3) Hallituksen esitys kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi
lainsäädännöksi
Valto Koski /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisten etuihin
puuttuminen on ollut itse asiassa 90-luvun alkupuolelta lähtien
sellainen poliittisesti herkkä aihe keskustella. Yleensä sitä on
sävyttänyt tällainen negatiivinen sävy
ja negatiivinen palaute. Nyt täytyy todeta, että vaikka
tältäkin osin on kritiikkiä kuultu, niin
hallitus on kuitenkin lähtenyt aikaistamaan vuoden 2005
kansaneläkeindeksiin vaikuttavien hinnanmuutosten johdosta
tätä lainsäädäntöä,
joka on hallitusohjelmaan kirjoitettu, jotta ostovoiman parantaminen
voitaisiin tällä tavoin ottaa käyttöön
ja osittain korvata sitä menetystä, kun esimerkiksi
indeksitarkistusjärjestelmä maltillisen hintakehityksen
vuoksi jättää indeksikorotukset kohtuullisen
pieniksi. Tältä osin tämä aikaistaminen
puoltaa paikkaansa.
Tähän hallituksen esitykseen liittyvät
lait maahanmuuttajan erityistuesta, maatalousyrittäjän
luopumistuesta, maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläkkeestä,
rintamasotilaseläkkeestä, sotilasavustuksesta,
tuloverotuksesta jne., joten sen sisältö muodostuu
aika suuresta kokonaisuudesta.
Tämän lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista
muutama sana: Niin kuin lakiesitykseen on kirjoitettu, esityksen
kustannusvaikutukset on arvioitu siten, että tasokorotusten
euromäärä 7 euroa vastaa vuoden 2004
kansaneläkeindeksin tasoa. Tasokorotuksen kustannusvaikutusten
arvioidaan olevan vuositasolla yhteensä noin 56 miljoonaa
euroa, josta kansaneläkemenojen osuus olisi noin 55 miljoonaa
euroa. Vuonna 2005 kansaneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen
johdosta noin 47,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2004 heinäkuussa noin 664 800 eläkkeensaajaa
sai eläkevähenteistä kansaneläkettä. Vuoden
2005 maaliskuun alussa lukumääräksi arvioidaan
noin 660 000 kansaneläkkeensaajaa. Heistä noin
20 000:n arvioidaan olevan laitoshoidossa. Kansaneläkkeeseen
oikeutettujen määrän arvioidaan lisäksi
kasvavan tasokorotuksen johdosta noin 10 000 uudella eläkkeensaajalla, kun
pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttava rajatulo
nousisi.
Samoin leskeneläkemenot kasvaisivat tasokorotuksen
johdosta noin 0,3 miljoonaa euroa, maahanmuuttajien erityistuesta
aiheutuvat menot noin 3,3 miljoonaa euroa ja ylimääräisestä rintamalisästä aiheutuvat
menot noin 0,7 miljoonaa euroa vuonna 2005. Sotilasavustuslain mukaisen
perusavustuksen tasokorotuksesta aiheutuva lisämeno vuonna
2005 olisi vähäinen. Tasokorotuksen saisi noin
4 000 leskeneläkkeen saajaa, 3 500 maahanmuuttajan
erityistuen saajaa, 50 000 ylimääräisen
rintamalisän saajaa ja 800 sotilasavustuksen saajaa.
Kansaneläkkeen tasokorotus lisäisi veronalaista
eläketuloa. Samalla kuitenkin kunnallisverotuksessa tehtävän
eläketulovähennyksen määrä kasvaisi,
mikä johtaisi siihen, että kunnallisverotuksen
yhteydessä kerättävät vero-
ja maksutulot tulisivat pienenemään. Kuntien saamien
verotulojen arvioidaan pienenevän noin 13 miljoonaa euroa,
Kansaneläkelaitoksen maksutulojen noin 1,1 miljoonaa euroa
ja kirkon verotulojen noin 0,8 miljoonaa euroa vuonna 2005.
On syytä vielä todeta tämän
vaikutukset kotitalouksiin. Kansaneläkkeen tasokorotus
koskee lakiesityksen mukaan noin 670 000:ta eläkkeensaajaa,
kun otetaan huomioon myös uudet kansaneläkkeensaajat.
Maksettavaan tasokorotuksen suuruuteen eivät vaikuta kansaneläkkeensaajan
asuinkunta, perhesuhteet tai työeläkkeen määrä.
Kansaneläkkeeseen oikeutettuja vuonna 2004 ovat yksinäiset
eläkkeensaajat, joiden työeläke on enintään
1 017 euroa kuukaudessa. Naimisissa olevilla eläkkeensaajilla
tämä työeläkkeen yläraja
on 898 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeen tasokorotus nostaisi
samalla kunnallisverotuksessa tehtävän eläketulovähennyksen määrää.
Nettoeläkkeen määrä kasvaisi
siten myös sellaisilla työeläkettä saavilla,
jotka eivät saa kansaneläkettä, mutta
ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen.
Tasokorotuksen ja elätulovähennyksen kasvun yhteisvaikutuksena
arviolta yli 900 000 eläkkeensaajaa saa nettotuloonsa
lisäystä.
Vielä, arvoisa puhemies, yhteiskunnallisista vaikutuksista
sen verran, että tasokorotus ehdotetaan toteutettavaksi
eräitä eläkkeen varhentamisesta, myöntämisestä tai
asumisaikaan suhteuttamisesta aiheutuvia poikkeuksia lukuun ottamatta saman
suuruisena kaikille kansaneläkettä saaville henkilöille.
Korotus tehtäisiin saman suuruisena yksinäisille
henkilöille ja avioliitossa oleville. Naisten keskimääräiset
eläkkeet ovat pienempiä kuin miesten. Kansaneläkkeensaajista
yli puolet on naisia, joten tasokorotus parantaisi erityisesti pientä eläketuloa
saavien naisten taloudellista asemaa, mitä pidän
erityisen merkittävänä niiden kotiäitien
osalta, jotka ovat aikanaan ilman työuraa huolehtineet
perheestään ja lapsistaan.
Vielä valiokunnan kannanotoista lyhyesti. Todetaan:
"Kansaneläkkeen täyteen määrään
on viimeksi tehty tasokorotus vuonna 2001. Valiokunta pitää myönteisenä,
että hallitus esittää jälleen
tasokorotusta ja että tasokorotus ehdotetaan tehtäväksi
hallitusohjelmassa sovittua aiemmin. Tasokorotuksella voidaankin
lieventää kansaneläkeindeksin heikommuudesta
johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin nähden.
Vähimmäiseläkettä saavien toimeentulon
turvaamisen kannalta on hyvä, että tasokorotus
ajoittuu vuodelle 2005, jolloin kansaneläkkeen indeksitarkistus
maltillisen hintakehityksen vuoksi jää pieneksi
eli 0,4 prosenttiin.
Valiokunta on työeläkelainsäädännön
uudistamisen yhteydessä edellyttänyt (StVM 58/2002 vp),
että kansaneläkkeen saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti
huolehditaan. Koska kansaneläkkeet tarkistetaan edelleen
hintaindeksin perusteella, alhaisempi indeksi johtaa kansaneläkkeiden
tason jälkeenjääneisyyteen, ellei indeksitarkistusjärjestelmää yhtenäistetä tai kansaneläkkeiden
tasoa korjata aika ajoin tehtävillä tasokorotuksilla."
Tähän hallitus nyt tällä lakiesityksellään
on vastannut.
Yksityiskohtaisista perusteluista oikeastaan en halua muuta
julkituoda kuin sen, että valiokunnan mietintöön
liittyy kolme aloitetta ja että valiokunta on hyväksynyt
lakiehdotuksen tasokorotuksen osalta hallituksen esityksen mukaisena.
Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoitteet on hylättävä.
Päätösehdotuksessaan valiokunta toteaa,
että 3.—5. lakiehdotus hyväksyttäisiin
muuttumattomina ja että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksyttäisiin
muutoin muuttumattomina, paitsi niiden voimaantulosäännökset
muutettuina niin kuin valiokunnan mietintöön on
kirjoitettu.
Arvoisa puhemies! Tässä lyhyt esittely.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
sinetöi lopullisesti sen, mikä oli luettavissa
jo hallituksen ohjelmastakin. Hallitus on pettänyt eläkeläisille
annetut vaalilupaukset. (Ed. Kankaanniemi: Ja raskaasti!) Tästä syystä tulen
yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään
vasemmistoliiton varjobudjetin mukaisesti vastalauseen 2 mukaiset
muutosesitykset. Ne, toisin kuin hallituksen esitykset, turvaavat Suomen
eläkeläisille valoisamman vaihtoehdon.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! Eläkeläisiä on
kohdeltu väärin, ja he ansaitsevat hyvityksen
politiikalle, joka on säästämisen nimissä syrjinyt
heitä jo pidemmän aikaa. Hallituksella olisi ollut
nyt näytön paikka. Ennen vaaleja etenkin keskusta
esitti kovia ja tärkeitä vaatimuksia eläkeläisten
aseman parantamisesta. Nyt, kun keskusta on hallituksessa, keskustalaiset ovat
välittömästi unohtaneet eläkeläiset
ja syyllistyneet suuren luokan petokseen. Räikein esimerkki
keskustan katteettomien lupausten antajista on ministeri Hyssälä,
joka jo ennen vaaleja lupasi, että valtaan päästyään
hän korottaa eläkkeitä jopa 300 euroa.
