melko
hyvä tuntuma paikalliseen elinkeinoelämään,
ja toivon mukaan siellä pystytään ottamaan
huomioon mahdolliset uhat alueella jo olemassa olevalle yritystoiminnalle,
mikäli tällaista on syytä olettaa.
Olen tyytyväinen, että valiokunta on halunnut ottaa
tämän seikan vakavasti siitä huolimatta, että näkemykset
olivat jonkin verran ristiriitaisia. Valiokunta onkin mietinnössään
pitänyt tärkeänä, että mahdollisia
kilpailunvääristymiä seurataan ja arvioidaan
sekä paikallisesti että hallituksen toimesta ja
niihin myös puututaan riittävän nopeasti.
Tämä on mielestäni viisasta ja samalla
osaltaan myös auttaa hälventämään
niitä osittain varmasti turhiakin pelkoja, joita sosiaalisten
yritysten markkinoilla toimimiseen saattaa liittyä.
Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä laki,
jolla on varmasti oma paikkansa, kun vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä pyritään
saamaan työelämän piiriin. Se, että tämä ei
koske tilanteita, joissa alueella ei ole sosiaalista yritystä mutta
tavallisilla yrityksillä olisi halua työllistää vajaakuntoisia,
on puute. Toivottavasti tämä kokoomuksen vastalauseessa
oleva ehdotus on pohjana ja kannustimena sille, että kun
työllistämistukia pyritään yksinkertaistamaan
ja virtaviivaistamaan, myös tämä seikka
tulisi huomioiduksi.
Haluan myös todeta näistä mielenterveyskuntoutujista,
että aivan kuten valiokunnan mietinnössä sanotaan,
tähän määrittelyyn suhtauduttaisiin
mahdollisimman joustavasti ja ilman muuta luettaisiin tämä ryhmä vajaakuntoisiin
siinä kuin fyysisestikin vajaakuntoiset, koska tällainen mahdollisuus
työskennellä sosiaalisessa yrityksessä varmasti
edesauttaisi tervehtymistä.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä tulee
tarpeeseen. Työttömyyden kova ydin ei ota sulaakseen eivätkä työhallinnon
perinteiset keinot tunnu tepsivän. Liki 300 000
ihmistä on vailla työtä, ja huonot uutiset
lomautuksista ja irtisanomisista seuraavat toisiaan. Työmarkkinoiden
vaatimukset kiristyvät, ja haave työpaikasta karkaa
tavoittamattomiin monelta työttömältä työnhakijalta. Äärimmäisen
kovat ja kilpaillut työmarkkinat sulkeutuvat monelta, ellei
kyetä luomaan uusia välittäviä,
puolisuojattuja työmarkkinoita. Tähän
tarpeeseen sosiaaliset yritykset toivottavasti tarjoavat osaratkaisun.
Hallituksen esitys lähtee siitä, että sosiaalinen yritys
on yritys yritysten joukossa. Niillä pyritään
luomaan uusia työntekomahdollisuuksia erityisesti vajaakuntoisille
ja pitkäaikaistyöttömille. Julkisen sektorin
maksama tuki työntekijästä ja tuki sosiaalisen
yrityksen perustamiseksi ja kehittämiseksi toivon mukaan
luo sellaisen mahdollisuuden, joka johtaa monen vaikeassa työmarkkinatilanteessa
olevan henkilön pysyväluonteiseen työllistymiseen.
Jokainen syntyvä työpaikka on suuri asia työttömälle
itselleen.
Asiantuntijakuuleminen valiokunnassa oli varsin laaja ja monipuolinen.
Palaute pyrittiin huomioimaan valiokunnan mietinnössä,
vaikka kaikkia toiveita ei voitu täyttää.
Valiokunnan puheenjohtaja esitteli hyvin valiokunnassa käydyn keskustelun.
Pääasiassa olen samalla kannalla mietinnön
kanssa, mutta kohderyhmän rajaus on ongelmallinen. Vaikeimmin
työllistyvien työttömien toimenpidekokonaisuudet
tulee suunnitella niin, että ne ovat yksilöllisiä ja
lähtevät henkilön senhetkisestä elämäntilanteesta
ja työmarkkinavalmiuksista.
Esityksen mukaan kohderyhmään luetaan kuuluvaksi
vajaakuntoiset ja pitkäaikaistyöttömät.
Koska kyseessä on kokonaan uusi avaus, tulisi määrittelyn
olla joustava, jotta syrjäytymisuhan alla elävät
henkilöt saataisiin aktiivitoimien piiriin mahdollisimman
pian ja mieluusti jo ennakoiden. Mikäli nyt mainittujen
kahden kohderyhmän rinnalle ei oteta kolmatta, joustavammin
määriteltyä kohderyhmää,
uhkaa osa todella vaikeassa työmarkkina-asemassa elävistä jäädä työllistämistoimien
ulkopuolelle. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa
vankilasta vapautuneet vangit, vaihtoehtoiseen rangaistukseen tuomitut, ulkomaalaiset,
ylivelkaantuneet, etniset vähemmistöt ja mielenterveyskuntoutujat.
Kohderyhmän joustava määrittely helpottaisi
työvoimatoimistojen ja yrittäjien yhteistyötä ja
toisi tervettä harkintavaltaa paikalliselle tasolle eli
sinne, missä asiakaskin kohdataan.
Arvoisa puhemies! Esitänkin, että valiokunnan
mietintöön sisältyvä ensimmäinen
lakiehdotus hyväksytään muutettuna, niin
kuin vastalauseessa 1 on esitetty. Tällöin muutetaan
1 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentin 3 kohta, 5 §:n
1 ja 3 momentti sekä 7 §:n 1 momentin 2 kohta
niin, että ne mahdollistavat sosiaaliseen yritykseen työllistettävien
kohderyhmän joustavan määrittelyn. Ehdotan,
että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen
1 mukainen muotoilu ja sisältö.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa herra puhemies! Monissa Euroopan maissa on tällä hetkellä olemassa
jo sosiaalisia yrityksiä. Siinä mielessä Suomenkin
oli jo aika ottaa tämä askel. Työelämä-
ja tasa-arvovaliokunta, jossa olen aiemmin ollut kahdeksan vuotta,
on useampaan kertaan mietinnöissään ja
lausunnoissaan ottanut kantaa siihen, että lainsäädäntö sosiaalisille
yrityksille tulisi Suomeen saada pikaisesti. No, nyt tätä lakia
ollaan sitten käsittelemässä. Ympäri
Suomea tätä on odotettu kovasti, sillä on
paljon toimijoita, jotka nyt toimivat joko rekisteröityinä yhdistyksinä tai
säätiöinä tai eri muodoissaan
ja ovat ikään kuin tällaisen sosiaalisen
yrityksen tapaisia toimijoita olleet eli ovat työllistäneet
vajaakuntoisia joko projektien avulla tai muutoin.
