Täysistunnon pöytäkirja 113/2009 vp

PTK 113/2009 vp

113. TORSTAINA 26. MARRASKUUTA 2009 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Teollisuuden tukeminen massatyöttömyyden torjumiseksi

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Me olemme saaneet tällä viikolla jälleen uusia lukuja Suomen talous- ja työllisyystilanteesta, ja valitettavasti uutiset ovat hyvin synkkiä. Meidän teollisuutemme tuotanto on pudonnut vuoden takaisesta lähes neljänneksellä eli noin 23 prosenttia. Meidän metsä-, metalli-, vienti- ja paperiteollisuutemme on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Maasta on kadonnut vuoden aikana 120 000 työpaikkaa.

SDP julkisti tänään oman vaihtoehtobudjettinsa, jonka päätehtävä on torjua massatyöttömyyden synty Suomeen. Tämä edellyttää myöskin voimakkaampia tukia meidän teollisuudellemme. Yksi konkreettinen esimerkki, jolla suomalaista teollisuutta voisi tukea, on sähköveron poistaminen teollisuudeltamme. Kysyisinkin hallitukselta:

Kuinka syvälle, kuinka syvälle Suomen pitää sukeltaa tässä talouskriisissä, ennen kuin hallitus ryhtyy toimiin ja alkaa tukea suomalaista teollisuutta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Teollisuuden sähköveron kohdalla tullaan tekemään semmoinen uudistus, että paljon energiaa käyttävä teollisuus saa huojennuksen omaan veroonsa. Mutta tietysti voisi kysyä vastaan, kuinka huonoksi teollisuuden tilanteen pitää mennä, että sosialidemokraatit alkavat kannattaa kelamaksun poistoa, joka on mittaluokaltaan aivan toinen kuin sähköveron poisto. Se on noin miljardin euron huojennus työnantajille, jotka työllistävät. Kelamaksua maksaa vain se työnantaja, joka työllistää, ja sen mukaan, kuinka paljon työllistää.

Sen takia hallitus teki tämän verolinjauksen, että me haluamme nimenomaan kasvattaa palkansaajan ostovoimaa maltillisella veropolitiikalla tälle vuodelle, ensi vuonna tuloveronkevennyksen saavat vain pienituloisimmat ihmiset eli kunnallisverovähennyksen kautta, ja sitten niiden yritysten tilannetta, jotka työllistävät, helpotettiin kelamaksun poistolla. Mutta erikseen tämä teidän mainitsemanne energiaverokysymys tullaan hoitamaan sillä tavalla, että paljon energiaa käyttäville yrityksille tulee erilainen huojennus.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, te annatte meille vanhoja selityksiä. Kelamaksun poisto ei juurikaan hyödyttänyt teollisuutta, päinvastoin. Kelamaksun poiston te maksatatte suomalaisella teollisuudella, esimerkiksi metsäteollisuudella, jonka energialasku kolminkertaistui.

Mutta meillä on tällä hetkellä maassa lähes 300 000 työtöntä, lähes 300 000 ihmistä vailla työtä. Samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut lähes 80 000:lla vuoden takaisesta, niin mitä tekee hallitus? Hallitus vähentää aktiivitoimipaikkoja työttömille ihmisille. Meillä on tällä hetkellä 3 000 ihmistä vähemmän aktiivitoimien piirissä kuin vuosi sitten, 3 000 ihmistä vähemmän työharjoittelussa, tukityössä, koulutuksessa samaan aikaan, kun työttömyys on kasvanut.

