Ulla Anttila /vihr:

Puhemies! Kiinnitän huomiota siihen, että täällä on esitetty verraten pieni lisäys humanitaariseen apuun, 4 miljoonaa euroa, Pakistanin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Tämä ele on hallitukselta tietenkin erittäin hyvä, mutta kiinnittäisin huomiota siihen, että Suomen humanitaarisen avun määrärahat ovat huomattavasti pienemmät kuin esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin, ja siihen, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta tammikuussa käsitellessään tsunamikysymystä nimenomaan halusi, että jos humanitaarisen avun määrärahojen tarve tänä vuonna kasvaa, näitä määrärahoja pitää ehdottomasti kasvattaa ja tämä apu ei saa vähentää muuhun kehitysyhteistyöhön meneviä määrärahoja.

Tätä kysymystähän käsitellään nyt valtiovarainvaliokunnassa varsinaisen budjetin osalta, ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on ottanut kantaa myös siihen, että kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi määrätietoisesti kasvattaa, jotta Suomi saavuttaisi tuon määrärahatason 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2010. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että humanitaarisen avun määrärahat jatkossa käsiteltäisiin omana momenttinaan, jotta ei jouduttaisi siihen tilanteeseen, että nämä määrärahasiirrot muista kehitysyhteistyötehtävistä humanitaariseen apuun olisivat liian helpot.

Pentti  Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä pääluokka 24, mihinkä myös ed. Ulla Anttila juuri viittasi, on ulkoasiainministeriön hallinnonalaa. Nyt Pakistanin maanjäristyksen tuhojen seuraukset ovat paljon suuremmat, mitä on ajateltu, ja tämänhetkisten tietojen mukaan lähes 100 000 ihmistä on menehtynyt ja moninkertainen määrä tarvitsee jatkuvaa ja voimakasta apua edessä olevan ja jo meneilläänkin olevan talven vaikutusten eliminoimiseksi. Tämä on tässä mielessä tärkeä asia, mutta nimenomaan sen päämäärän saavuttaminen, johonka ed. Ulla Anttila viittasi, tämän 0,7 prosentin bruttokansantuotetason saavuttaminen, on tietysti kaukana.

Mutta, puhemies, ihan lopuksi: Kun meillä on tässä käsittelyssä toinen lisätalousarvioesitys, me tiedämme, miten paljon yleensäkin tänä vuonna on tullut niin kutsuttua ylimääräistä tuloa valtion kassaan, mutta siitä huolimatta kymmenet, ehkä jo sadat, kunnat tekevät Suomessa ensi vuoden kunnallisbudjettia sellaisten paineiden alaisina, jotka johtavat ennen muuta terveysalan palvelujen heikentämiseen. On selkeä rahoitusongelma kunnissa, ja näyttää siltä, että tällainen rahoitusongelma halutaankin, koska se on osa yksityistämisstrategiaa.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Puhemies! Ed. Ulla Anttilan puheenvuoroon liittyen: On todella minusta hyvä asia, että hallitus ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kiviniemi ovat reagoineet Pakistanin todella järkyttävään tilanteeseen, joka uusimpienkin tietojen mukaan on entistä vaikeampi, ja tällä tavalla täydentämällä eduskunnassa olevaa lisätalousarviota voidaan tähän akuuttiin tilanteeseen nyt osoittaa 4 miljoonaa euroa, ja se on todella hyvä ja nopea reagointi, ja varmaan valiokunnassa sitten katsotaan asiantuntijakuulemisessa vielä, mikä se tilanne jatkossa on.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kiinnitän huomiota samaan asiaan eli tämän Pakistanin maanjäristyksen tuhoihin ja uhrien asemaan. Tämä 4 miljoonaa euroa on todella tärkeä, mutta jää kysymään, onko sekään riittävä. Suomi on kuitenkin tavattoman hyvässä taloudellisessa asemassa, ja edelleen olemme kaukana lupauksista ja tavoitteista kehitysyhteistyön osalta. Tässä on kysymys humanitaarisesta avusta, joka on ihmisille nyt kiireesti elintärkeää, eli toivoisin, että valiokunta katsoisi, voitaisiinko tuota määrärahaa vielä kasvattaa tuosta. Se olisi ihan kohtuullista tässä hätätilanteessa.