Lex Kainuu -kirjassa vuodelta 1997 esiteltiin useita kymmeniä erilaisia
työllistämisen muotoja. Kirjassa toivottiin, että lainsäädäntöä voitaisiin
muuttaa niin, että se olisi nykyistä joustavampaa,
vajaakuntoisten ja muuten vaikeasti työllistyvien henkilöiden
työllistyminen olisi nykyistä helpompaa. Mutta
aika monta vuotta meni, ennen kuin tämä lainsäädäntö on
tullut. Tuossa kirjassa muun muassa esitettiin sosiaalisten yritysten
verkoston perustamista Kainuuseen niin, että siellä olisi
erityyppisiä sosiaalisia yrityksiä: sellaisia,
missä olisi enemmän vajaakuntoisia, ja sellaisia,
mitkä olisivat enemmän yritysmallisia. Mutta tämä lainsäädäntö,
joka nyt on esillä, ei mahdollista tämän
tyyppistä ratkaisua. Tämä on hyvin liiketalouspainotteinen
ja tarkoittaa sitä, että tällaisella
sosiaalisella yrityksellä pitää olla
hyvät markkinat niille tuotteille tai palveluille, mitä siellä tehdään,
että se ylipäätään
pystyy toimimaan. Siinä mielessä pienemmillä paikkakunnilla
näiden sosiaalisten yritysten merkitys tulee olemaan huomattavasti
vähäisempi kuin mitä se odotus on ollut.
Vasemmistoliiton ihmiskuva on aktiivinen. Se tarkoittaa sitä,
että jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus
olla osa yhteiskuntaa, vaikka hänellä olisi vamma
tai joku muu este antaa täysipainoinen panos esimerkiksi
avoimen sektorin työpaikkoihin. Siinä mielessä on
tietysti pettymys se, että tämä rajaa
osan kohderyhmästä pois. Kun tämä liiketoimintapainotteisuus
on näin vahva, se tarkoittaa sitä, että myöskään
se kohderyhmä, joka tässä on olemassa,
ei tule työllistymään näihin
yrityksiin. Mutta täytyy tietysti olla tyytyväinen
siihen, että sosiaalisen yrityksen status ylipäätään
tulee tässä laissa.
Ed. Mustajärvi edellä jo kuvasi — hän
on valiokunnan jäsen — tarkalleen sitä,
mitä ongelmia tässä kohderyhmän
valinnassa on ollut, ja mainitsi myös nämä kohderyhmät,
jotka haluttaisiin lisäksi tähän ottaa.
Kaikista eniten ihmettelen tietenkin sitä, miksi nämä mielenterveyskuntoutujat
ovat jääneet tästä ulkopuolelle,
minkä takia valiokunta ei päätynyt siihen,
että se olisi jo tässä vaiheessa ottanut
heidät mukaan. Ed. Mustajärvi tuntee hyvin tämän
alan, koska hän on työskennellyt työvoimatoimistossa
ja työhallinnossa ja muutenkin eri tehtävissä työttömien
ja työelämän kysymysten puolella. Eli
kannatan hänen ehdotustaan ja toivon, että sitten äänestyksessä saamme
siihen mahdollisimman paljon ihmisiä taakse.
Seurantaa tarvitaan ehdottomasti ja monestakin syystä,
ensinnäkin sen vuoksi, että jo parin vuoden jälkeen
näkee aika hyvin, rupeaako ylipäätään
syntymään tämän tyyppisiä yrityksiä ja onko
niillä ylipäänsä elämisen
mahdollisuuksia tässä maassa. Toinen arvioitava
asia on sitten se, minkälainen vaikutus sillä on
kilpailutilanteeseen, yritysten väliseen kilpailuun, jos
niitä alkaa syntyä. Toivoisin, että jossakin
vaiheessa pystyttäisiin määrittelemään
myös sellainen vaikeasti määriteltävä aihe
kuin sosiaalinen vajaakuntoisuus, mikä on ilmiselvästi
yksi tällä hetkellä avoimille työmarkkinoille
työllistymisen este.
Parhaimmillaan sosiaalinen yritys on askel avoimille työmarkkinoille,
ja jos siihen liittyy vielä hyvä kuraattoritoiminta
eli on tämmöistä henkistä tukea
näille henkilöille ja jos siellä on sellaisia
henkilöitä töissä, joilla on
hyvät verkostot avoimille työmarkkinoille, niin
uskoisin, että myös nämä sosiaalisten
yritysten kautta työllistettävät henkilöt
pitemmällä tähtäimellä voivat työllistyä avoimille
markkinoille. Mutta niille henkilöille, joilla tätä mahdollisuutta
ei ole, ilman muuta on kova pettymys sitten kolmen vuoden kuluttua,
kun he joutuvat takaisin työttömiksi. Toivon,
että sitten parin vuoden kuluttua, kun tätä arvioidaan
uudelleen, niin arvioitaisiin sitä, että erityisen
vaikeasti työllistettävien kohdalla tämä tuki
olisi pitempiaikainen.
Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Markku Koski.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Täältä edestä on
käytetty hyviä puheenvuoroja, ja yritän
muutamia jopa kommentoida, koska on tietyn tyyppisiä vääriä väittämiäkin
ollut näissä puheissa.
Enstäinkin tähän perusjuttuun: Niin
kuin täällä on todettu monissa puheissa,
tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa ja nyt tämä laki
sosiaalisista yrityksistä on vihonviimein toteutumassa.
Toivon mukaan se saadaan vaan sillä tavalla toteutumaan,
mitä valiokuntakin toivoo, että tiedottaminen
ja koulutuspuoli saataisiin mahdollisimman nopeasti käyntiin,
jotta ei tulisi semmoista luppoaikaa niin kuin monien lakien osalta.
Muun muassa yhdistelmätuesta vielä tänäkin
päivänä on vääriä käsityksiä,
mitä se on ja miten sitä voi käyttää.
