Arvoisa puhemies! Muutama päivä sitten selvitysmies Kurri luovutti kauan odotetun, mutta lopulliselta sisällöltään mitään uutta keskusteluun tuomattoman opintososiaalista asemaa koskevan toimenpideohjelman, jonka muun muassa Suomen ylioppilaskuntien liitto tyrmäsi tuoreeltaan opiskeluoikeutta rajoittavaksi ja opiskelijoiden tasa-arvoa vaarantavaksi. Siksi haluankin kysyä:

Aikooko hallitus rajoitusten sijaan tai ainakin niiden lisäksi panostaa opintojen etenemistä varmemmin nopeuttavaan perusopetuksen lisärahoitukseen?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Sopinee, että itse vastaan näihin opintososiaalisiin kysymyksiin, opintotukikysymyksiin, ja ministeri Haatainen tutkintorakenteeseen liittyvään kysymykseen.

Selvitysmies Kurri todellakin luovutti tiistaina toimenpide-esityksensä, joka pitää sisällään mielestäni erittäin hyvin harkittuja esityksiä opiskelijoiden aseman kohentamiseksi. Esityksissä on mukana muun muassa vuokrakaton korotusta ja lainan anteeksiantoa, ja esityksissä on otettu huomioon sekä aseman kohottaminen että opiskelujen vauhdittaminen, jotka molemmat ovat hallitusohjelman tavoitteita.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä kysyttiin yliopistojen perusrahoituksesta, kuinka se tulee kehittymään. Nythän meillä on voimassa vielä korkeakoulujen kehittämislaki, joka tuo resursseja yliopistojen kehittämiseksi ensi budjetissa vielä 20 miljoonaa euroa lisää. Tämän lisäksi kehittämislaissa on pykälä, jonka perusteella palkkakustannusten nousu jatkuvasti kustannetaan vielä tämän päälle. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että vuosina 2002—2004 palkkakustannusten kasvun lisäksi yliopistoille on tullut 90 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Nyt sitten tulevalle kaudelle 2005—2007 palkkakustannusten lisäksi lisärahoitusta tulee 60 miljoonaa euroa.

Näiden lisäksi tietysti hallitus jatkaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan suunnattuja voimavaralisäyksiä, jotka tiede- ja teknologianeuvoston linjauksista toteutuvat yli 80 prosenttisesti. Eli on haluttu kyllä yliopistojen resursseista kantaa huolta.

Mitä tulee sitten tähän toiseen osuuteen, josta virkamiesselvitystyöryhmä on nyt esitykset luovuttanut siitä, miten opintoja voitaisiin vauhdittaa, niin siellä on lukuisa joukko erilaisia esityksiä. Nyt on paljon käyty keskustelua opintojen rajaamisesta. (Puhemies koputtaa) Se ei suinkaan ole siellä ainoana esityksenä, vaan siinä on lukuisa joukko opiskelijoita tukevia esityksiä, joilla voidaan vauhdittaa opintoja. Tämä kokonaisuus katsotaan, ja ensi vuoden alkupuolella tehdään hallituksessa linjauksia.

Arvoisa puhemies! Totean, että siinä ateriatuen osalta korjataan vain ministeri Karpelan itsensä tekemää heikennystä opiskelijoiden elintasoon, joka siis on ollut todellisuutta jo elokuusta, ja vuokrakaton osalta vastataan vain siihen todellisuuteen, missä opiskelijat tälläkin hetkellä elävät.

Sen sijaan Kurrin toimenpideohjelman selvä uusi linjaus oli lisätä lainapainotteisuutta opintotuessa. Hallitus on omalta osaltaan tiukalla menokatollaan taas rajannut opintotuen tasokorotukset ja sitä kautta köyhyyden poistamismahdollisuuden pois. Opiskeluajan pituus ei aina kuitenkaan takaa tulevia tuloja. Miten siis hallitus aikoo tulevaisuudessa taata, että julkisen sektorin korkeakoulutetuille matalapalkka-aloille löytyy myös tekijät?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Näihin työpoliittisiin kysymyksiin varmasti sitten ministeri Filatov haluaa vastata.

Opintotukeen liittyen hallitushan tekee päätökset näiden toimenpide-ehdotustensa pohjalta tuossa helmikuun loppupuolella. Mutta olen kyllä edustajan kanssa eri mieltä siitä, etteivätkö nämä selvitysmies Kurrin esittämät ehdotukset olisi opiskelijoiden asemaa parantavia, ovathan ne aivan selkeitä, positiivisia parannuksia siihen tilanteeseen, missä nykyään opiskelijat elävät.