Minkä takia hallitus ei ota työttömien tilannetta vakavasti ja tarjoa ihmisille mahdollisuutta kouluttautua, päivittää omaa osaamistaan ja sitä kautta olla osa suomalaista yhteiskuntaa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! On todellakin niin kuin kysyjä sanoi, että tällä hetkellä valitettavasti aktiivisen työvoimapolitiikan piirissä on vähemmän ihmisiä kuin vuosi sitten. Tämä johtuu siitä, että määrärahoja tälle vuodelle on ollut käytettävissä suunnilleen saman verran kuin viime vuonna ja niitä on käytetty huomattavasti kalliimpiin toimenpiteisiin kuin aikaisemmin sen takia, että edullisemmat toimenpiteet eivät ole onnistuneet. Ensi vuoden osalta määrärahoja on käytettävissä enemmän, ja toivottavasti eduskunta omalta osaltaan, ehkä erityisesti nuorten työttömyyttä varten, vielä näitä määrärahoja korottaa siitä, mitä hallitus on esittänyt.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuohon kysymyksen alkuosaan, että annetaan vanhoja selityksiä. Kerrotaan se asia, mikä on totta, eli kelamaksu, jota maksaa työnantaja sen mukaan kuin ihmisiä työllistää, on otettu pois, ja siitä merkittävä osa kyllä kerätään takaisin, mutta vuonna 2011, ei tämän kriisin aikana, eli 2011, ei tämän kriisin aikana. Me kaikki toivomme, että 2011 tämä kriisi on ohi, koska me tarvitsemme myös ne verotulot.

Mitä sitten vielä tulee energiaveroon, niin me nimenomaan teemme erikoishuojennuksen paljon energiaa käyttäville yrityksille. Tämä nyt on varmaan kaikille selvä, eli me halusimme helpottaa työllistämistä ottamalla työllisyysveron pois, ja sitä te vastustitte.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Minä kysyn, miten suhtaudutte seuraaviin lausuntoihin: Metsäteollisuus ry:n puheenjohtaja Kari Jordan kysyi, onko todella niin, ettei tässä maassa vieläkään ymmärretä, mikä on vientiteollisuuden merkitys kansantaloudelle, eikö vieläkään ymmärretä? F-Securen pääomistaja Risto Siilasmaa totesi Kauppalehdessä, että hän on hyvin, hyvin pettynyt, ja kysyi, voiko enää hallitukseen luottaa. (Välihuuto: Ei voi!) Ja kolmanneksi Suomen ja Pohjoismaitten suurin tiekonevalmistaja Esa Halttunen sanoi, että Suomi on kuin seurantalo ilman isäntää. Politiikalla ei saada muuta aikaan kuin lehmänkauppoja, joissa menetetään enemmän kuin saadaan. Tämmöisiä kysymyksiä esitetään myöskin minulle. Nyt minä kysyn:

Miten te suhtaudutte tällaisiin lausuntoihin, ja mikä on vastaus näille kolmelle herralle?

Valtiovarainministeri Jyrki  Katainen

Arvoisa puhemies! Sitä en tiedä, milloin Kari Jordan on tämän sanonut, mutta todennäköisesti ei sen jälkeen, kun metsäteollisuuden energiaveroa tai kaikkien paljon energiaa käyttävien yritysten veroa tullaan loiventamaan. Se päätös on tehty.

Mitä tulee sitten bisnesenkeliverohuojennukseen, siinä joillakin tahoilla oli hyvä tarkoitus. Minäkin olin innostunut siitä ajatuksesta, että kun pääomasijoittaja sijoittaa yritykseen ja ottaa sieltä voiton, niin hän ei siinä tapauksessa maksaisi veroa, kun sijoittaa sen uuteen yritykseen. Mutta kun käytiin tätä problematiikkaa läpi, niin verohuojennusta ei voi antaa vain yhdelle ihmisryhmälle, vaan se pitää antaa kaikille oikeudenmukaisuuden nimissä. Se on perustuslaillinenkin kysymys. Näin ollen, kun mietitään, mikä on yksityisellä pääomasijoittajalla suurin huoli, onko se se, että hän joutuu voitosta maksamaan pääomaveron, vai onko se se, että hän menettää mahdollisesti koko sijoituksensa, niin minä luulen, että se on se jälkimmäinen, että menettää koko sijoituksensa. Sen takia hallitus on linjannut niin, että tappioita voi vähentää viiden vuoden aikana, jotta voitaisiin kannustaa uusia pääomasijoittajia mukaan markkinoille. Minä tiedän, että tästä on erilaisia näkemyksiä eri ihmisillä, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) mutta minä luulen, että tämä on kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan ja myös pääomasijoittajien kannalta huomattavasti parempi ratkaisu kuin se alkuperäinen ajatus.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Meillä on massatyöttömyys Suomessa. Samaan aikaan monet tekevät liian pitkiä päiviä ja liian pitkiä työviikkoja. (Ed. Zyskowicz: Lisää lomaa, sillä päästään kriisistä!) Työtä ei jaeta nyt reilusti. Uusimmat uutiset kertovat siitä, että pienipalkkaisille naisvaltaisille palvelualoille on tämä työttömyys nyt siirtymässä sen lisäksi, että teollisuuden puolella työttömyys on jo kasvanut.