Kaikissa näissä lainsäädännöissä on
se heikkous, jotta tämä tieto jostain syystä ei
leviä. Vaikka meillä on olemassa hyvät
tietoverkot ja kanavat ja kaikki värkit käytössä,
jostain syystä se tieto ei vaan mene perille niille, jotka
tarvitsisivat sitä tietoa. Sen takia tässäkin
lainsäädännössä on
hyvin tärkeää, jotta toteutetaan lausumaehdotuksessa
esitetty ajatus siitä, jotta nyt tämmöinen
tiedotus- ja koulutusprojekti pantaisiin käyntiin, kampanja
käyntiin, jotta tiedettäisiin tarkkaan virkamiesten
keskuudessa ja mahdollisesti näiden yrittäjien
keskuudessa ja kolmannen sektorin toimijoiden taholla, mitä mahdollisuuksia
tässä on.
Tämähän on sillä tavalla,
että kaikki entiset järjestelmät jäävät
voimaan, työllistämistuet, kaikki systeemit ovat
ihan ennallaan. Tämä antaa vain yhden lisämahdollisuuden
näihin työllistämisasioihin. Siinä mielessä,
kun asiantuntijakuulemisessakin jotkut arvostelivat sitä,
eikös tämä voisi olla kaikkia yrityksiä koskeva,
niin minusta tämä kuitenkin käyntiinlähtönä on
näin hyvä, että tämä on
niin kuin erillinen systeemi, tämä pitää rekisteröidä,
ja että sitä valvotaan myös kohtuullisen
tiukasti, miten tämä homma toimii. Sen takia tällä hetkellä en
olisi kannattamassa kokoomuksen edustajien tekemää lausumaa
siitä, jotta tämä laajennettaisiin muihin
yrityksiin, tosin ei koko tukisysteemiä ruvettaisi soveltamaan
vaan kaidasti. Mutta siitä huolimatta näkisin,
että kuitenkin sen tason pitää olla nyt
alkuvaiheessa jo sen tyyppinen näillä sosiaalisilla yrityksillä,
että se erottuu näiden tukitasojen osalta muista
yrityksistä, jotta saataisiin yleensä näitä yrityksiä pystyyn.
Se vaara tässä on olemassa, että tässä on
sen verran vähän näitä porkkanoita
vielä olemassa, että me emme saa riittävästi
toimijoita tähän.
Sitten täällä on jotenkin ollut näköalattomuutta,
mitä tämä kaikkea voisi antaakaan, minkä tyyppiseen
yritystoimintaan tämä voisi levitä. Tämähän
koskee kaikkia. Itse näen, että tämä on yksi
hyvä mahdollisuus maaseudulla työllistää ihmisiä.
Kuvitellaan, että vaikka pikkuleipomo maaseudulla pannaan
pystyyn. Tämähän tarkoittaa, että pitkäaikaistyöttömiä tai
vajaakuntoisia pitää olla vähintään
30 prosenttia. Niitä voi olla paljon enemmänkin
siinä, jos se vain muuten on liiketaloudellisesti sillä tavalla
kannattavaa, jotta pitemmällä tähtäyksellä yli
puolet siitä rahoituksesta tulee sen toiminnan kautta.
Sen takia tämäkin minusta on terve periaate, jotta
se ei perustu kokonaan tähän tukipolitiikkaan,
ei valtion eikä kunnan tukeen, vaan sen toiminnasta tulevan
rahoituksen pitää olla semmoinen, että voidaan
pitää tämä erillään.
Sitten on toisaalta nämä järjestöt,
kaikki nämä työttömien yhdistykset
tai tämmöiset järjestöt, ja
niillähän jatkuvat kaikki samat jutut. Tämä on
siinä välissä olevaa, normaalin yritystoiminnan
ja näiden yhdistysten välissä olevaa
yritystoimintaa, joka voi olla myös yhdistysten järjestämää.
Sitä ei ole rajattu pois tässä. Sen takia
minusta tämä antaa uuden mahdollisuuden. Tai joku
huoltoasema, jos siellä sattuu olemaan nyt yksi vieras,
niin otetaan siihen näitä vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä ja
pestään auton ikkunat ja annetaan palveluja ihan
tosissaan, eikä se ole mikään konsti:
saa pitemmät tuet siihen ja se lisäarvo nousee
siitä, että on parempaa palvelua ja todennäköisesti
yritys voi paremmin.
Vastuu tietysti tässä valvonnassa tulee olemaan
aika pitkälle sillä alueellisella työvoimatoimistolla,
paikallisella työvoimatoimistolla, sillä tavalla,
jotta ... (Ed. Huotari: Jos siellä on vielä jäljellä toimisto!) — Jos
missä on olemassa, mutta joka tapauksessa joka läänissä ainakin
yksi sattuu olemaan tai useampikin. — Kuitenkin joka maakunnassa,
sanotaan, on useampi olemassa, ja niillä on vastuu siinä,
jotta ei tule, niin kuin täällä on pelätty,
kilpailun vääristymistä. Totta kai, niin kuin
täällä mietinnössäkin
todetaan, ei pidä kilpailun antaa vääristyä.
Jos nähdään, jotta jollakin sektorilla
on tervettä yritystoimintaa, niin ei sitten tällä tuetulla
sosiaalisella yritystoiminnalla saman alan toimintaa pidä tukea,
koska siinä nopeasti käy sillä tavalla,
että se terve yritys kupsahtaa nurin siitä ja
tämä yhteiskunnan tuella toimii enemmän
tai vähemmän, ja se ei ole tervettä. Kyllä minä ymmärsin,
kun täällä asiantuntijoita kuultiin,
jotta tämäkään ei tule olemaan
ongelma, sillä kyllä meillä asiantuntemusta
työvoimatoimistoissa on ja hallitaan tämä homma.
Niin minä uskon.
Samatikaan ei voi niin olla, jotta tällä korvattaisiin
jotain kunnallista palvelua, koska tässä on myös
se vaara, jotta kunnissa pyydetään tarjouksia
vaikka niiltä sosiaalisilta yrityksiltä ja ostetaan
vaikka kotipalvelua tämmöiseltä putiikilta
ja pannaan omat ihmiset pihalle. Voi todeta yhdistelmätuen
osalta, että se on tuonut jo joltakin osin vääristymää siinä mielessä (Ed.
Huotari: Näin on käynyt!) vaikka omassa maakunnassani.
Siellä on maakunnallinen urheilujärjestö — mikä mahtaa
ollakaan nimeltään — palkannut lähes
sata yhdistelmätuella olevaa henkilöä ja
ottanut kunnilta liikuntatilat, urheilukentät, jäät,
tämmöiset hoitoonsa ja kunnista on pantu pois
vakituisia ihmisiä, jotka aikaisemmin sitä työtä ovat
tehneet. Siinä ei ole se työvoimahallinto kyllä osannut vahtia
tätä systeemiä. Voi todeta, että siinä on
tapahtunut virhe.
