Janne Sankelo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013—2015. Verohallinnolta saadun tulkinnan mukaan tämä sinänsä hyvä esitys ei pidä sisällään turkistaloutta ja alaa harjoittavat eivät sisälly lain soveltamisalaan. Tämän johdosta minä ja muut allekirjoittaneet olemme tehneet tämän lakialoitteen.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset tarhaajat ovat viime vuosina tehneet mittavia investointeja tuotantolaitoksiinsa. Investointihalukkuuteen on ollut pääasiallisesti neljä syytä.

Kun uudet turkiseläinten pitoa koskevat määräykset astuivat 1.1.2011 voimaan, monet turkistarhaajat joutuivat uusimaan häkkejään. Eläintiheyden harvetessa uusien määräysten myötä kasvatuskapasiteettia oli lisättävä, jotta eläinten määrästä ei jouduttaisi tinkimään.

Turkisalalla on käynnissä rakennemuutos. Turkistilojen määrä vähenee, mutta tuotantovolyymi säilyy entisellään. Tämä edellyttää investointeja.

Turkisnahkojen nykyistä korkeaa hintatasoa edelsi seitsemän vuoden jakso, jolloin erityisesti ketunnahkojen hinta oli alhainen. Siitä aiheutui patoutuneita investointitarpeita.

Turkisnahoilla on tällä hetkellä kysyntää maailmanmarkkinoilla. Markkinaosuuksien lisäämiseksi turkiseläinten kasvatusta Suomessa ollaan laajentamassa. Alalle hakeutuu uusia yrittäjiä muun muassa sianlihan tuotannosta. Tämä tuotantoala ei valitettavasti tällä hetkellä ole riittävän kannattava.

Voimakkaat hintavaihtelut ovat tunnusomaisia turkisalalle. Mahdollisuus korotettuihin poistoihin kohentaisi yritysten taloudellista tilannetta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Monet tarhaajat käyttävät investointeihin nahkojen myynnistä saatavaa kassavirtaa eivätkä hae lainaa rahoitustarpeisiinsa. Varjotaloihin sijoitettujen varojen poistoprosentti on nykyään 20. Korkeampi poistoprosentti suosisi suuria investointeja tehneitä yrityksiä lyhyellä aikavälillä vapauttamalla mahdollisimman paljon pääomaa laajennuksiin. Pitkällä tähtäimellä yritysten taloudellinen asema vahvistuisi kestämään alhaisten hintojen kausia.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan toisaalla on valmisteltu kansalaisaloitetta turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa. Mielestäni juupas—eipäs-asetelman sijaan on syytä miettiä, miten meidän kansantaloudellemme tärkeää elinkeinoa voitaisiin kehittää. Ala tuottaa vientituloja vuosittain 400 miljoonaa euroa. Tämä ei haastavassa valtiontalouden tilanteessa ole vähämerkityksellinen asia. Elinkeinolla on merkittävät työllisyysvaikutukset. Monilla paikkakunnilla laadukkaita peruspalveluja ylläpidetään turkisalan tuottamilla verotuloilla.

Viimeisten tutkimusten mukaan suomalaiset antavat vahvan tukensa turkisalalle. Turkisten kysyntä maailmalla on vakiintunutta. Mikäli Suomi ei turkiksia toisi markkinoille, joku muu maa ne tuottaisi. Niissä eläinten hyvinvointi ei ole samassa asemassa kuin meillä Suomessa.

Arvoisa puhemies! Toivon aloitteelleni laajaa parlamentaarista tukea. Turvataan suomalainen hyvinvointi ja annetaan ihmisten tehdä työtä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag kommer denna gång att hålla merparten av mitt tal på svenska för att undvika upprepningar med ledamot Sankelo.

Pälsbranschen har som näringsgren varit hårt utsatt under de här senaste decennierna. Näringen har otaliga gånger dömts ut av olika förståsigpåare. Under flera års tid i början av 2000-talet kämpade pälsnäringen med stora lönsamhetsproblem. Det ledde till att många farmare slutade. En del hade ekonomisk möjlighet att avsluta verksamheten, medan andra var tvungna att avsluta verksamheten endera genom konkurs eller skuldsanering. Men det fanns också sådana som ännu fortsatte kampen, av vilka de flesta i det läget egentligen inte hade något annat val.

