Sampsa Kataja /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
valtion eläkerahastosta annettua lakia väliaikaisesti,
näillä näkymin kertaluontoisesti siten,
että mahdollistetaan rahastosta valtion talousarvioon siirrettävän
määrän korottaminen ensi vuonna. Tämä määrä on
500 miljoonaa euroa. Tämä liittyy tähän
valtiontalouden kokonaisuuden tasapainottamiseen.
Tämäkin mietintö valtiovarainvaliokunnasta on
yksimielinen.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun mainitaan sana eläke jossakin
lakiesityksessä, niin se alkaa erityisesti kiinnostaa.
Tämä lakiesitys kiinnostaa minua kahdesta syystä.
Ensinnäkin, edellinen pääministeri,
pääministeri Jyrki Katainen, hehkutti täällä eräällä kyselytunnilla,
miten maassa on ollut kaukaa viisas valtiovarainministeri, valtiovarainministeri,
joka on huolehtinut Valtion Eläkerahaston tasosta sillä tavalla,
että on mistä ottaa. Muistan tällaisen
jokseenkin suoran lainauksen.
Toisekseen, kokonaisuus muodostuu osista. Valtion ensi vuoden
budjetti on tällä hetkellä hallituksen
esitysten mukaisesti noin 4,5 miljardia euroa velan varassa. Lisäksi
valtion budjetissa on varovaisestikin arvioiden 2 miljardin edestä kertaluonteisia
tuloja, jotka käytetään vain yhden kerran,
niitä ei toista kertaa käytettävissä ole.
Käsittelyssämme on lakiesitys, jossa muutetaan Valtion
Eläkerahastosta annettua lakia väliaikaisesti
siten, että mahdollistetaan rahastosta valtion talousarvioon
siirrettävän määrän
kertaluonteinen korottaminen vuonna 2015.
Kahdesta näkökulmasta vaarallinen tie.
Yksi: eläkepoliittisesti. Eläkepolitiikan
uskottavuuden kannalta on aivan keskeisen tärkeää, että ne,
jotka saavat rahastoiduista eläkkeistä eläkkeensä,
voivat luottaa siihen, että rahat riittävät.
No, toki Valtion Eläkerahaston kohdalla viime kädessä valtio
aina vastaa siitä, että eläkkeet tulevat
maksettua. Mutta tämä periaatteellinen asia: otetaan
väliaikaisesti jotakin johonkin tarkoitukseen. Retorinen
kysymys: eihän vain tule tavaksi?
Ja toinen asia: budjetin kannalta tämän summan
voi ottaa vain kerran. Seuraava budjetintekijä joutuu miettimään,
miten tasapainotus tällaisen summan osalta tehdään.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula toi perusteltuja näkemyksiä esiin
tästä määrärahasiirrosta.
Täytyy kuitenkin tehdä selvä ero Valtion
Eläkerahaston ja varsinaisten rahastoivien eläkejärjestelmien
välille. Valtion Eläkerahastossa kyse on pikemminkin valtion
tilinpidollisesta järjestelystä, jonka historia
liittyy siihen, että hyvinä vuosina valtio on
halunnut tehdä siirtoja budjetin ulkopuolelle, jotta budjetissa
ei olisi ollut liian suuria houkutuksia meille poliitikoille käyttää niitä rahoja
niiden kertyessä. Nyt huonoina aikoina tämä toisensuuntainen
esitys on ehkä paremmin ymmärrettävissä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kataja sanoi, kysymys
on vähän siitä, käytetäänkö Valtion
Eläkerahastoa suhdannepolitiikan välineenä.
Oikeastaan silloin kun se perustettiin, ajatus oli se, kun oli hyviä vuosia, että
voidaan
ennakoivasti maksaa valtion eläkkeitä rahastoon,
niin että ne ovat sitten käytettävissä sieltä,
ja tällä tavalla pidetään huolta
siitä, että valtion maksukyky säilyy
paremmin, ja tietysti mitä suuremmaksi rahasto kyetään
kasvattamaan, sitä parempi. Tietysti nyt me olemme tilanteessa,
jossa meillä on negatiivista talouskasvua, ja tietysti
tämmöisessä tilanteessa, jos mietitään,
mitkä ovat niitä kaikkein joustavimpia elementtejä,
joita voidaan käyttää suhdannepoliittisesti,
niin Valtion Eläkerahasto on niistä yksi. Tietysti
täytyy sanoa, että itsekin suhtaudun kyllä jonkun
verran arvellen siihen, onko tässä tilanteessa
nyt vielä tarvetta tähän näin.
Tietysti tavallaan on tarvittu tätä rahoitusta,
jotta sitten tiettyjä elvytysratkaisuja — joitten
tehokkuudesta voidaan keskustella — on voitu tehdä,
ja tätä kautta on saatu tiettyä väljyyttä päätöksentekoon.
Yleiskeskustelu päättyi.