Tosin nyt joissakin kunnissa onneksi poliittiset päättäjät
ovat sillä tavalla heränneet, jotta ne ottavat
työt takaisin kunnan käsiin ja ennen sitten työllistävät
suoraan kunnan kautta vaikka yhdistelmätuella tai ottavat
mahdollisesti vakituisen ihmisen siihen. Mutta tämä on
jotenkin hassu homma, jotta se työttömyyden vähentäminen siinä ei
ole yhtään lähentynyt, vaan on tehty
toisesta päästä työttömiä.
Sen takia tässäkin on tärkeä homma,
että tämän tyyppistä ei tämän
sosiaalisen yritystoiminnan osalta tapahtuisi.
Sitten yksi asiakokonaisuus, mikä on noussut esille,
on nämä vankilasta vapautuneet tai ylivelkaantuneet
tai mielenterveyskuntoutujat. Tässä voi todeta
sen, jotta nämähän tietyllä tavalla
sisältyvät tähän. Se on väärä väite
sillä tavalla, jotta mielenterveyskuntoutujat eivät
voisi tämmöiseen sosiaaliseen yritystoimintaan
tulla. He ovat mahdollisesti vajaakuntoisia, heidät voidaan määritellä työvoimahallinnon
näkökulmasta vajaakuntoisiksi, ja monessa tapauksessa
he ovat pitkäaikaistyöttömiä.
Sen takia tässä pitäisi olla kyllä kalut
käytössä työvoimatoimistolla
jo nytkin ilman sen ihmeempää laventamista.
Ymmärrän ed. Mustajärven tekemän
vastalauseen, johon vihreät ovat yhtyneet. Tietysti se sana
"muille", joka on tähän lisäksi laitettu,
antaisi liikkumatilaa ja vapautta työvoimatoimistolle harkintaa
käyttäen katsoa, onko tämä mahdollista
semmoisessa vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville, jotka
eivät sisälly tähän nykyiseen
määritelmään. Kun katsoo koko
tätä lakipakettia ja vertaa sitten tähän
tilanteeseen, mikä on noin kansainvälisesti, tai
katsotaan nyt eurooppalaisittain, niin meillähän
Euroopassa on useissa maissa käytössä tämän
tyyppistä lainsäädäntöä. Tämä on
jo sinällään laveampi järjestelmä,
mitä monissa maissa. Muuallahan sosiaalinen yritystoiminta
koskee pelkästään vajaakuntoisia, osan työkyvystään
menettäneitä ja vajaakuntoisia henkilöitä.
Siellä ei lueta pitkäaikaistyöttömiä tähän
mukaan ollenkaan. Meillä Suomessa levennettiin jo sitä sillä tavalla,
että tähän otetaan myös pitkäaikaistyöttömät
mukaan. (Puhemies koputtaa) — Tässä vielä hetki
menee, mutta kun tämä 10 minuuttia on suositusaika,
niin puhemies sallinee vähän jatkaa.
Ensimmäinen varapuhemies:
(koputtaa)
Huomautan vain, että 10 minuuttia on kulunut.
Joo, kuulin kynän naputuksesta, mutta tämä loppuu
kohta. — Minusta kuitenkin, kun katsoo tämän
tilanteen, mikä meillä 90-luvun alussa tapahtui
työttömyyden räjähtäessä käsiin, niin
siitä on jäänteitä vielä niin
paljon olemassa, jotta on lähes 70 000 vajaakuntoista
pitkäaikaistyötöntä ja 150 000
pitkäaikaistyötöntä. He ovat toistuvaistyöttömiä,
he ovat pieniä pätkiä olleet töissä ja
työllistetty mahdollisesti ja he ovat roikkuneet siellä työvoimatoimiston
kortistoissa näihin päiviin asti. Minusta se on
oikea rajaus, että otettiin nämä henkilöt
tähän mukaan ja pyrittäisiin tätä kautta
luomaan sitten heille mahdollisuus jollakin tavalla työllistyä ja
osallistua tämän yhteiskunnan rakentamiseen omalla
työpanoksellaan, mihin pystyvät.
Sen takia todetaan nyt ihan lopuksi tässä,
jotta tämä on hyvä päänavaus.
Meillä on mahdollisuus tähän hyvinkin
nopeasti puuttua, niin kuin tässä valiokunnan
mietinnössä todetaan, ja korjata, jos tässä on
korjaamisen varaa. Katsotaan nyt, mutta viedään
jokainen kentälle sitä tietoa, kun käydään
eri tilaisuuksissa, että tämmöinen ilosanoma
voidaan Suomen kansalle julistaa tässä nyt joulun
alla, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä on
erittäin tarpeellinen ja tervetullut, niin kuin monet kollegat
täällä ovat jo todenneet. On nurinkurista
epäillä, että tällä toiminnalla
vääristettäisiin kilpailua markkinoilla. Valiokuntakin
on todennut, että tällainen kilpailun vääristäminen
hyvin todennäköisesti tulee olemaan paikallista
ja että se voidaan myös paikallisesti korjata,
mikäli sitä tapahtuu.
Suurin kilpailunvääristymä on kuitenkin
se, että markkinatalous syrjäyttää monia
ihmisiä ja ihmisryhmiä työelämästä,
koska heidän kykynsä, koulutuksensa, elämänhallintansa
ei vastaa yhä kovenevan kilpailun vaatimuksia. Tällaiseen
tilanteeseen tarvitaan uusia yritysmuotoja, ja sen takia tämä lakiesitys
on mitä kannatettavin. Siihen tietysti kohdistuu tavattoman
suuria odotuksia juuri siitä syystä, että sekä vajaakuntoisia
että pitkäaikaistyöttömiä molempia
on niin paljon tässä maassa, 67 000 vajaakuntoista
ja yli 140 000 pitkäaikaistyötöntä.
On arvioitu, että tämä laki toteutuessaan
tuottaisi joitakin tuhansia työpaikkoja, mutta kuten valiokunnan
puheenjohtaja Gustafsson esittelypuheenvuorossaan totesi, se saattaa
myös olla tapa levittää hyviä malleja,
jotka leviävät laajemmallekin.