Nyt, kun Hyssälällä olisi valta toteuttaa
lupauksensa, hän ei tee sitä.
Hallitus mainostaa tekevänsä 7 euron tasokorotuksen
eläkkeisiin. 7 euroa tuntuu pilkantekemiseltä verrattuna
annettuihin lupauksiin. Kun alkoholin verotusta laskettiin reilusti,
laski indeksi niin paljon, että 7 euroa juuri ja juuri
kattaa vääristyneen indeksin. Se ei siis ole mikään
tasokorotus.
Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä ei ole
ainoa, joka on syönyt sanansa. Ministeri Pekkarinen ja
monet muutkin keskustan edustajat lupasivat eläkeläisille
palauttaa pohjaosan. Keskusta jopa äänestytti
eduskuntaa monet kerrat asiasta istuessaan oppositiossa. Nyt he
ovat hiljaa. Kyseessä onkin vain poliittinen sumutus. Pohjaosa on
palautettava heti. Erityisesti pienituloisimmat eläkeläiset
on ajettu kohtuuttoman huonoon asemaan.
Hallituksen politiikka on ollut muutenkin eläkeläisiä syrjivää.
Ylisuurista veronalennuksista eläkeläiset eivät
ole hyötyneet ollenkaan, mutta ovat kärsineet
nahoissaan niiden vaikutukset julkisten palvelujen heikentymisenä.
Sen lisäksi että eläkkeitä tulisi
pikaisesti nostaa, tulisi panostaa myös iäkkäämpien
ihmisten palveluihin. Vanhainkoteihin ja laitoksiin tulisi palkata
riittävästi henkilökuntaa, jotta kaikilla
olisi oikeus ja mahdollisuus inhimilliseen hoitoon ja palveluun elämänsä ehtoopuolella.
Kunnat eivät kuitenkaan edes pysty hoitamaan velvoitteitaan
kunnolla, koska hallitus ei anna niille riittäviä ja
tarvittavia resursseja. Hallituksen tuleekin parantaa kuntien taloudellisia
edellytyksiä ja huolehtia ikäihmisten palveluista
sekä valvoa, että kunnat myös hoitavat
velvoitteensa.
Arvoisa puhemies! Eläkeläisten kaltoinkohteleminen
on lopetettava. Jos meillä on varaa antaa hyvätuloisille
suuria veronalennuksia, meillä on myös oltava
varaa pitää huolta ihmisistä. Oikeus ihmisarvoiseen
elämään kuuluu kaikille, ei vain niille,
joilla on niin paljon omaisuutta, että he eivät
tarvitse kunnallisia palveluita tai kunnollista eläkettä.
Vaikka eläkeläiset eivät suoranaisesti enää tuota
yhteiskunnalle rahaa, he ovat työllään tämän
maan ja meidän kaikkien hyväksi ansainneet paljon
parempaa kuin he nyt saavat. Pahalta tuntuu, että ihmiset
nyt jätetään huomiotta ja heitä jopa
tietoisesti johdetaan harhaan ennen vaaleja.
Hallituksen on lunastettava lupauksensa, ja osa niistäkin
oli alun perin epärealistisia. Pitää tehdä eläkkeisiin
kunnon tasokorotus. Esimerkiksi vasemmistoliiton esittämä 18
euroa olisi ollut jo parempi alku. Tasokorotuksia tarvitaan lisää myös
tulevina vuosina, niin vinoutunut on tämän hetken
tilanne.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on tavattoman
tärkeä asia, eläkeläisten etuuksien
parantamisasia, mutta sali on valitettavan tyhjä. Suurella
arvostuksella kuitenkin totean, että täällä on
muun muassa ed. Heinäluoma, sosialidemokraattisen puolueen
aivot ja tulevaisuus. Sitten on myös ed. Rehula, keskustan
sosiaalipolitiikan johtava persoona. (Ed. Rehula: Kiitos!) On hienoa,
että olette paikalla. Valitettavasti en nyt huomannut etsiä sosialidemokraattien
Forssan ohjelmaa. Olisi mielenkiintoista verrata sen tekstiä tähän
hallituksen esitykseen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön
kansaneläkkeen tasokorotuksesta, (Ed. Heinäluoma:
Meillä on jo uusi ohjelma!) mitä siellä sanotaan. — Ehkä ed.
Heinäluoma tutkii Forssan ohjelmaa ja uusimpiakin ohjelmia ja
sitten vertaa tätä esitystä niihin.
Sen sijaan minulla on tässä Santeri Alkion
tietoja hieman. Santeri Alkio syntyi Laihialla 1862, hän
toimi itsenäisyyden puolesta voimakkaasti, ja hän
oli sosiaaliministerinä 1919—1920, ja silloin
hänen toimestaan toteutettiin kieltolaki. No, kieltolain
ajasta on tultu nyt Vanhasen hallituksen aikaan ja on menty täydellisesti
toiseen suuntaan. Alkoholin hinta on romahdutettu niin alas, että nyt
kansa saa halvalla ryypätä ja siitä sitten eläkeläisetkin
maksavat indeksikorotusten poistumisena kalliin laskun tulevina
vuosina pysyvästi. Santeri Alkion yhteiskunnalliset aatteet pohjautuivat
niin sanottuun maahenkisyyteen. Hän totesi, että ihmisyys
ja sen kehitystarve on pantava kaiken yhteiskunnallisen ja valtiollisen uudistamisen
pohjaksi. Alkio painotti eri yhteiskuntaryhmien välisten
erojen tasoittamisen tärkeyttä, hän oli
köyhän asialla.
Herra puhemies! En lainaa enempää, ettei kukaan
väsy, mutta totean, että näitä Alkion
ajatuksia tarvittaisiin, sekä raittiusajatuksia, ei nyt
välttämättä kieltolakia, mutta
kuitenkin raittiusajatuksia että sitten tätä köyhän
asialla liikkumista tarvittaisiin tämän päivän
alkiolaisten joukossa paljon enemmän kuin sieltä löytyy.
Herra puhemies! Ihmettelen, että sosialidemokraattien
hieno menneisyys ja Santeri Alkion perinnön korkea taso
eivät näy tämän päivän
hallituspolitiikassa millään tavalla. Siitä on
vakava osoitus tämä esitys, joka meillä nyt
on käsittelyssä. 7 euron korotus meillä hävettävän
pieniin kansaneläkkeisiin on häpeällinen
tosiasia. Ministeri Mönkäre taannoin vastasi,
kun kysyin, että tämä on ainoa niin sanottu
tasokorotus tällä vaalikaudella näihin
kansaneläkkeisiin, 7 euroa neljän vuoden aikana
näihin onnettoman pieniin eläkkeisiin, joita saavat
meidän isämme ja äitimme, jotka ovat
tämän maan rakentaneet, sen puolesta taistelleet,
työtä tehneet ja meille tällaisen elintason
luoneet, 7 euroa he saavat tältä hallitukselta
kuukaudessa. Se on tavattoman häpeällinen tosiasia.
Täällä todettiin, että lupaukset
ovat olleet aivan erilaisia, ja se on tosiasia, en niitä enää lähde kertaamaan,
kaikki muistavat ministeri Hyssälän vaalilupaukset
ja niin edelleen. Nyt tämän mietinnön
vastalauseista ilmenee, että kokoomus esittäisi
15:tä euroa kuukaudessa, heillä ei ole rahoituksesta
mitään pohjaa eikä lupausta. Kokoomus
oli tietysti 16 vuotta hallitusvastuussa ja nyt on herännyt
tähän asiaan, mutta on hienoa, että on
herännyt. Vasemmistoliitto lupaa 18 euroa. No, vasemmistoliittokin
oli pitkään hallituksessa, 8 vuotta, ja eläkepolitiikka
sillä aikaa oli aivan eri suuntaista, mutta on hienoa,
että vasemmistoliitto nyt on valmis muistamaan pienen eläkkeen
varassa eläviä. Kristillisdemokraatit esittävät
20:ta euroa kuukaudessa, ja meillä on rahoitus vaihtoehtobudjetissamme
tälle menoerälle, joten se on realistisella pohjalla,
ja olemme vakavasti sen esittämässä huomenna äänestykseen.
Totean lisäksi, että vihreät vaihtoehtobudjetissaan
ovat nollalinjalla eli ilmeisesti samalla 7 euron vaatimattomalla
tasolla, jolla hallituskin etenee ja jolle ministeri Hyssäläkin
on nyt laskeutunut sieltä 300 eurosta. Näin vaihtoehtoja meillä on,
kaikki ovat suhteellisen vaatimattomia, kun verrataan moneen muuhun
asiaan, mihin rahoja löytyy, muun muassa niihin mittaviin tuloveronkevennyksiin,
joita on hallitus luvannut jo etukäteen työmarkkinoita
ajatellen.
Herra puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä puhutaan
tässä yhteydessä tasokorotuksesta. Kuitenkin,
kun lukee mietinnön tarkemmin, niin täällä todetaan,
että tasokorotuksella voidaan lieventää kansaneläkeindeksin
heikommuudesta johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin
nähden. Eli tosiasiassa myönnetään,
että tämä on indeksikorjaus siitä kuuluisasta
viinan hinnan voimakkaasta alentamisesta johtuvasta indeksin heikkenemisestä, joka
pudottaa 0,4 prosenttiin ensi vuoden indeksikorotuksen, vaikka kaikki
muut kustannukset ovat rajusti nousseet paitsi alkoholi, jota aika harva
kansaneläkeläinen pystyy ostamaan kuitenkaan eikä välttämättä haluakaan
ostaa, koska siinä iässä nyt ei enää niin
valtavasti sitä käytetä kuin nuorempana.