Herra puhemies! Tiehallinnon osalta totean, että hallitus osoittaa tässä 10 miljoonaa euroa lisää Hakamäentielle Helsinkiin myöntämisvaltuutta, ja varmasti sille on perusteet, mutta samanaikaisesti tässä toisessa lisätalousarviossa leikataan 2,6 miljoonaa euroa, vähän runsaastikin, tierahoitusta perustienpidon eräiden tiehankkeiden osalta. Katsoisin, että tällaista ei pitäisi tehdä, vaan näitä tärkeitä tiehankkeita, esimerkiksi Nelostie-hanke, tulisi aloittaa välittömästi, ja tällaisilla rahoilla voitaisiin päästä nopeasti alkuun. Se olisi erittäin tarpeellista ja tähdellistä juuri tässä tilanteessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minunkin huomioni kiinnittyi tähän pääluokkaan 24 ja momenttiin 30.66. Yhdyn siihen, mitä ed. Ala-Nissilä äsken sanoi, että on erinomaisen hyvä, että hallitus on nopeasti reagoinut Pakistanin tilanteeseen. Mutta kun näitä reagointitarpeita näyttää nyt tulevan lähes joka ikinen kuukausi, niin jotta päästäisiin siihen tavoitteeseen, minkä ed. Ulla Anttila ehti jo todeta, elikkä että kehitysyhteistyörahapuolella oltaisiin sitten siinä varsinaisessa kehitysyhteistyössä omilla rahoillaan ja nämä hoidettaisiin erikseen, niin olisi oltava oma momenttinsa näitä varten ja siihen sitten nopea reagointi, ettei joka ikisen kerran, kun tällainen reagointi on paikallaan, aina tarvitsisi käydä täsmälleen samaa keskustelua.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin ed. Ulla Anttila ja ed. Pulliainen sanoivat, on tärkeää auttaa inhimillisessä hädässä ihmisiä, mutta kun kuitenkin tarvitaan sitä pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä, jota olemme tehneet ja johonka voi tavallaan lukea myös sen perinteisen rauhanturvatyön, jota Suomessa on tehty jo 50 vuotta ja joka nyt muuttuu nimeltään kriisinhallinnaksi, johon siviilikriisinhallinta tulee lisäksi, niin kyllä pitäisi pitää huoli, että tämmöisiä inhimillisiä hätätilanteita varten on oma rahastonsa. Kuulimme valiokunnassa, että jo tällä hetkellä siellä suomalaiset toimivat hyvässä yhteistyössä kenttäsairaalassa Pakistanissa ja apu on tullut sinne todella tarpeeseen. Käsitin, ellen väärin muista, että ulkoministeriöstä esitettiin suurempaa summaa, mutta valtiovarainministeriössä summaa karsittiin pienemmäksi.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aivan oikein siitä, että Pakistanin katastrofin uhreja pitää auttaa. Samalla kuitenkin haluan muistuttaa, että Lapissa oli keväällä pahoja tulvia, jotka aiheuttivat vahinkoja sekä yksityisille ihmisille, menoja kunnille että myös teiden särkymistä. Nyt kuitenkin nämä korvaukset ovat viipyneet kohtuuttoman paljon, ja pahinta on se, että Tiehallinnolle Lapissa ei olla osoittamassa lainkaan rahaa niitten särkyneitten teiden korjaamiseen. Siis on käymässä niin, että kun on ollut pakko korjata teitä, niin ne rahat otetaan muusta tienpidosta pois. Minusta tämä ei ole lainkaan oikein. Nyt toivon, että valtiovarainvaliokunnassa tämä asia vielä kerran katsottaisiin. Ei se niin voi olla, että se korvaus jätetään kokonaan maksamatta ja muut tietarpeet saavat siirtyä. Sydämen pitää lyödä tietenkin koko planeetan kärsiville, mutta kyllä pitää katsoa tänne omille nurkillekin, että täälläkin sitä oikeutta tulee.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa näyttää siltä, että tämä on nyt entisen toistoa. Minun mielestäni on ihan ymmärrettävää, että lisäbudjetissa on tämä esitys kehitysyhteistyömäärärahan lisäyksestä, koska nämä ovat ennalta-arvaamattomia menoja. Katastrofithan ovat, ikävä kyllä, lisääntyneet maailmassa, ja näyttää siltä, että ne tulevaisuudessa lisääntyvät entisestään. Näin ollen olisi tietysti suurta viisautta hallitukselta, että näihin ennalta-arvaamattomiin menoihin varauduttaisiin jo varsinaisessa budjetissa ja että tämä kehitysyhteistyömääräraha nostettaisiin 0,7 prosenttiin nykyisestä, niin että oltaisiin kansainvälisten suositusten tasolla. Elikkä toivoisin, että jo seuraavan budjetin valmistelussa otettaisiin nämä asiat huomioon.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossahan lyhennetään nyt valtionvelkaa 3 566 522 000 euroa, eli näin paljon on tullut enemmän rahaa kuin mitä budjetissa oli arvioitu. Tuntuisikin luonnolliselta, että tästä nyt olisi sitten irronnut tähän katastrofiapuun se osa, mitä sitä nyt on tänä vuonna kulunut ylimääräistä, ettei sitten näiltä maailman köyhiltä, lapsilta ja muiltakaan, tätä olisi tarvinnut vähentää. Samoin kuntien pakkolainakin on maksamatta. Sekin on valtionvelkaa. Se on vain kunnille olemassa. Eli kyllä tässä nyt olisi näitä kohteita ollut vielä muitakin kuin se, että kokonaan on tämä raha laitettu valtionvelan maksuun.