Eikö nyt pitäisi etsiä uusia keinoja, reiluja ja oikeudenmukaisia, niin että jaksaminen työelämässä paranee, sairauslomat vähenevät, työtehokkuus paranee sitä kautta, että ihmisten ei pitäisi raataa niin pitkään?

Työministeri Sinnemäki, viime vaaleissa te mainostitte iskulauseella "Enemmän aikaa, vähemmän roinaa". Nyt teillä on työministerinä todellinen mahdollisuus täyttää tämä lupaus. Mitä valmisteluja teillä on työajan lyhentämisestä, työajan jakamisesta, reilummasta työntekijäpolitiikasta esimerkiksi Saksan mallin mukaan, jossa töitä jaetaan Kurzarbeit-mallilla?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Suomalainen lomautusjärjestelmä ja mahdollisuus käyttää lomautuksia nimenomaan työn jakamiseen on itse asiassa tämän taantuman aikana toiminut aika hyvin. Jos me katsomme työllisten määrää ja tehtyjä työtunteja, on selvää, että työtä jaetaan tällä hetkellä huomattavasti, koska tuotanto on tippunut huomattavasti enemmän kuin työllisten määrä. Omalta osaltaan meidän järjestelmämme antaa taloudellisessa taantumassa aika hyvät mahdollisuudet nimenomaan työn jakamiseen.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Meillähän istuu parasta aikaa Ahtelan työelämätyöryhmä, joka nimenomaan tekee työtä sen puolesta, että työelämässä tapahtuisi niitä muutoksia, siellä työpaikoilla, että ihmiset jaksaisivat pidempään ja että sitä työtä jaettaisiin ihmisten voimavarojen ja kunnon mukaan. Tässä on tarkoitus ottaa nyt entistä tehokkaammin mukaan työterveyshuolto, Työterveyslaitos on valjastettu tähän työhön. Me katsomme myöskin korvauksia sairausvakuutuksesta sillä tavalla, että ne ehkäisevään työhön tulisivat suuremmiksi kuin nykyisin, että myös työterveyshuolto olisi etunojassa työntekijöitä vastassa, eikä niin, että jälkikäteen korjaavaa hoitoa tuettaisiin erityisesti. Elikkä kokonaan tapahtuisi suunnan muutos työterveyshuollon asenteissa.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Taantuman vaikutukset kohdistuvat rankasti myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Maamme työllisyys lepää osaltaan näiden pienten pk-yritysten kyvyssä työllistää. Monet näistä yrityksistä ovat lomauttaneet henkilöstöään, ja on hyvin todellista, että lomautuksista osa realisoituu jo lähiaikoina irtisanomisina. Siksi kysynkin asianomaiselta ministeriltä:

Mihin perustuu hallituksen päätös nostaa yleistä arvonlisäveroa ensi heinäkuussa 22:sta 23 prosenttiin? Näen, että tämä lyö entisestään korville kotimaista kysyntää ja syventää pk-yritysten ahdinkoa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikkia veroja ei voi yhtä aikaa laskea. Olennaista on se, että palkansaajan ostovoima pysyy hyvällä tasolla. Näin ollen, kun palkansaajan ostovoima pysyy hyvällä tasolla, hän pystyy ostamaan niitä tuotteita, vaikka siinä olisi 1 prosenttiyksikön verran enemmän veroa. Jos ajatellaan, että sen 1 prosenttiyksikön, joka arvonlisäveroa nostetaan, tuotto on noin 650 miljoonaa euroa ja jos se pitäisi kerätä jostakin muusta, vaikkapa palkkaveroa nostamalla, mitä täällä moni haikailee ja kaavailee ja haluaa, niin kyllä se olisi huomattavasti huonompi tälle yhteiskunnalle. En ymmärrä, minkä takia eläkkeensaajilta tai työtä tekeviltä ihmisiltä tai työttömiltä pitäisi heidän tuloistaan ottaa tämä suoraan pois, kun he eivät pysty siihen millään tavallaan vaikuttamaan. Tämä on tasapainoilua: pitää valita ne verot, joista on vähiten haittaa talouskasvulle, nostaa mahdollisesti niitä ja sitten laskea niitä, joilla saadaan talouskasvua aikaiseksi.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä vihreiden työaikamalli, jossa lomauttamalla jaetaan työtä, kuulostaa kyllä aika oudolta. (Välihuutoja)

