Kari Uotila /vas:
Arvoisa herra puhemies! Radanpidon rahat ovat vuositasolla
kymmeniä miljoonia euroja alle tarvittavan tason. Ratahallintokeskus
on arvioinut, että mikäli rahoitukseen ei saada
tasokorotusta pitkällä aikavälillä, lähes
kolmannes rataverkosta joudutaan niin sanotusti käärimään
rullalle elikkä sulkemaan. Tämän päivän
Helsingin Sanomissa on Ratahallintokeskuksen suunnitelma julkaistu
kuudentoista rataosuuden sulkemisesta, joka on 911 kilometriä,
ja näiden rataosuuksien joukossa on monia merkittäviä teollisuusraiteita.
Euroopan liikennepolitiikka tähtää siihen,
että liikennettä pitää siirtää kumipyöriltä raiteille.
Meidänkin liikennepolitiikkamme pitäisi tähdätä tähän.
Onko hallitus tukemassa tätä rahanpuutteesta johtuvaa
priorisointia ja sitä, että todella näin mittava
määrä rataosuuksia jouduttaisiin rahanpuutteen
takia sulkemaan ja tällä tavalla sekä lisäämään
turvallisuusriskejä että myöskin ympäristön
kuormitusta tavarankuljetuksissa?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa herra puhemies! Minkäänlaisia päätöksiä hallituksen
puolella, saatikka liikenne- ja viestintäministeriössä,
ei ole tehty rataosuuksien lopettamisesta. Tämä asia
on nimenomaan Ratahallintokeskuksen eräänlaista
valmistelutyötä ja sitä, että siellä arvioidaan
ilmeisesti sitä, miten kannattavia ne ovat, millaista liikennettä näillä rataosuuksilla
on ja mitä niitten jatkotoimenpiteet esimerkiksi kunnossapidon
osalta tulevat jatkossa maksamaan. Minä korostan vielä, että missään
tapauksessa tämä asia ei ole meidän pöydällämme
ja minkäänlaisia lakkauttamisia ei ole tarkoitus
tehdä. Se seikka, mitä pitää varmasti
tulevaisuudessa arvioida, on se, mitä rataosuuksia — ja
ilmeisesti näistä juuri on kyse siinä,
mitä on tämän päivän
lehdestä luettu — kannattaa ylläpitää,
siis jokapäiväisestä kunnossapidosta
huolehtia vai ei, mutta lakkauttamisista ei ole todellakaan kyse.
Kari Uotila /vas:
Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin, täällä on
todella merkittäviä rataosuuksia, sellainen rataosuus
kuin Murtomäki—Otanmäki, 25 kilometriä.
Sen sulkeminen tarkoittaisi sitä, että Talgon
junatehtaalta ei enää voitaisi toimittaa valmiita
junia ja vaunuja maailmanmarkkinoille.
Tuntuu kyllä aika hurjalta, ja kysyisinkin kauppa-
ja teollisuusministeri Pekkariselta liittyen näihin muihinkin — sanotaan,
että siellä kuljetetaan etupäässä raakapuuta,
mutta siellä kuljetetaan myös hyvin paljon teollisuuden
raaka-aineita ja valmiita tuotteita:
Voiko tämä olla myöskin teollisuuspoliittisesti
ja aluepoliittisesti millään tavalla oikea suunta, vai
pitäisikö sekä liikenneministerin että kauppa-
ja teollisuusministerin pontevammin vaatia radanpidon rahoituksen
tason nostamista sille tasolle, jotta rataverkosta voitaisiin pitää huolta
ja jopa sitä kehittää?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Minä korostan vielä sitä,
että tämä on täysin Ratahallintokeskuksen omaa
valmistelua ja siellä pohditaan sitä, missä määrin
esimerkiksi erilaisilla rataosuuksilla, jotka eivät ole
kaupallisesti kannattavia mutta joilla todella voi olla ja ilmeisesti
onkin erittäin suurta teollisuuspoliittista ja muuta yhteiskunnallista merkitystä,
niitten kuntoa ylläpidetään. Lakkauttaminen,
ratojen rullalle kääriminen, on ihan eri asia
kuin se, millä tasolla näitä ratoja kunnossa pidetään
ja millä tasolla pidetään yllä sitä valmiutta,
kuinka nopeasti näitä ratoja voidaan esimerkiksi
saada uudelleen käyttöön. Tässä asiassa
korostan sitä, että nämä suunnitelmat
eivät ole millään tavalla vielä olleet
minun, saatikka ministeri Pekkarisen, pöydällä.