(Ed. S. Lahtela: Miten se korvataan niille, jotka eivät
käytä?) Mutta kun esimerkiksi asumiskustannukset
nousevat täällä kyselytunnilla esillä olleen öljyn
hinnankin osalta ja kun hallitus on nostamassa kiinteistöveroa jne.,
niin tilanne on todella huolestuttava näiden ihmisten osalta.
Ja kun esimerkiksi sairastaminen Suomessa on poikkeuksellisen kallista,
niin kehitys menee todella aivan päinvastaiseen suuntaan
kuin mihin Santeri Alkio halusi suomalaista yhteiskuntaa viedä ja
mihin sosialidemokraatitkin ovat menneinä vuosikymmeninä halunneet yhteiskuntaa
kehittää.
Herra puhemies! Täällä valiokunta
toteaa, että työeläkelainsäädännön
uudistuksen yhteydessä eduskunta edellytti, että kansaneläkkeen
saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti huolehditaan.
Täytyy sanoa, että tuo ponsi, jonka eduskunta
silloin yksimielisesti hyväksyi, on täysin unohtunut
hallitukselta ja nyt unohtunut tosiasiassa myös sosiaali-
ja terveysvaliokunnalta, kun se on tyytynyt tähän
7 euron korotukseen. Tämä ei takaa sitä,
että kansaneläkkeen saajien toimeentulon kehityksestä oikeudenmukaisesti huolehdittaisiin.
Päinvastoin, tämä ei tuo käytännössä minkäänlaista
reaalista korotusta kansaneläkkeisiin, mutta muut väestöryhmät
ovat saamassa varmasti näillä näkymin
korotuksia. Tietysti työttömät on unohdettu
jne., mutta valtaosa kansasta on saamassa ensi vuonna sekä palkankorotuksia
että veronkevennyksiä, kun taas tämä joukko,
satojatuhansia suomalaisia eläkeläisiä, on
kylmästi jäänyt vaille heille kuuluvaa
kohtuullista asemaa.
Herra puhemies! Tällä vaatimattomalla 7 euron
korotuksella on vaikutuksia muutamiin muihinkin etuuksiin, muun
muassa eläketulovähennykseen, mutta vaikutukset
ovat kyllä erittäin pieniä. Valiokunnan
puheenjohtaja Koski luetteli nämä vaikutukset,
ja tietystikään niitä ei voi kiistää,
mutta kun korotus on 7 euroa, niin vaikutus näihin on vielä paljon
pienempi, joten niillä ei kannata kyllä elämöidä.
Päinvastoin ne ovat tälle eduskunnalle, jos, ja
niin kuin nyt hallituksen lupaus on, mitään muuta
ei tehdä tällä kaudella, häpeäksi,
mutta tietysti hallitus tästä vastuun kantaa lopullisesti.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä sosiaali-
ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja toi esille, eläkeläisten
etuihin puuttuminen 90-luvulla on ollut paljon esillä ja
negatiivissävytteisesti. Niinhän se on ollut ja
kyllä aivan oikeutetusti. Nyt tässä käsittelyssä on
kansaneläkkeen tasokorotus ja sen aikaistaminen. Sen voi
sanoa, että se on hyvä asia, että se
nyt on tässä, mutta kun kuuntelee eläkeläisiä,
kun kuuntelee heidän järjestöjensä edustajia,
niin kyllä se viesti on, että korotus ei ole tasokorotus,
ja jos siitä puhutaan, että se on tasokorotus,
se on joka tapauksessa riittämätön. Kansaneläkkeeseen
nyt esitetty 7 euron korotus on täysin riittämätön
ja erityisesti, kun se suhteutetaan siihen, että kysymys
on koko hallituskaudesta, ja kun se suhteutetaan siihen, mitä kaikkea
eläkeläiset ovat menettäneet, ja kun
se suhteutetaan siihen, mitkä ovat eläkeläisten
tulot, kaikki ne korotukset, indekseistä aiheutuvat sun
muut, mitä viime aikoina on tehty veroratkaisuja jne.,
ja siihen, missä suhteessa eläkeläiset
ovat palkansaajiin.
Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan,
että tämä kansaneläkkeen tasokorotus
hyödyttää paitsi niitä eläkkeensaajia,
jotka saavat vain kansaneläkettä, myös
niitä eläkeläisiä, jotka ovat
oikeutettuja sekä työ- että kansaneläkkeeseen.
Samoin korotuksesta hyötyvät ne eläkeläiset,
jotka ovat verotuksessa oikeutettuja eläketulovähennykseen,
koska eläketulovähennys tasokorotuksen johdosta
nousee. Nyt tehtävä kansaneläkkeen tasokorotus
nostaa samalla monien muiden sosiaalietuuksien tasoa. Voi sanoa,
että on tämmöisestä kokonaisuudesta
kysymys, ja tasokorotuksesta hyötyy lähes miljoona etuudensaajaa.
Se, minkälaisesta kokonaisuudesta on kysymys ja kuinka
moni siitä hyötyy, ei mielestäni ole
tässä ehkä se ydinasia, vaan se, mikä merkitys
tällä suuruudella on eläkeläisten, nimenomaan
pieneläkeläisten, ostovoimaan.
Valiokunnan mietinnössä sanotaan myös
tämä, mitä jo edellisissä puheenvuoroissa
on todettu, että kysymys on indeksikorotuksesta, eli tasokorotuksella
voidaan lieventää kansaneläkeindeksin
heikommuudesta johtuvaa kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä työeläkkeisiin
nähden. Näin tämä 7 euron taso
on otettava todella oikeaan mittasuhteeseen, ja se ei ole riittävä.
Eläkeläisten asema kaiken kaikkiaan 90-luvulla
kaikkien eläkeleikkausten, indeksiheikennysten ja Kelan
pohjaosan poistamisen ja eläkeverotuksen kiristymisen johdosta
on huonontunut, ja eläkeläiset ovat jääneet
talouden kasvun ja yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen
ulkopuolelle. Tämän merkitys näkyy varmasti
myös ei pelkästään eläkeläisten
mielialoissa, vaan yleisessä terveydessä, siinä,
minkälaista mahdollisuutta heillä on hoitaa sillä ostovoimalla,
mikä heillä on, nimenomaan ihan ruokaostoksia,
terveydenhoitoa, palvelujen ostoa jne.
Niin kuin täällä edellä jo
ed. Kankaanniemi toi esille, kristillisdemokraattisessa vaihtoehtobudjetissa
olemme ottaneet huomioon sen, että tämä kansaneläkkeen
tasokorotus ei ole riittävä, ja meidän
vaihtoehtobudjetissamme on esitetty 20 euron korotus kuukaudessa.
Nimenomaan hallituksen esityksestä poiketen siis ehdotamme,
että kristillisdemokraattisen vaihtoehtobudjetin mukaisesti
kansaneläkettä nostettaisiin 20 eurolla kuukaudessa
7 euron indeksikorotuksen sijaan. Näemme, että tämä helpottaisi
eläkkeensaajien mahdollisuuksia selvitä heille
välttämättömistä elinkustannus-
ja sairausmenoista, ja näin saataisiin elämänlaatua
heille paremmaksi, ja tämän he ovat nimenomaan
ansaitsemassa. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä tulen
esittämään nämä vastalauseen
mukaiset ehdotukset.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
toimivat kansanedustajat ovat jättäneet myöskin
mietintöön vastalauseen, ja tuon sen vielä kerran
tässä esille.
Mielestämme eläkkeensaajien taloudellisen aseman
vahvistaminen edellyttää korotusta kansaneläkkeen
tasoon. Kansaneläkkeen varassa elävät
seniorikansalaiset ovat suomalaisen yhteiskunnan pienituloisia,
joiden asemaa on parannettava. Täyttä kansaneläkettä saavia
oli vuoden 2003 lopussa noin 102 000. Kansaneläkkeen lisäksi
moni heistä saa asumistukea ja osa joutuu turvautumaan
toimeentulotukeen. Tilanne heikentää eläkeläisen
omanarvontuntoa ja uskoa kykyyn selviytyä itsenäisesti
vanhuuden mukanaan tuomista haasteista. Tänäänhän
puhumme paljon siitä ikääntyvien kotona
asumisesta ja selviytymisestä.
Viime vaalikaudella indeksikorotusten lisäksi kansaneläkkeeseen
lisättiin 1.6.2001 alkaen 73 markan eli 12 euron tasokorotus.
Valiokunta esittää kansaneläkkeeseen
vain 7 euron tasokorotusta. Mielestämme tasokorotuksen
tulisi olla vähintään kaksinkertainen.
Kansaneläkkeen korotus ensi vuonna 15 eurolla kuukaudessa
olisi mielestämme eläkkeensaajien toimeentulon
kannalta huomattavasti merkittävämpi parannus.
Lisäksi se vähentäisi selkeästi
valiokunnan esitystä paremmin kunnallisen asumis- ja toimeentulotuen
tarvetta. Teemme pykälämuutosesitykset huomisessa
lakiesityksen pykäläkohtaisessa käsittelyssä.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kun tämä hallituksen
esitys oli lähetekeskustelussa, syntyi melko vilkas ja
viriävä ja kehittävä keskustelu
täällä salissa, mutta nyt näyttää niin,
että on vähän tämä myöhäinen
ilta, torstai-ilta, rakentanut sellaisen asetelman, että oikein
kansaneläkeläisten ja eläkeläisten
asioitten puolustajia ei täällä juuri
ole ollut olemassa. (Ed. Salo: Mainitkaa, ketä on salissa!) — Ed.
