Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, ärade talman! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeusaste- ja käsittelyjärjestystä rikoksesta epäillyn tai tuomitun luovuttamista sekä kansainvälistä perheoikeutta koskevissa asioissa. Tarkoituksena on viime vuonna hyväksyttyyn oikeu-denhoidon uudistamisohjelmaan perustuen saada aikaan nykyistä järkevämpi ja tarkoituksenmukaisempi työnjako näitä asioita käsittelevissä tuomioistuimissa.

Luovuttamisasioiden osalta muutokset koskevat pelkästään luovuttamista Suomesta toiseen EU:n jäsenvaltioon tai Pohjoismaahan. Siten esityksellä ei puututa päätöksentekoon sellaisissa luovuttamisasioissa, joissa luovuttamisesta päättää oikeusministeriö, eli jos pyydetään luovuttamista EU:n tai Pohjoismaiden ulkopuoliseen valtioon.

Esityksen mukaan luovuttamista koskeva päätöksenteko keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen. Nykyisin luovuttamisasioissa toimivaltaisia tuomioistuimia on neljä: Helsingin, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Oulun käräjäoikeudet. Tällä tavoin turvattaisiin nykyistä paremmin harvalukuisissa luovuttamisasioissa tarvittava asiantuntemus. Luovuttamisasioita esiintyy eniten Helsingin käräjäoikeudessa.

Vangitsemisvaatimusten tavoin luovuttamisasiat olisi mahdollista käsitellä videoyhteyden välityksellä.

Värderade talman! Det föreslås också att rättsinstansordningen i besvärsärenden ändras så att tingsrättens avgörande i fortsättningen får överklagas hos högsta domstolen endast genom besvärstillstånd. Ändringen ska göra det möjligt för högsta domstolen att effektivare än för närvarande koncentrera sina begränsade resurser på att meddela prejudikat som styr enhetligheten i rättspraxis.

Lisäksi muutoksenhakujärjestystä esitetään muutettavaksi niin, että jatkossa käräjäoikeuden ratkaisusta voisi valittaa korkeimpaan oikeuteen vain valitusluvan kautta. Nykyäänkin valitetaan suoraan korkeimpaan oikeuteen, mutta ilman valituslupaa. Tällä tavoin korkein oikeus voisi kohdentaa rajalliset voimavaransa nykyistä tehokkaammin oikeuskäytännön yhtenäisyyttä ohjaavien ennakkoratkaisujen antamiseen.

Kansainvälisten perheoikeudellisten asioiden osalta ehdotetaan, että sellaiset ulkomaisen päätöksen vahvistamista koskevat asiat, jotka Helsingin hovioikeus käsittelee nykyään ensimmäisenä oikeusasteena, siirrettäisiin käsiteltäviksi Helsingin käräjäoikeuteen. Lisäksi ehdotetaan, että ulkomaisia avioeropäätöksiä voitaisiin tunnustaa ilman tuomioistuimen vahvistusta nykyistä laajemmin.

Lapsen palauttamista koskevien asioiden osalta ehdotetaan, että ne käsiteltäisiin edelleen ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeudessa mutta muutoksenhaku korkeimpaan oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Myös korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpanoa luovuttamista ja lapsen palauttamista koskevissa asioissa ehdotetaan kevennettäväksi.

Tällä tavoin myös tehostettaisiin asioiden käsittelyä korkeimmassa oikeudessa. Aloite esityksessä ehdotetuista uudistuksista on tullut korkeimmalta oikeudelta.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esiin muutamia asioita tästä laki-aloitteesta. Ensimmäisenä mieleen tulee tämä, että luovuttamista koskevat asiat keskitettäisiin Helsingin käräjäoikeuteen. Kuten äsken ministerin esittelystä kuultiin, tällä hetkellä käsitellään asioita neljässä käräjäoikeudessa, ja jos ja kun ne keskitetään yhteen käräjäoikeuteen, niin tällä toivottavasti parannetaan sitten asiantuntemusta siinä oikeudessa, johonka nämä asiat keskitetään. Mutta täytyy myöskin sitten samalla muistaa, että kun sinne keskitetään asioitten hoitaminen, niin Helsingin käräjäoikeudelle siirrettäisiin näitten asioitten hoitamiseen tarvittavat resurssit, että ei käy niin, että juttuja siirretään mutta ei henkilökuntaa juttujen hoitamiseen.

