Valto  Koski /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti muutama asia sen takia, että on saattanut syntyä julkisuudessa sellainen käsitys, että tämän tyyppiset lakiuudistukset ovat harvinaisuuksia. Voi olla niin, että jossakin määrin ne ovatkin, mutta tämä on nyt kuitenkin hyvä jatko sille, mitä tähän asti on tehty yrittäjän työttömyysturvan ja työttömyyskassan ja työttömyysetuuksien hyväksi.

Tässä esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia ja työttömyyskassalakia ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia, joka esitys liittyy pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman tavoitteeseen kannustaa yrittäjäksi ryhtymistä ja kehittää sosiaaliturvan kannustavuutta. Esityksessä ehdotetaan, että palkansaajakassan maksamista yrittäjän etuuksista valtio rahoittaisi peruspäivärahaa ja lapsikorotusta vastaavan osuuden, palkansaajakassa rahoittaisi 5,5 prosenttia päivärahoista ja ansiotuen ansio-osista ja jäljellä olevan osuuden rahoittaisi se yrittäjäkassa, jonka jäsenenä etuudensaaja on viimeksi hankkinut työssäoloehdon. Näin palkansaajakassan maksamat yrittäjäpäivärahat rahoitettaisiin pääosin vastaavasti kuin yrittäjäpäivärahat yleensä. Tämä, niin kuin todetaan, liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2005.

Valiokunta perustelee kannanottojaan muun muassa sillä, että yrittäjäin työttömyysturvaa parannettiin viimeksi säädettäessä uusi työttömyysturvalaki, joka tuli voimaan vuoden 2003 alusta. Uudistuksessa parani erityisesti aloittavan yrittäjän sekä yrittäjän perheenjäsenen asema, kun lakiin sisällytettiin muun muassa säännökset niin sanotusta jälkisuojasta sekä väljennettiin päätoimisen yrittäjyyden määrittelyä. Nyt annettavalla esityksellä parannetaan edelleen yrittäjäin työttömyysturvaa. Niin kuin totesin, esitys liittyy pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan ja on osana yrittäjyyden politiikkaohjelmaa, ja tavoitteet äsken totesin.

Jos tarkastellaan vielä tätä valiokunnan kannanottoa yksityiskohdiltaan tarkemmin, valiokunnan näkemyksen mukaan työttömyysturvan kehittämisessä tulee ottaa huomioon työelämän muutokset, jotka ovat pienentäneet palkkatyön ja yrittäjyyden välistä eroa. Valiokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon yhtyen, että työttömyysturvan kehittämistä tulee jatkaa siten, että se mahdollistaa nykyistä kattavammin erilaisten työurien vaihtelun palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi.

Ed. Asko-Seljavaara lähti täältä pois, ja kun vieläkin tuntuu siltä, että hänen väitteensä olisi tarkemman selvittelyn aihe, haluan nyt todeta tästäkin valiokunnan kannanotosta, että nimenomaan yhteisesti sovittiin tähän valiokunnan kannanottoon liitettäväksi seuraava lausuma: "- - erityistä huomiota tulee kiinnittää työttömyysturva- ja yrittäjäeläkejärjestelmien nykyistä parempaan yhteensovittamiseen sekä yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvassa olevien ongelmien poistamiseen."

Jos joku asia on aika merkityksellinen, pidän tätä sellaisena tämän sanamuodon huomioon ottaen tältä osin, koska nimenomaan tässä on opposition ja hallituksen yhteisesti sovittu tarkennus tähän, joka tosin tulee työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausunnon kautta, mutta se yhteisesti päätettiin sinne liittää sen takia, että siihen kiinnitettiin yhteisesti huomiota.

Vielä muutama sana taloudellisista vaikutuksista, koska ne tahtovat jäädä yleensä tässäkin salissa vähän liian pienelle keskustelulle. Sen tarkastelujakson pidentäminen 24 kuukaudesta 28 kuukauteen, jonka ajalta palkansaajan työssäoloehtoon luettavaa työtä voidaan sisällyttää perusturvassa yrittäjän työssäoloehtoon, koskisi enimmillään kymmentä henkilöä vuodessa. Se, että yrittäjältä ei edellytettäisi päivärahapäivien nollaamiseksi yhdenjaksoista yritystoimintaa, koskisi vuosittain myös kymmenkuntaa yrittäjää. Jälkisuojan toteuttaminen koskisi ansioturvan kustannuksia, eikä siitä koituisi menonlisäystä valtiolle. Jälkisuoja koskisi arviolta 30—40:tä henkilöä vuodessa. Paluuehdon piirissä olevia palkansaajasta yrittäjäksi siirtyviä henkilöitä, joille mahdollistetaan yrittäjänä toimiminen 18 kuukauden ajan nykyisen 16 kuukauden sijasta, on vain muutamia, joten kustannusvaikutukset ovat häviäviä. Esityksessä ehdotettujen muutosten taloudellisten bruttovaikutusten arvioidaan olevan noin 250 000 euroa, ja valtiolle aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin vähäiset, kun otetaan huomioon työmarkkinatuessa syntyvät säästöt.

Näillä sanoilla esittelypuheenvuoroni päättyy.