Enligt en rapport som sammanställts av Pellervos ekonomiska forskningsinstitut har pälsnäringen en avgörande betydelse för skatteintäkterna i många kommuner. År 2011 uppgick den totala skattesumman som näringen inbringade till närmare 60 miljoner euro. I förhållande till hela landets budget är andelen inte så stor, men när det gäller de kommuner där pälsnäringen verkar är summorna högst betydande. Vad kan man få för 60 miljoner euro? Låt mig ta ett exempel: löne- och socialkostnaderna för uppskattningsvis 1 400 vårdare utgör samma summa, cirka 60 miljoner euro.

Regeringsprogrammet berör pälsbranschen kort i två meningar. Först en kraftig formulering om att regeringen fortfarande stöder utvecklingen av pälsproduktionen som en ansvarstagande näringsgren. Bra formulering! Men sedan en lite luddig skrivelse som väcker oroande tankar: regeringen utreder möjligheterna att stöda en frivillig övergång från pälsdjursuppfödning till någon annan näringsgren.

Värderade talman! Tyvärr så är ju inte alla glada över pälsnäringens positiva utveckling. Den pågående namninsamlingen till förmån för ett medborgarinitiativ genom vilket man strävar till ett totalförbud av pälsnäringen samlade in drygt 60 000 namn. Medborgarinitiativ borde syfta till utveckling i stället för avveckling. Dagens Finland behöver alla sina lagliga näringsgrenar ifall vi ska klara av att uppehålla välfärdssamhället.

Statsrådet har avgett regeringens lagförslag till riksdagen som gäller förhöjd skatteavdragsrätt för produktionsinvesteringar under åren 2013—2015. Enligt skattestyrelsens tolkning skulle pälsnäringen inte omfattas av detta lagförslag. Pälsfarmarna har under de senaste åren varit tvungna att göra stora investeringar, bland annat förnyat bursystem för djuren.

På samma sätt som jordbruket så står pälsnäringen inför en strukturomvandling. Antalet pälsfarmer minskar samtidigt som produktionsvolymerna ska hållas på samma nivå. Men eftersom pälsnäringen är ytterst konjunkturskänslig skulle förhöjd avdragsrätt betjäna investeringarna i branschen både på kortare och längre sikt. Därför hoppas också vi som undertecknat motionen att regeringen tar det här lagförslaget på allvar.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana vielä suomeksi. Turkisala on paradoksaalinen siinä mielessä, että alalla menee tällä hetkellä hyvin ja Suomeen tulvii satoja miljoonia euroja puhdasta vientituloa. Turkisala takaa leivän tuhansille maaseudun ihmisille, ja sen maksamilla verovaroilla ylläpidetään hyvinvointiyhteiskuntaamme. 2000-luvun alussa elinkeino taisteli olemassaolostaan kannattavuusongelmien takia. Voimakkaat hintavaihtelut ovat tunnusomaisia turkisalalle.

Me lakialoitteen allekirjoittajat toteamme: mahdollisuus korotettuihin poistoihin kohentaisi yritysten taloudellista tilannetta, ja pitkällä tähtäimellä yritysten taloudellinen asema vahvistuisi kestämään myös alhaisten hintojen kausia. Siksi toivomme, että hallitus suhtautuisi positiivisesti tähän lakialoitteeseen.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Turkistarhaus ja turkistarhausteollisuus ovat erittäin merkittävä vientitulojen lähde, niin kuin tuli äsken esille, noin 400 miljoonaa euroa viime vuonna, ja kasvuvaraa on ilmeisesti melko lailla.

Kysyntä maailmalla, erityisesti Kaukoidässä, turkiksille, erityisesti suomalaiselle turkikselle, on suuri, ja siinä mielessä on hyvä, että siellä halutaan meidän tuotteitamme ostaa. Kun puhutaan potentiaalisesta alan lakkauttamisesta tai suitsimisesta, niin kannattaa muistaa se, minkä esimerkiksi edustaja Sankelo toi esiin, että muualla turkiseläimillä voi olla huomattavasti huonommat olosuhteet elämälleen kuin Suomessa.

