Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tämä on eräs niistä runsaista muutoksista, joita on tehty työttömyysturvaan ja siihen liittyviin pelisääntöihin. Nyt tämä on aika lailla ikävä sen takia, että tämän kokonaisvaikutus on 50 miljoonaa euroa jakaantuen niin, että kutakuinkin puolet menee tähän korotetun ansio-osan laskemiseen ja sitten puolet tähän työttömyysturvan korkeampien työttömyyspäivärahojen, ansiosidonnaisten päivärahojen, laskentaperusteen muuttamiseen.

Tämä muutos koskee aika isoa työttömien joukkoa. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että korotettua ansio-osaa maksetaan määräaikaisesti pitkän työuran tehneelle tai työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuvalle. Korotettua ansio-osaa maksettiin 2013 työuran päätyttyä 15 500 työnhakijalle ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta noin 37 000 työnhakijalle. Tämän korotetun ansio-osan leikkaaminen on siinä mielessä ikävää, että se koskee myöskin pienituloisia.

Ihmettelen sitä, että kun työttömyysturvaan yritetään saada joitain parannuksia, niin se on hyvin pitkä ja kivulias kolmikantainen valmisteluprosessi, mutta nyt sekä SAK että STTK toteavat omissa valiokunnalle antamissaan lausunnoissa, että nyt tämä on saneltu yksipuolisesti ja heidät on ohitettu kokonaan tämän asian valmistelussa. Silloin kun parannetaan työttömien etuja ja valmistellaan niitä, niin se on hyvin vaikea prosessi, mutta leikkaus onnistuu tuosta vain. Nyt kannattaa muistaa, että on tehty muita työttömien asemaa heikentäviä päätöksiä: esimerkiksi nuorten työttömyysturvan kestoa on lyhennetty lyhyen työurakokemuksen perusteella, sanktiot ovat osin koventuneet, ja on tehty myöskin indeksimuutoksia. Näiden kokonaisvaikutus pitäisi työttömän kohdalta arvioida.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Työttömyysturvan leikkaaminen 50 miljoonalla eurolla on valmisteltu neuvottelematta työmarkkinajärjestöjen kanssa, vaikka kolmikantainen valmistelu työttömyysturvaetuuksia koskevissa asioissa on perinteisesti ollut tapana. Lisäksi esityksen vaikutukset on varsin puutteellisesti arvioitu. Esityksen vaikutuksista muun muassa ostovoimaan tai muihin tukiin ei ole esitetty arvioita. Päätös on siis kaikin puolin huonosti valmisteltu. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnonkaan mukaan päätökselle ei myöskään löydy työvoimapoliittisia perusteita.

Työttömyysturvajärjestelmää on muutettu viime vuosina useaan otteeseen, ja nyt esitetyt leikkaukset kohdistuisivat niihin etuuksiin, joita hallitus juuri korotti vuoden 2014 alussa. Hallitus johtaa maata vaikeasti ennustettavalla tavalla, ja päätökset poukkoilevat edestakaisin. Työttömyysturvajärjestelmän uskottavuus rapautuu, ja kansalaisten mahdollisuudet hahmottaa järjestelmää vaikeutuvat.

Arvoisa puhemies! Työttömyyspäivärahamenoista säästäminen toteutetaan ansiopäivärahan ja korotetun ansio-osan tasoja alentamalla. Tämä on mielestämme kohtuutonta, varsinkin tässä vaikeassa taloustilanteessa, sillä ansiosidonnainen työttömyysturva on tarkoitettu tasoittamaan äkillisen työttömyyden aiheuttamia taloudellisia seurauksia. Korotetun ansiopäivärahan alentaminen kohdistuu kaikkiin ansiosidonnaista päivärahaa saaviin, joten se alentaa merkittävästi myös pienipalkkaisen korotettua ansio-osaa.