Salo, teidät jokainen tietää, että te
olette vastuullinen edustaja ja olette paikalla ja puoltamassa, mutta
olin kovin huolestunut pitkään, kun paikkanne
oli tyhjänä, ettei vaan ed. Salo ole poistunut
maakuntaan Pohjanmaalle kertomaan, että hallitus tekee
huonoja tekoja, huonoja temppuja.
Tässä voi todeta, että vaikka puhutaan
tasokorotuksesta, niin kuten ed. Kankaanniemi täällä vertaili
ja perusteluistakin tavallaan löytyy, tasokorotushan johtuu
siitä, että indeksi ei nosta eikä korota
sitä tarpeeksi, joten hallitus on suuressa viisaudessaan
nähnyt oikeaksi tuoda tämän korotuksen
vähän aikaisemmin kuin hallitusohjelma tähän
yleensäkään antaa ja edellyttää.
Mutta siitä asiasta kantaisin erityistä huolta, että kun
tämä on niin kovin epäoikeudenmukainen
tämä indeksi, millä elinkustannukset
lasketaan, niin niistä eläkeläisistä,
niistä kansalaisista, niistä suomalaisista, jotka
eivät pysty ryypiskelemään tai eivät
halua ryypiskellä taikka eivät muuten käytä,
ei ole kukaan kantamassa huolta, miten se korvataan. Elikkä jotenkinhan
tämä pitäisi hyvittää myöskin
sellaisille, jotka tästä indeksin muuttumisesta
ikään kuin jäävät paitsi. Näin
katsottuna olisin toivonut ja nähnyt, että valiokunta
olisi myöskin tässä mietinnössään
vähän tätä asiaa pohtinut ja
syventynyt ja perehtynyt asiaan, miten tämä asia
näin voisi olla olemassa.
Mutta valiokunta on kiitettävän nopeasti,
varsin pienin asiantuntijakuulemisin tämän asian
käsitellyt ja löytänyt kuitenkin semmoisen
yhden aivan erinomaisen suuren, merkittävän asian täältä:
tämän siirtymävaiheen aikana nämä väliinputoajat
otetaan huomioon ja eläke lasketaan sillä pohjalla,
että vuonna 2005:kin myönnettävät
eläkkeet tulevat oikein ja oikeudenmukaisesti tähän
asiaan. Sen takia haluan tähän erityisesti tässä kiinnittää huomiota,
kun se täällä mietinnössä mainitaan,
lakiehdotusten muutoksissa mainitaan jne., että jos tähän
vielä jotakin jää sellaista, mitä löytyy
tämän jälkeen, niin toivottavasti löytyy
myöskin sellainen sovellutus, että tiedetään,
mitä tässä on tarkoitettu tehdä,
ja myöskin eläkkeen myöntäjä ymmärtää,
että tässä on tarkoitus käsitellä kaikki
asiat ja tämän ulkopuolelle ei pitäisi
mitään jäädä.
Itse kun maallikkona luen tätä, niin jää väkisin
semmoinen kuva, ettei tämän ulkopuolelle mitään
jääkään. Tämä on
kaikki täydentävä, kaikki tietävä ja
aukoton. Mutta aina näistä kuitenkin jälkikäteen
luettuna käytännön elämää kokeneena
löytyy sellaisia asioita, että joku jää täällä väliin.
Valitettavasti on niin, että pienen eläkeläisen
asiaa, kun eläkeyhtiö on toisella puolella taikka
Kela toisella puolella, jos näin sanotaan, ei oikein ymmärretä eikä haluta
ymmärtää. Mutta erityisesti, kun kansaneläkkeestä on
kysymys, pitäisi olla sellainen asetelma olemassa, että katsottaisiin
enemmän sen eläkeläisen etua kuin tätä byrokratian
vaatimaa järjestelmää. Tähän
nähden sille pienelle eläkeläiselle se
viimeinenkin lantti, viimeinenkin euro, on ratkaisevan tärkeä sen
turvatun ja turvallisen elämän aikaansaamiseksi
ja säilyttämiseksi.
Näin katsottuna näyttää siltä,
että eduskunnan tahto toteutuu hyvin, ja uskon, että tämän
jälkeen eläkeläiset ovat tässä asiassa
tyytyväisiä. Ehkä nyt, kun täällä on
monen tasoisia esityksiä tähän, miten
tämä korjataan ja korjautuu, niistä sitten
toivottavasti joku huomenna äänestyksessä pärjää ja
voittaa. En tässä nyt niin suurena murheena pidä,
jos hallitus näissä asioissa vaikka sattuu häviämäänkin,
kun kuitenkin eläkeläisten tärkeästä asiasta
on kysymys. Se olisi kuitenkin tälle kansakunnan työtä tekevälle
varttuneelle väelle hyväksi ja oikeaksi.
Herra puhemies! Kun kuuntelin silloin lähetekeskustelussa
tätä keskustelua, totesin, että täällä käytiin
ed. Rehulan ja ed. Salon välillä jonkinlainen
keskustelu siitä, mikä hyvin on ja hyvin hoidetaan.
Tässä nyt suora lainaus siitä ed. Salon puheenvuorosta,
missä hän oli vastannut keskusteluun: "- - Luojan
kiitos, että eivät ed. Rehula ja keskusta vaikuta
siihen, mihinkä yhteiskunnalliseen ongelmaan kokoomus kulloinkin
puuttuu." Tämä näin lyhyesti lainattuna
ja kaivettuna täältä matkaan, että tässä jää sellainen
vaikutelma, että kokoomus hoitaa tämän
asian kuntoon ja järjestykseen, ainakin kansalle oikein
markkinoi. Ja sitten kun näitä asioita ei ole
keritty hoitamaan kuntoon ja järjestykseen, niin kun tämä nykyinen
Vanhasen hallitus jatkaa ansioituneen Lipposen hallituksen linjoilla,
näyttää niin, ettei eläkeläisten
puolia juuri täällä kukaan juuri pidäkään.
Herra puhemies! Tähän tuli mieleen vanhan virren
sanat edellisestä virsikirjasta. Jos suora lainaus tähän
on olemassa, niin minusta se tälle asialle antaa rakentavaa
pontta. Virren 440 toinen säkeistö kuuluu: "Nyt
viekas vilppi täällä / On noussut
kunniaan, / On valhe vallan päällä / Ja
vääryys voimassaan. / Ei kuulla kurjan ääntä, / Ja
köyhää sorretaan, / Ja lainkin
rikkaat vääntää / Vääryyttä puoltamaan."
Herra puhemies! Minusta tuntuu, että vähän näin
näitä eläkeläisiä käsitellään.
Se, kellä valta on, eli valtiovalta, ei oikein tämän
pienen kansalaisen asioita halua hoitaa. Toivottavasti tämä esitys,
tämä päätös, mikä nyt
tämän kautta syntyy, on pieni askel siinä,
että mennään parempaan suuntaan. Kansa
jää odottamaan parempaa lopputulosta mieluummin
jo ennen ensi vaaleja, viimeistään heti vaalien
jälkeen.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Me kävimme tosiaan lähetekeskustelussa
täällä kipakkaakin ja rakentavaa keskustelua,
mutta äskeisestä ed. Seppo Lahtelan puheenvuorosta
poimin kaksi kärkeä. Toinen oli se, että hän
oli sitä mieltä, että nykyinen indeksijärjestelmä on
kovin epäoikeudenmukainen. Kun muistelen niitä eduskuntavaalien
aikaisia puheita silloiselta oppositiolta, niin muistelen, että tämä oli
yksi asia, johon luvattiin korjausta. Virren sanoilla oppositiopuolue
kokoomus odottaa tietenkin valtiovallalta eli nykyiseltä hallitukselta
myöskin sen mukaisia korjauksia, mitä on vaalikampanjan
aikana esitetty.
Toinen merkittävä kommentti oli ed. Lahtelan puheessa
se, että hän ei pahoittaisi mieltään, vaikka
hallitus näissä asioissa sitten äänestyksessä häviäisikin.
Nyt jäänkin tämän jälkeen
mielenkiinnolla katsomaan, miten hallituspuolueen kansanedustaja
Seppo Lahtela tässä asiassa käyttäytyy,
kun hän toivoo tälle hallituksen esitykselle nimenomaan
häviämistä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Itse tämä esityshän,
7 euroa, kohdentuu vähävaraisiin ihmisiin. Tämä kohdentuu
heti suoraan pienituloisiin ihmisiin, koska kansaneläkkeet
ovat pienet, niin kuin täällä on todettu.
Toisaalta sitten välillisesti, kun katsoo, ketä se
koskee verotuksen kautta, se koskee kuitenkin suhteellisen pienituloisia,
koska siinä tulee jo vähän muitakin mukaan.
Sen takia tämä joukko, niin kuin täällä on
todettu, on aika mittava, iso porukka.
Mutta sitten kun mennään itse tasoon, itse
puhuin sillä tavalla lähetekeskustelussakin siitä, jotta
olisin toivonut ja nähnyt, että niitä kirstun pohjia
olisi kaiveltu sieltä ja katseltu, onko siellä mahdollisesti
varaa johonkin vähän suurempaan korotukseen. Silloin
aikanaan, kun — 2001 tai 2002 — tehtiin tasokorotus,
niin se korotus oli 72 markkaa, 12 euroa, jos se euroiksi muutetaan.