Vielä lopuksi haluaisin sanoa, kun edustaja mainitsi tämän lainan anteeksiannon, joka on niin ikään tällainen selkeä parannusehdotus opiskelijan taloudelliseen tilanteeseen: Jos edustaja tarkoittaa sitä, että on olemassa opiskelija, joka ei missään tapauksessa halua, että hänen lainansa osaltaan annettaisiin tulevaisuudessa anteeksi, niin toki sellainenkin mahdollisuus sitten varmasti täytyy antaa. Silloin hän opiskelee pidemmällä aikavälillä hitaammin ja maksaa opintolainansa. Mutta kun meillä on opiskelija, joka haluaa (Puhemies koputtaa) vauhdikkaasti määräajassa opiskella, ja hänelle annettaisiin tällainen porkkana, että hän osan lainastaan tällöin saisi anteeksi työelämään siirtyessään, niin eihän se ole keneltäkään pois, se on silloin valtion antama porkkana, jos tällaiseen päätökseen hallitus alkuvuodesta päätyy.

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Haluaisin tähän kysymyksen toiseen osaan, joka koskee koulutustarjontaa, todeta sen, että pitää muistaa myös, että meillä on linjana pidetty ja pidetään edelleen sitä, että koulutus on maksutonta silloin, kun se johtaa perustutkintoon. Tämähän on suunnaton tulonsiirto ja etuoikeus nuorille. Meillä ei ole menty maksujen linjalle, niin kuin monissa muissa maissa on — myös näitten vauhdittamiskeskustelujen yhteydessä — siirrytty maksu- ja sakkolinjalle. Tästä on pidettävä kiinni.

Toinen, mikä meillä on tärkeä linjaus, on se, että on koulutustakuu eli että kaikki nuoret saavat koulutuspaikan ja saavat itselleen ammatin, mikä on äärimmäisen tärkeää, kun meillä tulee 2010 tilanne, jolloin meillä on suunnaton tarve ammattilaisista, valmiista kouluttautuneista ihmisistä, työmarkkinoilla, kun tämä eläkkeelle siirtyminen tapahtuu. Jos näitä ratkaisuja ryhdytään 2005 tekemään, niin käytännössä me puhumme silloin 2010 tilanteesta, (Puhemies koputtaa) johon me varaudumme.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Joka asiassa tarvitaan ilonpilaaja, ja sellainen olen nyt, mutta muistutan siitä eduskuntaa ja myöskin hallituskumppaneitani, että tämä asia liittyi keskeisesti hallituksen tärkeimpään tavoitteeseen: työllisyyden parantamiseen ja ennen kaikkea työllisyysasteen kohottamiseen, koska muuten emme selviä, emme kykene maksamaan tulevaisuuden koulutustarpeita. Kyse on silloin tästä työura-asiasta. Hallitus tulee jatkovalmisteluissaan pitämään tätä tärkeimpänä ohjenuorana. Tällä on kyettävä pidentämään työuraa myös sen alkupäästä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu sekä kohentaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ei kyllä toteudu selvitysmies Eero Kurrin esittämillä toimenpiteillä. Kurrin esityksessä korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korotus jää jälleen kerran toteutumatta, vaikka sitä ei ole korotettu kymmeneen vuoteen.

Mitä te, ministeri Karpela, aiotte tehdä opintorahan korottamiseksi, koska se on oleellinen osa myöskin tätä opintososiaalista etuutta, jolla opiskelijat pystyvät toteuttamaan täysipäiväisen opiskelun?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Haluaisin nyt ed. Drombergille muistuttaa, että kokoomus on aika monta hallitusvuotta viettänyt ja kokoomus leikkasi opintotukia vuonna 95. Kokoomus on ollut hallituksessa voimakkaan talouskasvun vuosien aikana, ja tuolloin ei tuota teidän sinänsä kaunista ajatustanne kuitenkaan toteutettu. Tämä hallitus sen sijaan on kirjannut tämän tavoitteen hallitusohjelmaansa. Kuten valtiovarainministeri sanoi, me tähtäämme siihen, että työuraa pidennetään myös sieltä alkupäästä. Minulle tulee vääjäämättä mieleen vanha sanonta, että kyllä hyvä antaa vähästäänkin, mutta paha ei kyllä paljostakaan.