Kaikki me tiedämme, että Suomi elää vientituloista, ja viennin kasvun eteen meidän on tehtävä kaikki mahdollinen työ, ja jos me tällä tavoin voimme auttaa jotain teollisuudenalaa siten, ettei valtiolle aiheudu suoranaisia kuluja vaan helpotetaan toimintaedellytyksiä, niin miksi emme näin tekisi? Innovatiivisuutta tarvitaan. Mitä paremmin vienti vetää, mitä aktiivisempi talous meillä Suomessa on, sen paremmin meillä menee, sitä enemmän meillä on ihmisillä töitä erityisesti maaseudulla, missä turkistarhausta harjoitetaan. Siellä niitä työpaikkoja ei liiemmälti muutoin ole, ja näin me saamme niitä vientituloja, joilla rahoitetaan sitä hyvinvointiyhteiskuntaa, jota me kaikki täällä arvostamme.

Mats  Nylund  /r:

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Lakialoite on erittäin kannatettava. Se on johdonmukainen, ja se ottaa tukea meidän hallitusohjelmastamme, joka sanoo, kuten edustaja Östman myös sanoi, että hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona. Se tulee hyvään aikaan, ja se tukee myös turkiseläinten hyvinvoinnin edistämistä. Aivan kuten ensimmäinen allekirjoittaja edustaja Sankelo sanoi, on tehty ja tulee tehtäväksi suuria investointeja nimenomaan suurentamalla häkkikokoa.

Värderade talman! Pälsnäringen är en ytterst viktig landsbygdsnäring. Vi har redan hört om hur stora pengar den inbringar till landsbygden och vi ska också komma ihåg att näringen har satsat stora pengar på att förbättra djuskyddet de här senaste åren. Man har certifierat farmerna och den här utvecklingen fortsätter. Det betyder att de pälsdjur som uppföds i Finland antagligen uppföds på den bästa platsen i världen för tillfället. Det här ger grund för ett fortsatt starkt stöd för näringen. Som avslutning, pälsnäringen är en framtidsnäring. Den ska stödas och sporras precis som regeringsprogrammet förutsäger, och det här lagförslaget är ett steg i rätt riktning.

Lasse  Hautala  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Sankelon ja 27 muun kansanedustajan tekemä aloite tuotannollisten investointien väliaikaisista korotetuista poistoista osoitettuna turkistuotantoon on kannatettava aloite.

Tämä aloite toteutuessaan helpottaisi yritysten taloudellista tilannetta ja antaisi mahdollisuuden myöskin kehittää yrityksiä. On huomionarvoista se, että monet tarhaajat käyttävät investointeihin nahkojen myynnistä saatavaa kassavirtaa eivätkä hae lainaa rahoitustarpeisiin, ja tämä aloitehan nimenomaan tarkoittaisi sitä, että ei tarvitsisi hankkia ulkopuolista rahoitusta vaan hyöty tulisi poistojen kautta.

Turkistuotanto on erityisesti Pohjanmaan suunnalla elikkä Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan maakunnissa tärkeä elinkeino. Turkistuotanto työllistää Suomessa noin 17 500 henkeä, joista suoraan vajaa 4 400 työntekijää runsaalla tuhannella turkistarhalla. Välillisten työpaikkojen määrä on yli 13 000. Alueellisesti tuotanto on todella merkittävä, niin kuin mainitsin, Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, ja huomionarvoista on se, että turkistuotanto on tuotantotoimintaa, joka ei saa erillistä valtion tukea.

Turkisala on merkittävää vientitoimintaa, ja vientiinhän nahoista menee 98 prosenttia, ja kuten täällä jo aikaisemmin pidetyistä puheenvuoroista kuulimme, niin vientitulot ovat lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Suomi on arvostettu turkistuotantomaa myöskin kansainvälisesti, ja tämä, että suomalaiset turkikset käyvät maailmalla hyvin kaupaksi, on siitä selkeä osoitus.

Tärkeää on myös se, että huomioidaan, että turkistuotanto hyödyntää eläinten rehussa muusta elintarviketuotannosta syntyviä sivutuotteita. Kotimainen teurasjäte päätyy merkittävältä osin turkiseläinten hyödyksi, ja lisäksi rehuna hyödynnetään muun muassa silakkaa, jota elinkeino käyttää niin paljon, että sillä on merkitystä jopa Itämeren tilan parantamisessa.