Se vähän joissakin tuntui. Nyt tässä on
kyse siitä, jotta tämä on kuin viinaveron
kompensaatio, elikkä kun indeksi viinanhinnan alennuksen
takia jää pieneksi, tällä kompensoidaan
sitä, mutta tässä ei sinällään
tätä tasokorotusta tulisikaan, elikkä tässä on
vaan vähäinen kompensaatio. Sen takia olen samaa
mieltä kuin ed. Seppo Lahtela edellä puhuessaan,
jotta tässä ei olisi niin paha, vaikka tässä hallituksen
pohjaesitys häviäisikin ja eduskunta tätä muuttaisi,
eikä tähän hallitus silloin kaatuisi,
vaikka siihen muutama euro lisättäisiinkin.
Mutta sitten on puhuttu muistakin eläkeläisten
asioista. Tämä taitettu indeksi, mikä aikanaan
täällä äänestettiin,
poistuu vuoden 2005 alusta, mutta kaikille tulee sitten se taitettu,
huonompi indeksi. Itse silloin äänestin sen puolesta, jotta
pitäisi olla se 50—50-indeksi, jotta siinä 50 prosenttia
otettaisiin sitä palkkakehitystä huomioon, joka
olisi siinä mielessä kohtuullisempi ja oikeudenmukaisempi
kuin tämä nyt sitten päätetty
indeksi, joka eduskunnassa aikanaan enemmistön voimin meni
läpi. Sehän tarkoittaa sitä, jotta jos
ihminen sattuu elämään pitkään
eläkkeellä ollessaan, se kuiluhan kasvaa siis
siitä tilanteesta, kun on työntekijä tai
sitten on pitkään eläkkeellä,
se elintasokuilu tulee kasvamaan hyvin jyrkästi siinä.
Sen takia nykyisen hallituksen olisi hyvä vielä tarkistaa,
onko mahdollista käydä uudelleen tämä indeksi
läpi ja tehdä tämä indeksi sellaiseksi,
joka ottaisi puolella painoarvollaan huomioon palkkojen kehityksen.
Mutta sitten yhteen seikkaan, joka täällä on tullut
esille, näihin vaalilupauksiin. Harmittaa vähän
siinä mielessä, kun ei tullut paljon luvattua.
Itse nimittäin en luvannut näissä asioissa
mitään, koska vähän pelkäsin,
mutta kun olisi tarpeeksi paljon luvannut, olisi mahdollisesti vaikka
valittu ministeriksi, ja tämä niin kuin opetuksena.
Jatkossa kannattaa ilmeisesti luvata paljon. Nimittäin
saa hyviä paikkoja sillä, kun uskaltaa luvata,
mutta jos on hyvin realistinen eikä lupaa mitään,
ne katsovat, että on sen verran nöösi
kaveri, että ei tässä kyllä ministeriainestakaan
ole.
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Tulen vielä tänne puolelle,
jos satun innostumaan näiden edellisten edustajien puheenvuorojen
johdosta käyttämään niin pitkän
puheenvuoron, että sitä ei voi paikaltaan käyttää.
Ed. Seppo Lahtelan tekstiä vähän lainaten
voisin sanoa, että tämän vähäisen
seurakunnan läsnä ollessa haluan tuoda julki seuraavaa.
Tällaisen keskustelun ongelma on aina se, että puututaan
johonkin detaljiin eikä nähdä kokonaisuuksia.
Tässäkin yhteydessä haluan huomauttaa,
että meillähän on nyt eduskunnan päätöksellä uusittu
koko eläkejärjestelmä tulemaan voimaan
vuoden 2005 alusta. Sen lisäksi meillä on työeläkejärjestelmä,
joka astui voimaan vuonna 1962, ja sen seurauksena vuonna 2002 on
kulunut 40 vuotta siitä, mikä tarkoittaa sitä,
että vuoden 2002 jälkeen työeläkkeelle
jäävä väki saa pääosin
60 prosentin eläketason, kun ongelma on ollut siinä,
että nämä vanhemmat ikäluokat,
joiden työelämä on ajoittunut aikaan
ennen vuotta 1962, ovat jääneet huomattavasti
alle, jopa alle 30 prosentin eläketason. Tältä osin
tietysti on ihan hyvä, että keskustelua käydään,
koska näiden ihmisten asema ei ole kadehdittava niiden eläkkeiden
pienuuden takia. Lisäksi on monia muita tekijöitä.
Samanaikaisesti kun eläkeläisjärjestöjen
ja eläkeläisten kanssa käy keskustelua,
niin ymmärrän sen kritiikin, jos se kohdistetaan
kokonaisuudessaan vain johonkin yhteen lakiin ja unohdetaan kaikki
ne muut toimenpiteet, jotka muun muassa eduskunnan päätösten
kautta kohdistuvat eläkeläisväestöön.
Tässä yhteydessä haluan näiden
edustajien mieliin palauttaa, jotka nyt kohdistavat tämän
arvostelun kärjen pelkästään
tähän lakiin, joka sinänsä on
ihan hyvä ja välttämätön,
että eduskunta on luonut muun muassa näille ihmisille,
jotka ovat eläkkeellä, vanhemmat ikäluokat
erityisesti, järjestelmiä, jotka ovat monella
tavoin enemmän parantaneet heidän elinolojaan
kuin joku eläkeuudistus, esimerkkinä vaihtokelpoisen
lääkejärjestelmän lainsäädäntö,
jonka johdosta paitsi yhteiskunta on säästänyt
90 miljoonan euron vuosikustannukset, monet vanhat ihmiset ovat tosi
tyytyväisiä, että heillä on
mahdollisuus hakea huomattavasti edullisempaa lääkettä vanhuudenvaivoihinsa.
Sen lisäksi on tehty äskettäin eduskunnan
päätöksellä lainsäädäntöä,
jossa sairauskustannusten ja lääkekustannusten
katot on säädetty jokseenkin kohtuulliselle tasolle,
niin että ne vanhemmat ikäluokat, jotka joutuvat
näistä enemmän maksamaan, saavat helpotusta omaan
elämäntilanteeseensa tämän takia.
Myöskin kotitalousvähennysjärjestelmä,
jossa vähennysoikeus on toista tuhatta euroa vuodessa,
kun käyttää kotitalouspalveluihin ulkopuolista
työvoimaa, on merkitykseltään huomattavasti
suurempi kuin ehkä osataan odottaa tai osataan ymmärtää tai
halutaan ymmärtää. Sen lisäksi
jääköön luettelematta, mutta
on paljon paljon muita toimenpiteitä, jotka pitää silloin
ottaa keskusteluun, jos kokonaisuudesta halutaan yleensä käydä keskustelua.
Sitten jos katsotaan vielä tätä lain
sisältökysymyksen kannalta, niin tämän
7 euron vaikutus tulee kuuden lain kautta koskemaan, niin kuin täällä tekstissä lukee,
noin 900 000:ta kansalaista, mikä sinänsä on
lukumääräisesti ihan oikein. Mutta valiokunnan
asiantuntijakuulemisen yhteydessä pohdiskeltiin tätä kysymystä,
olisiko vielä ollut jokin parempi tapa nämä pienet
eurot hyödyntää niin, että ne
olisivat kohdistuneet paremmin niille, jotka eniten sitä tukea
tarvitsevat, ja silloin tietysti voidaan aina esittää kysymys, mikä olisi
ollut se euromäärä, joka olisi voitu kohdistaa
esimerkiksi siihen ryhmään, joka saa pelkkää kansaneläkettä,
joka nyt on sentään alle 500 euroa kuukaudessa.
Tätä nyt ei sitten tietenkään,
kun hallituksen esitys on lähtenyt toisista lähtökohdista,
niin kuin olen useaan kertaan todennut, haluttu valiokunnassakaan
sen enempää avata, mutta ei sekään keskustelematta
ole jäänyt. Arvattavaksi jää,
paljonko esimerkiksi tällaiselle pelkkää kansaneläkettä saavalle
ryhmälle olisi saman rahoituksen puitteissa voitu elämänolosuhdetta
parantaa.
Ed. Bjarne Kallis merkitään
läsnä olevaksi.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! On vähän harmittavaa
keskustella opposition näkökulmasta tästä valiokunnan
mietinnöstä, kun jälleenkään
täällä ei ole myöskään
ministereitä paikalla. Mutta on tietenkin hyvä,
että valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat
paikalla, niin että he voivat olla puolustamassa tätä omaa
esitystään.
Palaan vielä ed. Lahtelan äskeiseen puheenvuoroon,
jossa hän moitti tätä indeksijärjestelmää kovin
epäoikeudenmukaiseksi ja kertoi myöskin, että hän
toivoisi oikeastaan, että hallitus saisi turpiinsa tämän
esityksensä kanssa tulevassa äänestyksessä,
mutta kertoi oman äänestyskäyttäytymisensä olevan
enemmistön takana. Aika diplomaattista puhetta. Tekojen
kuitenkin pitäisi mennä näissä asioissa
yksi yhteen puheitten kanssa. Kun kuuntelin toisen hallituspuolueen
kansanedustajan Esa Lahtelan puheenvuoroa, niin ymmärsin,
että ihan samanlaista tukea löytyi siihen asiaan,
että hallituksen esitys pitäisi täällä kaataa.
Eihän tässä ole oppositiolla oikeastaan
mitään roolia muuta kuin seurata kyseisten edustajien äänestyskäyttäytymistä ja
katsoa, että puheet ja teot ovat samaa rataa.