Mutta itse asiassa kysyisin teiltä hieman täsmennystä, ministeri Sinnemäki, koska te sanoitte, että on käytetty kalliimpia toimenpiteitä enemmän ja siksi tuo volyymi on laskenut. Mutta kun katsotaan uusinta Temmin tilastoa, joka kertoo, että on käytetty enemmän työmarkkinatuen työharjoittelua, 18 prosenttia, se on niitä halvimpia toimenpiteitä, mitä työvoimapolitiikassa on. On käytetty vähemmän työvoimapoliittista tukityötä, joka on niitä kalliimpia toimenpiteitä, ja sekä kuntiin että yrityksiin sijoitettujen määrät ovat laskeneet 18 ja 14 prosenttia. Ainoa kallis toimi, joka on lisääntynyt, on valtion tukityöllistäminen, ja sillä te paikkaatte tuottavuusohjelman tuomaa yli 600 henkilön leikkaustavoitetta, joka työhallinnon puolella on.

Eikö tämä ole hieman nurinkurista työvoimapolitiikkaa? Mutta jos koulutuksessa tehdään näitä laatupriorisointeja, niin se on aivan oikea ratkaisu.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Nimenomaan työvoimapoliittinen koulutus on se, jonka volyymit kaikkein eniten ovat nousseet, ja sehän ei ole toimenpiteistä halvimpia. Se on myös se, johon on ollut mahdollista sijoittaa ihmisiä, koska nimenomaan yksityisten yritysten toimenpiteisiin sijoittaminen on vähentynyt, koska yrityksillä ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta ottaa työllistettyjä ihmisiä, koska useissa yrityksissä ovat käynnissä irtisanomiset. Samoin kuntien tilanne ja mahdollisuudet ottaa työllistettyjä ihmisiä vaihtelevat joissakin kunnissa. Sitä on lisätty, mutta useissa kunnissa myös vähennetty.

Työvoimapoliittisen koulutuksen osalta voidaan sanoa se, että sen käyttö on varmaan sillä tavalla hyvä asia, että sen apu ihmiselle itselleen usein on kohtuullisen hyvä eli työvoimapoliittisesta koulutuksesta on ihmisille enemmän hyötyä kuin joistain muista työllistämistoimenpiteistä.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Työttömien määrä nousee kovaa vauhtia, mutta siitä huolimatta Suomeen otetaan ulkomaista työvoimaa. Yritykset tuovat suoraan, ja työvoimaviranomaiset eivät ole tietoisia tästä liikkeestä. Kysyisin työministeriltä:

Eikö olisi järkevämpää palata sellaiseen järjestelmään, joka meillä aikaisemmin oli, että yritysten pitäisi ilmoittaa työvoimatoimistoon, jos on avoimia paikkoja? Sen jälkeen, kun ei kotimaasta enää löydy, voitaisiin tuoda ulkomailta, mutta tällöin työvoimaviranomaiset edes tietäisivät sen, mikä liike ulkomaisen työvoiman osalta on. Eli minun mielestäni on aika järjetön tilanne tällä hetkellä: tuodaan ulkomailta työvoimaa, mutta Suomessa työvoimaviranomaiset eivät tiedä eivätkä pysty tarjoamaan näille yrityksille sitä kortistossa olevaa henkilöstöä.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Itse asiassa kysymys saatavuusharkinnasta kuuluu ministeri Thorsille. Meillähän on tälläkin hetkellä voimassa tämä saatavuusharkinta. Tosin on ajateltu, että siitä luovuttaisiin. Arvioisin kuitenkin, että ulkomaisesta työvoimasta sekä nousukauden aikana että tälläkin hetkellä on hyötyä suomalaisille työmarkkinoille eikä näytä siltä, että ulkomaisen työvoiman käyttö sinänsä olisi lisännyt suomalaisten työttömyyttä.