Mielestäni turkisten laatu kertoo eläinten olosuhteista eniten. Hyvä laatu on turkistuottajien tavoite, ja se toteutuu hyvillä, siisteillä olosuhteilla ja eläinten terveydestä huolehtimalla. Niitä noudattavat kaikki tunnolliset turkistuottajat, ja se näkyy suomalaisten turkisten hyvässä kysynnässä ulkomailla, ja nimenomaan tämä aloite toteutuessaan tulisi parantamaan ja edistämään yhä enempi turkiseläinten hyvinvointia ja myöskin parantamaan laatua.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! On helppo olla samaa mieltä näitten edellisten edustajaveljien kanssa. Tämä edustaja Sankelon tekemä aloite, jonka olen myös itse allekirjoittanut, on erittäin kannatettava.

Turkistarhaus on tärkeä, laillinen ja työllistävä elinkeino vientivetoisella Pohjanmaalla ja myös koko maassa. Tarhaajat ovat investoineet muun muassa eläinten olosuhteiden parantamiseen uusien määräysten mukaisesti, kuten tässä jo tuli esille.

Arvoisa puhemies! Aloite on hyvin perusteltu, ja on perusteltua, että myös turkistarhaajat saavat korotetun poisto-oikeuden.

Maria Lohela /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo totesi, että turkistarhaus on kansantaloudelle tärkeä ala ja että sillä on työllisyydelle merkittävä osa, ja en sinänsä kyllä kiistä näitä taloudellisia seikkoja enkä edes tämän aloitteen tarkoitusta.

Edustaja Sankelo viittasi puheessaan myös tulossa olevaan kansalaisaloitteen käsittelyyn. Olen sitä mieltä, että turkisten tuotantoon liittyy vakavia eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. En vastusta eläinten tuotantokäyttöä sinänsä, mutta pidän tarkoituksenmukaisena sitä, että myös tuotantoeläimelle kuuluu hyvä elämä ja hyvä kuolema, enkä olen aivan vakuuttunut siitä, että olemme tätä saavuttaneet Suomessa saati sitten jossain muissa maissa turkistuotannon osalta.

Jos hallitus suhtautuu toiveiden mukaisesti positiivisesti tähän aloitteeseen, niin toivon, että edes osa sitten saatavasta taloudellisesta hyödystä kohdistuu nimenomaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Joka tapauksessa on hyvä, että se kansalaisaloite tänne käsiteltäväksi tulee, niin saadaan avoimesti sitten puhua myös turkistarhauksen eettisestä puolesta, jota ei voi rahalla mitata.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! On pakko tähän muutama sana sanoa, sillä kokoomus on selkeästi huolissaan turkistarhan ja -tarhauksen tulevaisuudesta, ja nimenomaan juuri siksi, että nyt on pian tulossa tämä ensimmäinen kansalaislakialoite turkistarhauksen kieltämiseksi.

Olisin toivonut löytyvän teidän puheestanne edes hiukan huolta turkiseläinten eettisestä hyvinvoinnista ja siitä kärsimyksestä, mitä kuitenkin eläimet joutuvat kokemaan ikänsä asuessaan, eläessään pienessä häkissä. Vuonna 2011 viimeksi Oikeutta eläimille -ryhmä kuvasi useita tapauksia ja suomalaisia tiloja, joissa turkiseläinten tuottamisen toiset kasvot tulevat hyvin esille.

Minä en ymmärrä myöskään semmoista periaatetta tai perustetta tuottaa turkiksia Suomessa, että sanotaan, että jos Suomi ei tuota turkiksia, joku muu tuottaa niitä. Tämä on vähän sama kuin perustelisi, että joku huumekauppias sanoo, että "jos minä en tuota huumeita, niin joku muu sen tuottaa ehkä huonommalla työehtosopimuksella kuin minun kanssani". Näitä perusteluita voitaisiin keksiä vaikka kuinka paljon. Ei tämmöinen ole mikään perustelu, että jos me emme tee, joku muu sen tekee.

Sinänsä liiketoiminnassa ei ole mitään moitittavaa, siinä, että me teemme liiketoimintaa. Toki sitä pitää Suomessa harjoittaa. Mutta turkisala on niin herkkä ala, että siellä ei välttämättä tätä eettisyyttä juurikaan arvosteta.

