Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni tavoite on edistää yleisen julkisen joukkoliikenteen käytön edellytyksiä. Tätähän käsitellään arvonlisäverolaissa henkilökuljetuksena, ja tällä hetkellä se on 8 prosentin arvonlisäverokannassa verotettua. Julkisen liikenteen käyttäjämäärät eri liikennemuodoittain tarkasteltuna ovat junaliikenteen osalta lievässä kasvussa sekä paikallis- että kaukoliikenteessä viime vuosien saatossa.

Lentoliikenteessä on tapahtunut matkustajamäärien voimakastakin laskua kotimaan reittien osalta, jotka ovat lyhyitä tai keskipitkiä reittejä. Esimerkiksi Keski-Suomesta Jyväskylän osalta on ollut noin kolmanneksen pudotus muutaman vuoden aikana. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet parantuneet maantieyhteydet ja myös nopeutuneet junaliikenteen aikataulut.

Linja-autoliikenteessä on ollut useamman vuoden jaksolla lievää matkustajamäärien laskua. Tätä osaltaan selittävät pitkään jatkuneet maaseudun linja-autovuorojen supistukset, jotka sinällään ja välillisesti vähentävät linja-automatkoja myös jäljelle jäävien liikennevuorojen osalta.

Julkinen ja yleinen liikenne on olennainen osa suomalaista liikenne-, yhteiskunta- ja aluerakennetta. Paikkakunnan vetovoimaisuus ja palvelujen tarjontakyky määräytyvät hyvin paljon sen mukaan, millainen on sen yleisen ja julkisen liikenteen verkosto ja tarjonta paikallisesti, seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.

Julkinen liikenne luo perustaa muun muassa elinkeinoelämän, koulutuksen, vapaa-ajan käytön, julkishallinnon ja kulttuurin toiminnoille. Ympäristö- ja ilmastopoliittiset syyt ovat viime aikoina myös kansainvälisten sopimusten velvoittamina voimakkaasti painottaneet julkisen liikenteen merkitystä.

Väestökeskuksissa liikenneruuhkat vaativat julkisen joukkoliikenteen käytön aktiivista edistämistä. Väestökeskuksissahan on näitä joukkojakin kuljetettavana. Maaseudulla ja vähäliikenteisillä alueilla julkinen liikenne ei valitettavasti kohtaa niin suuria joukkoja, mutta juuri siksi olisi luotava edellytyksiä, että myös väestöltään vähäisimmillä seuduilla julkinen liikenne voisi olla toimintakuntoista.

Meillä Suomessahan on vahvuutena se, että meillä on Euroopan paras linja-autoliikenne, joka perustuu yksityiseen perheyrittäjyyteen. En tiedä, onko edes missään muualla maailmassa niin hyvää bussiliikennejärjestelmää kuin meillä Suomessa on, mutta ainakin Euroopan paras se on, ja tämä on turvattava. On välttämätöntä, että jäljellä olevien linja-autoliikenteen vuorojen ja niin sanottujen vähäliikenteisten ratojen henkilöliikenteen edellytykset turvataan. Jotta näitten molempien, niin kumipyörä- kuin raideliikenteen, liikenneverkosto voisi olla toimiva, olisi luotava myös edellytyksiä liikennöitäville lisävuoroille uhkaavien supistusten asemesta. On sanottu, että tarjonta lisää kysyntää. Jos vaihtoehtoja on minimiä enemmän, niin silloin siitä muodostuu kokonaisuutena toimiva järjestelmä. Jos yhteys toimii vain toiseen suuntaan eikä mielekkäästi toiseen, sitä ei voida käyttää silloin kumpaankaan suuntaan, ja silloin liikennemuodoksi tänä aikana useimmiten valitaan yksityisauto tai sitten joudutaan muuttamaan jopa paikkakuntaa.