Toinen mielestäni erinomainen asia on tämä, että luovuttamisasia voidaan käsitellä videoyhteyden välityksellä. Tämä karsii pois tällaisia istuntoja, joissa joku asianosainen ei syystä taikka toisesta saavukaan oikeuteen paikalle. Istuntoa ei tarvitse sen takia perua.

Kolmantena kohtana tämä, että käräjäoikeuden ratkaisusta voisi valittaa korkeimpaan oikeuteen vain, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Sama koskee lapsen palauttamista koskevia asioita: hovioikeuden ratkaisusta voisi valittaa korkeimpaan oikeuteen vain, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Tämä on äärimmäisen tärkeää, että korkein oikeus voi itse harkita, mitä juttuja ottaa käsiteltäväkseen. Niin kuin edellisenkin lakiesityksen kohdalla puhuttiin näistä ammattivalittajista, korkein oikeus voi priorisoida, mitä asioita kannattaa ottaa käsiteltäväksi ja mitä kannattaa jättää pois.

Erinomaisen hyvä kohta on myöskin tämä korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpanon keventäminen. On täysin tarpeetonta näin raskaalla organisaatiolla käsitellä yksinkertaisia juttuja. Tämä järkevöittää ja jouhevoittaa lainsäädäntöä.

Pidän tätä lakialoitetta erittäin hyvänä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota tuomioistuinten työnjakoon ja kokoonpanoihin esitettäviin muutoksiin. Kun valituslupamenettelyä lisätään tai tuomioistuinten toimivaltaisia kokoonpanoja pienennetään, on tarkasteltava oikeusprosessin osapuolten asemaa: parantuuko tuolloin heidän oikeusturvansa.

Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen ja erityisesti lapsen palauttamista koskevissa asioissa tapahtuva muutoksenhaku ovat poikkeuksellisia asioita tuomioistuinkäsittelyssä. Varsinkin lapsen asemaa huoltajuusriitojen yhteydessä käsittelevät jutut vaativat erityistä huolellisuutta ja voivat edellyttää poikkeuksellista käsittelyjärjestelyä. Vaikka näissä asioissa ei sinällään otetakaan kantaa huoltajuuteen vaan kysymykseen lapsen palauttamisesta asuinvaltioonsa, niin kiista huoltajuudesta on kuitenkin yleensä taustalla. Esityksessä on pitäydytty siihen, että lapsen palauttamista koskevat asiat pysyvät Helsingin hovioikeudessa mutta muutoksenhaku edellyttää valituslupaa. On hyvä, että oikeusasteiden määrää ei näissä prosesseissa lisätä vaan pyritään mahdollisimman pikaiseen ratkaisuun. Lapsille nämä kysymykset ovat raastavia.

Rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevat asiat esitetään keskitettäväksi Helsingin käräjäoikeuteen. En pidä lähtökohtaisesti kannatettavana toimintojen keskittämistä Helsinkiin, en oikeuspolitiikan kuten en muillakaan yhteiskuntaelämän osa-alueilla, mutta tapauksien lukumäärät ovat toki olleet viime vuosina hyvin vähäisiä. Joka tapauksessa on sinällään johdonmukaista, että silloin kun päätöksenteko tapahtuu Helsingissä, hallituksen esityksessä viitattujen kansainvälisten perheoikeudellisten asioitten osalta ensimmäinen oikeusaste muuttuu Helsingin hovioikeudesta Helsingin käräjäoikeudeksi. Lapsen palauttamista koskevat asiathan, kuten äsken sanoin, pysyvät hovioikeudessa, mutta muilta osin tehdään muutoksia, ja ne vaikuttavat perustelluilta. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä hovioikeuksien tehtävä on lähtökohtaisesti toimia muutoksenhakutuomioistuimena ja korkeimman oikeuden alla ennakkoratkaisuja antavana tuomioistuimena. Resurssipulan kanssa kamppailevien tuomioistuinten on voitava keskittyä ensisijaisesti näihin tehtäviinsä, ja tästä järjestyksestä on syytä poiketa vain erityisen painavilla perusteilla.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! On kaikin puolin kannatettavaa se, että yritetään mahdollisimman joutuisasti saada näitä juttuja käsittelyyn tuomioistuimissa.

