Gunnar Jansson /r:

Värderade talman, arvoisa rouva puhemies! Käsiteltävänä oleva lakialoite tähtää kolmeen asiaan, ensinnäkin siihen, että Suomi saa uuden uudenaikaisen arpajaislainsäädännön, toiseksi siihen, että Ahvenanmaan itsehallintoa kunnioitetaan, kuten lähetekeskustelussa, jossa oli täydellinen yksimielisyys. Kun 14.9. olivat lähetekeskustelussa vahvistamatta jääneet lait, silloin joka ryhmästä edustajat puhuivat juuri tämän seikan puolesta, ei ainoastaan siihen suuntaan, että tarvitaan uusi arpajaislainsäädäntö, vaan enemmän siihenkin suuntaan, että ristiriidat Ahvenanmaan itsehallinnon kanssa on poistettava. Toivon hartaasti, että tämä hyvä henki vallitsisi myöskin hallintovaliokunnassa ja aikanaan sitten tässä suuressa salissa. Kolmas päämäärä on ymmärtääkseni se, että rule of law -periaatetta kunnioitetaan, siis että yhä edelleen Suomessa vallitsee lakisääteinen yhteiskuntajärjestelmä.

Aloitteeni lähtökohdat ovat myöskin perustuslain 29 § ja tämä rule of law -periaate. Sen periaatteen mukaan julkinen valta kuuluu kansalle ja tätä valtaa on harjoitettava lakien alla. Periaatteella on kaksi ulottuvuutta: ensimmäinen, että lait ja muut säädökset annetaan lakisääteisessä järjestyksessä hierarkkisesti oikeilla tasoilla ja toimivaltaisten elinten toimesta ja niiden toimivallan mukaisesti, ja toinen, että lakeja ja säädöksiä noudatetaan, niin kauan kuin ne ovat voimassa.

Minulla on myöskin esitettävänä pari kohtaa, miksi tämmöinen lakialoite.

Ahvenanmaan itsehallinnon alalla itsehallintolaki perustuslain 75 §:n mukaan on lex specialis -tyyppinen laki. Itsehallintolaki ei ole perustuslaki. Siksi perustuslain 74 §:n mukainen perustuslakivaliokunnan toimivalta ei koske, ei voikaan koskea, itsehallintolakia. Itsehallintolain 60 §:ään sisältyy toimivaltavalvontamekanismi, joka nimeää korkeimman oikeuden auktoritatiiviseksi valvojaksi itsehallintojärjestelmässä. Siten kilpailevassa lainsäädäntöjärjestelmässä, siis tässä asiassa eduskunta vastaan maakuntapäivät, sellaisessa järjestelmässä täytyy aina olla jokin taho, joka sanoo, mikä on oikein. Itsehallintojärjestelmä ei perustu eikä voikaan perustua sellaiseen ajatukseen, että toisella osapuolella, siis eduskunnalla, olisi ratkaisuvalta kilpailutilanteessa. Ratkaisuvalta on annettava ja on annettu ulkopuoliselle oikeudelliselle elimelle eli korkeimmalle oikeudelle. (Ed. Aittoniemi: Eduskunta on isäntä maassa!) Korkein oikeus tutkii itsehallintolain 19 §:n mukaan maakuntalakien itsehallinnonmukaisuutta. Logiikan, symmetrian ja itsehallintolain mainitun pykälän mukaan samalla elimellä pitää olla ratkaisuvalta päinvastaisessa suunnassa elikkä siinä, onko eduskuntalaki itsehallintolain mukainen tai sen vastainen.

Aloitteeni takana on myöskin tämmöinen minusta aika tärkeä perustelu: Perustuslakivaliokunnan tehtävään ei kuulu tutkia korkeimman oikeuden lausunnon oikeudenmukaisuutta, koska sillä ei ole, eikä voikaan olla, laillista valtuutusta tuomioistuinten ollessa perustuslain mukaan riippumattomia juuri tämän rule of law -periaatteen mukaisesti. Siis vastakohtainen tulkinta johtaisi siihen, että ehkä ei tarvittaisi ollenkaan tuomioistuimia. Sitten kyllä yhteiskuntajärjestelmämme on aika kaukana rule of law -periaatteesta. Nimittäin, jos eduskunta hyväksyy vahvistamatta jätetyt lait, ne astuvat perustuslain 77 §:n 2 momentin mukaan voimaan ilman vahvistusta.