Koska täällä on valiokunnan puheenjohtaja, arvostamani
ed. Koski paikalla, niin haluaisin palauttaa hieman mieliin lähetekeskustelun
puheenvuoroja. Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi aivan sanatarkasti
seuraavalla tavalla. Hän kertoi: "Arvoisa puhemies! Tämän
esityksen seurauksena eläkeläiset saavat tuon
korotuksen vuotta aikaisemmin, ja nyt vain sattuu olemaan niin,
että myös indeksikorotus olisi ollut huono ensi
vuodelle. Me emme tiedä, miten indeksit tulevat seuraavina
vuosina kehittymään. Hallituksen kehyksissä ei
ole mitoitettu mitään uutta tasokorotusta tälle
hallituskaudelle, mutta me voimme tietysti toivoa" — nyt
tulee tärkeä kohta — "että indeksikorotukset
olisivat sitten loppukausina niin merkittäviä,
että se tuntuisi myös eläkkeensaajien
pussissa." Näin kertoi arvoisa ministeri Mönkäre
eduskunnassa lähetekeskustelussa.
Tämä on aika mielenkiintoinen kannanotto. Siis
jos ministeri toivoo loppukausina merkittäviä indeksikorotuksia,
niin minun talouspoliittisen ymmärtämykseni mukaan
se tarkoittaa samalla sitä, että hän
toivoo, että myöskin kustannukset yhteiskunnassa
nousevat, koska indeksithän korvaavat nimenomaan jälkikäteen
kustannustason nousua. Se tarkoittaisi sitä, että ministeri
ikään kuin toivoo, että öljyn
hinta tai energian hinta tai muihin indeksiin vaikuttavien asioiden hinta
nousisi niin paljon tänä loppukautena, että indeksikorotuksen
kautta saataisiin lisää eläkeläisille.
Samalla hän kertoo, että se tuntuisi eläkkeensaajien
pussissa. Tätäkään minä en
ymmärrä. Jos indeksikorotus tarkoittaa sitä,
että se peittää nimenomaan kulutusnousun
jälkikäteen, niin miten se voi koskaan tulla eläkkeensaajien
pussiin?
Arvoisa puhemies! Kun tähän saisi jotakin
logiikkaa näin opposition näkökulmasta,
niin tietäisi, miten suhtautua näihin loppukauden
eläkeläisten etuuksiin ja tasokorotuksiin. Täällä on monta
puheenvuoroa käytetty sanasta tasokorotus, mutta hyvät
edustajat, ed. Heinäluoma, joka on myöskin toisen
päähallituspuolueen puoluesihteeri, kertoi tässä salissa,
että hänen mielestään kysymyksessä ei
ole mikään tasokorotus vaan tämä on
pikemminkin heikko indeksikorotus. Siis kummasta asiasta nyt on
sitten kysymys, onko kysymys tasokorotuksesta vai, niin kuin ed.
Heinäluoma kertoo, heikosta indeksikorotuksesta? Kuinkas
me saisimme sitten hyvän indeksikorotuksen? Sen toteaa
taas sitten ministeri Mönkäre, joka toivoo niin
mielettömän kovia indeksikorotuksia, että ne
alkaisivat jopa tuntua eläkkeensaajien pussissa.
Arvoisa puhemies! Nämä olivat ne asiat, joihin
nyt kiinnittäisin huomiota. Pidän kokoomuksen
tekemää vastalausetta maltillisena, kohtuullisena
ja toteuttamiskelpoisena ja tulen äänestämään
sen puolesta. Mutta näiden talouspoliittisten näkökulmien
osalta, mitä täällä on esitetty
arvovaltaisilta tahoilta, toivoisin, että valiokunnan puheenjohtaja
ja myöskin valiokunnan varapuheenjohtaja antaisivat nyt
sekä eläkeläisille että meille
opposition jäsenille jotakin tietoa, mitä ministerit
tässä asiassa tarkoittavat.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tämän valiokunnan
mietinnön hyvänä puolena voidaan pitää sitä,
että tässä aikaistetaan tuo kansaneläkkeen
tasokorotus, joka hallitusohjelmaan oli jollakin muotoa kirjattu.
Täällä on useassa aikaisemmassa puheenvuorossa
jo todettu se, että kysymyksessä ei kuitenkaan
ole varsinaisesti mikään tasokorotus, niin kuin
esityksessä annetaan ymmärtää.
Kysymys on paremminkin viinan veronalennuksen aiheuttaman indeksivääristymän
oikaisusta. Ja kun otetaan huomioon tämä hallituskausi
kokonaisuudessaan, niin tämä "tasokorotus" käytännössä ei riitä turvaamaan
kansaneläkkeen reaaliarvoa ensi ja seuraavana vuonna nykytasolla. Ääneni
meinaa flunssan johdosta kadota näköjään
kokonaan, mutta yritän nyt kuitenkin nämä ajatukseni kertoa.
Ed. Valto Koski oli aivan oikeassa siinä, kun kertoi
eläkejärjestelmien tuovan myöhemmin syntyville
ikäluokille paremman eläketason kuin niille, jotka
nyt saavat kansaneläkettä vanhuuseläkkeenä.
Näin tietenkin on, mutta tuo 60 prosentin taso, mihinkä hän
viittasi, täyttyy ilmeisesti hyvin harvoilla. Työttömyysjaksot
pitenevät näköjään,
ovat tulleet pysyviksi, syntyy edelleen väliinputoajia,
joiden eläkkeet jäävät kohtalaisen
mataliksi, ja siinä mielessä kansaneläkkeen
säilyttämisellä on oma merkityksensä.
Kun tämä muutos käytännössä koskettaa
noin 900 000:ta eläkeläistä joko
eläkkeen korotuksen muodossa tai kunnallisveron verovähennyksen muodossa,
siinä mielessä se on tietenkin merkittävä.
Samalla on kuitenkin syytä huomata se, että nämä noin
900 000 henkilöä ovat juuri niitä väliinputoajia,
jotka eivät ole hyötyneet senttiäkään
niistä mittavista veronalennuksista, joita tämä hallitus
on toteuttanut. Nämähän ovat nimenomaan
niitä henkilöitä. Osa maksaa kunnallisveroa,
osan tulo ei yllä kunnallisverotasoonkaan, mutta he eivät
ole saaneet mitään alennuksia. Sen takia tietenkin
tämän korotuksen pitäisi olla oleellisesti
suurempi, että näiden 900 000 henkilön
käteen jäävää tuloa
voidaan jollakin tasolla lisätä.
Myönteistä tässä keskustelussa
nyt on ollut oikeastaan se, että kaksi suurimman hallituspuolueen
edustajaa on nähnyt hyväksi sen, että korotus
toteutetaan suurempana kuin tähän mietintöön
sisältyvä valiokunnan esitys on. Täällähän on
useampia vaihtoehtoja valittavaksi. Toivottavasti niistä toteutuu
suurin vaihtoehto. Vasemmistoliiton esityksenä on 18 euroa
kuukausitasolla, jota voidaan jo pitää jonkin
asteisena tasokorotuksena sen indeksivääristymän
oikaisun lisäksi. Toivottavasti nämä hallituspuolueiden
paikalla olevat edustajat ehtivät vakuuttaa omille ryhmätovereilleen
vielä tämän asian merkityksen ja tärkeyden,
että tuo henki lisääntyy ja laajenee,
että korotus toteutetaan suurempana. Siihen on syytä toivoa
asettaa.
Kaiken kaikkiaan myönteisenä voi vielä todeta
sen, että edes tämä pieni korotus on
tullut saliin, jotta päästään äänestämään
siitä suuremmasta. Se on ainut hyvä puoli tässä esityksessä.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Haluan myös salissa esittää sen
ihmetykseni, jonka esitin kaksi kertaa valiokunnassa: Minkä ihmeen
takia tässä hallituksen esityksessä 7
euron tasokorotus kohdistetaan melkein miljoonaan ihmiseen? Miksi
sitä korotusta ei tehty niille eläkkeensaajille,
jotka ovat todella pulassa, eli niille erittäin pientä eläkettä saaville,
ihmisille, jotka elävät pelkällä kansaneläkkeellä,
heitä on noin 100 000 ihmistä. Heille
olisi pitänyt suoda korkeampi korotus kuin niille, jotka
nyt saavat sekä työeläkkeen että kansaneläkkeen.
Jos nyt korotettaisiin miljoonan ihmisen eläkkeitä 15 euroa,
niin kuin kokoomus ehdottaa, (Ed. Väistö: Mistä rahat?)
se maksaisi todella 150 miljoonaa euroa, mikä on tietenkin
aika paljon, ja ymmärrän silloin hyvin hallituksen
kannan, että se ei niin paljon rahaa voi tähän
asiaan panna. Mutta olisi pitänyt nykyisenä atk-aikana
voida laskea se sillä tavalla, että nämä pelkällä kansaneläkkeellä toimeen
tulevat ihmisraukat saisivat vähän suuremman eläkkeen,
koska nyt he joutuvat ottamaan toimeentuloturvaa.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara, miksei kokoomuksen
vastalause ole tuon teidän esityksenne mukainen, niin että saataisiin
vähän virtaa tähän keskusteluun?
Se olisi selkeä kannanotto ainakin siihen, että kokoomuksen
sosiaali- ja eläkepoliittinen linja on selkeästi
muuttumassa suuntaan, jota eduskunnassa ei ole kyllä vuosikausiin
nähty, (Ed. Salo: Vuosikymmeniin!) — voisi sanoa, ehkä vuosikymmeniin. — Kai
se on niin, että oppositio avaa kissanpojan silmät
ja luo uusia näköaloja ja luo uusia mahdollisuuksia.