Timo Kalli /kesk:

Puhemies! Suomalaista työtä voidaan puolustaa ainoastaan sillä, että suomalainen vientiteollisuus on tuottavaa ja kilpailukykyistä, että sen tuotteet maailmanmarkkinoilla ovat sen hintaisia, että se pystyy niitä myymään. Sen tähden Suomessa on syntynyt menestystarina. Työnantajat, työntekijät ja valtio ovat pystyneet sopimaan työehdoista, palkoista ja työviihtyvyydestä. (Eduskunnasta: Puun hinnasta!) Kysynkin nyt pääministeri Vanhaselta:

Onko tässä tukalassa tilanteessa, jossa vienti ei vedä, saavutettavissa eri järjestöjen välillä näkemystä, jolla voitaisiin vastata tähän kysyntään, joka on heikompaa, jossa tuottavuutta taas jälleen kerran koetellaan? Onko olemassa edellytyksiä, että syntyisi tilanne, jossa työnantajat ja työntekijät voisivat löytää toisensa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin suomalaisen teollisuuden työn kysyntä riippuu nyt maailman kysynnästä. Siihen välittömästi eivät myöskään työmarkkinaneuvottelut palkoista vaikuta, mutta näillä neuvotteluilla on merkitystä pidemmän ajan kilpailukyvyn varmistamisessa ja siinä, että maailmantalouden noustessa saataisiin koneet taas toimimaan riittävällä kapasiteetilla ja lomautukset päättymään ja työ turvattua.

Järjestöjen välillä on käyty ja käydään koko ajan neuvotteluja. Myös hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä on käyty tiiviisti koko syksyn ajan keskusteluja. Jokainen tuntee sen asetelman, jossa järjestöjen kesken on päädytty siihen, että keskitettyä sopimusta ei tehdä vaan asiat ratkaistaan liittotasolla. Mutta siitä huolimatta tämän pidemmän tähtäimen, voi sanoa, kuvan varmistamiseksi, kilpailukyvyn varmistamiseksi, tarvittaisiin kyllä sellaista yhteistä raamia, joka loisi uskottavuutta ja luotettavuutta, useamman vuoden perspektiiviä.

Hallitus on omalta osaltaan valmis tämän kaltaisen ratkaisun aikaansaamiseksi tekemään, voi sanoa, kaikkensa. Kyllä hallitus odottaa, että järjestöjen puolella tällaista yhteistä tahtoa löytyisi, mutta tämän rinnalla koko ajan käydään liittotason neuvotteluja. Juuri tuoreeltaan, muutaman päivän sisällä, tuli kemian alalta ratkaisu, (Puhemies: Minuutti!) ja seuraavassa vaiheessa julkinen sektori, erityisesti kunnat, on nyt sitten ratkaisunsa edessä. On syytä odottaa, että myös kuntiin syntyy sellainen pitkäjänteinen ratkaisu, joka luo taloudellista vakautta.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Varmaan kaikki muut paitsi oppositio ovat kyllä olleet sitä mieltä, että nyt näihin lamatoimiin hallitus on paneutunut erittäin hyvin ja tehnyt erittäin hyviä ratkaisuja. Verrattuna siihen, mitä on tapahtunut viimeisen laman aikana, tilanne on ollut hyvin erilainen. Kuluttajien luottamus on pystytty säilyttämään ja viemään sitä kautta asioita eteenpäin. Nyt tärkeä kysymys kuitenkin on se, miten me pystymme luomaan uutta kasvua. Siinä suhteessa esimerkiksi keskustelu tutkimus- ja kehityspuolen verovähennyksistä on yksi kysymys, ja siitä olisinkin halunnut kysyä.