Siitä tullee tai tulee jopa itsehallintolain 60 §:n 2 momentin mukainen itsehallintoriita, jonka korkein oikeus ratkaisee. Uskallan otaksua, että korkein oikeus päätyy saman sisältöiseen ratkaisuun kuin tasavallan presidentille elokuussa antamassaan lausunnossa (Ed. Aittoniemi: Ei muuta asiaa miksikään!) vahvistamisvaiheessa. Ratkaisu sellaisessa kiistassa sitoo jokaista, myöskin eduskuntaa. Päinvastainen suhtautuminen olisi rule of law -periaatteen vastainen ja johtaisi anarkiaan, mikä ei ole minusta oikeusvaltion edun mukaista.

Sen takia, arvoisat kollegat, sanon vain, että asia on pieni, mutta periaate on suuri. Ahvenanmaan itsehallinto perustuu kansainväliseen sopimukseen ja muihin järjestelyihin. Haluan korostaa, että nyt ei ole kyse vain siitä, kuka pelaa missäkin. PAF on tässä asiassa pieni tekijä Veikkaukseen ja kansainvälisiin toimijoihin verrattuna.

Mainitsen myöskin, että jos maakuntahallitus ja/tai PAF pääsisivät keskusteluun sisäasiainministeriön kanssa, mikä tähän asti on valitettavasti ollut mahdotonta, markkinointi loppuisi tähän. Ongelma ei ole siis käytännön tasolla sen suurempi, mutta kun ei edes päästä keskusteluun, niin mitäs sitten tehdään? Minä en tiedä. Valitettavasti näin se on. Olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että syntyisi rakentavat keskustelut, mutta tähän asti tuloksetta. Minulla on valtuutus juuri siihen, että jos se auttaisi jotenkin tilannetta, markkinointi loppuisi heti. Mutta nyt on kyse luottamuksesta oikeudelliseen järjestelmään ja perustuslakivaliokunnan sekä eduskunnan jäsenten vastuusta lakisääteisen yhteiskuntajärjestelmän ylläpitämisessä eli lyhyesti sanottuna suhtautumisesta rule of law -periaatteeseen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, eduskuntakäsittelyssä yhdyn täysin siihen, että aloite lähetetään mietintöä varten hallintovaliokuntaan ja että hallintovaliokunta käsittelisi aloitetta rinnakkain, ei tietenkään samassa yhteydessä, mutta rinnakkain, yhtä aikaa, kuin näitä vahvistamatta jätettyjä lakeja ja antaisi erillisen mietinnön. Mikään ei estä sitä, jos vain valiokunnasta löytyy poliittinen tahto siihen. Asia on täysin valiokunnan jäsenten käsissä. Mikään työjärjestyksen säännös tai lain säännös ei estä tätä, vaan päinvastoin. Kun tällä kertaheitolla ratkaistaisiin kaikki ongelmat, niin lähden siitä, että viisas valiokunta ottaa myöskin aloitteemme käsittelyyn ja että hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta päästään tulokseen ja, kuten sanottu, maamme saa uuden uudenaikaisen arpajaislainsäädännön, joka on sopusoinnussa sekä perustuslain että Ahvenanmaan itsehallintolain kanssa.

Värderade talman! Lagmotionen har i huvudsak tre syften; för det första att skapa en modern lotterilagstiftning som kan träda i kraft som planerat den 1 januari 2002; för det andra att undanröja den konflikt med Ålands självstyrelse som nu stör lagstiftningsprocessen; och för det tredje att göra det möjligt att gå vidare i en anda av ömsesidig respekt och förtroende i kontakterna mellan de högsta statsorganen, dvs. riksdagen, statsrådet, republikens president och Åland. Men, jag poängterar detta, om vi nu skall se en konflikt i det här fallet, vilket jag ännu inte riktigt vill göra, så är Åland mer ett offer för en konflikt än orsak till en sådan. Och Åland vidkänner ingen så kallad konflikt med de övriga statsorganen men förhåller sig skeptiskt till grundlagsutskottets utlåtande, vilket inte nu är föremålet för behandling, men som nära ansluter sig till denna lagmotion och som i och för sig är en av orsakerna till att jag liksom övriga undertecknare har lämnat denna lagmotion.