Samoin muistutan vielä siitä, että kyselytunnilla muutama viikko sitten kysyin ministeri Heinäluomalta siitä, että vaikka lasten- ja nuortenpsykiatrian hoitotakuu on tullut voimaan jo vuonna 2002, tänäkään päivänä vielä se ei ole kunnossa. Lapset joutuvat jonottamaan yli kolme kuukautta, jopa vuoden, osittain siitä johtuen, että ei ole rahaa. Ei ole myöskään työntekijöitä. Eli tämä asia nyt olisi pitänyt ainakin tässä lisäbudjetissa laittaa kuntoon. Olen kyllä pettynyt siihen, että ministeri Heinäluoma ei tätä asiaa hoitanut.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On todennäköistä, että suhteessa vahinkojen laajuuteen tämä Pakistanin avustusmääräraha on vaatimaton, mutta hyvä, että sinne suunnataan sitä.

Kiinnitän huomiota kyllä tässä kohdassa, kun tässä on tämä Tiehallinnon kohta, siihen, että Lapin tiepiiri on käyttänyt yli 800 000 euroa tulvavahinkojen korvaamiseen ja sillä oletuksella — ja kun täällä näitä keskusteluja viime keväänä käytiin ministerinkin kanssa, oli viesti se — että kun laskelmat tulevat, tämän rahan osoittamiseen Tiehallinnolle sitten suhtaudutaan vakavasti, mutta niin ei ole käynyt, ja se on valitettavaa. Samaten yksityiset henkilöt joutuvat odottamaan nyt parikin vuotta erilaisia korvaussummia, ovat melkoisessa ahdingossa, niin että tässä on kyllä nyt tehtävää valtiovarainvaliokunnassa, että hoidetaan nämä asiat kuntoon. Uskon, että tahtoa siihen kyllä löytyy.

Ulla Anttila /vihr:

Puhemies! On erikoista ja, sanoisinko, hallitukselle häpeällistä, että yksikään ministeri ei ole puolustamassa hallituksen periaatteellisia linjauksia, joita tämä lisäbudjettiehdotus pitää sisällään. Vaikka käsittelyssä on vain kolme momenttia, kuitenkin yksi niistä liittyy valtionvelan merkittävään vähentämiseen ja toinen kehitysyhteistyöhön. Näistä kysymyksistä ministereillä pitäisi olla rohkeutta käydä eduskunnan kanssa keskustelua.

Haluan vielä muistuttaa tässä kehitysyhteistyömomentissa siitä seikasta, että Ruotsi avustaa vuosittain Sudania suunnilleen samalla summalla kuin mikä on Suomen katastrofiavun budjetti. Eli tämä kertoo nyt jotakin siitä, kuinka paljon olemme jääneet jälkeen meidän läheisestä naapurimaastamme. Vaikka nämä luvut suhteutettaisiin bruttokansantuotteeseen, on selvää, että Suomen avustustaso alkaa olla meille jo kansainvälinen ongelma.

Tämä kysymys siitä, että pystytään samanaikaisesti avustamaan pitkäjänteisesti Afrikan kehittymistä ja sijoittamaan varoja katastrofiapuun, on tärkeä, ja siksi tämä kysymys siitä, että nämä kaksi eri momenttia olisivat käytettävissä, on muutakin kuin tekninen. Se mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn, vaikka katastrofiapuun käytetään nykyistä suuremmat summat. On aivan selvää, että tämä vuosi on ollut erityisen katastrofirikas, mutta katastrofiavun tarve on erittäin suuri jatkuvasti esimerkiksi Afrikassa. YK:n apupyynnöt ovat hyvin monilla alueilla, suurimmassa osassa tuon mantereen katastrofialueita, kaksinkertaiset siihen nähden, mitkä ovat eri maiden antamat apulupaukset.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! On tärkeää, että Suomi avustaa katastrofeissa ja ne hoidetaan nimenomaan lisäbudjetin kautta, koska mielestäni on myöskin yhtä tärkeää se, että varsinaisiin kehitysyhteistyörahoihin ei puututa silloin, kun katastrofeja rahoitetaan. Siinä mielessä tämä on oikea linja, mutta tietenkin rahoitustaso on kovin alhainen.

Toisena asiana halusin kiinnittää huomiota Tiehallinnon kohtaan. Täällähän ollaan vähentämässä Tiehallinnosta nyt määrärahoja noin 2,6 miljoonaa euroa. Kun ajatellaan, että Lapissa tosiaan sattuivat nämä tulvavahingot viime keväänä ja silloin oli suurta yksimielisyyttä tässäkin salissa, että ne korvataan, niin miksi nyt sitten ei, koska rahaa olisi täällä varsinaisessa budjetissa olemassa, miksei niitä sitten korjata näillä rahoilla? Ennen kaikkea se osoittaa sitä, jos ei niitä korvata Lapin tiepiirille, että poliittista tahtoa tästä talosta ei löydy Lapin tulvavahinkojen korvaamiseen. Siitä on kysymys eikä siitä, olisiko rahaa tai ei.