Siinä on ilmeisesti kohdattu tiettyjä vaikeuksia, tulkintaerimielisyyksiä, mutta olisiko se kenties tulossa tulevaisuudessa jossain muodossa?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallitus on sitä käsitellyt. Se on hirveän hyvältä kuulostava asia siitä syystä, että tämmöisen verovähennysjärjestelmän kautta voitaisiin saada iso yrityskenttä mukaan tekemään t&k-toimintaa. Joissakin maissa tämä on käytössä, ja siellä on ollut myös sitten huonoja kokemuksia eli lähestulkoon jokainen yritys on ilmoittautunut t&k-työtä tekeväksi — ja eppäillä soppii, että tokkopahan tuo nuin iha olis. Meidän pitäisi etsiä oikeat keinot, joilla saadaan kohdennettua se verohuojennus tai -kannuste siihen kohteeseen, mihin sitä halutaan viedä.

Mutta uutta kasvua tarvitaan. Ja kun tätä verouudistusta nyt tehdään vähän laajemmin, niin siinä yhteydessä pitää katsoa myös se, voisiko jollakin järkevällä tavalla yrityksiä kannustaa t&k-toimintaan. Pelkästään olemassa olevien verojen nostaminen tai menojen jäädyttäminen tai leikkaaminen ei meitä pelasta. Sitä kaikkea varmaan tarvitaan, mutta uutta kasvua pitää pystyä luomaan. Me poliitikot emme välttämättä aina tiedä, mikä kortti vetää, (Puhemies: Minuutti!) mutta olosuhteet pitää tehdä sellaisiksi, että joku kortti eli fiksut suomalaiset, riskiä ottavat suomalaiset, voivat tähän maahan luoda uutta työtä, uusia innovaatioita.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä lausui eilisessä lehdessä, että työttömyys kasautuu nuorille, kun vastavalmistuneille ei ole työpaikkoja. Nyt on poikkeuksellinen tilanne myös siinä suhteessa, että lisäksi valtion tuottavuusohjelma tulppaa nuorten työmarkkinoille pääsyä. Aikaisemmin valtio on pystynyt työllistämään, mutta nyt ei tätäkään mahdollisuutta ole, koska henkilöstömäärälle on pantu tiukat raamit. Tiaisen mielestä oli virhe, ettei työllistämiseen tehty lisäbudjettia jo ennen kesää. Se aiheutti sen, mikä tiedettiinkin, että syksyn mittaan toimenpiteet laskevat, koska raha ei riitä, ja sitten taas loppuvuodelle laitettu ei auta, koska se tulee niin myöhäisessä vaiheessa. Mitä mieltä ministeri Sinnemäki on oman ministeriönsä virkamiehen lausunnosta?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Keväällä tosiaan päädyttiin siihen ratkaisuun, että lisäbudjettia ei annettu; taloudellinen tilanne oli silloin hyvin epäselvä. Tehtiin ratkaisu, jossa päätettiin lisätä Esr-rahojen, Euroopan sosiaalirahaston rahojen, käyttöä työllisyyspolitiikassa. Neuvotteleva virkamies Tiainen on mielestäni oikeassa siinä, että kyllä tämä ratkaisu on tarkoittanut sitä, että toimenpiteiden volyymi olisi lisäbudjetin kanssa varmasti ollut isompi. Toisaalta tehty ratkaisu Euroopan sosiaalirahaston rahojen suuremmasta käytöstä työllisyystoimenpiteisiin on myös toiminut, koska selvästi näillä rahoilla saatujen toimenpiteiden määrä on kasvanut tuon päätöksen jälkeen. Tässä on tietenkin se hyvä puoli, että kun meillä on mahdollisuus Euroopan sosiaalirahaston määrärahoja käyttää, niin ne tulevat mahdollisimman laajasti käytettyä työllistämistoimenpiteisiin.