Arvoisa puhemies! On epäviisasta tyrmätä ministereille jätetty selvitysmiehen esitys. Mielestäni niin ministeri Haatainen kuin ministeri Karpela ovat esittäneet näkökulmia, joista työtä voidaan jatkaa eteenpäin. Kyllä tässä on muistettava se, että tässä tavoitellaan nimenomaan opiskelijoiden motivaatiota parantavia ja valmistusajan lyhentämistä koskevia tavoitteita. Kysyisin ministeri Karpelalta tai ministeri Haataiselta, kummin vain:

Tässä on ollut tämä 2 500 euron katto, jonka jälkeen voisi saada lainat anteeksi. Se on aika hyvin asetettu. Oliko mitään muita rajoja olemassa? Siis tämä on tämän esityksen tärkein kohta opiskelijaa ajatellen. Se on populistista politiikkaa, jos täällä sitä vastustetaan.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Jos kuulin oikein, niin kysymys kuului lainan anteeksi ... (Ed. Olin: 2 500 eurosta!) — 2 500 eurosta. Tänne kuului hieman huonosti.

Selvitysmies kertoi, että tästä on käyty keskustelua opiskelijajärjestöjen kanssa hyvin aktiivisesti ja opiskelijajärjestöiltä on tullut voimakkaita toiveita siihen suuntaan, että tuo 2 500 euroa on koettu tuollaiseksi rajaksi, jonka ylimenevästä osasta siis tuo lainan anteeksianto sitten laukeaisi 30 prosentin osalta verosta suoraan tehtävällä vähennyksellä. Haluan siis alleviivata vielä, että nämä ovat selvitysmiehen toimenpide-esityksiä ja tästä kokonaisuudesta, sekä opintososiaalisesta asemasta että tutkintorakenteeseen liittyvistä kysymyksistä, tehdään kokonaisuudessaan sitten ratkaisuja tuossa helmikuun loppupuolella.

Arvoisa puhemies! Ministeri Karpela tässä viimeisessä lauseessa kyllä vähän jo viittasi tähän seuraavaan kysymykseen. Haluaisin kuitenkin tarkentaa vielä opiskelijoiden opintososiaaliseen asemaan liittyvistä asioista näin pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaisesti, millaista aikataulutusta on tarkoitus viedä eteenpäin. Haluaisin viitata tämän selvitysmiehen työhön siinä määrin, että minusta on oikein hyvä, että lähdetään jostain liikkeelle ja tehdään sellaisia pohjaesityksiä keskustelun pohjaksi.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Nämä toimenpide-esitykset lähtevät siitä, että niissähän on mukana tuo ehdotettu aika, jolloin toimenpiteet astuisivat voimaan. Osa niistä on ehdotettu tuleviksi voimaan vuonna 2005. Tämä lainan anteeksianto koskisi niitä opiskelijoita, jotka tutkintorakenneuudistuksen myötä aloittavat opiskelunsa, mikä tarkoittaisi sitten myöhempää vuotta 2009. Mutta toki on niin, että kokonaisuudesta tehdään sitten ratkaisut. Hallitus tekee ratkaisunsa tuossa alkuvuoden puolella, jolloin sitten tarkemmat aikataulut, kuinka asiassa edetään, ovat paremmin selvillä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin ensiksikin todeta sen, että silloin vuonna 1995, kun Suomi sukelsi syvään lamaan, oli kansalliset säästötalkoot ja leikattiin eläkeläisiltä, leikattiin lapsilisistä, ja olisi ollut aika erikoista, jos myös opintotuesta ei olisi tällöin leikattu. Ministeri Karpela myös jatkuvasti muistuttaa siitä, että Lipposen molempien hallitusten aikana ei olisi opintotukea parannettu. Senkin virheen haluan tässä korjata. (Ed. Takkula: Leikattiin vuonna 1995!) Kun nyt selvitysmies Kurri esittää, että 30 euroa asumistuen vuokrakatto nousisi, niin haluaisin todeta, että kun vuonna 2000 yhtenäistettiin opiskelijoitten asumislisä, niin tällöin opiskelijat, jotka tämän asumislisän parissa olivat, saivat noin 30 euron korotuksen kuukausittain vuokrakattoonsa ja joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 1999 on Lipposen kahden edellisen hallituksen aikana budjetissa ollut lisämäärärahoja opintotuen parantamiseksi. Toivon, että jatkossa ministeri Karpela myös muistaa, miten asiat todellisuudessa ovat. (Ed. Takkula: Opintorahaa leikattiin kolmekymppiä!)