Tämä on eräänlaista Ratahallintokeskuksen
arviointia ja valmistelutyötä, ja sitähän
meidän tietysti pitää tehdä.
Kysyjä viittasi siihen, että perusradanpidon määrärahat
meillä ovat erittäin pieniä tarpeeseen nähden,
ja varmasti tällaista arviointia, mikä Ratahallintokeskuksen
tehtäviin kuuluu, sen pitää tehdä.
Mutta, puhemies, on aivan eri asia tehdä sitten päätöksiä asioista
erilaisten (Puhemies: Aika!) valmistelujen perusteella, ja meillä ei
ole tällaisia päätöksiä tekeillä.
Markku Laukkanen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomen ja Venäjän
välinen rautatieliikennehän on erittäin
voimakkaassa kasvussa nimenomaan tavaraliikenteen osalta, ja Trans-Siperian
rautatiestä on tullut yksi keskeinen kuljetusväylä myöskin
Aasian maiden ja Euroopan unionin välisten kuljetusten
osalta. Suomen rooli tässä logistisessa solmukohdassa
on erittäin tärkeä. Puhemies Lipposen
johtama delegaatio vieraili kesäkuussa Moskovassa, ja tuolloin
presidentti Putin toisti jälleen Venäjän
hallituksen kannan, että tämä nopea ratayhteys
Helsingistä Pietariin voitaisiin toteuttaa vuoteen 2008
mennessä. Nyt kysynkin:
Onko liikenne- ja viestintäministeriö valmistellut
asiaa sillä tavoin, että Suomen puolella päätös
saadaan ajoissa, jotta tämä aikataulu pitää,
ja, herra pääministeri, oliko tämä kysymys esillä nyt
Venäjän pääministerin vierailun
yhteydessä viime päivinä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan oli myös liikenneministerien
tapaaminen, ja liikenteen yksityiskohdat Saimaan kanavaa lukuun
ottamatta olivat liikenneministereiden keskustelussa. Mutta edellisessä ja
sitä edellisessä pääministeritapaamisessa Venäjän
kanssa nopea rata on ollut esillä, ja Venäjän
silloin antama ilmoitus oli, että tämän
vuoden aikana heillä tehtäisiin asiaan liittyen
päätöksiä. Näistä ei
ole vielä kuulunut, mutta en tiedä, minkä informaation
liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen nyt sai. Meidän
puolellammehan tämän osuuden osalta puolen tunnin
säästö ollaan saamassa Järvenpää—Lahti-rataosuuden
uudistamisella. Sen lisäksi aika suuri osa tästä ajan säästöstä pitää saavuttaa
sillä, että rajan ylitykseen liittyvät
tarkistustoimet pitää siirtää liikkuvaan
junaan. Tällä saavutetaan itse asiassa noin puolet
tästä ajan säästöstä.
Pitää pystyä ratkaisemaan, millä kalustolla
ajetaan, jotta veturia ei jouduta vaihtamaan kesken matkaa, muutoin
ei näitä aikasäästöjä pystytä saavuttamaan.
Me tarvitsemme myös investointeja Lahden ja rajan välille.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Eilen Venäjän liikenneministeri
Levitinin kanssa meillä oli neuvottelu, ja neuvottelussa
käsiteltiin myös tätä Helsingin—Pietarin
nopeaa junarataa. Asia on juuri niin kuin pääministeri
totesi, että meidän puolellamme asia etenee jo
pitkin harppauksin Kerava—Lahti-oikoradan suhteen. Seuraavaa
pätkää, Lahti—Luumäki,
meillä selvittää työryhmä. Työryhmässä pohditaan
erilaisia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä työryhmä saa
työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Tässä neuvottelussa, siis Suomen puolelta, meidän
aikataulumme näillä edellytyksillä olisi
pitävä. Ministeri Levitin toi esiin myös
sen, että tämä on heille erittäin tärkeä rataosuus,
tarkoituksena on vielä jatkaa rataa Pietarista Moskovaan,
ja he pysyvät myös aikataulussa. Paitsi että asiaa
seurataan nyt liikenneministereiden välisissä neuvotteluissa,
asia tuodaan myös talouskomission kokouksiin ja siellä käydään
akuutti tilanne läpi, (Puhemies koputtaa) eli asia etenee,
ja neuvottelun tulos oli se, että aikataulut molemmissa
maissa pitävät.
Astrid Thors /r:
Värderade talman! Vi har också i tidningarna
sett att trafikminister Luhtanen har lovat utredningar om Elsa-banan.
Var trafikministern medveten om Banförvaltningscentralens
planer på nedläggning av vissa banor när
hon föreslog den här lyxen med den nya Elsa-banan?