Eläimilläkin on mielestäni oikeutensa, enkä itse hyväksy sitä, että koiraeläimet elävät koko ikänsä pienessä häkissä vain sen tähden, että jotkut rouvat saavat pukea turkkinsa päällensä tai jotkut kokoomusedustajat saavat vaalitukea elinkeinoelämältä.

Turkistarhausta koskeva lainsäädäntö ei tee elinkeinotoiminnasta eettistä tai luontaista, vaan se vain mahdollistaa eläimille aiheutettavan kärsimyksen tuottamisen lain turvin.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Siinä oli edustaja Niikolta hieman erikoisia vertauksia. Olisipa mielenkiintoista, jos perussuomalaisten edustaja Reijo Hongisto olisi myös käymässä tätä keskustelua, te voisitte käydä myös sitten semmoista eduskuntaryhmän jäsenten välistä keskustelua varmaankin tämän tiimoilta.

Mutta itse tuohon asiaan voisin todeta, että turkisalahan on erittäin vahvasti kiinnittänyt huomiota eläinten hyvinvointiin ja tämän aloitteen, mikä nyt on tehty — kaksinkertainen poistomahdollisuus — ajatuksenahan on nimenomaan se, että kun ovat tulleet uudet määräykset eläinten osalta, niin me pystymme nämä kustannukset sitten hoitamaan. Mielestäni se on äärimmäisen tärkeä asia toisaalta, että tässäkin keskustelussa tuodaan tätä toista näkemystä esille.

Näissä muissa puheenvuoroissahan hyvin vahvasti tuotiin esille se elinkeinopoliittinen ulottuvuus, mikä turkistarhauksella on: se alueellinen ulottuvuus ja paikallinen ulottuvuus. Kun me puhumme siitä, että pitää kehittää alueiden vahvuuksia, se on usein semmoista jopa liturgiaa. Nyt me puhumme kyllä nimenomaan niistä asioista, ja erityisesti Pohjanmaalle tämä on keskeisen tärkeä asia.

Peter Östman /kd:

Arvoisa herra puhemies! Me saimme perussuomalaisten puheenvuoroista kuulla yhden lievästi kriittisen ja toisen aika kovastikin kriittisen puheenvuoron turkistarhausta vastaan. Onko tämä nyt sitten perussuomalaisten uusi linja, vai onko se ollut alun perin näin?

Haluaisin kuitenkin vastata. Väitän tuntevani alaa aika hyvin siinä mielessä, että lähipiirissä on heitä, joilla on aika isoja tarhoja Pohjanmaalla. Ymmärrän myöskin tuon kriittisyyden tästä eettisestä näkökulmasta, turkisala on herkkä ala. Mutta niin on politiikkakin eettisestä näkökulmasta katsottuna.

Mutta todettakoon, että kyllähän turkisalalla on tapahtunut kehitystä. Viimeisten 5 vuoden aikana he ovat tehneet isoja uudistuksia. Muun muassa heidän toimialaliittonsa jatkaa ponnistelujaan eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi sekä omavalvonnan kehittämiseksi. Ala käynnisti jo vuonna 2006 maailmassa ainutlaatuisen turkistilojen sertifiointijärjestelmän, jonka tavoitteena on turkiseläinkasvatuksen jatkuva kehittäminen.