Klaus Hellberg /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että hallitus reagoi nyt nopeasti. Kun tämä varsinainen toinen lisätalousarvioesitys 14.10. annettiin, niin sen jälkeen on tullut jo 21.10. täydentävä esitys ja nyt sitten vielä toinen täydentävä esitys. Näin pitää toimia kiireellisissä asioissa, ja Pakistanin maanjäristyksen tuhojen johdosta on tietysti hyvä, että tätä humanitääristä määrärahaa lisätään. On sitten valtiovarainvaliokunnan asia, olisiko syytä vielä enemmän tähän toimenpiteeseen antaa.

Myöskin on hieno asia, että Helsingin Hakamäentien hankkeen toteuttamiseksi tätä sopimusvaltuutta korotetaan nyt sitten 90 miljoonasta 100 miljoonaan euroon. Se on erittäin järkevä toimenpide.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että tämä 3,5 miljardin summa on alibudjetointi. Sitähän tämä käytännössä tarkoittaa, eli on tietoisesti alibudjetoitu, niin kuin useana vuonna aikaisemminkin on näitä verotuloja alibudjetoitu tai menoja jätetty käyttämättä, niin että satoja miljoonia jää sieltä todellisuudessa rahaa säästöön, ja sitten kun puhutaan esimerkiksi köyhyyspaketista — muistatte sen keskustelun täällä muutama viikko sitten — niin silloin ei riittänyt rahaa. Silloin olivat kaikki rahat menneet ja oli niin vaikeaa löytää sinne rahoitusta; oli tämä 5 euron kansaneläkekorotus, ja näille lapsiperheille ei sitten riittänyt ollenkaan tähän köyhyyspakettiin rahaa. Jotenkin tuntuu, että tällä hallituksella kyllä on rahaa silloin, kun pitää alentaa varallisuusveroa tai tehdä muita ratkaisuja, hornetteja ostella tai korjata jotain muuta, ja sitten kun on kysymys köyhistä, olipa sitten kysymys Pakistanin köyhistä tai Suomen köyhistä, niin silloin sitä rahaa ei riitä.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Perussuomalaiset ovat erittäin usein esittäneet kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämistä lähinnä sen johdosta, että meidän mielestämme omat nurkat pitää hoitaa ensiksi kuntoon, ennen kuin lähdetään joka paikkaan suomalaisia veromarkkoja laittamaan, mutta tältä osin katsomme kyllä, että silloin kun on humanitäärisestä avusta kyse ja nimenomaan tällaisesta tilanteesta, mikä Pakistanin maanjäristysalueella on, niin me emme lähde tekemään mitään muutosesityksiä vaan puollamme hallituksen esitystä tältä osin.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä yhden kerran kiinnitän huomiota tähän pääluokkaan ja tähän momenttiin. Kun tässä momentissa 66 on kysymys varsinaisesta kehitysyhteistyöstä, niin minusta meidän nyt ehdottomasti ja viitaten myöskin näihin kehitysyhteistyökertomuksiin, jotka tänne vuosittain tulevat, täytyy määritellä selvästi, mitä on varsinainen kehitysyhteistyö, ja minusta se on rakenteellista avustamista kehittämään kestävälle pohjalle tätä elämää kehitysmaissa ja kehittyvissä maissakin jonkin verran. Mutta nyt kun on kysymys myöskin akuutisti ja yhä nopeammalla toistolla humanitäärisistä katastrofeista, niin silloin sitä varten pitäisi olla erilliset rahat, ja sillä tavalla myöskin seuranta olisi ihan toisenlainen. Jos se olisi eräällä tavalla arviomääräraha, niin se antaisi silloin valtioneuvostolle pikavaltuudet hoitaa asia.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt keskustellaan hallituksen esityksestä vuoden 2005 toisen lisätalousarvioesityksen toisesta täydentämisestä, ja tässähän on vain oikeastaan kaksi kohtaa. Hakamäentien sopimusvaltuutta korotetaan 90 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon, koska jo tässä vaiheessa on nähtävissä, että 90 miljoonaa ei tule riittämään.

Yleensäkin lisäbudjetissa ja täydentävissä esityksissä pitäisi käsitellä teknisiä muutoksia ja yllättäviä menoja. Toinen tämmöinen yllättävä meno tällä hetkellä on Pakistanin maanjäristyksen tuhojen johdosta annettava avustus, johon ehdotetaan 4 miljoonaa euroa tässä lisäesityksessä.

Mutta, puhemies, kiinnitän huomiota myös yleisperusteluiden neljänteen kappaleeseen, jossa todetaan se asia, että kehykset paukkuvat mutta jakamatonta varausta jää 80 miljoonaa euroa, ja tämän summan puitteissa valtiovarainvaliokunnassa voidaan mahdollisesti vielä joitain toimia tehdä. Tiedän tarkalleen, että paineet ovat täällä kotimaassa ja ne ovat perustienpidossa ja perusradanpidossa. Toivoisinkin, että jo lisäbudjetissa voitaisiin näihinkin puuttua, koska paineet kasvavat vuoden 2006 budjettiin nimenomaan perustienpidon ja rautateiden korjaamisen osalta.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueiden ongelma onkin juuri se, että ne tulivat hyväksyneeksi hallitusneuvottelujen yhteydessä tiukan kehyksen, jossa määritellään myös se, että verotulojen kasvua ei voida käyttää palveluihin tai mihinkään muihinkaan hyviin asioihin, ja se oli minusta aika kummallista, että myöskin sosialidemokraatit tämän ratkaisun hyväksyivät, että edes verotulojen kasvua ei voida käyttää köyhyyden hoitamiseen tai kuntien palveluiden turvaamiseen. Nämä valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallintahan nyt osoittavat sen, että vaikka 3,5 miljardia euroa on tullut verotulojen lisäystä, jota ei ollut budjetoitu, niin hallituspuolueiden kädet ovat sidottuja tähän kehykseen niin, että niihin hyviin tarkoituksiinkaan tätä rahaa ei voida käyttää. On ikävää, että näin on.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Puutun ainoastaan kahteen kohtaan tässä hallituksen lisätalousarvioesityksessä.