Eli, ed. Asko-Seljavaara, miksei teidän vastalauseenne
ole tuon sisältöinen, kun olette olleet keskeisesti
käsittääkseni vaikuttamassa siihen vastalauseen
sisältöön? (Ed. Salo: Tehdään
salissa se esitys!)
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
käynnissä huutokauppa: 15 euroa ensimmäinen,
toinen kerta; ed. Polvi, vasemmistoliiton esitys 18 euroa, ensimmäinen,
toinen kerta, ei ole suinkaan korkein tarjous, vaan täällä huomenna äänestetään kristillisdemokraattien
ehdotuksesta 20 euroa, ensimmäinen, toinen kerta, ja sitten
katsotaan, kuinka lopputulemassa käy. Jokseenkin jonkinlainen
käsitys on siitä, kuinka lopputulemassa käy.
Tämä on mielenkiintoinen keskustelu tämä eläkekeskustelu
ollut, tälle eduskunnalle ensimmäinen, ja niin
kuin äsken totesin kommentoidessani ed. Asko-Seljavaaran
puhetta, niin kyllä nämä hallitus—oppositio-kuviot
todellakin näkyvät vaikuttavan siihen, miten eri
ihmisryhmiä ja kansanosia tässä tasavallassa
käsitellään ja kohdellaan. Kun on puhuttu
kansaneläkkeistä ja kun on puhuttu niistä perustoista,
millä ylipäätänsä kansaneläkejärjestelmä,
yksi osa meidän eläkejärjestelmäämme
on, niin kyllä tähän asti kokoomuksen
osalta kyyti on ollut erittäin kylmää.
Ei siellä ole juuri kansanvakuutuksen periaatteista piitattu,
ja on mielenkiintoista nähdä, että nyt
on jonkin näköinen muutos todellakin tapahtumassa.
Kuinka aito se on, sen me näemme sitten jatkossa, mutta
tietysti tästä vastalauseesta, joka tänne
on kirjoitettu, pystyy päättelemään
senkin, että on ainakin joku tie valittu, jonka päässä ollaan.
Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo täällä peräsi
ministereitten puheita ja kysyi, mikä on tämä linja
näihin indekseihin ja tasokorotuksiin liittyen. Joittenkin
mielestä hänen mukaansa 7 euroa ei ole mikään
tasokorotus vaan se on indeksitarkistus jne. Ed. Salo, tasokorotus
on tasokorotus ja indeksitarkistus on indeksitarkistus, ja niillä on ero
siitä huolimatta, että hintakehitys on tässä maassa
ollut minun mielestäni ihan myönteisellä tavalla
se, mikä se on ollut, mistä on seuraus, että ensi
vuonna kansaneläkkeitten indeksitarkistus on muistaakseni
0,8 prosenttia. Tämä indeksitarkistus joka tapauksessa
tehdään. Se tehdään, koska laki
niin edellyttää. Sitä ei tuoda erikseen
tänne eduskunnan käsittelyyn, koska meillä on
olemassa laki, joka tämän indeksitarkistuksen,
indeksikorotuksen, joka tapauksessa tekee. Tosin onhan meillä kokemusta
siitäkin, että eduskuntaan on tuotu laki, missä nämä indeksitarkistukset
on jäädytetty. Se on tietysti johtunut siitä tilanteesta,
jossa tuolla kyseisellä hetkellä on oltu, ja kokemus,
niin kuin sanoin, tällaisestakin lain laatimisesta on,
mutta indeksitarkistukset joka tapauksessa tehdään.
Tasokorotus on 7 euroa. Se on joka tapauksessa yksi rappu eteenpäin
siinä, että näitä kaikkein pienimpiä eläkkeitä nostetaan.
Niin kuin jo vähän aikaisemmin viittasin,
niin tämän eläkekeskustelun ainakin minulle
positiivisin asia on se, että kokoomus on herännyt,
kokoomus on herännyt puolustamaan niitä ihmisiä, joitten
toimeentulo on ihan aidosti uhattuna, joitten toimeentulo on se
kaikkein pienin tässä yhteiskunnassa. Tämä on
hieno asia. Kuinka tosissaan tässä ollaan, sen
tulee aika näyttämään, ja itse
asiassa jo täällä tässä keskustelussa
ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoro viittaa siihen, että ainakaan
mitään selkeää puoluelinjaa
ei näytä kokoomukseltakaan löytyvän.
Samalla kun te arvostelette Vanhasen hallituksen eläkepolitiikkaa
ja pilkkaatte tätä 7:ää euroa,
niin samanaikaisesti teidän oma uskottavuutenne on kyllä ainakin
jonkin verran häilyväinen sen suhteen, että te tulette
tänne 15 eurolla, tavalla, jonka äänestykseen
sitten huomenissa viette. Se on hieno asia, että usean
kylmän vuoden jälkeen ollaan tilanteessa, missä kokoomuspuolue
on todellakin herännyt näihin pieniin eläkkeisiin
ja pienten eläkeläisten puolustamiseen. Se on
kiitettävää, se on kannatettavaa. Toivon
voimia tuossa työssä, jonka olette nyt alkuun
laittaneet. Aika sitten näyttää, millaisia
tuloksia aikaansaadaan.
Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela päätti
puheenvuoronsa jokseenkin sen suuntaisesti, että pienikin
edistyminen on pienen ihmisen kohdalla hyvä asia. Tässä on
kysymys pienestä edistyksestä ja pienestä myönteisestä asiasta.
Tässä kunnallisvaalien alla kun tätä asiaa
ja tätä 7:ää euroa järjestykseen
laitettiin ja eduskunnassakin moni oli sitä mieltä,
että tosiaankin lähes pilkanteosta on kysymys,
niin voi todeta, että edes tämä 7 euroa
on eteenpäin. Toisekseen aika sitten näyttää,
miten Vanhasen hallitus jatkossa toimii, mutta se, minkä mukaan
tässä ollaan ja eletään, on
tämä hallitusohjelman lupaama tasokorotus, ja
sen puolesta keskustan eduskuntaryhmä on toiminut ja toimii.
Sitä, että aikaistaminen vuodella tapahtui hallitusryhmien
yhteisestä sopimuksesta, pidän erinomaisen myönteisenä asiana.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Rehulalle kiitoksia
tunnustuksesta. Harvoin kuulee ihan johtavan hallituspuolueen valiokuntavastaavalta
toteamusta, että suurin oppositiopuolue on todella herännyt
puolustamaan näitä asioita. Olemme tästä asiasta
ihan samaa mieltä.
Sen verran tuohon menneisyyteen vielä, että mennään
sitten taaksepäin edelliseen hallitukseen ja katsotaan
sitä korotusta, mikä silloin tehtiin. Mutta jos
sitä verrataan reaaliseen ostovoimaan, siis siihen, millä pieneläkeläinen
ostaa lisää tarvikkeita tai maksaa laskujansa,
verrataan sitä tähän esitykseen ja katsotaan
tämän vaikutusta todelliseen ostovoimaan, niin
ed. Rehula, todistakaa minulle jollakin tavalla, että tämä korotus
olisi parempi kuin se vaikka nyt sitten valtiovarainministeri Niinistön
aikana tehty korotus suhteessa ostovoimaan, joka on se kaikkein
ratkaisevin asia. Tätä olen valmis kyllä puolustamaan
tässä salissa vaikka koko illan.
Mutta ette puuttuneet siihen olennaisempaan asiaan, mitä kysyin
myöskin valiokunnan puheenjohtajalta ed. Koskelta ja teiltä:
Miten te suhtaudutte tähän esittelevän
ministerin kannanottoon, jonka hän esitti täällä salissa?
Hän toivoo, että indeksikorotukset olisivat sitten
loppukausina niin merkittäviä, että se
tuntuisi myös eläkkeensaajien pussissa. Tämä on
aivan keskeinen kysymys, johon nyt toivoisin jonkinlaista vastausta.
Ymmärrän, että edustajat Lahtela S. ja E.
ovat puolensa valinneet ja eivät tyydy tähän hallituksen
esitykseen äänestyksessä. Ihan niin kuin
ed. Polvikin täällä ilmoitti, niin toivoisin
tämän viisauden vielä leviävän
tässä. Mutta suoraan sanoen en siihen usko, vaan
veikkaan, että nämä herrat jäävät
kahdestaan ryhmissään. Kyllä nyt väitän,
ed. Rehula, että tämä esitys on eläkkeensaajan
kannalta kylmempi, koska tämä ei tuo mitään
todellista ostovoimaa. Mutta silloin kun otetaan huomioon, paljonko
se korotus on ja paljonko (Puhemies koputtaa) se lisää todellista ostovoimaa,
niin se on ratkaisevaa.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vastata ed. Rehulalle siihen,
miksi me teemme tämän 15 euron korotusesityksen.
Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta toimii sillä tavalla, että vaikka
oppositio tekisi jonkun pilkun muutoksen esitykseen, se ei ikinä mene
läpi. Kun se kaksi kertaa esitettiin ja teille se oli aivan
selvä, se olisi voitu erittäin hyvin ottaa tähän
mukaan. Mutta hallituspuolueet aina kulkevat hallituksen esitysten
puolesta. Se ei tuo minkäänlaisia muutoksia.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Joku viisas on sanonut, että yhdenkin
ihmisen kättentaputuksilla on merkitystä. Haluan myös
omalta osaltani kiittää ed. Rehulaa kannustavista
sanoista ja myöskin siitä, että hänkin
on huomannut, että kokoomus on herännyt. Se tietysti
kannustaa meitä jatkamaan tällä valitsemallamme
linjalla. Tietysti tämä kommentti, minkä ed.