On tärkeää, että sosiaaliset
yritykset olisivat myös hengeltään ja
luonteeltaan sosiaalisia. Eräs kierrätysyrittäjä Itä-Helsingistä valiokunnalle esitti,
että niistä voi pahimmillaan tulla jopa orjayrityksiä,
jollaisen kanssa esimerkiksi suuri elektroniikka-alan yritys tekisi
sopimuksen omien käytettyjen laitteidensa purkamisesta
ja järjestämisestä kierrätykseen
ja jätehuoltoon sulkien kaikki muut asiakassuhteet tällaiselta
yritykseltä kokonaan pois.
Sosiaalisista yrityksistä pitäisi tulla aidosti
sosiaalisia niin, että ne edistävät työntekijöiden
kokonaista elämänhallintaa ja kuntoutumista, ja
tähän tarvitaan tukipalveluja ja verkostoja. Valiokuntakäsittelyn
aikana olemme saaneet monia hyviä esimerkkejä.
Rovaniemellä toimii Pohjoinen Equal -projekti, joka on
jo luonut malleja kolmannen sektorin alueelliseksi tukiverkostoksi.
Juuri tällaisia omaehtoisia tukiverkostoja tarvitaan, jotta
sosiaaliset yritykset voivat yhdessä ratkaista eteen tulevia
ongelmia ja jotta ne voivat levittää keskenään
hyviä käytäntöjä. Myöskin kontaktit
muihin yrityksiin ovat erittäin tärkeitä, ja
siitä, että yritys käyttää alihankkijana
sosiaalista yritystä, pitäisikin tulla kilpailuvaltti.
Euroopan unionin julkisten hankintojen sääntöjä on
juuri uudistettu. Ne tarjoavat yhteisöille mahdollisuuden
tehdä julkisia hankintoja sosiaalisista yrityksistä.
Mahdollisuutta käyttää sosiaalisia kriteerejä hyväkseen
hankinnoissa onkin käytettävä täysimääräisesti
hyväksi.
Arvoisa puhemies! Haluan myöskin kannattaa ed. Mustajärven
tekemää ehdotusta, että käsittelyn
pohjaksi otettaisiin vastalause 1, ja teen tämän
kannatuksen siltä varalta, että ed. Huotari ei äsken
mahdollisesti muodollisesti sitä vielä kannattanut.
Olen yhtynyt tähän vastalauseeseen siitä syystä,
että nykyisellään hallituksen esityksen
mukainen lakiesitys sulkee eräitä vaikeasti työllistettäviä ryhmiä tarpeettomasti
ulkopuolelle.
Valiokuntakäsittelyn aikana meille on kerrottu, miten
huutava tarve esimerkiksi vankiloista normaalielämään
palautuvilla ihmisillä on päästä työhön,
mahdollisesti myös ulkomaalaisilla, koska niin kuin tiedämme,
tässäkin maassa on huomattavaa syrjintää,
joka kohdistuu ulkomaalaisiin. Heidän on todella vaikea
työllistyä. Sitten on ylivelkaantuneita, on mielenterveyskuntoutujia,
jotka myöskin ed. Cronberg mainitsi ja joista on tullut
todella paljon yhteydenottoja valiokunnan jäsenille.
Niinpä kannatankin ed. Mustajärven ehdotusta,
että sosiaalisiin yrityksiin voitaisiin palkata paitsi
vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä myöskin
muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kaikki edellä puhuneet ovat tainneet
aloittaa suurin piirtein sillä tavalla, että tämä on
varsin tarpeellinen laki. Kuulun siihen ryhmään
kansanedustajia, joka on täsmälleen samaa mieltä.
Tässä on historiasta syytä muistaa muutamia
näkökohtia. Tästä käytiin
oikein tiukka kisa kahden sosialidemokraatin välillä muutamia
vuosia sitten, oikeusministeri Johannes Koskisen ja työministeri
Tarja Filatovin. Filatov kannatti tätä lainsäädäntöä voimakkaasti
ja Johannes Koskinen joukkoineen oikeusministeriöstä keksi
vaikka mitä verukkeita, että tällaista
lainsäädäntöä ei pidä säätää.
Nyt täytyy jälleen kerran onnitella ministeri Filatovia
siitä, että hän on tämän
kisan voittanut ja myöskin työvoimatyöpoliittisesti,
jos näin voi sanoa, saavuttamassa merkittävän
sulan hattuunsa, sikäli kuin hän hattuja käyttää.
(Ed. Esa Lahtela: Demarit tekevät hyvää työtä!) — Kyllä demaritkin
tulevat järjestykseen, kun demareita tarpeeksi puskee eteenpäin
ja antaa tukea. Ihan näin tässä voidaan,
ed. Esa Lahtela, sanoa.
Silloin kun tätä asia puskettiin eteenpäin,
tehtiin aika paljon sellaista valmistelevaa työtä.
Silloin muun muassa käännettiin suomeksi Saksan vastaava
lainsäädäntö, joka on varsin
perusteellinen ja, sanotaanko, erinomaisen tarkkaan harkittu. Se,
missä suhteessa se on erikoisen harkittu, tulee ilmi tästä mietinnöstä,
joka sinänsä on ihan hyvä mietintö.
Tässä nimittäin sivulla 4 vasemmalla
palstalla pohdiskellaan tätä kilpailunvääristymäproblematiikkaa,
mikä mahdollisesti tähän sosiaalisten
yritysten markkinoille laajemmalti tuloon näillä ehdoilla,
jotka tässä laissa on, liittyy, ja päädytään
seuraavaan tulokseen: "Kokonaisuutena ottaen sosiaalisten yritysten
ei katsota uhkaavan vääristää yleistä kilpailutilannetta markkinoilla,
kun otetaan huomioon sosiaalisten yritysten määrä ja
niille ohjattavien tukien suuruus. Paikallisesti tällainen
uhka voi jollakin kapealla alalla syntyä." Tämä on
sitaatti tästä mietinnöstä.
Sitten mietintöön liittyy yhteinen ponsi,
jossa on yhden ranskalaisen viivan takana seuraava lausuma: "- -
vääristävätkö sosiaalisten
yritysten tukimuodot kilpailua - -." Siis toisin sanoen nämä ovat
juuri ne näkökannat, jotka olivat Saksan asianomaista
lainsäädäntöä aikoinaan
luotaessa voimakkaasti esillä. Saksassa päädyttiin
toisenlaiseen rakenteeseen. Siellä lähdettiin
jo alun perin siitä, että Bundestag hyväksyy
tämän lain siinä muodossa, että hyväksytään
se näkökohta, että tämän
verran kilpailunvääristymää voidaan hyväksyä.