Tällä hetkellä noin 75 prosenttia tuotannosta ja 65 prosenttia tiloista on jo sertifioituja. Suomen supituotannosta on sertifioitu jopa 94 prosenttia ja kettutuotannosta 78 prosenttia. Joten nämä luvut otan vain esimerkkeinä osoittaakseni sen, että kyllä turkisala on mukana tässä uudistusprosessissa ja haluaa pitää huolen siitä, että eläimistä pidetään hyvää huolta.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Tässä vuosien aikana on toki ollut hyvinkin monta tällaista turkisten vastaista kampanjaa käynnissä, ja kun näitä vähän täällä googlettaa, niin ihan tässä viime aikoinakin useat hallituspuolueiden edustajat, jotka tälläkin hetkellä ovat joko kansanedustajia tai ministereitä, ovat näissä olleet mukana. En nyt nimiä mainitse, kun ei taida yksikään heistä juuri tällä hetkellä olla paikalla. Mutta viitaten siihen, että perussuomalaisten ryhmässä on vähemmän kriittisiä ja enemmän kriittisiä ja jotkut jopa suhtautuvat asiaan myönteisesti, uskallan arvioida, että samanlaista hajontaa voinemme nähdä vähintäänkin keskustelussa sitten, kun se turkistarhauksen kieltämiseen tähtäävä lakialoite tulee tänne.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Kun täällä kerran kysyttiin perussuomalaisten virallista kantaa turkistarhaukseen, niin todettakoon nyt eduskunnan pöytäkirjoihin ja läsnä oleville kansanedustajille tiedoksi, että perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa lukee, että turkistarhaus on laillinen elinkeino. Sillä on merkitystä kansantaloudellemme, alueellisesti etenkin Pohjanmaalla. Perussuomalaiset eivät ole lakkauttamassa turkistarhausta, mutta eläinten hyvinvoinnista on luonnollisesti huolehdittava. Muutenhan ei synny hyvää turkista.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Niinistö kertoi edustaja Sankelolle ja edustaja Östmanille sen perussuomalaisten virallisen kannan, mikä meidän vaaliohjelmassamme on turkistarhauksesta ollut. Ymmärrän toki, että te olette huolissanne turkistarhauksesta, koska tehän asutte turkistarhan vieressä likipitäen, ja yleensä ne edustajat, jotka täällä puheenvuoroja pitävät, ymmärtävät tämän elinkeinon päälle niin sanotusti enemmän kuin me, jotka asumme täällä pääkaupunkiseudulla. Täällä ei juuri sitä elinkeinotoimintaa ole.

Mutta koko totuus ei kuitenkaan ole se, että tässä puolustetaan pelkästään elinkeinotoimintaa näitten puheitten kautta. Itse nimenomaan haluan puuttua siihen eettisyyteen. Minun eettisyyteni ei ymmärrä sitä, että joku eläin joutuu elämään häkissään koko ikänsä vain sen vuoksi, että sen nahka saadaan pukea päälle. Tämän olisin myös edustaja Östmanille heittänyt, että kristillisdemokraatit olivat huolissaan meidän eettisyydestämme. Itse olen huolissani kristillisdemokraattien eettisyydestä. Kuinka teidän mielestänne on eettistä laillisesti hyväksyä joidenkin eläinten kärsimys?

Itse kannatan sitä, että toki me parannamme tämän toimialan elinkeinotoimintaa siten, että eläinten ei tarvitse elää pienessä häkissä koko ikäänsä, eikä niille tule aiheuttaa sitä kärsimystä, mitä hyvin usein tällainen elinkeinotoiminta aiheuttaa. Siitä huolimatta, että ponnisteluja tehdään turkistarhauksen parantamiseksi, itse olen kuitenkin sitä mieltä, että mielestäni Suomessa turkistarhaus olisi syytä kokonaan lopettaa.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Niinistöä selventävästä puheenvuorosta, että tämä on perussuomalaisten virallinen linja. Se on hyvä näin, mutta kunnioitan myöskin edustaja Niikon tulkintoja eettisyydestä. Meillähän on jokaisella oikeus tehdä omia tulkintoja, onko jokin elinkeino eettisesti kestävällä pohjalla vai ei.

Haluaisin nyt kuitenkin, että edustajat kiinnittäisivät huomionsa myös siihen, mihin tämä lakialoite todellisuudessa tähtää. Korottamalla tätä vähennysoikeutta tähdätään siihen, että nämä yritykset voisivat investoida muun muassa uusimalla ja rakentamalla isompia häkkejä. Kyllähän tämä tavoite on hyvä. Ihan lähiaikoina tulee toinenkin lakialoite, joka koskee turkisalaa ja nimenomaan eläinten hyvinvointia. Me haluamme myös, me pohjalaiset kansanedustajat, täällä pitää huolta siitä, että tämä elinkeino hoitaa jatkossakin eläimiä hyvin.