Den positiva anda som rådde under ärendets remissbehandling den 14 september, då många ledamöter uttalade sig och praktiskt taget alla i den riktningen att vi behöver en ny lagstiftning så att Ålands självstyrelse skall respekteras, den andan vill jag naturligtvis att skall förmedlas vidare och gälla under utskottsbehandlingen av denna lagmotion, likaså under behandlingen i plenum. Kollegerna Saarinen, Laakso, Gustafsson, Brax, Rakel Hiltunen, Uotila, Tulonen, Hellberg, Olin, Peltomo och flera andra uttalade sig alla i den här riktningen. En del av dem är så vitt jag minns ledamöter i förvaltningsutskottet, och jag utgår ifrån att de står vid sitt ord och vill att denna goda stämning skall upprätthållas och leda till ett sådant resultat att vi som sagt kan få en ny, modern lotterilagstiftning i kraft från början av nästa år.

För detta behövs inget annat än att förvaltningsutskottet behandlar lagmotionen och lämnar ett särskilt betänkande över motionen så att man sedan vid plenum inte alls behöver ta ställning till grundlagsutskottets utlåtande och andra befogenheter i fråga om de lagar som icke stadfästs i detta ärende. Lagmotionen är en tillräcklig grund för att skapa en sådan lagstiftning. Nu är det enbart fråga om politisk vilja.

Henrik Lax /r:

Fru talman! Riksdagsledamot Janssons motion överensstämmer precis med den lag som riksdagen har godkänt och som nu har återförvisats hit med det undantaget att de omtvistade reglerna om kompetensen mellan penningautomatföreningen på fastlandet och den åländska penningautomatföreningen har avlägsnats.

Stora saker och mindre saker bör hållas i sär också i riksdagen. De parlamentariska spelreglerna, författningsfrågorna, till vilka också reglerna för den åländska självstyrelsen hör är stora frågor. Tvisten mellan den åländska penningautomatföreningen och penningautomatföreningen på fastlandet är i förhållande till författningsfrågorna små frågor och skall därför inte blandas ihop. Författningsfrågorna får inte göras till spelknappar eller tillhyggen för politiska tvister.

Vid första behandlingen av den nu till riksdagen återförvisade lagen understödde jag riksdagsledamot Jansson när han framförde ett liknande förslag och jag gjorde det då med motiveringen att hans förslag innebar respekt för lagstiftningsordningen i riket. Med precis samma motivering har jag nu skrivit under hans lagmotion och jag hoppas verkligen att riksdagen inte skall tära på sin egen trovärdighet och auktoritet genom att göra författningsfrågorna till spelknappar i en nog så besvärlig politisk tvistefråga. Vi har nog råd att ta den extra tid som behövs för att skapa klarhet i reglerna mellan penningautomatföreningen på fastlandet och den som verkar på Åland.

Rouva puhemies! Kannatan ed. Janssonin esitystä samoilla perusteilla, jotka toin esille jo ensimmäisessä käsittelyssä, kun tämä laki oli käsiteltävänä eduskunnassa. Korostin silloin, että kiistanalaisten kysymysten poistaminen tai lisäajan ottaminen niiden ratkaisemiseksi on tarpeen ja että ed. Janssonin silloinen ehdotus, joka on saman suuntainen kuin tämäkin, merkitsi Suomen lainsäädäntöjärjestyksen kunnioittamista. Mielestäni on tärkeää, että eduskunta ei nakerra omaa arvovaltaansa ja omaa uskottavuuttaan tekemällä pelisäännöistä, valtiosääntöoikeudellisista kysymyksistä, poliittisen kiistan pelinappulaa taikka välikappaletta.

Näillä samoilla perusteilla olen nytkin ed. Janssonin kannalla ja toivon todellakin, että tässä maltti voittaisi ja lainsäädäntöhygienia säilyisi ja eduskunnan arvovalta kaikesta huolimatta tämän kiistan jälkeen voisi vahvistua.