Nimenomaan luotiin siihen vielä sellainen järjestelmä,
että kun osakeyhtiölain ja kirjanpitolain mukaan
pitää tehdä poistot ja olla vapaan pääoman
määrät jnp. kunnossa, niin Saksan asianomaisessa
lainsäädännössä on
tältä osin se poikkeus, että sosiaalisten
yritysten osalta voidaan hyväksyä nämä poikkeamat
ja voidaan hyväksyä ihan reilusti se, että eräänlainen
kilpailunvääristymä voi olla tosiasia.
Tämä on merkinnyt käytännössä sitä,
että Saksan liittotasavallassa tämä lainsäädäntö toimii
rehellisten pelisääntöjen mukaan varsin
hyvin.
Minä ehdotinkin silloin aikoinaan, että kopioitaisiin
suurin piirtein Saksan lainsäädäntö,
kun se on vielä suomeksi käännetty, muokattaisiin
vain se Suomen olosuhteisiin sopivaksi ja otettaisiin viittaussäännökset
poikkeamiin Suomen osakeyhtiölaista ja kilpailulainsäädännöstä ja
kirjanpitolainsäädännöstä ja
sillä tavalla tämä homma hoidettaisiin
jo niin kuin kerralla putkeen.
No, näin ei ole nyt sitten tehty ja nyt on päädytty
tähän ratkaisuun. Hyvä on näin.
Tämä tarvitaan. Oulussa tässä on
ollut tiennäyttäjä Tervatulli Oy, jonka
toimitusjohtajaa Mauri Korhosta on kuultu valiokunnassa. Tervatullin
kohdallakin on juuri tällä hetkellä se
tilanne, että olisipa nyt Saksan lainsäädäntö taustalla,
niin juuri niitä akuutteja ongelmia ei olisi, jotka tällä hetkellä ovat
tosiasioita.
Rosa Meriläinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Puhun lyhyesti, etten turhaan toista kaikkea
sitä, mitä täällä on
jo muutenkin sanottu.
Tämän lain tarkoitushan on tietenkin se, että saadaan
paitsi turvattua olemassa olevien sosiaalisten yritysten toimintamahdollisuudet
myös se, että niitä syntyisi lisää ja
että niiden kautta syntyisi sellaisia työpaikkoja,
joita ei ilman niitä syntyisi ja joita kipeästi
tarvitaan. Tämän prosessin varrella on minusta
ollut monia ihan hyviä epäilyksiä sen
suhteen, kuinka hyvin tämä sitten oikeasti toimii,
mikä on tavallaan se volyymi, mikä olisi jonkin
toisen tyyppisellä sosiaalisten yritysten lainsäädännöllä mahdollisuus
mahdollisesti saada. Pitäisi optimoida se, kuinka monta tuhatta
uutta työpaikkaa tällä perusidealla voisi oikeasti
toteuttaa ja kuinka paljon niistä nyt sitten tämä laki
toteuttaa. Tätä on minusta syytä ahkerasti
seurata paitsi eduskunnassa niin tietenkin erityisesti hallinnossa
niin, että jos huomataan, että kaikki odotukset
eivät sitten työpaikkojen synnyn osalta täyty,
niin ollaan myöskin valmiita sitten tarkistamaan kantoja.
Yksi oleellinen juttu siinä, miten näitä työpaikkoja
syntyy, on tietenkin se, miten esimerkiksi te-keskukset osaavat
ja haluavat sosiaalisten yritysten syntyä edistää.
Täytyy sanoa, että joitakin sellaisia viestejä on
tullut, jotka kertovat, että te-keskuksissa ei oikein tajuta
tämän systeemin mahdollisuuksia, ja jos ei niitä tajuta, niin
sitten ei tietenkään parasta yritetä.
Toivon, että ministeriön puolella tullaan tekemään
kaikki sen puolesta, että te-keskuksissa tämän
idean arvo ymmärrettäisiin, ja myöskin
sitten itse kukin omissa maakunnissaan asian perään
vahtii.
Haluaisin vielä kiittää viisasta
valiokuntaa siitä, että alkuperäisessä ehdotuksessa
ollut puute vammaisten osalta on nyt valiokunnan toimesta korjattu,
eli kun vammaisilla vajaakuntoisuus ei ole ohimenevää,
niin tämä on tässä nyt huomioon
otettu niin, että tuki voi olla myöskin pysyväisluonteista
silloin, kun vajaakuntoisuus on pysyvää. En muista
tätä tarkkaa sanamuotoa, mutta hyvä kuitenkin.
Sitten vielä toteaisin sen kummemmin nyt itse perustelematta,
kun tästä ovat muut puhuneet, että pidän
ed. Mustajärven vastalausetta erittäin hyvänä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten jo lähetekeskustelussa sanoin,
tämä laki on erittäin tervetullut, ja
on myöskin aivan hyvä mietintö saatu
aikaan. Omalta osaltani haluan myöskin tukea tätä vastalausetta,
jonka kokoomuksen edustajat ovat tehneet, jossa siis perusideana
on se, että vajaakuntoisen osalta on mahdollista tukea
saada myös niiden yritysten, jotka eivät ole varsinaisesti
sosiaalisia yrityksiä. Se on ihan hyvä lisä ainakin
tässä alkuvaiheessa siihen nähden, koska
varmasti kaikille paikkakunnille ei heti näitä sosiaalisia
yrityksiä synnykään. Sinänsä kuitenkin
uskon, että nämä, joilla on merkittävää vaikutusta,
ovat nimenomaan sellaisia yrityksiä, jotka nimenomaan syntyvät
sosiaalisiksi yrityksiksi todennäköisesti erilaisten
yhdistysten ja muitten toimesta. Kaikkineen on siis erittäin
hyvä asia, että tämä on menossa
eteenpäin.
Ihan muutamalla sanalla haluaisin sitten vielä kommentoida
ed. Mustajärven tekemää vastalausetta,
jota myöskin ed. Hautala täällä kommentoi.
Kun puhutaan maahanmuuttajista, niin ymmärrän
kyllä, että sellaiset maahanmuuttajat, joiden
kielitaito on huono, siis nimenomaan suomen kielen taito, ja joilla
sen lisäksi esimerkiksi ei ole korkeaa osaamista muutenkaan,
on erittäin vaikeaa saada työtä, ja varmasti
tästä saattaisi olla heille apua, mutta samalla,
kun tämä ovi avataan, avataan myöskin
ovi sille, että suomalaisten asenne maahanmuuttajia kohtaan
saattaa muodostua entistäkin negatiivisemmaksi. Se saattaa
olla myöskin ongelma tässä asiassa, koska
meillä on paljon myöskin sellaisia maahanmuuttajia,
jotka erittäin hyvin sopeutuvat tähän yhteiskuntaan
ja tekevät täällä sellaisia
töitä, joiden tekijöistä on
suorastaan pulaa tässä maassa.