Rehula äsken totesi, luo uutta uskoa kokoomuksen ja keskustan
yhteistyölle.
Valto Koski /sd:
Arvoisa puhemies! Ajattelin istua loppuajan kuuntelijana mutta
en malta nyt olla huomauttamatta ed. Asko-Seljavaaralle, että oli
lievää suurempaa tulkintaa siitä, että sosiaali-
ja terveysvaliokunta ei olisi huomioinut opposition näkemyksiä.
Meillä on runsaasti esimerkkejä, joita on tullut,
ja onneksi on tullut. En minä sitä halua kiistää.
Nyt valiokunnan puheenjohtajana en missään tapauksessa
tätä pidä oikeana tulkintana. Jos ei
ole tullut 15:tä euroa, se johtuu tietyistä syistä.
Kun meidän piti vielä valita, otammeko me 15 euroa,
18 vai 20, sitten se on vielä suurempi ongelma. Pitää ymmärtää tämä asia
sillä tavoin, että jos tästä on
nimenomaan kysymys, näin on.
Ed. Salolle sen verran, kun hän on kommentoinut ministeri
Mönkäreen puheenvuoroja, että varmaan
näin asianlaita on kuin hän on esittänyt. Minä olen
useaan otteeseen ihmetellyt vähän sitä,
että meidän indeksijärjestelmämme
ovat sen tyyppisiä, että ne eivät salli
ottaa huomioon sitä, että jos esimerkiksi tässä tapauksessa
eläkkeensaajiin ovat kohdistuneet alkoholiveron haittavaikutukset
kohtuuttomasti, jos esimerkiksi polttoaineen hintojen vaikutukset
ovat kohdistuneet indeksin kautta, jos autoveron hinnoituksen kautta
on tullut näitä, pitäisi olla joku tarkasteluväli, jona
aikana tarkasteltaisiin, mitenkä nämä vaikuttavat
eri tulonsaajaryhmiin. Tämä olisi semmoinen keskustelun
aihe, jota kannattaisi käydä, ettei tämä indeksin
tarkistus olisi niin yksinkertainen, että se kohtelee kaikkia
samalla tavalla, vaikka tosiasiallisesti, niin kuin sanoitte, nämä ostovoimakysymykset
ovat kokonaan toinen asia.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Vertailu kahden eri tasokorotuksen
välillä on jokseenkin hyödytöntä varsinkin,
jos asteikkona on kylmä tai kylmempi. Me olimme tyytyväisiä viime
vaalikaudella tuohon hallitusohjelmassa luvattuun 50 markkaan, joka
sitten nousi hallitusryhmien välisissä neuvotteluissa,
joissa itse emme olleet mukana, olimme oppositiossa, 70 markkaan,
ja sitten indeksitarkistus tuohon liitettynä nosti sen
tasokorotuksen 73 markkaan. Näinhän tässä kävi.
Kun nyt ollaan 7 eurossa, niin kuin sanoin, kylmä tai kylmempi
-asteikolla oltiin tyytyväisiä edes siihen. Tämä 7
euron korotus on joka tapauksessa eteenpäinmenoa. Siksi näen,
että on hieman hankalaa tällaista vertailua tehdä.
Ed. Asko-Seljavaara, valiokunnan puheenjohtaja Valto Koski kommentoi
omaan herrasmiesmäiseen tyyliinsä valiokunnan
sisäisiä keskusteluja ja toimintatapaa. Minä en
ilmeisesti ihan niin osaa toimia, mutta joka tapauksessa, jos meillä on
valiokunnan toimintatavoissa jotain toivomisen varaa, ne asiat varmaankin
voi tuoda keskusteluun siellä valiokunnassa. Jos siellä ei
pilkkukaan muutu, kysymys kuuluu: missä vika? Siihen johtopäätökseen,
missä vika, löytyy vähintäänkin
kaksi tulkintaa. Miten ja milloin oppositiosta pystyy vaikuttamaan?
Oma kokemukseni neljän vuoden aikana tapahtuneesta vastalauseiden
kirjoittamisesta on, että se oli taitolaji ja tyylilaji
sekin, milloin siihen vastalauseen kirjoittamiseen lähdettiin,
milloin ei. Sen tiesi ihan tarkkaan, milloin tuli se vaihe ja milloin
valiokunnassa tulee käsittelyvaihe, jolloin pilkkukaan
ei muutu. Jos ei sitä ennen ole pystynyt toimimaan ja tekemään
sillä tavalla esityksiä, että asiat voitaisiin
yksituumaisesti viedä, peli vihelletään poikki.
Me tiedämme varsin hyvin tämän tilanteen.
Sanon uudemman kerran: (Puhemies koputtaa) keskusteltakoon näistä asioista
valiokunnan sisäisesti. Kenties itse kukin voisi katsoa
tällöin peiliin.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Salo peräsi ministeri
Mönkäreen puheita. Kannattaa kysyä ministeriltä itseltään,
mitä hän on tarkoittanut, koska siinä sanonnassa
ei ole oikein loogisuutta. Uskon kuitenkin, että siinä on voinut
tapahtua joku sanojen sekoaminen, lipsahdus, koska en usko, että kukaan
unionissa haluaa, että inflaatio lähtisi laukkaamaan
mahdottomalla vauhdilla.
Ed. Koski ja valiokunnan puheenjohtaja samassa ominaisuudessa
puhui indeksin muuttamisesta. Minusta se pitäisi tehdä sillä tavalla,
että tehdään viinavapaa indeksi elikkä tästä indeksistä,
millä tarkistetaan eläkkeitä, alkoholi
ja kaikki muut pois. Itse tein kysymyksen viime keväänä kyseisestä aiheesta,
eikö sitä pitäisi muuttaa. Vastaus oli
aika tyly siinä mielessä, että tämä alkoholi
on siinä indeksilaskennassa ollut alun perin ja sitä ei
voi ottaa pois. Samalla minä kysyin siinä samassa
kysymyksessä, eikö siinä tapauksessa
sinne pitäisi ottaa kaikkia muitakin huumaavia aineita,
kun silloin aikanaan niitä ei ollut olemassa. Siitä ei
kommentoitu, mikä tuntuu aika hassulta. Ei ollut mitään
perustetta tälle viinan hinnan mukana olemiselle tässä indeksissä.
Sen takia minusta eduskunnan pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin
ja viestittää hallituksen suuntaan, että lähdettäisiin
semmoisen indeksilaskennan kehittämiseen, josta nämä haitalliset
aineet, tupakat ja viinat ovat kokonaan poissa.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti vielä ed. Rehulalle:
Hän näki niin, että on turha arvioida,
kumpi on kylmä ja kumpi on kylmempi. Jos ainut kriteeri
arvioida näitä on se, kumpi näistä korotuksista
nostaa enemmän eläkeläisten todellista
ostovoimaa, tämän arvioiminen on ihan helppo tehdä.
Siinä näkökulmassa tämä hallituksen
nykyinen esitys on selvästi kylmempi, koska tämä ei
käytännössä nosta ollenkaan
ostovoimaa. Niin kuin SDP:n puoluesihteeri täällä ilmoitti,
hän ei nähnyt tätä edes tasokorotuksena
vaan huonona indeksikorotuksena. Se on kaikki nähtävissä eduskunnan
pöytäkirjoista. Luotan hänen rehellisyyteensä,
kun hän hallituspuolueen puoluesihteerinä kertoo
tämän.
Mitä tulee ed. Esa Lahtelan äskeiseen puheenvuoroon,
hän lähti siitä näkökulmasta,
että tätä asiaa pitää kysyä ministeriltä.
Totta kai minä tältä paikalta sitä välittömästi
kysyin ja kerroin näin: Te kerroitte tässä äsken,
että te toivotte, että loppukauden indeksit olisivat
sen verran suuria, että sitä kautta eläkeläiset
saisivat lisää kansaneläkettä,
mutta tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä,
kun laskentatapa on edellisen vuoden kustannustason nousu, että te
toivoisitte sitä, että kustannukset nousevat yhteiskunnassa
niin paljon, että indeksejäkin jouduttaisiin korottamaan niin
paljon. Indeksihän ei ole mikään tasokorotus
vaan ainoastaan peittää ostovoiman heikkenemisen.
Näin kysyin ministeri Mönkäreeltä ja
odotin sitä, että hän irtisanoutuu tästä äskeisestä lausunnostaan,
minkä hän kertoi, mutta sitäkään
ei tullut. Sen takia minä nyt kysyn, arvoisat valiokunnan
puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, kun kerrotaan, että mitään
tasokorotusta tällä kaudella ei enää ole
tullut, ja ministerin näkökulma on, että hän
toivoo suuria indeksikorotuksia, mitä minä kerron
toreilla ja turuilla Vaasassa ja Seinäjoella näille
eläkeläisille, jotka kysyvät, tuleeko
tasokorotusta. Minä kerron, että ministeri toivoo
suurempia indeksikorotuksia. Annanko väärän
todistuksen vai kerronko juuri niin kuin asia on? Kun tätä olen
nyt kolmeen neljään kertaan kysynyt, toivoisin
teiltä selkeää vastausta. Mikä on hallituksen
eläkepoliittinen linja kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille?
Yleiskeskustelu päättyy.