Jotta yleinen julkinen liikenne voisi omaehtoisesti säilyä, olisi luotava edellytyksiä sen kannattavuudelle. Jotta asiakkaina olevien matkustajien määrät voisivat kääntyä kasvuun, tämä on välttämätöntä. Viittaan siihen, että meillä bussiliikenne on pääosin yksityiseen perheyrittäjyyteen perustuvaa, ja nyt myös niille rataosuuksille, joilla ei ole VR:n henkilöliikennettä, on avautumassa mahdollisuus myös yrittäjätoiminnalla hoidettavaan junaliikenteeseen. Toivon, että tällaisille rataosuuksille, Turku—Uusikaupunki, Jyväskylä—Äänekoski—Saarijärvi—Haapajärvi esimerkiksi ja eräitä muita, mahdollisesti Haapamäki—Parkano—Pori, voitaisiin tuon mahdollisuuden kautta käydä suunnittelemaan kevyellä kiskobussikalustolla yksityisesti hoidettavaa liikennettä. Se ei olisi kilpailemassa VR:n liikenteen kanssa, koska VR ei näillä radoilla ole hoitanut pitkään aikaan liikennettä.

Jotta matkustajamäärät kääntyisivät merkittävästi kasvuun ja liikenne saisi niitä yrittäjätalouteen perustuvia kannatusedellytyksiä, joita se tarvitsee, tulisi harkita niitä kitkatekijöitä, jotka nyt tuottavat vaikeutta tälle yrittäjävetoiselle toiminnalle. Tulisi harkita sitä, voitaisiinko Suomessa luopua kokonaan henkilökuljetusten arvonlisäverosta. Sillä voitaisiin alentaa matkalippujen hintoja. Samalla voitaisiin ainakin luoda se tilanne, että korotuspaineet myös saataisiin poistettua, ja samalla tässä olisi tietty keino markkinoida liikennettä useammille ja uusille käyttäjille. Pidän välttämättömänä, että nykyiseen minimitarjontaan, jota kuntakeskusten välinen liikenne monilla maaseutupaikkakunnilla, vieläpä seutukuntavälinen liikenneyhteys on tällä hetkellä, voitaisiin lisätä liikennevuoroja, jolloin se olisi toimiva ja käyttökelpoinen yhä useammalle käyttäjälle. Tähän jos vielä voitaisiin liittää taksiyrittäjien hoitama liikenne osana kokonaisuutta, niin samalla luotaisiin myöskin alalle työpaikkoja.

Pitäisi tehdä laskelmat, millä tavalla vireytyvästä toiminnasta saataisiin niitä tuloja, joita joko arvonlisäveron poistamisella, niin kuin aloitteessani esitän, tai sen merkittävällä alentamisella menetetään. Tämä kannattaisi selvittää kokonaisuutena. Samalla tulisi selvittää, minkä verran voidaan poistaa paineita, jotka muutoin ovat lisäämässä yhteiskunnan liikenteen ostoon meneviä varoja. Tällä hetkellähän on se tilanne, että liikenteen ostoon ei ole käytettävissä niin paljon varoja, että olemassa olevaa liikennettä voitaisiin turvata.

Pidän välttämättömänä, että yleisen liikenteen toimivuus, joka on yhteiskunnan etu kokonaisuudessaan, voidaan turvata, ja siksi olen tehnyt tällaisen voimakkaan esityksen arvonlisäveron verokantakohtaan uudeksi 85 c §:ksi: "Kun kyse on henkilökuljetuksesta, arvonlisäveroa ei peritä." Toivon, että asiasta käydään valiokunnassa keskustelua kuten täällä täysistunnossa ja nähtäisiin yleisen liikenteen merkitys osana yhteiskunnan toimivuutta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen on oikeilla jäljillä, kun hän haluaa turvata yrittäjyyteen perustuvaa linja-autoliikennettä, taksiyrittäjien toimintaa ja näiden alojen työpaikkoja. Liikenne maksaa vuosittain noin 7 miljardia euroa erilaisia veroja, mutta takaisinpäin se saa vain vajaan seitsemäsosan. Olisi erinomaista, jos liikenne- ja viestintäministeriö vaihtaisi yrittäjyyden vastustamisen yrittäjyyden puolustamiseen ja erilaisin keinoin kehittäisi ja tukisi kuljetusalan yrittäjyyttä.