Lappeenranta—Imatra-väli on todennäköisesti 2007 budjetissa, ja sen moottoritien rakentaminen maksaa 130 miljoonaa euroa. Tielaitos on esittänyt 250 000 euroa suunnittelurahaa. Kun todennäköisesti elinkaarimallilla tämä rakentaminen tapahtuu, niin ehdottomasti tässä lisätalousarviossa olisi tarvittu tämä raha. Samoin sitten Lahti—Luumäki-rataosuuden korjaamiseen, jonka kustannusarvio on 150 miljoonaa euroa, Ratahallintokeskus on esittänyt 2,5 miljoonaa euroa suunnittelurahaa, ja tätä rahaa ei täällä näy. Se johtaa siihen, että nämä suunnittelurahat Tiehallinnon osalta joudutaan ottamaan tienpidon köntästä ja samoin Ratahallinnon köntästä ja se pienentää sitten taas rahan käyttöä muilta alueilta.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmanen tuntuu olevan oikeilla jäljillä ja kantavan oikealla tavalla huolta näistä liikenneasioista. Näin arvellen ed. Kuosmasella on mahdollisuus valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa panna nämä asiat kuntoon ja järjestykseen. Toivoisinkin, että syntyisi siellä semmoinen jälki, että tämä tulisi ojennukseen.

Yleisperusteluissa todetaan hyvin tämä 4 miljoonan euron määräraha Pakistanin maanjäristyksen humanitaariseen apuun. Mutta sen jatkoa, missä todetaan, että katetaan valtionvelan maksua lykkäämällä ja vähentämällä, pitäisin melko huonona. Pidän tietenkin tärkeänä, että tätä niin sanotusti köyhän asiaa muistetaan, niin kuin ed. Huotari sanoi, mutta kyllä valtionvelan maksuakin pitäisi muistaa ja toteuttaa. Vaikka sanotaan, että hallituksen politiikka on kylmää, olisin toivonut niin, että jo edeltävät hallitukset olisivat tämän velan hoitaneet kuntoon ja yleensäkin niin, että poliitikot eivät yleensä koskaan olisi tämmöistä velkaa päästäneet syntymäänkään.

Yleistoteamuksena voisin todeta, että jämerämpää elämää tarvittaisiin tämän velan maksuun ja sitä köyhää kansaa kohti ymmärtämystä, mutta erityisesti toivoisin myös vastapanoksena ahkerampaa työntekohalua niille, joilla töihin on mahdollisuus osallistua.

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Huotari kiinnitti puheenvuorossaan huomiota kahteen seikkaan, joita haluan kommentoida.

Ensinnäkin hän kertoi, että verotulot ovat kasvaneet odotettua paremmin. Näin on todella käynyt ja, ed. Huotari, näin on käynyt siitä huolimatta, että hallitus on keventänyt verotusta. Näin ollen vasemmistoliiton ja ennen vaaleja myös sosialidemokraattien ja keskustan väittämä siitä, että verojen keventäminen johtaa väistämättä palvelujen huonontumiseen, koska verojen keventäminen johtaa verotuottojen pienentymiseen, ei pidä paikkaansa, vaan päinvastoin järkevällä veropolitiikalla voidaan kannustaa työntekoa, yrittämistä, voidaan vaikuttaa myönteisesti talouden toimintaan ja tätä kautta itse asiassa jopa parantaa verotuottoja.

Mitä sitten tulee kehysratkaisuun, mihin ed. Huotari myös viittasi, niin on totta, että hallitusohjelmassa on sitouduttu tiukkaan menokehykseen, mutta ei se estäisi hallituspuolueita toteuttamasta niitä lupauksia, joita esimerkiksi eläkkeensaajille on annettu, joita on annettu tiestön kunnosta jne. Se vain edellyttäisi sitä, että hallituspuolueet kykenisivät laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja priorisoimaan niitä asioita, joita ovat vaalikampanjassa tulleet luvanneeksi. Näin ne eivät kuitenkaan ole toimineet. Päinvastoin kaikki eläkkeensaajille annetut lupaukset 300 euron korotuksesta kansaneläkkeeseen, pohjaosan palauttamisesta ja muusta ovat olleet aivan tyhjää puhetta. Mitään tällaista ei käytännössä hallituksen toimissa ole nähty.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz on aivan oikeassa siinä, että veronalennukset eivät ole kansantaloutta heikentäneet, mutta ne ovat heikentäneet kuntien taloutta.