Paula  Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Työttömyysluvut ovat aivan liian suuret maassamme, kuten olemme tässäkin salissa monesti todenneet. Tärkeänä olemme pitäneet yhdessä myös sitä, että yrittäjyyden kynnystä alennetaan. Tähän tietysti apuna ovat verotukselliset keinot ja sosiaaliturvan parantaminen. Nyt annettavalla esityksellä parannetaan nimenomaan tätä sosiaaliturvapuolta elikkä yrittäjien työttömyysturvaa. Olen erityisen iloinen tästä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä, koska siinä hyvin tarkkaan keskustellen yksimielisesti sekä hallitus että oppositiopuolueet pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, mitä tämä mietintö sisältäisi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausuntoon yhtyen, että työttömyysturvan kehittämistä tulee jatkaa siten, että se mahdollistaa nykyistä kattavammin erilaisten työurien vaihtelun palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi.

Me myöskin valiokunnassa päädyimme yksimielisyyteen siitä, että tämä esitys, mikä nyt hyväksytään, ei vielä riitä, vaan erityistä huomiota tulee kiinnittää yrittäjäeläkejärjestelmän nykyistä parempaan yhteensovittamiseen sekä yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvassa olevien ongelmakohtien poistamiseen. Aivan kuten puheenjohtaja Valto Koski tuossa äsken omassa puheenvuorossaan totesi, tässä mietinnössä muun muassa nähtiin se, miten oppositio ja hallituspuolueet tekevät yhteistyötä mietinnöissä silloin, kun todella tarvitaan. Tämä osoittaa sitä, että kun on asioita, jotka ovat nimenomaan sen yksilön parhaaksi, niin silloin se yhteistyö onkin erittäin hyväksi. Tässä se taas nähdään, että hyvällä yhteistyöllä päädyimme näin hyvään mietintöön.

Seppo  Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On myönteistä kuulla ed. Risikon puheenvuorosta aito pohjalainen henki, missä tämä yrittäjyys, työnteko ja toimeentulo pitää sovittaa ja nähdä niin, että ne myöskin tässä työttömyysturvan osalta tulevat järjestykseen ja kuntoon. Tämä on hyvä kuulla, että valiokunnan sisällä niin hallituspuolueet kuin oppositiopuolueetkin löytävät oikeissa asioissa toisensa. Mutta suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus nojaa yrittäjyyteen, ja yrittäjyys ei saa olla este sellaisenaan silloin, jos yrittäjä epäonnistuu taikka joutuu muuten työttömäksi — tai yrittäjän perheenjäsen — etteikö tätä voisi toteuttaa ja tehdä.

Tähän juuri äsken sain puhelimessa vanhalta Vehkalahdelta hyvän viestin ja kannustuksen, kuinka näitä asioita pitää hoitaa, ja sanoma oli selvä: periaatteessa hän kysyi, ovatko oikeat, vain kysyi. Tässä tämä vanha kansalainen kertoi, että sitä voi tarkastella, ovatko oikeat, mutta periksi ei kannata antaa, ja tässä asiassa nimenomaan tämä valtion linja menee nyt oikeaan suuntaan, jos työttömyysturva hoidetaan näin, niin kuin näissä puheissa nyt täällä on tehty ja niin kuin mietintö edellyttää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edellisistä puheista on kuultu, tässä on hyvä lakiesitys menossa läpi eduskunnassa. Tässä on nyt tärkeä huomata se, että tässä tapahtuu kynnyksen madaltuminen siltä osin, jotta nyt ei tule sitä kynnystä, mentiinpä sitten palkansaajasta yrittäjään tai yrittäjästä takaisin palkansaajaan, otetaan huomioon työssäoloehtokysymyksiä puoleen ja toiseen sitten, kun aikaisemmin tässä on ollut määrätty kynnys olemassa. Tähän liittyen kyse on myös siitä, jotta miten tämä nyt sitten saadaan läpi tiedottamisen osalta, koska on ilmennyt tässä edellisenkin työttömyysturvamuutoksen yhteydessä, jotta siellä eivät välttämättä viranomaisetkaan tiedä vielä vuodenkaan päästä, että tämmöinen laki on tehty, ja he ottavat myös tulkintoja esimerkiksi vaikka yrittäjän perheenjäsenen asemasta.

Yksi tapaus on semmoinen, jossa vaimo ei saanut työttömyysturvaa: vaimo oli vähän aikaa firmassa töissä, ja sen uuden lain mukaan, mikä muutama vuosi sitten säädettiin, onko se kaksi vuotta ollut voimassa, mitään estettä ei ollut olemassa siinä, mutta se tieto ei ollut vaan mennyt ministeriön taholta tuonne syrjäseudulle työvoimatoimistoon. Tämmöinen virhe voi tapahtua. Sen takia tiedottamisen osalta pitäisi saada semmoinen kampanja aikaan, jotta tämä vietäisiin nyt hyvin läpi, lehdistön kautta ja eri tahojen kautta, myös tietysti järjestöjen kautta, jotta tämmöinen on mahdollista, ja kaikki, jotka ovat osallisina tässä, tietäisivät tämän asian.