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Näin varmasti on, kuten ed. Linden sanoi, että tuota vastuullista talouspolitiikkaa kukin hallitus vuorollaan pyrkii noudattamaan, niin myös tämä hallitus. Siksi haluaisinkin kysyä ed. Lindéniltä, kun tämä kokoomuksen opintotukipaketti (Ed. Lamminen: Me kysymme! — Ed. Dromberg: Toisin päin, täältä kysytään!) maksaisi noin 100 miljoonaa euroa, ja ihmettelenkin, mistä kokoomus sitten aikoo nämä 100 miljoonaa euroa oman esityksensä puitteissa löytää. Tämä selvitysmies Kurrin esitys lähtee siitä, että opintojen vauhdittuminen sekä työelämään aiemmin siirtyminen ja sitä kautta verotulojen tuonti yhteiskunnalle maksaisi pitkässä juoksussa nämä toimenpide-ehdotukset itsessään, joten odotan kyllä oppositioltakin vastuullista talouspolitiikkaa, kun näitä opintotukiuudistusehdotuksia tehdään.

Arvoisa puhemies! Koska tämä opintososiaalisen aseman parantaminen lähtee myös hallitusohjelman kirjauksesta, jossa sanotaan syyksi se, että täysipäiväisten ja suunnitelmallisten opintojen tulisi olla mahdollisia, niin tätä ei voi erottaa mielestäni millään tästä toisesta, samalla viikolla saadusta työryhmän selvityksestä, jonka ministeri Haatainen sai 9. päivänä. Siinä lähdetään opiskelijakeskeisempään suuntaan. Minusta näitä ei voi millään erottaa toisistaan, kun tavoitteena on saada nuoria ihmisiä töihin. On lähdettävä esimerkiksi koko lukuvuoden hyödyntämiseen opintoihin. Tiedämme nykypäivästä, että 7—8 kuukautta voi opiskella muutaman päivän kuukaudessa; tiedämme resurssipulan kirjoissa, tiedämme resurssipulan tietokoneissa, valvojissa, että saisi niitä tehtäviä tehdyiksi, että joku tarkistaisi niitä töitä, joita opiskelijat tekevät. Onko näillä aikataulu samanlainen ja sidotaanko nämä yhteen vai voidaanko edetä vaikka nopeutetussa aikataulussa tällä puolen?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Nämä tukitoimenpiteet, joita tämä työryhmä esittää opiskelijoiden opintojen vauhdittamiseksi, ovat kyllä todella myönteisiä. Siellä luetellaan joukko esityksiä, joilla halutaan suunnitelmallisuutta opintoihin, eli tehtäisiin jokaiselle opiskelijalle, joka aloittaa yliopistossa opinnot, oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Tästä on hyviä kokemuksia muun muassa Oulun yliopistossa saatu, ja näiden käytäntöjen käynnistäminen olisi syytä tehdä nyt kaikissa yliopistoissa. Tavoitteeksi valtaosalle näistä uudistuksista on asetettu vuosi 2005.

Tämän lisäksi tietysti on tärkeää, että opiskelijoilla on käytössään kaikki välineet ja tenttikirjoja saa ja että opetusta saa myös koko lukuvuoden ajan aina syyskuun ensimmäisestä päivästä lähtien toukokuun viimeiseen päivään saakka. Keskimääräiseksi normiajaksi on asetettu viisi vuotta. 30 prosenttia opiskelijoista valmistuu viidessä vuodessa, eli meillä on osa-aikainen (Puhemies koputtaa) opiskelukulttuuri juurtunut, ja siitä pitäisi päästä kokoaikaiseen opiskelukulttuuriin enenevässä määrin.

Arvoisa puhemies! Olen varautunut myös toiseen kysymykseen ja esittäisin mieluummin tässä yhteydessä lisäkysymyksen.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että vihdoin vihreillekin tämä kysymys tuli.

Ministeri Karpela totesi itsekin, että tämän uudistuksen on tarkoitus olla kustannusneutraali. Esimerkiksi tämä asumislisän korotus, joka on erittäin tarpeellinen, rahoitetaan järjestelmän sisältä. Opintotuki tullee loppumaan monelta opiskelijalta siinä vaiheessa, kun siirrytään syventäviin opintoihin, jotka olisivat juuri se opintojen intensiivisin vaihe. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että maisterien määrä tulee vähentymään. Kysynkin ministeri Haataiselta: Onko tässä todella tarkoitus laskea suomalaista koulutustasoa?

Ministeri Karpelalle, joka on paljon aikaisemmin puhunut lapsiperheitten puolesta, tiedoksi, että kolmasosa opiskelijoista on perheellisiä. Mitä tämä esitys tarjoaa esimerkiksi harvinaisia kieliä opiskelevalle nuorelle äidille? (Ed. Zyskowicz: Ne Karpelan puheet on jo unohdettu heti vaalien jälkeen!)