Janne  Sankelo  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen myös tyytyväinen siihen, että perussuomalaisten virallinen kanta tuli tässä myös kristallinkirkkaasti selvitetyksi. Haluaisin myös muistuttaa siitä, että turkisala on osoittanut viimeisten vuosien aikana merkittävää avoimuutta ja yhteistyökykyä. He toivottavat lämpimästi avointen ovien päivinä ihmisiä tutustumaan tähän elinkeinoon, ja sitä kautta ehkä ennakkoluulotkin sitten hälvenevät. Mutta edustaja Niikolle haluan vielä kertoa sen, että pohjalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus, ja arvostan myös sitä, että ihmisillä on erilaisia eettisiä näkemyksiä, ja on hyvä, että ne reilusti täällä arvokkaassa demokratiaympäristössä tuodaan esille. Itse olen tosiaankin asunut ja elänyt niissä ympäristöissä, joissa tätä elinkeinoa harjoitetaan, ja tunnen ne ihmiset, jotka tätä työtä tekevät. Tiedän, että he tekevät vilpittömästi työtä oman elinkeinonsa ja elämisensä puolesta, mutta tiedän, että he suhtautuvat eläimiin äärimmäisen kunnioittavasti.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Me olemme kuulleet perussuomalaisten kriittisen ja vähemmän kriittisen puheenvuoron, ja nyt tulee vähän myönteisempi puheenvuoro. Minä olen tämän lakialoitteen kannalla, vaikka sitä muistaakseni en ole allekirjoittanut. Joka tapauksessa olen puolueemme virallisella linjalla, että se on laillinen elinkeino ja sen harjoittaminen on turvattava.

Minun täytyy ihan rehellisesti sanoa näiden järjestöjen, mihin edustaja Niikko viittasi, eläinten vapausrintaman — ja mitä näitä järjestöjä nyt onkaan — ottamista kuvista, että harvemminhan niissä kuvissa nähdään niitä eläimiä, jotka ovat hyvin hoidetuissa tarhoissa. Se, miksi on sitten löytynyt huonosti hoidettuja eläimiä, ei varmaan ole sen tarhaajan päätavoite. Siellä saattaa taustalla olla jotain muutakin, jopa taloudellisia ongelmia. Kyllä minun täytyy ihan rehellisesti sanoa, että näitten järjestöjen toiminta — he kutsuvat sitä itse joksikin, minä voisin kutsua sitä jonkin tason terrorismiksi — on ainakin minun mielikuvissani kääntynyt itseänsä vastaan. Eli eläinten vapauttaminen luontoon ei suinkaan ole niitten eläinten eikä suomalaisen luonnon etu, saatikka suomalaisen yrittäjän etu.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Soukolan sanoihin voin kyllä yhtyä. Ymmärtääkseni edustaja Sankelon lakialoitteen tavoite on myös hyvä ja kannatettava. Olen itse ollut tutustumassa turkistarhaukseen Keski-Pohjanmaan Ullavalla muutama vuosi sitten, ja voin sanoa, että se oli hyvä kokemus. Suosittelen. Ennakkoluuloja alaa kohtaan ei ole, ja tämä keskustelu on mielestäni ollut hyödyllinen.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on sitä perussuomalaista rikkautta: me voimme olla eri mieltä tällaisessakin asiassa ja mahdumme tämänkin jälkeen vielä samaan huoneeseen.

Haluan vielä tarkentaa sen verran, että eihän minulla ole mitään liiketoimintaa tai tarhaajia itsessään vastaan. He tekevät lain puitteissa tällä hetkellä sen elinkeinotoimintansa. Minä uskon myös siihen, että totta kai valtaosa heistä haluaa ilman muuta tehdä parasta eläimilleen, kun he niitä kasvattavat. Mutta se perimmäinen periaate itselläni on se, että minä en vain voi ymmärtää sitä, onko jokin eläin luotu elämään koko ikänsä häkissä vain sen tähden, että sen nahka puetaan päälle.

Markku Mäntymaa /kok:

Herra puhemies! En malta olla sanomatta, että entisen työni puolesta myös jouduin moneen, moneen kertaan käymään tarhoilla, joihin oli tehty iskuja eli syyllistytty törkeään vahingontekoon. Ei ollut kyllä mieltä ylentävää katsoa sitä hävitystä, mitä siellä oli tapahtunut. Liian usein myöskin nämä jutut jäivät selvittämättä, olivat erittäin vaikeita tutkia, ja toivottavasti nyt — ainakin nykyään näyttää siltä — on vähenemään päin tämä vandalismi turkistarhoja kohtaan.