Min andra fråga gäller VR:s dividend. Vilka åtgärder
har ministern vidtagit för att VR:s dividend skulle kunna återbördas
till banförvaltningen, såsom tidigare har varit
praxis i vissa situationer?
Käännettynä: Mihin toimenpiteisiin
liikenneministeriö on ryhtynyt, jotta VR:n osinko voitaisiin
käyttää esimerkiksi radan ylläpitoon
ja parantamiseen? Toisaalta, kun ministeri lupasi Elsa-radan selvityksen,
josta voidaan sanoa, että se on niin sanottu luksusprojekti
verrattuna siihen, mitä nyt pitäisi poistaa ratoja,
oliko ministeri tietoinen Ratahallintokeskuksen alentamissuunnitelmista
ja ratojen sulkemisista?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Kyllä olin ja olen täysin
tietoinen. Mitä Elsa-radan selvitykseen tulee, on kokonaan
eri asia pohtia niitä ratoja, niitten tulevaisuuden ratojen
rakentamista, joiden varrella asuu väestö, joissa
on tarkoituksena oikaista rata vaihtoehtona, ja nyt tämä on
se keskeinen asia. Elsa-rataa selvitetään ja sen
kustannusarviota ja linjausta selvitetään vaihtoehtona
erittäin kalliille Turku—Helsinki-radan nyt tuleville
korjaus- ja uusille investointitöille. Tämä on
siis vaihtoehtorata näille ja koskee asutuskeskuksia, on
erittäin vilkkaasti liikennöity. Tämä selvitys on
minusta välttämätön tehtävä siitä syystä,
että tietäisimme, mitkä ovat taloudelliset
arviot — kummankin radan, vanhan korjaamisen, uuden rakentamisen — ja
tämä koskee tulevaisuutta eikä ihan juuri
tätä päivää.
Mitä tulee näihin VR:n voitontuloutuksiin, (Puhemies
koputtaa) edustaja varmasti muistaa sen, että me muutama
viikko sitten täällä käsittelimme
ylimääräistä lisätalousarviota,
jossa loput myös VR:n voitontuloutuksesta palautettiin
radan rakentamiseen. Voin sanoa, että (Puhemies: Aika!)
VR:n voitontuloutus on käytetty täysimääräisesti
radan rakentamiseen eduskunnan päätöksellä.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Näistä VR:n osingoista voitontuloutuksesta:
Tämän vuoden aikana on nyt käyty keskusteluja
hallituksessa, eduskunnassa, hallituksen ja eduskunnan välillä,
myöskin VR:n kesken. Minun ymmärtääkseni
saavutimme hyvän yksimielisyyden siitä, että sitä käytäntöä ei
kannata jatkaa, että osinkoja korvamerkitään.
Se on ollut aivan poikkeuksellista, jatkunut kyllä vuodesta
95 lähtien, mutta se ei ollut tervettä taloudenpitoa
eikä budjettitaloudenpitoa. Ainakin valtiovarainvaliokunnan
kanssa käydyssä keskustelussa tämä on
tehty selväksi, ja se pitää hoitaa, radanpito
niin kuin muutkin, normaalilla budjettimenettelyllä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllä me kaikki tiedämme,
että kun Ratahallintokeskus valmistelee lakkauttamista,
lakkauttaminen meillä varmasti on edessä.
Täytyy sanoa, että ministeri Luhtanen jatkuvasti
vaatii yhtä hanketta sinne ja toista tänne, mutta
ei näillä julkisilla lausunnoilla näissä asioissa
valitettavasti päästä eteenpäin.
Valittaminen ei auta. Ministeriössä pitää tehdä itse
töitä. Edellisen hallituksen aikana oli selkeä suunnitelma,
miten näitä hankkeita rahoitetaan: VR:n voitontuloutuksen
kasvattamisella, LVM:n hallinnonalan omaisuuden myynnillä,
tai sitten esimerkiksi Keski-Pasilassa voitiin satamarata rakentaa kokonaisuudessaan
sillä rahoituksella, mikä saatiin Keski-Pasilasta.
Pitää olla itsellä suunnittelua, luovuutta,
ajatusta, miten itse rahoitetaan näitä hankkeita.
Sillä tavalla päästään
eteenpäin, ei vain valittamalla.
Aikooko ministeri Luhtanen nyt katsoa oman sektorinsa rahoitusmahdollisuuksia
ja käyttää niitä infrahankkeitten
toteuttamiseen?