Nyt useat kunnat — siis kymmenet, jopa sadat kunnat — joutuvat nostamaan veroprosenttiaan sen vuoksi, että niiden verokertymä ei ole ollut riittävä ja kuntapalveluiden tarve ja kustannukset ovat kuitenkin nousseet esimerkiksi väestön ikääntymisen vuoksi ja muun muassa hoitotakuun toteuttamisen vuoksi. Nämä asiat pitäisi siellä kunnissa hoitaa. Todellisuudessa osan ihmisistä veroprosentti on noussut, koska kunnat joutuvat joka tapauksessa nostamaan veroprosenttiaan, ja osalla sitten se laskee.

Niillä miljoonalla ihmisellä, jotka eivät saaneet ensimmäistäkään euroa veronalennuksia, on kaikista heikoimmin asiat tässä valtakunnassa, ed. Zyskowicz. Te tosin ette varmaan heistä niin suurta huolta kannakaan, varsinkin kun sanotte, että olisi pitänyt priorisoida. Kertokaapa nyt meille, mitä teidän mielestänne olisi sitten pitänyt leikata, jos olisitte antaneet vaikka kunnille nämä rahat.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tietenkin muistaa, että tämän nykyisen, edeltävän hallituksen ja jonkun sitä edeltävänkin hallituksen aikana ja toimenpiteiden ansiosta kuntien kassalta on viety 3—4 veroprosenttia pois sitä kertymää, mikä olisi vanhoilla perusteilla kertynyt ja tullut.

Miksi te vasemmistoliitossa ette yleensäkään uskalla näistä asioista puhua, nostaa esille, miksi te ette uskalla puhua ruoan arvonlisäveron alentamisen puolesta, mikä myöskin kohdistuisi sen köyhän kansan hyväksi, koska hekin syövät ja maksavat sitä veroa? Ennen vaaleja ainakin minä puhuin, mutta kuulemma sosialidemokraatit ovat kieltäneet, että siitä ei saa nykyisin edes puhuakaan. Näin katsottuna kyllä tämän asian puolesta pitäisi puhua ja tehdä.

Mutta toivoisin, että tässä keskustelussa, mikä syntyy ja käypi, osoitettaisiin sitä ahkeruutta, millä syntyy työntekoa, tulosta ja myöskin sitä verotettavaa tuloa, mutta erityisesti, ed. Huotari, tässä ruoan arvonlisäverokysymyksessä toivoisi, että teillä joskus sydän lämpenisi tämänkin asian perään, vaikka se kylmä joskus tuntuisi olevankin, mutta ei toivon mukaan näissä veroasioissa.

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! On tietysti totta, että verojen keventäminen, esimerkiksi kunnallisen ansiotulovähennyksen, josta nyt on kyllä luovuttu, korottaminen lyhyellä aikavälillä, merkitsee kunnan verotulojen pienentymistä. Mutta, ed. Huotari, vähänkin pidemmällä aikavälillä ja vähänkin laajemmin katsottuna sellainen veropolitiikka, jolla tuetaan työllisyyttä, yrittäjyyttä, merkitsee kunnan verotulojen kannalta myönteistä kehitystä, kun useampi ihminen pääsee töihin ja kun yrittäjät laajentavat toimintaansa.

Te sanoitte, että en kanna huolta niistä pienituloisimmista, joita nämä veroalennukset eivät ole koskeneet. Kyllä kannan huolta, ja jos puhutaan työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä, heidän kohdallaan nimenomaan työllisyyden parantuminen, se että he pääsevät työn syrjään kiinni, on kaikkein paras toimenpide heidän toimeentulonsa ja myös taloudellisen turvallisuutensa kohentamiseksi.

Kuntatalouden ongelmat ovat aivan todellisia, ja luulen, että me olemme yhtä mieltä siitä, että niihin ovat keskeisesti vaikuttaneet tällä vaalikaudella — ja pitää myöntää, että tälläkin vaalikaudella — hallituksen toimenpiteet. Kaikki tiedämme, että hallitus on ottanut kunnilta pakkolainan, josta aiotaan vielä ensi vuodenkin jälkeen jättää maksamatta 280 miljoonaa euroa, joka olisi näille kunnille erinomaisen tervetullutta rahaa.

Mitä, ed. Seppo Lahtela, tulee ruoan arvonlisäveroon, niin sanoitte totuuden. Ennen vaaleja puhuitte hyvin paljon ja kaikki teidän puoluetoverinne puhuivat hyvin paljon siitä, että ruuan arvonlisäveroa pitää alentaa. Vaalien jälkeen, kun pääsitte hallitukseen ja valtaan, tuossakaan asiassa ei ole tapahtunut yhtään mitään.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Pienituloisten auttamisessa ei ole kysymys pelkästään oikeudenmukaisuudesta, joka sinällään on ensiarvoisen tärkeää, vaan kysymys on myös järkevästä talouspolitiikasta. Jos niille miljoonalle aikuiselle suomalaiselle, jotka eivät ole hyötyneet näistä toistetuista suurituloisia hyödyttävistä tuloverohelpotuksista, annettaisiin tulonlisäystä, se toisi heille ostovoimaa, ja se ostovoima käytettäisiin kotimarkkinoilla kulutuskysyntänä, joka toisi työllisyyttä. Jo 60-luvulla sosiaalipolitiikkaa rakennettaessa lähdettiin siitä, että pitämällä kaikki mukana, takaamalla kaikille kohtuullinen tulotaso ja toimeentulo pystytään myöskin kansantaloutta pyörittämään.

