Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen ratifioinnista, mutta tässä on yksi erittäin mielenkiintoinen kysymys, joka liittyy muinaishylkyihin ja niiden suojeluun. Nimittäin Suomi tekee tämän ratifioinnin yhteydessä varauman, jonka mukaan meripelastussäännöksiä ei sovelleta historiallisiin hylkyihin, jotka siis ovat vähintään sata vuotta vanhoja.

Valiokunta toteaa, että vuodelta 63 oleva muinaismuistolaki rauhoittaa automaattisesti sellaiset hylyt ja hylynosat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähintään sadan vuoden ajan, ja nämä ovat tietenkin merkittävää kansallista kulttuuriperintöä, ja ne rinnastetaan muinaisjäännöksiin. Mutta jos ulkoisten olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omistaja on hylännyt yli satavuotiaan hylyn, tullaan tähän omistuskysymykseen, ja tämän tulkinnan mukaan se kuuluu valtiolle ja rauhoitetusta hylystä peräisin olevat esineet kuuluvat lunastuksetta valtiolle. Tästähän on käyty joidenkin hylkyjen löytämisen osalta keskustelua, sekä hylyn että siitä löydetyn esineistön osalta. Myöskin Unesco katsoo vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusopimustekstissään meripelastustoiminnan olevan soveltumatonta kulttuuriperintöön.

Puhemies! Totean vielä lopuksi, että viitaten tähän Museoviraston näkemykseen liikenne- ja viestintävaliokunta katsookin tässä mietinnössään, että kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen hyväksyminen käyttäen siinä olevaa mahdollisuutta esittää varauma, eli ollaan soveltamatta sopimuksen määräyksiä merenkulun kulttuuriperintönä pidettyihin hylkyihin, ilman muuta edesauttaa ja selkiyttää kulttuuriperintöä olevien hylkyjen suojelua sekä sitten niiden mahdollisen löytymisen tilanteessa on edesauttamassa hylkyyn sekä sieltä löytyvään esineistöön liittyvää omistuskiistaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihan pienenä lisäyksenä siihen, mitä valiokunnan arvoisa puheenjohtaja äsken totesi, kiinnitän huomiota yhteen pikanttiin yksityiskohtaan, mitä tässä ponnessa ehdotetaan. Siinä ehdotetaan ensimmäisessä osiossa, että vuonna 1989 tehty vuoden 89 kansainvälinen meripelastusyleissopimus hyväksytään jnp. Olisi ehkä paikallaan, että liikenne- ja viestintäministeriössä olisi sellainen putsausosasto, joka kävisi laatikot läpi noin kohtuullisessa ajassa ja katsoisi, minkälainen kooste sieltä syntyisi eduskunnalle yhdessä sysyssä käsiteltäväksi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Osittain siitä, mitä ed. Pulliainen totesi: Kun selaa tätä hallituksen esitystä ja kun myöskin miettii sitä, mitä valiokunnassa käsiteltiin, niin kun tämä kansainvälinen meripelastusyleissopimus on hyväksytty jo 89 ja tässä on vuosien varrella aika paljon ollut liikenne- ja viestintäministeriön osalta sellainen tilanne, että joitakin EU:hun tai muuhun kansainväliseen toimintaan liittyviä sopimuksia ei ole saatettu eduskunnan tietoisuuteen edes kohtuullisessa ajassa, sitaateissa sanottuna, niin tämä on aiheuttanut monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja. Toivoisin, että liikenne- ja viestintäministeriössä mentäisiin lävitse kaikki ne sopimukset, mitä on, ja ne tuotaisiin vaikka kerralla tänne eduskuntaan sitten mutta ei näin myöhäisessä vaiheessa kuin tämänkin osalta on tehty.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä kun ed. Pulliainen löysi täältä pikantin yksityiskohdan, totean, että on täällä toinenkin sellainen, ja se on se, että nyt kun eduskunta tämän hyväksyy, näin uskomme, niin samalla irtisanomme 23. syyskuuta 1910 tehdyn kansainvälisen sopimuksen eräiden määräysten yhdenmukaistamisesta. Todettakoon vielä, että tuo 1910 tehty kansainvälinen sopimus tehtiin Brysselissä, eli kyllä sitä jo siihenkin aikaan Brysselin kautta koukattiin.