Säästöpäätös on huonosti valmisteltu, arviot päätöksen kokonaistaloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista puuttuvat, eikä työttömyysturvan heikentämiselle ole työvoimapoliittisia perusteita. Näin ollen perussuomalaiset eivät näe syytä, miksi työttömien toimeentuloa pitäisi tällä tavoin heikentää. Mielestämme on myös kohtuutonta, että hallitus hyökkää säästötalkoissaan työttömien kimppuun, vaikka on itse omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tulevat hallituksen esityksen toisessa käsittelyssä esittämään, että lakiehdotukset hylätään.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä tavoitellaan 50 miljoonan euron säästöä työttömyyspäivärahamenoista. Säästöt toteutetaan ansiopäivärahan ja korotetun ansio-osan tasoja alentamalla. Tässä taloustilanteessa tehty heikennys työttömyysturvaetuuksiin on perussuomalaisten mielestä kohtuuton, sillä ansiosidonnainen työttömyysturva on tarkoitettu tasoittamaan äkillisen työttömyyden aiheuttamia taloudellisia seurauksia. Korotetun ansiopäivärahan alentaminen kohdistuu kaikkiin ansiosidonnaista päivärahaa saaviin ja näin ollen vaikuttaa alentavasti myös pienipalkkaisten korotettuun ansio-osaan.

Työttömyys jo itsessään aiheuttaa moninaisia muutoksia ja ongelmia toimeentulon suhteen, ja tämän vuoksi on väärin, että hallitus esityksellään heikentää entisestään työttömien toimeentuloa. Esityksen vaikutukset on puutteellisesti arvioitu. Esityksen vaikutukset ostovoimaan tai muihin tukiin ovat jääneet arvioimatta. Kaiken kaikkiaan voi todeta esityksen olevan huonosti valmisteltu, ja siitä puuttuvat kokonaistaloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan päätökselle ei myöskään löydy työvoimapoliittisia perusteita.

Nämä seikat huomioiden perussuomalaiset jättivät sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön vastalauseen, jossa esitämme lakiehdotuksen hylkäämistä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä toteutetaan hallituksen päättämä 50 miljoonan euron säästö työttömyyspäivärahamenoissa. Ansiopäivärahaa muutetaan niin, että työttömyysturvan ansio-osa alenee, kun työttömyyttä edeltävä palkka on yli 3 115 euroa kuukaudessa. Lisäksi työllistämistä edistävien palvelujen ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä 90 päivältä maksettavaa korotettua ansio-osaa alennetaan.

Säästöjen yhteydessä olemme monesti toistaneet, että vaikeassa taloustilanteessa lähes joka asiasta on pitänyt leikata ja säästökohteet ovat etenkin sosiaali- ja terveysministeriön alalla olleet vain huonoja ja vielä huonompia. Voi sanoa, että tämä on esimerkki huonosta säästökohteesta, joka kuitenkin on parempi kuin esimerkiksi tasainen leikkaus kaikesta työttömyysturvasta ja minimiturvasta. Nyt leikkaus kohdistuu osittain enemmän tienaaviin ihmisiin, vaikkakin työttömyyden kohdatessa jokainen ihminen on ikävässä ja vaikeassa tilanteessa ja toimeentulo pienenee aina. Kuten hyvin tiedämme, meidän ansiopäivärahamme taso ei ole mitenkään suuri etenkään pohjoismaisessa vertailussa.

Arvoisa puhemies! Kun nyt kuitenkin säästöä haetaan, leikkaus toteutetaan siten, että niin kutsuttua taitekohtaa, jonka ylityksen jälkeen päiväraha karttuu pienemmällä osuudella, alennetaan nykyisestä. Esityksen mukaan taitekohta alenee nykyisestä 3 445 eurosta 3 115 euroon. Ansioturvan kertymäprosentti tällä välillä alenee 45:stä 20 prosenttiin. Suurin leikkaus kohdistuu yli 3 343 euroa palkkaa saaviin. Enimmillään leikkaus on noin 82 euroa kuukaudessa.

Säästöesityksen toinen kohta eli päivärahan korotetun ansio-osan alentaminen kohdistuu sen sijaan tuloista riippumatta kaikkiin korotettua ansio-osaa saaviin, riippumatta päivärahan perusteena olevista tuloista. Hallituksen tavoite oli kohdentaa säästö vain korkeimpia päivärahoja saaviin, joten voi sanoa, että hallituksen esitys on hallituksen tavoitteitten vastainen. Säästöesitys ei ole ongelmallinen pelkästään tästä syystä, vaan myös siksi, että työttömyysturvan kannustavuus työllistymisen edistämisessä heikkenee. Ongelma on myös se, että kun tavoitteemme koko hallituskauden ajan on ollut yksinkertaistaa ja jouduttaa työttömyysturvan toimeenpanoa, nyt nämä muutokset vaikeuttavat asiakkaiden neuvontaa ja ohjausta eivätkä ne myöskään lisää luottamusta järjestelmäämme.