Pirkko Peltomo /sd:
Arvoisa puhemies! Laki sosiaalisista yrityksistä on
odotettu ja kannatettava. Olimme ed. Huotarin kanssa kahdeksan vuotta
työasiainvaliokunnassa potkimassa tätä lakia eteenpäin
ja nyt tänä päivänä voimme
antaa edelleen kiitoksia ministeri Tarja Filatoville siitä,
että monien taistelujen jälkeen tämä laki
on annettu ja eduskunnassa sitä nyt käsitellään.
Mielestäni valiokunta on tehnyt huolellista työtä.
Mietintö on hyvä, ja se on helppo hyväksyä.
Kuten mietinnöstä näkyy, he ovat kuulleet
myös melkoisen määrän asiantuntijoita.
Kuitenkaan tämä laki sosiaalisista yrityksistä ei
voi mitenkään työllistää kaikkia
vajaakuntoisia monista eri syistä. Niinpä tämä laki
tarvitsisikin rinnalleen vajaakuntoisten ikääntyneiden
pitkäaikaistyöttömien eläkkeellepääsyä koskevan erillislain.
Ministerit Sinikka Mönkäre ja Tarja Filatov ovatkin
valmistelemassa omaa erillislakia, joka mahdollistaa tietyin kriteerein
vajaakuntoisten pitkäaikaistyöttömien
pääsyn työttömyyskortistosta
eläkkeelle.
Arvoisa puhemies! Haluan myös tässä yhteydessä kiirehtiä tämän
erillislain valmistelua ja aikataulua niin, että laki voisi
tulla voimaan jo alkuvuodesta 2004.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vajaakuntoisten ja muutenkin
heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien
pääsy työelämään
ja työllistyminen avoimille markkinoille on mielestäni
erittäin tärkeä ja kannatettava tavoite.
Tämän vuoksi tämä hallituksen
esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä on kannatettava
ja tarpeellinen. Tähän niin kuin muihinkin uusiin asioihin
sisältyy kuitenkin tekijöitä, joiden
toimivuus voidaan todeta lopullisesti vasta käytännössä.
Arvoisa puhemies! Haluan kannattaa kokoomuksen tekemää vastalausetta,
koska vajaakuntoisten työllistämistukijärjestelmää ei
ole mielestäni perusteltua luoda erityisesti vain tiettyjä yrityksiä varten,
vaan kaikkien yritysten tulee voida työllistää vajaakuntoisia
henkilöitä samoin ehdoin.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun ed.
Pulliainen puhui tästä Saksan-mallista. Meillähän
sinällään työkeskusten puolella
on tämmöinen ajattelu jo käytössä.
Siellä tehdään peräkärryjä ja
milloin mitäkin, rekiä ainakin meidän
seutukunnalla, veneitä ja airoja ja kaikkea tämmöistä työtä.
Sehän on sallittava. Ilmeisesti Saksan-mallin käyttöönotto suoraan
tässä tilanteessa, kun me laajensimme tätä lakia
sillä tavalla Suomessa, jotta otettiin pitkäaikaistyöttömät
mukaan, varmaan vaatii enemmän tarkastelua siitä kilpailun
vääristymisestä. Minä en itse
usko, että se hirveän paljon vaikuttaa siinä,
mutta kuitenkin on mahdollista sillä tavalla käydä,
niin kuin tässä aikanaan, kun oli mahdollista
aika väljästi saada ottaa työttömiä yrityksiin
määräaikaiseen työsuhteeseen.
Silloinhan tapahtui sillä tavalla, jotta monissa kauppaliikkeissä tai
talonmiespalvelufirmoissa otettiin pitkäaikaistyöttömiä ja
kaadettiin terve firma viereltä nurin tai mahdollisesti
talonmiehet silloin hävisivät, ainakin omalla
paikkakunnalla joka paikasta. Aloitettiin tämmöisellä työllistettyjen
porukalla, jolloin voitiin tehdä edullinen tarjous, ja
kunta totta kai osti sitten sen palvelun ja siinä tapahtui,
jotta talonmiehiä ei sitten meillä päin
ainakaan monessa talossa ole.
Sitten toinen juttu, kun ed. Hautala puhui mielenterveyskuntoutujista,
että on hirveän paljon yhteydenottoja ja kirjeitä ja
tämmöistä: Itselleni Mielenterveyden
keskusliiton mahtoiko olla joku liittovaltuuston puheenjohtaja tai
tämmöinen henkilö sanoi, että heillä alussa
oli väärä käsitys tästä hommasta,
ja sen takia todennäköisesti niissä yhteydenotoissa
varmasti on aika paljon sitä käsitystä ollut,
että he uskoivat, että tähän
ei pääse, heidät niin kuin ohitetaan.
Mutta sehän ei pidä paikkaansa. He ovat työttömiä,
ja jos voidaan osoittaa, että on vajaakuntoinen, kuuluu
tähän kategoriaan.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan näistä muista
vaikeasti työllistyvistä ryhmistä, joita
vasemmistoliiton, vihreiden ja kristillisten vastalauseessa haluttaisiin
ottaa sosiaalisten yritysten piiriin, kun puhutaan maahanmuuttajista,
niin täytyy muistaa, että eduskunta on juuri viime
viikolla hyväksynyt yhdenvertaisuuslain, joka panee täytäntöön
Euroopan unionin rotusyrjintädirektiivin, ja tarkoituksena on
se, että edistetään yhdenvertaisuutta
luomalla sellaisia positiivisia erityistoimia, joilla selkeästi syrjinnästä kärsivien
kuten maahanmuuttajaryhmien asemaa voidaan työmarkkinoilla
parantaa. Näkisin, että maahanmuuttajien ottaminen
tämän lain kohderyhmien piiriin voisi olla juuri yksi
tapa harjoittaa sitä positiivista syrjintää.