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Hallituksella on erittäin hyvä infrasuunnitelma,
joka kattaa koko hallituskauden ja myös hallituskautta
pidemmän ajan vuoteen 2013 asti. Tätä suunnitelmaa
toteutamme määrätietoisesti. Se on hyvällä alulla. Kaiken
sen lisäksi, mitä äsken totesin esimerkiksi
sen suhteen, että Lahti—Luumäki-rahoitusta pohditaan,
pohdimme myös muita rahoitusmalleja, budjettirahaa, ulkopuolisia
rahoitusmalleja, ja myös tietysti tämän
tarkastelun kohteena on VR.
Mitä tulee omaisuuden myyntituloihin, voin todeta ed.
Sasille, että nyt eduskunnan käsiteltävänä olevassa
ensi vuoden budjetissa liikenne- ja viestintäministeriön
sektori sai käytettäväkseen vajaa 48
miljoonaa euroa ylipäätään valtionyhtiöiden
myyntituloja infran kehittämiseen.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Radanpidon nykyrahoitus on kovin lyhytsyklistä,
ja tavaksi on tullut, että niitä hankkeita sitten
paikataan ja rahoitellaan vielä lisätalousarviomenettelyä käyttäen.
Se on epävarmuutta ylläpitävää.
Se on kallis tapa rakentaa. Eduskunta on edellyttänyt,
että hallitus antaa tämän upean ministerityöryhmän
mietinnön tueksi, tämän infratyöryhmän mietinnön
tueksi, tällaisen pts-rahoitussuunnitelman. Eli nyt on
toinen puoli työstä tehty, sen sijaan tällainen
pitemmän aikavälin rahoitusnäkymä,
sitoutuminen siihen, että ne hankkeet muuttuvat vereksi
ja lihaksi, puuttuu. Silloin markkinat eivät myöskään
reagoi, ei tapahdu sitä talouden dynamiikkaa, jota näillä hankkeilla
haetaan, kun epävarmuus on vallitseva tekijä.
Kysyn:
Milloin — en kysy sitä, aikooko hallitus antaa,
vaan kysyn, milloin — hallitus antaa tällaisen
rahoitussuunitelman eduskunnalle, jota eduskunta on edellyttänyt?
Onko hallituksella valmiutta myöskin toteuttaa näitä hankkeita
elinkaarimallia käyttäen?
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Meillähän on kehysmenettely, joka on
neljä vuotta aina eteenpäin. Liikennepuolellahan
on todella elinkaarimalliakin jo käytetty aiemmin isoissa
hankkeissa ja nyt päätetty jatkaa sillä tiellä.
Sehän tarkoittaa erittäin pitkää suunnittelua,
tosin aika epävarmaa myöskin sillä tavalla,
että se on velkarahaa, mitä siinä käytetään. Elinkaarimalli
on kaunis nimi, mutta kannattaa muistaa, että se on velkaa,
ja kannattaa muistaa, mitkä ovat velan ehdot. Niitä pitää verrata
sitten muihin menetelmiin. Liikenneministeriö on tehnyt
tästä perusteellisia suunnitelmia, valmisteluja.
Kun ne ovat sitten valmiita lopullisesti, on syytä katsoa,
kuinka paljon on mahdollista ja järkevää elinkaarimallia
käyttää. Rahoituksen suunnittelu muuten
budjettitalouden kannalta neljää vuotta pidemmälle
niillä menettelyillä, joita nyt käytetään
kehysmenettelyssä, on todennäköisesti
liian pitkälle menevää, mutta totta kai
tällaista laajempaakin talouden selvittelyä kannattaa
tehdä pitkällä aikavälillä.
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Meillä on valmisteilla tämä eduskunnan
edellyttämä pitkäjänteinen rahoitussuunnitelma,
ja ilman muuta sen pohjana on tämä ministerityöryhmän
mietintö, eli kyse on lähinnä ajoituksesta
ja eri hankkeiden ikään kuin rytmittämisestä,
minkä minä näen välttämättömäksi.
Tämän on tietysti ajallisesti välttämättä tapahduttava
ennen seuraavaa kehyspäätöstä ja
ennen kuin käymme valmistelemaan 2006 budjettia. Tämä asia
on nyt meidän ministerityöryhmämme väen
käsiteltävänä ihan vähän ajan
päästä.
Minä vielä palaisin perusradanpitoon. Voin todeta
sen vielä kerran ed. Sasille, että tässä on todella
iso urakka saada aikaan isoja investointeja ja korjata noin 15 vuoden
rapautuneen rataverkon kunto ja saada tähän rahat.