Meillä kulkee noin 4 000 ajoneuvoyhdistelmää, joiden lavoja ja perävaunuja on typistettävä tämän vuoden loppuun mennessä vaivaisella 5 sentillä, kustannus noin 10 000—14 000 euroa per auto. Vain 5 sentin tähden on tehtävä tätä, ja esimerkiksi ruotsalaiset kollegat naureskelevat suomalaisten touhua. Monelle yrittäjälle tämä tietää yrittäjyyden lopettamista. Palvelusopimusasetuksella taas pyrittiin tekemään linja-autoyrittäjistä valtion renkejä.

Kun tällaista tapahtuu, toivoisi, että tehtäisiin vaihteeksi lainsäädäntöä, joka helpottaa kuljetusyrittäjien asemaa. Suomalaisen kuljetusyrittäjyyden puolustamiseksi odotan hallitukselta esityksiä verohelpotuksista sekä investointien ja kehittämisen tukemisesta.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Hiukan ristiriitaisin tuntein tässä taloudellisessa tilanteessa tietysti otan vastaan aloitteen arvonlisäverolain muuttamisesta, mutta ymmärrän kyllä hyvin ed. Lauri Oinosen näkökannan liittyen julkisen linja-autoliikenteen ja yleisesti julkisen liikenteen tukemiseen varsinkin haja-asutusalueella. Sielläkin reuna-alueella, mistä itse tulen, liikenneyrittäjyys on tällä hetkellä kyllä varsinaisesti erittäin tiukasti lähestulkoon vasaran alla, elikkä yrittäjillä on erittäin haasteellinen ja vaikea tilanne selviytyä tässä taloudellisessa tilanteessa eteenpäin. Tietysti heidän tukemisensa olisi tärkeää, ja sen takia mietinkin, mikä olisi tällainen kokonaishyötyratkaisu yhteiskunnalle, että voitaisiin tukea julkista liikennettä, liikennöintiin liittyvää pienyrittäjyyttä, mutta ei myöskään samanaikaisesti romutettaisi meidän verotulopohjaamme.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen ei ole kerännyt tähän kovin paljon nimiä, vain oman nimensä. En tiedä, minkälaisen vastaanoton tämä pääministerin vetämässä hallituspuolueessa sitten saa aikaan, puhumattakaan muista hallituspuolueista. Mutta tämä on sympaattinen ja hyvä ehdotus joukkoliikenteen edistämiseksi. Suomessa itse asiassa valtiovalta hyvin heikosti tukee joukkoliikennettä, esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla hyvin minimaalisilla summilla verrattuna muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Kyllähän joukkoliikenteen edistäminen veropolitiikalla ja muilla tukimuodoilla on tärkeätä sekä ympäristösyistä että kansalaisten palvelemisen näkökulmasta. Ei kaikilla ole mahdollisuutta yksityisautoiluun, ja sen vuoksi monipuolinen joukkoliikennejärjestelmä on tavallisen kansalaisen kannalta tosi tärkeää.

Elikkä hyvä aloite, mutta voi olla aika vaikeata. Vaikka tässä vähän joudutaan tälläkin puolella miettimään tarkoituksenmukaisuutta, kun äsken puhuttiin veropohjan pitävyydestä ja verotulojen riittävyydestä, niin silti uskon, että ongelmaksi tämän lakialoitteen läpiviemisessä ei tule muodostumaan oppositio, vaan ehkäpä voi olla vähän nihkeyttä siellä hallituspuolueidenkin puolella.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinosen avaus on mielestäni kuitenkin rohkea osoitus siitä, että myös hallituspuolelta löytyy edes yksi ihminen, joka kantaa huolta joukkoliikenteestä näin aikoina, kun itse asiassa joukkoliikenteen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tai jopa edes hallituksen omien strategiapapereitten toteuttamisen kannalta on keskeinen.