Arvoisa puhemies! Pienimmät ansiopäivärahat ovat niin pieniä, että vähäisetkin leikkaukset saattavat pudottaa ihmisen toimeentulotuen asiakkaaksi. Jos päiväraha on noin 1 000 euroa kuussa, korotusosan alennus on noin 50 euroa kuukaudessa. Tällainen leikkaus on suuri, kun päiväraha on pieni. Sosiaaliturvan pitäisi turvata syyperusteisten ensisijaisten etuuksien taso niin, että se riittää päivittäiseen elämään ja toimeentulotuella ainoastaan paikataan tilapäisiä toimeentulovaikeuksia. Meillä on nyt ollut liikaa esityksiä, joissa todetaan, että toimeentulotuen tarve saattaa lisääntyä esityksen myötä. Tämä on nurinkurista ja väärää sosiaalipolitiikkaa.

Jos jotain myönteistä esityksestä hakee, niin uusia laskentasääntöjä sovelletaan niihin, jotka täyttävät työssäoloehdon ja joiden päiväraha lasketaan uudelleen vuonna 2015 tai myöhemmin. Näin leikkaus ei kohdistu nyt maksussa oleviin päivärahoihin.

Kaiken kaikkiaan tuen tätä hallituksen esitystä vastentahtoisesti, mutta katson, että tämä on osa kokonaisuutta, jossa on tehty kipeitä leikkauksia moniin eri kohteisiin, ja siinä mittakaavassa ihmisten arkiseen sosiaaliturvaan on kohdistunut lopulta melkoisen vähäiset säästöt, kylläkin monelle hyvin kipeät.

Kuitenkin on syytä kyseenalaistaa tämän säästön järkevyys. Kuten valiokunnan mietinnössäkin toteamme, esityksen kokonaisvaikutukset olisi pitänyt arvioida kattavasti, koska tällaiset perusturvan leikkaukset ovat helposti pois ihmisten päivittäisestä kuluttamisesta. Näin säästöt saattavat kääntyä koko talouskehitystä vastaan ja näivettää kotimaista kysyntää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Piti tulla oikein tänne [puhujakorokkeelle] saakka, kun ei voinut olla varma, kuinka tässä innostuu.

Edustaja Kiljunen käytti erinomaisen puheenvuoron — tai melkein erinomaisen. Olen hänen esittämästään kritiikistä kutakuinkin täsmälleen samaa mieltä.

Siinä vaiheessa, kun vasemmistoliitto oli vielä hallituksessa ja kun säästöjä etsittiin, totesimme, että voimme vaivoin hyväksyä työttömyysturvaan kohdistuvan leikkauksen, kun se toteutetaan siten kuin osa tästä lakiesityksestä esittää, eli taitekohtaa alennetaan. Siihen oli perusteluna näitten sinänsä vähän kyseenalaisten valtionta-loudellisten syitten lisäksi tietenkin se problematiikka, joka liittyy perusturvan ja ansioturvan kytkentään työttömyysturvan osalta. Kun hallitus päätti korottaa perusturvaa 100:lla tai oikeammin 120 eurolla, niin siinä yhteydessä korkeinta ansioturvaa saavat saivat yli 200 euron korotuksen. Sitä ei voi oikein hyvällä tahdollakaan pitää — en nyt sano "hyväksyttävänä", mutta käyttäisinkö siinä tilanteessa ilmausta "sopiva" — sopivana, koska sitä rahaa, joka oli varattu nimenomaan perusturvan parantamiseen, olisi pitänyt enemmän käyttää sinne perusturvan puolelle kuin ansioturvan puolelle. Eli tästä lähtökohdasta siis olimme hallituksessa ollessamme valmiita tämän hyväksymään. Sitten tuli viimekeväinen kehysriihi, jossa hallitus muutti siihen asti perusturvan, työttömyysturvankin, osalta ihan hyvää linjaansa ja siirtyi sitten niihin leikkauksiin, joita tässä nyt käsitellään ja joita tässä salissa on käsitelty enemmältikin tämän syksyn aikana, ja lisäsi — siis nyt tämän taitekohdan alentamisen lisäksi lisäsi — tähän lakiesitykseen tämän korotetun ansio-osan leikkauksen, joka siis kohdistuu kaikkiin ansioturvaa saaviin työttömiin, myöskin niihin, jotka saavat kaikkein matalinta ansioturvaa.

