Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa herra puhemies! Nyt on toisessa käsittelyssä hallituksen
esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten
muuttamisesta. Lain ensimmäisessä käsittelyssä täällä käytiin
varsin vilkas ja monivivahteinen keskustelu. Valiokuntavaiheessa
perussuomalaisten kansanedustaja Soini on tehnyt asiaan vastalauseen,
jossa hän esittää tämän
hallituksen esityksen hylkäämistä.
Arvoisa puhemies! Teen jo tässä yhteydessä ehdotuksen
siitä, että tämä hallituksen
esitys hylättäisiin.
Itse en valitettavasti ymmärrä tämän
suuntaista kriminaalipolitiikkaa, jossa lähdetään
pala palalta siihen, että rangaistuksilla ei ole mitään merkitystä.
Jos historiallisesti seuraa tätä tilannetta, millä tavoin
kehitys on kulkenut 1960-luvulta lähtien, jolloin meille
tuli muuntorangaistusjärjestelmä, silloinhan vähimmäisajaksi
tuli 10 päivää ja maksimi yhteenlaskettavien
muuntorangaistusten osalta oli 180 päivää.
Sen jälkeen muuntorangaistussäännöksiin
on tehty lukuisia muutoksia lievennysten kautta.
Itse olen nähnyt parhaimpana uudistuksena 1969 tehdyn
kokonaisuudistuksen, jossa asetettiin muuntorangaistus myös
ehdolliseksi eli se voitiin tuomita lykkäytymään
ja se raukesi, mikäli henkilö ei syyllistynyt
lykkäysaikana uuteen rikkomukseen. Sen jälkeen
muuntorangaistusta on 1978 alennettu 10 päivästä 6
päivään ja 1987 tulivat myös
uudet säännökset, joissa muuntorangaistuksen
aika väheni jälleen kerran, 6 päivästä 4
päivään. Samalla pudotettiin tämä enimmäisaika
180 päivästä 120 päivään.
Nyt todella jälleen pudotetaan enimmäispituutta
120 päivästä 90 päivään,
oli sakkoja kuinka paljon hyvänsä, eli tämä on
maksimipituus, joksi ajaksi henkilö tuomitaan. Lisäksi
uhkasakkojen osalta yhden päivän vankeus pudotetaan vastaamaan
nykyisen 20 euron asemesta 30:tä euroa.
Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä lain
kannattajat totesivat, että tällaiset henkilöt
eivät kuitenkaan pystyisi työskentelemään niin
sanotuissa työsiirtoloissa. Itse otin esimerkkinä sen,
että kun ennen tehtiin niin sanottu Seutula-keikka, rakennettiin
lentokenttää, niin nyt voisi olla aika rakentaa
Marja-rata. Sanottiin, että nämä henkilöt
eivät pysty töihin.
Voitaisiin muutenkin muuttaa meidän yhdyskuntapalvelujärjestelmää toisenlaiseksi,
jolloin ei se peruste pätisi enää, jota
nyt käytetään, että meillä on
liikaa vankeja ja sen johdosta pitää lieventää rangaistuksia.
Minun mielestäni yhteiskunnan velvollisuus on rakentaa
lisää vankilapaikkoja sitten, ja ensimmäisenä kannattaisi
ryhtyä siihen, että ulkomaalaiset vangit — virolaiset ja
venäläiset vangit — lähetettäisiin
kotimaahansa suorittamaan sitä rangaistusta, mihin heidät
on tuomittu.
Itse kannattaisin nimenomaan yhdyskuntapalvelun tapaista rangaistusta.
Lainsäädännön mukaanhan yhdyskuntapalvelu
on sellainen rangaistus, johon voidaan tuomita vankeusrangaistuksen
sijasta. Siellä on myöskin säännökset
siitä, mistä täällä ensimmäisessä käsittelyssä puhuttiin,
eli myöskin käyttämällä päihdeongelmien vähentämiseen
tarkoitettuja palveluja Kriminaalihuoltoyhdistyksen hyväksymällä tavalla
täyttyisivät myös ne kriteerit, joita
täällä eräät arvostelijat
ensimmäisessä käsittelyssä esittivät.
Myöskin on otettava huomioon, että tätä asiaa on
työryhmässä valmisteltu jo 1999, mutta
jostakin syystä ei ole haluttu sisällyttää tätä lainsäädäntöön.
Eli mikäli muuntorangaistus voitaisiin suorittaa yhdyskuntapalveluna,
se ei rasittaisi meidän vankiloita, koska eräät
perusteet ovat olleet nimenomaan siinä ja on arvioitu myöskin
sitä, että tämän esityksen perusteella
vankien määrä vähenee määrätyn
määrän. Tämähän
on lain perusteluissa mainittu.
Arvoisa puhemies! Ehdotan vielä, lakiehdotukset hylätään.
Keskustelu päättyy.