Lisäbudjetti on annettu, ne rahat ovat nyt käytössä, ja uskon, että kun ne rahat mitoitettiin sillä tavalla, mitä alueet (Puhemies: Minuutti!) ajattelivatkin pystyvänsä käyttämään, niin ne rahat pystytään käyttämään. Mutta kokonaisuudessaan, niin kuin tässä keskustelussa aikaisemminkin todettiin, tämän vuoden työllistämistoimenpiteiden volyymi tulee jäämään aika alhaiselle tasolle.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen aloitti kysymällä teollisuuden sähköverosta. Valtiontalouden tasapainottamiseksi veropohjaa on tulevaisuudessa laajennettava ja päinvastoin on paineita korottaa monia veroja. Jos teollisuuden verotusta kevennetään, niin se pitää paikata jossain muualla. Kysyisinkin, voisiko yksi ratkaisu teollisuuden sähköveron suhteen olla se, että sitä ei poisteta vaan sen tuotto palautetaan teollisuudelle kohdennettuna, esimerkiksi energiatehokuutta parantaviin investointeihin, kestävän teknologian demonstraatiohankkeisiin ja muihin tarkoituksiin, jotka luovat uutta kasvua ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvältä kuulostava ajatus. Minä luulen, että se saattaa olla vaan vähän monimutkainen. Eli kun kustannuspaine teollisuudessa joka tapauksessa nousee, minä luulen, että teollisuus tekee näitä ratkaisuja joka tapauksessa eli etsii edullisimman tavan selviytyä, mikä tarkoittaa, että mahdollisimman vähän tarvitsee käyttää energiaa ja sikäli kuin sitä tarvitsee, se olisi sitten esimerkiksi metsäteollisuuden puolella itsetuotettua, joka nyt perinteisesti on bioenergiaa. Että sinänsä ihan hyvältä kuulostava ajatus, mutta voi olla, että tämä verotus on vähän monimutkainen, kommervenkkinen, tähän asiaan. Minä luulen, että tämä energiaveroleikkuri on kuitenkin yksinkertaisempi, ja sitten voidaan säädellä sitä energiaveron tasoa sen mukaan kuin rahaa tarvitaan ja koetaan, että teollisuutta pitää veroilla rasittaa.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Energiaveroleikkurista on ehkä hyvä ja rehellistä todeta, ministeri Katainen, että te ensiksi nostatte teollisuuden energiaveroja ja sitten tällä samalla päätöksellä te laskette tällä leikkurilla niitä energiaveroja. Ei se teollisuuden tilanne siitä yhtään parane. Päinvastoin tällä sähköveron poistamisella teollisuuden tilanne todellisuudessa paranisi.

Mutta tämä keskustelu osoittaa sen, että hallitus ei edelleenkään ota tätä työttömyyskriisiä vakavasti. Hallituksen lamalääkkeet, ed. Jaskari, ovat olleet väärät, siitä kertovat muun muassa tämän viikon työttömyystilastot. Sen sijaan SDP on esittänyt tänään oman vaihtoehtonsa, jolla avointa työttömyyttä voitaisiin vähentää jopa 40 000 hengellä, ja kaikki nämä meidän ehdotuksemme ovat nyt hallituksen käytettävissä.

Aivan lopuksi haluan todeta, että pidän kyllä erittäin ihmeellisenä tätä hallituksen ja sen työministerin ajattelutapaa, että lomauttaminen on työn jakamista. Minusta se kertoo kyllä myös jotain tämän hallituksen ajatuksista.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Se kysymys, joka ministeri Sinnemäelle esitettiin, liittyi nimenomaan työaikoihin. Tässä kriisissä, kun teollisuuden kapasiteetti on mennyt alaspäin, teollisuus ei ole irtisanonut läheskään niin paljon, aivan niin kuin Sinnemäki totesi, kuin tuotanto on alentunut, vaan on tehty niin, että se työ on jaettu, jäljelle jäänyt työ on jaettu eri tavalla, ja siellä on lomautusjaksoja. Oikeastaan hallitushan vetosi tähän kriisiin mentäessä, että vältettäisiin irtisanomiset, käytetään mieluummin lomautuksia. Tämä on parempi järjestelmä sekä inhimillisesti yksilöiden kohdalla että myös tämän kriisin jälkeen, kun pitää uuteen nousuun saada työvoimaa takaisin.

Vielä tästä sähköverosta: Korotukset kelamaksun kompensaatioon ovat tulossa vasta vuonna 2011, ja hallitus ne tulee tekemään, ja teollisuus tietää sen, että me tulemme tekemään tähän koko sähköverojärjestelmään leikkurin, johon Katainen viittasi, jossa tullaan ennen muuta metsäteollisuuden kaltaisen, kaikkein energia-intensiivisimmän teollisuuden kohdalla huolehtimaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti, että verotuksen (Puhemies: Minuutti!) näkökulmasta ei ole kilpailueroja verrattuna meidän keskeisiin kilpailijoihimme.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tämä kysymys on tällä kertaa loppuun käsitelty.