Vaikka yhdyn siihen huoleen, että välttämättä meillä ei ole varaa tällä hetkellä vapauttaa veroista paljon ketään tai mitään, niin myönnettäköön kuitenkin, että ed. Oinosen aloite on siinä mielessä erittäin ajankohtainen, että vasta viime viikolla taisimme hävitä täällä äänestyksen yleisestä arvonlisäveron nostosta ensi kesänä, mikä tarkoittaa käytännössä myös sitä, että joukkoliikenteen kustannukset nousevat. Ne nousevat polttoaineiden muodossa, ne nousevat muittenkin kustannusten muodossa, ja ennen kaikkea ne näkyvät viime kädessä siellä joukkoliikenteen käyttäjien rahapussissa, eli lippujen hinnat todennäköisesti ensi vuonna tulevat nousemaan hurjalla tavalla. Ja niin kuin me kaikki tiedämme, joukkoliikenteen kompastuskivi on se, että lipun hinta ei koskaan saisi olla niin korkea, että ihminen joutuu harkitsemaan sitä, että on halvempaa ajaa yksin omalla autolla se kahden kilometrin pätkä kuin mennä sillä bussilla, joka kulkee saman matkan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Oinonen on kyllä monen vuoden ajan aina tehnyt ihan hyviä lakialoitteita sekä opposition että hallituspuoleen kansanedustajana ja mielessä usein muun muassa juuri Keski-Suomen rataverkon tulevaisuus ja toiminta. Se on ollut yksi teidän kohteenne, ja ihan oikein onkin, että se on. Radalla liikkuminen, kiskoliikenne, on ilmastonmuutoksen kannalta kaikkein positiivisin asia. Voimme sillä tavalla estää, vähentää hiilidioksidipäästöjä, kun käytämme ratoja sekä henkilö- että tavaraliikenteessä.

Mitä tulee henkilöautoihin, niin telematiikka on niin paljon kehittynyt, että pystyttäisiin varmasti myöskin enemmän sitten verottamaan ja rajoittamaan sitä kautta henkilöautoliikennettä taajama-alueilla Ruuhka-Suomessa, missä on julkisia liikennemuotoja enemmän käytössä kuin esimerkiksi Kainuussa, Keski-Suomessa ja Lapissa. Tällä tavalla voitaisiin kehittää liikenteen seuraamista. Se on mahdollista.

Mutta tähän teidän esitykseenne suhtaudun samalla tavalla kuin ed. Sirnö sikäli, että se on ihan positiivinen lähtökohdaltaan, sitä sopii katsoa siitä näkökulmasta. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla tilanne on taas toisenlainen, täällä voisi lähestyä sitä tilannetta, että joukkoliikenne voi olla vaikkapa maksutonta raitiovaunuliikenteen, linja-autoliikenteen osalta esimerkiksi pääkaupungissa ja lähiseuduilla, kun taas Keski-Suomessa tilanne on toinen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän keskustelusta ja myöskin hienosta kritiikistä. Sitä tarvitaan, koska itsekin jäin kyselemään, mikä on tämän vaikutus verotuloihin, sekä se vaikutus, mikä menetetään, mutta myöskin se vaikutus, mikä mahdollisesti voidaan saavuttaa, ja myös se vaikutus, mitä ei sitten tarvita joukkoliikenteen ostoon, jos liikenne voisi olla itse kannattavaa. Eli toivon, että tätä keskustelua käytäisiin tässä ajassa. Näen, että yleinen liikenne on verkosto, ja silloin, kun tämä verkosto on toimiva, siinä on osa syöttöliikennettä, osa on runkoliikennettä jne., siinä on erilaisia muotoja, mutta jos kokonaisuus on toimiva, silloin se voi palvella ja pitää tätä yhteiskuntaa ja sen toimintoja myöskin elävänä. Kiitän keskustelusta.