Nythän ovat ongelma nämä menokehykset. Tämän vuoden tilinpäätös tulee olemaan 3 miljardia euroa ylijäämäinen, vaikka sen ennakoitiin olevan 500 miljoonaa alijäämäinen. Mutta kun menokehys on lyöty kiinni, niin ei mitään mahdollisuutta lisätalousarvioiden täydentämisellä eikä varsinaisellakaan lisätalousarviolla ollut tuoda apua sen paremmin kuntien talousahdinkoon kuin niihin moniin muihinkaan tarpeisiin, mitä kiistatta tässä yhteiskunnassa on.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Nythän keskustellaan siitä, mitä tässä ei ole, mutta sekin on osa budjettipolitiikkaa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, ed. Zyskowicz.

Jos tämä teidän doktriininne olisi todella aivan konkreettisesti osoitettavissa, niin sehän näkyisi kunnallisella tasolla ilman muuta. Mutta vain Oulu ja muutama muu kaupunkikunta on sellainen, missä on tapahtunut juuri niin kuin kuvasitte, mutta muutoin ei, ja siinä on sen analyysin ydinpaikka.

Toisekseen ruuan arvonlisäverotuksen alentaminen on todella populääriä tällä hetkellä. Mutta meillä ei ole minkäänlaista näyttöä, että vähittäismyyntihinnat siitä miksikään vähän pitemmällä aikavälillä muuttuisivat.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Keskusta tosiaankin lupasi ennen vaaleja ummet ja lammet. Kyllä niissä tilaisuuksissa kuultiin kaikki mahdollinen, mitä luvattiin niin eläkeläisille, lapsiperheille, työttömille kuin kaikille muillekin. Piti oikein vasemmalta toppuutella, että "elekää nyt ihan kaikkee luvatko", kun tiedetään, ettei kuitenkaan sitä kaikkea voida toteuttaa. Sehän luo politiikasta semmoisen kuvan, että poliitikot vain lupaavat ja sitten ei kuitenkaan mitään toteuteta.

Ruuan arvonlisävero oli hyvä esimerkki. Ensin kovalla äänellä sitä keskustalaiset huusivat ennen vaaleja, ja sitten kun oltiin hallitusneuvotteluissa, asia oli unohtunut ihan täysin. Minua kyllä harmittaa ihan politiikan ja poliitikkojen puolesta, että tällaista menettelyä keskusta harrasti ennen vaaleja.

Vielä ed. Zyskowiczille pienituloisten ihmisten tilanteesta: Ihan niin kuin ed. Uotila äsken juuri sanoikin, on tärkeää pitää myöskin pienituloisten ihmisten ostovoimasta huolta, koska he käyttävät kaiken sen rahan, mikä heillä on käytettävissään, suomalaisiin palveluihin ja täällä tuotteiden ostamiseen. Sen sijaan varallisuusveron alennuksesta, minkä nyt hallitus antoi Suomen 30 000 rikkaimmalle ihmiselle, me emme voi tietää, mihinkä se menee. Se voi mennä ulkomaille jonnekin veroparatiiseihin, minne tahansa, mutta todennäköisesti ei suomalaiseen kulutukseen, joka edesauttaisi talouskasvua ja olisi hyödyksi koko kansantaloudelle. Siinä meidän talouspolitiikkamme ero juuri onkin, että me olisimme halunneet pienituloisten etuuksiin vähän lisää korotusta ja tiedämme, että se edesauttaa myöskin talouskehitystä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Huotarille, että aivan oikein hallitus toimi, kun teki esityksen varallisuusveron poistamisesta. Se on erittäin tärkeä asia, että suomalainen pääoma säilyy Suomessa ja se käytetään uusien työpaikkojen luomiseen ja investointeihin.

Toinen asia, tämä ruuan arvonlisävero. Valtiovarainministeri Heinäluoma on aivan oikeassa, jos hän esittää, että ravintoloitten kohdalta pudotetaan 17 prosenttiin. Se on oikea kädenojennus ravintoloitsijoille ja työmaaruokaloitten pitäjille. Mutta kaikkein tärkeintä olisi, että ruuan arvonlisävero nyt vihdoin viimein pudotettaisiin 17 prosentista 12 prosenttiin. Ei ole mitään järkeä, että Espanjassa on 8 prosenttia, muualla 6 prosenttia. Tämä koskisi kaikkia kansalaisia.