On huolestuttavaa, jos ed. Satonen katsoo, että maahanmuuttajiin
kohdistuvat erityistoimet, kun heillä on suuria vaikeuksia
työllistyä, jotenkin vaikeuttaisivat heidän
elämistään Suomessa, kun suomalaiset
alkaisivat sitten kokea tämän epäreiluutena.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sen verran korjata, että en
todellakaan sitä tarkoittanut. Sanoinkin puheenvuoroni
alussa, että ymmärrän kyllä,
että tämä asia tietylle ryhmälle
on hyödyllinen, ja itse olen hyvin aktiivisen maahanmuuttopolitiikan
kannalla. Mutta kieltämättä on aina se
vaara, kun tiettyjä ryhmiä pistetään
erityiskarsinoihin, että se myöskin heijastuu
osittain negatiivisesti, ja se on tässä. Tämä asia
on sellainen, että tämä voidaan ottaa
käsittelyyn ja tätä voidaan miettiä,
millä tavalla se pystyttäisiin mahdollisimman
hyvin rakentamaan. Tiedän kyllä, että Suomi
on Euroopan unionissa toiseksi vaikein maa maahanmuuttajien työllistyä,
ja siinä mielessä ongelma on todellinen. Mutta
usein näissä asioissa helposti tulee sitten se
ongelma vastaan, että ikään kuin suuren
yleisön silmissä samaan kategoriaan joutuvat sekä todellisen
avun tarpeessa olijat että myöskin sitten ne,
jotka taas ovat erittäin korkeissa tehtävissä ja
hyödyttävät meidän kansantuotettamme. Nyt
kyse on tietenkin siitä, että meidän
pitäisi oppia näkemään, että maahanmuuttajatkaan
eivät ole mikään yhtenäinen
ryhmä, vaan siellä on erilaisia ihmisiä ja
heillä on erilaisia tarpeita, ja jos tällä voidaan
tehdä jotain positiivista sinne, missä apu on
tarpeen, niin sinänsä en tätä vastusta.
Anne Huotari /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela on useampaan kertaan täällä sanonut,
että mielenterveyskuntoutujat voivat kuulua tämän
kohderyhmän piiriin. He voivat kuulua, jos he ovat joko
pitkäaikaistyöttömiä tai diagnosoituja
vajaakuntoisia, mutta monta kertaa on niin, että henkilö on
ollut sairaslomalla ensin ja sitten aika nopeasti tämän
sairasloman jälkeen olisi hyvä, että hän
pääsisi tällaiseen työhön
nimenomaan sosiaaliseen yritykseen, että se olisi osa sitä kuntoutusta,
ja silloin hänelle ei ehdi tulla tätä pitkäaikaistyöttömyyttä täyteen.
Mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät,
niin yleensä aina työministeriöllä ensin
on kireä tulkinta asioista ja sitten löysätään
sitä mukaa kuin näyttää siltä,
että ei tule tarpeeksi tähän osallistujia.
Ed. Esa Lahtela hyvin tämän tietää,
muistaa pitkäaikaistyöttömien koulutustukien
ja muitten osalta, että loppujen lopuksi se käyttö oli
huomattavasti pienempi kuin etukäteen oli arvioitu. Siinä mielessä toivoisin,
että nämä mielenterveyskuntoutujat ja
muut erityisryhmät, jotka ed. Mustajärven vastalauseessa
on mainittu, pääsisivät tähän mukaan.
Anne Holmlund /kok:
Arvoisa puhemies! Mielenterveyskuntoutujien osalta olen samaa mieltä kuin
ed. Huotarikin omassa puheenvuorossaan, ja käsittääkseni
tämä ongelma liittyy nimenomaan niihin mielenterveyskuntoutujiin,
jotka ovat olleet sairauspäivärahalla tai jotka
ovat eläkkeellä. Silloin jos on kyseessä pitkäaikaistyötön,
kaiketi tilanteen pitäisi olla aivan selvä, ja myös
mielenterveyskuntoutuja luetaan tähän ryhmään
ja pystyy myös tuet saamaan.
Sen sijaan hieman kuuntelin korva höröllään ed.
Pulliaisen kommenttia Saksan-mallista. Itse en Saksan-mallia tunne
valitettavasti eikä ole ollut tilaisuutta siihen tutustua,
mutta se, että Suomessa hyväksyttäisiin
kilpailunvääristymä, kuulostaa mielestäni
hieman huolestuttavalta. En itsekään usko, että tämä olisi
mikään laaja ja suuri ongelma eikä varsinkaan
isommissa kaupungeissa, mutta sen sijaan pienemmissä yhteisöissä tällaista
saattaa todellakin esiintyä. Mielestäni siellä on
todella tärkeää, että ei synny
sen tyyppistä toimintaa, jossa syrjäytetään
olemassa oleva yritys, mahdollisesti yritys kaatuu ja siinä olevat työpaikat
menetetään. Minä toivon, että tällaista vastakkainasettelua
ei todellakaan harrasteta eikä haluta myöskään
suomalaiseen lainsäädäntöön vaan
ymmärretään erilaisten yritysten arvo
ja niiden paikka työllistäjänä ja
työelämän mahdollisuuksien luojana.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kommentti kahteen eri suuntaan:
Ed. Esa Lahtelalle totean vain sen, että on aivan totta,
että pitkäaikaistyöttömyyden
ottaminen mukaan tässä yhteydessä on
selvä poikkeama siitä, mikä on Saksan-malli,
mutta kuitenkin meillä ollaan tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys
sinänsä synnyttää vajaakuntoisuutta
ja hyvin merkittävää vajaakuntoisuutta,
elikkä sillä tavalla tavallaan tullaan siihen
samaan kategoriaan.
Sitten, arvoisa puhemies, tänne oikealle puolelle,
ed. Holmlundille: Silloin kun tätä asiaa selvitettiin,
olisiko se ollut kolme neljä vuotta sitten, noin perusteellisemmin,
kun ajettiin tämän lainsäädännön
aikaansaamista, silloin nimenomaan siitä Saksan-mallista
ei tällaista kilpailunvääristymää ollut
löydettävissä, ja koko yhteiskunta katsoi
silloin ja katsonee edelleen siellä, että kun
joka tapauksessa tietty sosiaalinen mielenlaatu tämmöiselle
yhteiselle elolle pitää löytyä ja
kun se homma hoidetaan työn kautta, ed. Holmlund, niin
silloin ok.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllisyyden
edistäminen kaikin keinoin on kannatettavaa, ja tämä laki
tulee edistämään sitä. Kuitenkin
toivoisin, että yrittäjät eivät
olisi eriarvoisessa asemassa, ja siitä syystä kannatan
ed. Holmlundin ehdottamia pykälämuutoksia.
Yleiskeskustelu päättyy.