Tämä nyt kyllä jatkaa tämän hallituksen käsittämätöntä linjaa puheisiin nähden, kun ollaan sitä mieltä, erityisesti hallituspuolue kokoomus, että ihmisiä pitäisi kannustaa työntekoon. Pitäisi kannustaa niin, että ihmiset pääsisivät pois ensinnäkin tältä viimesijaiselta eli toimeentulotuelta ja mielellään sitten myöskin työttömyysturvalta eli pääsisivät töihin. Sitä vartenhan tämä korotettu ansio-osa on aikanaan säädetty. Ministeri Ihalainen muusta yhteydestä varmaan voi tämän vahvistaa, mutta nyt tätä kannustavaa — siis sehän on todellakin ihan aidosti kannustava elementti ollut — elementtiä leikataan. Leikkaus siltä osin kohdistuu ansiosidonnaisen turvan varassa olevista kaikkein vähimmän turvan varassa oleviin. En voi mitenkään ymmärtää tätä logiikkaa, enkä tietenkään hyväksy tätä leikkausta ikään kuin leikkauksena.

Tästä syystä tulen jatkossa tekemään tämän pykälämuutosesityksen, jolla siis tämä korotetun ansio-osan leikkaus torjutaan. Jos se ei tule menemään läpi, niin sitten vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee yhtymään täällä toisten toimesta jo mainittuihin hylkäysesityksiin. Mutta, toverit sosialidemokraatit, tehän voitte pitää huolen siitä, että meidän ei tarvitse turvautua hylkäysesitykseen, olemalla siinä äänestyksessäkin sitä mieltä, mitä edustaja Kiljunen oli tässä puheenvuorossaan, että tämä on todella huono esitys, ja eihän se nyt ansaitse mitään muuta kohtelua kuin sen kaatamisen. Sitten voimme vakavasti harkita, että tuemme hallitusta tämän taitekohdan alentamisen osalta, mutta ei muuten.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Mietin tuossa ennen edustaja Virtasen puhetta, että vieläköhän on niin, että vasemmistoliitolla on sitten toinen jalka vielä hallituksen ovenraossa ja toinen jalka tukevasti ilmassa, mutta edustaja Virtasen puheenvuoro selvensi kyllä näitä hänen ja varmaan vasemmistoliiton ryhmän lin- jauksia.

Tässä esityksessä iso ongelma on se, jos ajatellaan koko hallituksen esitystä, että se rappaa myöskin pienituloisia työttömiä, joiden ansiosidonnaisen turvan ansiotaso ei ole kauhean korkea. Mutta sitten kun minä mietin, keitä kaikkia tämä korotetun ansio-osan leikkaus koskee, niin esimerkiksi vuosi sitten säännöllisen työajan keskimääräinen kuukausiansio terveyspalvelualalla oli melkein eurolleen sen, mitä on nytten tämä uusi 3 100 euron taitekohta tuossa laskentaperusteessa. Joka tapauksessa, kun henkilö joutuu työttömäksi, hän saa nyt tämän muutoksen jälkeen kaksinkertaisen rangaistuksen eli hän joutuu pois siitä työstä, tulotaso putoaa reilusti ja hän putoaa vieläpä heikommalle työttömyysturvalle kuin aiemmin. Kokonaisuudessaan, niin kuin sanottiin, myöskin toimeentulotukimenot tulevat varmasti tämän muutoksen myötä kasvamaan.

Itse pelkään, että tämä muutos valmistelee jatkoa työttömyysturvan suhteen, siksi painavia puheenvuoroja on käytetty työttömyysturvan keston rajaamisesta, työttömyyskorvaustason porrastamisesta. Ja näitä työttömyysturvan legitimiteettiä, hyväksyttävyyttä, murentavia toimiahan on tehty pitkin matkaa, usean vuoden ajan.