Ihmettelen vaan, miksi näistä radoista ei ole
pidetty aiemmin huolta, koska tämä on erittäin
pitkäjänteistä toimintaa. (Hälinää)
Olavi Ala-Nissilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Todella nythän meillä on
pitkäjänteinen liikennesuunnitelma hallituksella
tehtynä. Silloin kun ministeri Sasi hääri
ministerinä, sellaista ei ollut. (Hälinää)
Eduskunta on (Ed. Zyskowiczin välihuuto) edellyttänyt,
että todella tämän (Ed. Laukkasen välihuuto)
pitkäjänteisen liikennesuunnitelman rahoitus (Ed.
Drombergin välihuuto) tehdään, niin kuin
ed. Saarinen täällä totesi, ja on tärkeätä, että sitä nyt
tehdään. Tämä liikenneministeriön pääluokka
on haasteellinen. Me tiedämme, että liikenneväylien
kehittäminen on, arvoisa herra puhemies, ehkä parasta
aluepolitiikkaa, mitä Suomessa tehdään,
ja tässä suhteessa tämä valtionyhtiöiden
myyntitulojen hyödyntäminen on välttämätöntä.
(Ed. Zyskowicz: Onko tämä parasta, mitä keskustalla
on tarjota? Jos tämä on parasta, mitä keskusta
pystyy aluepolitiikassa tekemään, niin ei ole
hääviä!)
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Jos me katsomme radan kunnossapidon ja rakentamisen
rahoitusta, niin edellisen hallituksen aikana rahaa käytettiin
huomattavasti enemmän kuin nykyisen hallituksen aikana.
Tosin siihen osittain vaikuttaa myöskin sitten oikorata,
minkä valtuudet tulivat edellisen hallituksen aikana. Mutta
ihan jo pelkästään kunnossapitoon ja
ylläpitoon käytettiin huomattavasti enemmän,
eli nyt vasta se varsinainen rappeutuminen alkaa nykyisen hallituksen
aikana, kun rahaa käytetään vähemmän.
Edellisen hallituksen aikana oli sen verran luovuutta, että kun
oli erityisiä hankkeita (Ed. Laukkanen: Suhmurointia!) — otetaan
esimerkiksi Vuosaaren rata — mietittiin, mistä saadaan
rahoitus. Todettiin, että kaavoittamalla Keski-Pasila sieltä saadaan
satoja miljoonia euroja ja tällä tavalla saadaan
rahat siihen, ei tarvita valtiovarainministeriön apua vaan
hankitaan rahat itse. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Tämmöistä luovuutta
tarvitaan, jotta saadaan niitä hankkeita toteutettua, mutta
sitä tällä hallituksella ei ole. (Eduskunnasta:
Ei ole linjaa! — Välihuutoja)
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen
Arvoisa puhemies! Minä totean sen, että ei
tämän hallituksen työ vielä ihan
lopussa ole. Meidän infrasuunnitelmamme valmistui vasta
tämän vuoden keväällä.
Ja voin todeta sen, kun vielä elinkaarimallihankkeesta äsken
keskustelimme, että eduskunnalta on jäänyt
liian vähälle huomiolle se, että meillä on
tällä hetkellä Suomen kaikkien aikojen
suurin elinkaarimallihanke: E18-tie, Muurla—Lohja-pätkä,
700 miljoonan euron valtuutus meidän kehyksistämme, meidän
budjetistamme, ja tätä elinkaarimallihanketta
valmistellaan. (Hälinää) Eli toistan
sen, että olemme edenneet johdonmukaisesti infrasuunnitelman
mukaisesti jo nyt: E18-tie, Tornion meriväylä,
Hakamäentie, seuraavia hankkeita valmistellaan, kolme isoa
teemapakettia, joissa on tällaisia, sanotaan, 8—10
miljoonan mutta myös sitä pienempiä erillisiä hankkeita
(Puhemies koputtaa) ympäri koko maata. Olemme muuttaneet käytäntöä aikaisempaan
verrattuna. (Ed. Zyskowicz: Radat ja väylät rappeutuvat!)
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
Puhemies! Totuushan on se, että ratarahat lisääntyvät
erittäin voimakkaasti (Eduskunnasta: Ei riitä!)
muun muassa ensi vuoden budjetissa. (Hälinää)
Nyt pitää esittää myöskin
se kysymys, mistä otetaan pois, kun jollekin sektorille
pistetään rahaa oikein kunnolla likoon. Kyse on
nimenomaan siitä, ed. Korhonen. Otatteko te sosiaaliturvasta
pois, eläkkeistä pois? Mistä te otatte
pois sitten? (Hälinää) Ei täällä ihan
loputtomiin ole valtion rahaa käytettävissä.
(Välihuutoja)