Nyt tässä hallituksen esityksessä esitetään sitä mahdollisuutta, että luovuttamisasia voidaan käsitellä videoyhteyden välityksellä, jos käräjäoikeus harkitsee sen soveliaaksi. Muistelen, että tässä aikaisemmin on joskus keskusteltu enemmänkin siitä, että videoitaisiin näitä oikeudenkäyntejä ja sitten todistajien kuulemisia. Olisinkin kysynyt paikalla olevalta oikeusministeriltä: onko tässä asiassa päästy yhtään eteenpäin, että voitaisiin ikään kuin yhdellä kerralla videoida todistajien kuulemiset, jotta ei tarvitse samoja henkilöitä vaivata yhä uudestaan ja uudestaan todistamaan oikeudenkäyntiin sitä samaista asiaa?

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista ja kansainvälistä perheoikeutta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi on erittäin kannatettava. Huoltajuusriidat erotilanteissa ja niihin liittyvät tapaamisoikeuskysymykset ovat erittäin vaikeita asioita, ja silloin kun siihen tulee kansainvälinen ulottuvuus eli toinen vanhempi on lapsen kanssa toisessa maassa kaukana, niin ne ovat vielä vaikeampia ja ne ovat lapsen ja koko perheen, molempien vanhempien kannalta erittäin hankalia asioita ja voivat pitkäksi aikaa aiheuttaa harmia ja traumatisointia. Myös toisen vanhemman vieraannuttaminen lapsesta tulee näissä tapauksissa kysymykseen, ja tiedän tapauksia, joissa on useita vuosia taisteltu siitä, pääseekö äiti tapaamaan lastaan, joka on ulkomailla, ja se ei voi olla lapsen kehityksen eikä perheen kannalta hyvä asia. Sen takia on hyvä, että näihin puututaan. Kysyn samalla oikeusministeri Henrikssonilta: onko näihin kansainvälisiin huoltajuusriitoihin liittyviin tapaamisoikeuskysymyksiin tulossa jotain huomiota tai onko niitä viime aikoina käsitelty?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Edustaja Ruohonen-Lerner kysyi tästä videoinnista ja oikeudenkäyntien tallentamisesta. Itse olen ollut tämän tallentamisen suuri ystävä. Katson, että meidänkin pitäisi mennä siihen suuntaan, mihin Ruotsissa ollaan menty. Mutta se vaatii rahaa, ja se vaatii suunnittelua. Tällä hetkellä meidän oikeuksissa ja tuomioistuimissa käytetään videota, ja tiedän, että muun muassa Helsingin käräjäoikeus ja Viron käräjäoikeudet pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa videoinnin välityksellä ja voidaan kuulla todistajia sillä tavalla, että ihmisten ei tarvitse tulla tänne ja päinvastoin, ja se on hyvä ja kannatettava kehitys. Mutta meillä riittää vielä töitä sen eteen, että me saisimme tehtyä päätökset siitä, että tulevaisuudessa käräjäoikeuksissa tallennetaan kaikki oikeudenkäynnit ja käytetään se materiaali sitten hovioikeudessa. Se on aika iso uudistus, ja se vaatii valmistelua. Itse toivon, että meillä löytyisi rahaa ja rohkeutta, jotta pääsisimme sellaiseen järjestelmään, ja toivon, että ensi hallituskaudella tässä voidaan edetä.

Mitä tulee tähän edustaja Jokisen kysymykseen, niin aika harvoin näitä tapauksia on. Myös itse kyselin ministeriössä, mikä tilanne on, muun muassa sen johdosta, että Venäjän lapsiasiamies oli muutama päivä sitten taas otsikoissa ja syytti Suomea tästä. Tilannehan Venäjän suhteen on se, että Venäjä on liittynyt Haagin lapsikaappaussopimukseen ja sopimus on tullut voimaan Suomen ja Venäjän välillä 2013. Tämän sopimuksen voimassaoloaikana oikeusministeriössä ei ole ollut vireillä yhtään Venäjään liittyvää lapsen palauttamista koskevaa hakemusta. Tässähän tilanne on se, että oikeusministeriö on sopimuksen mukainen keskusviranomainen Suomessa. Helsingin hovioikeudessa on ollut sopimuksen voimaantulon jälkeen kaksi tapausta, joissa on vaadittu lapsen palauttamista Venäjälle, ja tiedon mukaan molemmissa hakemus on hyväksytty. Tämä on se tieto, mikä minulla nyt on.