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Nyt keskustellaan vielä työryhmän tekemistä esityksistä, jotka on meille luovutettu, ja vielä ei ole hallitus tehnyt linjauksia, mutta tämä työryhmäkin on näissä omissa esityksissään kyllä ottanut huomioon nämä pehmentävät tekijät eli sairastumisen ja perheenlisäyksen silloin, kun keskustellaan opiskeluajan rajaamisesta. Ei tämä työryhmäkään ole esittänyt mitään sellaista aikaan sidottua tiukkaa leikkuria, vaan tavallaan pistänyt sinne tämmöistä pakotetta opiskelijallekin sitoutua tiettyyn opiskeluaikaan.

Jollain tavalla tätä opiskelua yliopistoissa pitää voida jäntevöittää. Ei voida lähteä siitä, että yliopistot resursoidaan ensin kokopäivätoimiseen opiskeluun, mutta sitten siellä suoritetaan opintoja puolipäiväisesti. Jotain tälle on tehtävä. Ne lääkkeet, valikoima, on meille nyt annettu eteen ja näistä tullaan valitsemaan ne parhaat ja sellaiset, jotka palvelevat sitä, että opiskelijat valmistuvat, mutta jotka tarjoavat myös opiskelijalle (Puhemies koputtaa) velvoitetta sitoutua opintoihin ja tiettyyn aikajänteeseen opintojensa suhteen.

Arvoisa herra puhemies! Suurin pettymys Kurrin esityksessä oli se, että siihen ei todellakaan sisälly esitystä opintorahan nostamisesta. (Ed. Zyskowicz: Toisin kuin kepu vaaleissa lupasi!) Kun tästä opintotuen kehittämisestä kysyttiin täällä salissa taannoin, kulttuuriministeri Karpela sanoi, että opintotukeen kuuluu raha, laina, asumislisä ja ateriatuki. Kysynkin nyt, kun silloin ette ollut valmis vastaamaan, oletteko nyt valmis vastaamaan eduskunnalle, aiotteko te esittää opintorahan korotusta. Onko se tulossa vai ei? Jos ei se tule, niin sanon kyllä tässä, että kyllä opintotuki jää aika torsoksi, jos opintorahaan ei korotusta tule.

Näistä kokoomuksen malleista: Kyllä me kokoomuksessa olemme, arvoisa ministeri, valmiita teille vastaamaan. Me voimme antaa vaikka vähän tukiopetusta ja kertoa, minkälainen meidän mallimme on, ja siihen todellakin sisältyy opintorahan korotus. (Ed. Takkula: Te leikkasitte 30 markkaa!) Esitämme myöskin tasapainotetun mallin budjettiin, että se tulee rahoitettua.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Toki me voimme sitten toisillemme tukiopetusta antaa, jos siltä tuntuu. Tuo kokoomuksen malli nyt vaan sattuu maksamaan sellaiset 100 miljoonaa euroa, joka on aika paljon. Valtiontalouden puitteet toki pitää ottaa huomioon. (Ed. Lindén: Valtaosa on menetettyjä verotuloja!)

Kuten sanoin, nuo elementit edelleenkin kuuluvat näiden toimenpide-ehdotusten mukaan opintotukeen. Tuolloin minulta kysyttiin sitä, ollaanko joitakin elementtejä kenties sitten kokonaan unohtamassa, ja vastasin, että itse pitäisin tärkeänä sitä, että nuo elementit opintotuessa säilyisivät.

Mitä tulee sitten näihin säästöihin, joita opintojen vauhdittuminen yhteiskunnalle tuo, ja ateriatukeen, josta aikaisemmin täällä kysyttiin, niin toki ne tuovat kustannuksia, jos tällaisiin ratkaisuihin päädytään, vuokrakaton korottamiseen jne., mutta samalla pitää muistaa, että toki tuo opintojen vauhdittuminen sekä työelämään siirtymisen aientuminen (Puhemies koputtaa) toisaalta ovat yhteiskunnalle erittäin myönteisiä asioita. (Ed. Dromberg: Saadaanko lisää opintorahaa?) — Ratkaisut tämän suhteen tullaan tekemään myöhemmin, ja pidän tärkeänä toki sitä, että molemmat tavoitteet, sekä opiskelijoiden opintososiaalinen asema että opiskeluiden vauhdittuminen, tulevat otetuiksi huomioon.