Ed. Pulliaiselle totean vain, että se on tietysti totta, että osa siitä valuu näitten yrittäjienkin kukkaroon, mutta toisaalta eivät ne yrittäjät sitä rahaa voi syödä. Kuitenkin he pistävät sen kiertoon ja työllistävät tällä tavalla työntekijöitä ja investoivat.

Sitten kolmas asia, mihin puutun, on perintö- ja lahjavero. Nyt jos tehdään veroremonttia jatkossa, niin ehdottomasti perintö- ja lahjavero pitää poistaa. Se 500 miljoonaa euroa on erittäin pieni kädenojennus, joka koskee kaikkia suomalaisia, ja jokaisella suomalaisella on sen verran varallisuutta, että varmasti suurin osa joutuu maksamaan perintö- ja lahjaveroa. Se on ehdottomasti poistettava.

Ben  Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliaiselle olisin vielä tätä veroajatteluani sillä tavoin selostanut, että en tietystikään luule, että olisimme keksineet ikiliikkujan eli että mitä enemmän veroja alennetaan, sitä enemmän veroja tulee kerätyksi. Mutta haluan voimakkaasti vastustaa sitä lähinnä vasemmistoliiton, osin vihreiden, keskustan, sosialidemokraattien ajattelua, joka lähtee mielestäni siitä, että mitä korkeampi on verokanta Suomessa, sitä paremmat palvelut voidaan kansalaisille taata.

Tällainen ajattelu, että aina, jos veroja vain kiristetään, niin sitä kautta saadaan yhä enemmän verotuottoja ja sitä kautta saadaan yhä paremmat julkiset palvelut ja tulonsiirrot kansalaisille, jättää täysin huomiotta sen, että verotuksella ei pelkästään kerätä varoja yhteiseen kassaan vaan veroilla myös ohjataan perheiden, yksilöiden, yrittäjien, yritysten käyttäytymistä. Minun perusväittämäni on, että silloin kun liikutaan nykyisillä verotasoilla, missä Suomessa liikutaan, meillä on varaa ja meillä on aihetta järkeviin veronalennuksiin, jotka oikein mitoitettuina ja oikein ajoitettuina vaikuttavat myönteisesti yritystoimintaan, yrittäjyyteen, kuluttajien käyttäytymiseen, kotimaiseen ostovoimaan ja sitä kautta itse asiassa vaikuttavat myönteisesti verotuottoihin.

Seppo Lahtela /kesk:

Herra puhemies! En malta olla puuttumatta tähän todisteluun siitä, miten arvonlisäveron alennus siirtyy ruuan hinnassa kuluttajille ja siirtyykö vai eikö siirry. Sen verran luulen kaupan alaa tuntevani, koska sieltä tätä köyhää leipää olen yrittänyt kautta aikojen ammentaa, että taatusti kilpailu pitää siitä huolen, että jos pientäkin veroliikahdusta tulee ja syntyy, niin se menee sinne hintoihin.

Suomalainen kauppa käy tällä kertaa, miten sanoisin, taistelua rakenteensa uudistamisesta ja palvelujen viennistä entistä kauemmaksi ja kauemmaksi. Kaupan kannattavuudella ei ole ongelmia, jos valtiovalta antaa semmoisen mahdollisuuden, että sitä veroa kannetaan vähemmän, ja se myöskin putoaa sinne hintoihin kiistatta ja varmasti. Kun tiedän, että ed. Pulliainen on kanssani tästä asiasta eri mieltä, niin uskallan lyödä vetoa ja syödä vanhan karvahattuni täytettynä soralla taikka millä tahansa, jos tämä asia ei mene perille. Olen varma, että menee enkä tätä vetoa tule myöskään häviämään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalla on periaatteessa hyvä muisti, mutta siinä on aina pieniä katkoksia. Nyt katkos ajoittuu vuoteen 1995 ja sen alkuun, jolloinka EU-jäsenyyteen siirtymisen yhteydessä laskettiin alkutuotteitten hintoja varastoalennuksina oikein valtavasti. Eikä mennyt kuin kolme kuukautta, kun se, mikä oli alennettu vähittäismyyntihintoja ruokapuolella, oli otettu takaisin, ja näinhän se on.

Ystävälleni ed. Kuosmaselle: Eivät todellakaan marketit syö, eikä ihmistenkään yleensä pitäisi syödä yhtään liikaa, koska kaikki vähän pullukoituvat vaan, meillä vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Mutta markettien rakentamiseen ovat rahat menneet, ja siellä on itketty nyt, että pitäisi saada vähän lisää tuloja, niin että saataisiin velat maksettua pois.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz poistui jo, mutta hän väitti, että meidän kantamme olisi, että mitä korkeampi verokanta, sitä paremmat palvelut. Me kannatamme kohtuullista verotusta, myöskin sellaista, joka tasaa kansalaisten välisiä tuloeroja, eli progressiivista verotusta. Jos ajatellaan esimerkiksi suomalaista ja britannialaista lapsiperhettä, suomalainen lapsiperhe maksaa kyllä enemmän veroja, mutta se saa terveydenhuoltopalvelut ja koulupalvelut huomattavasti edullisemmin kuin lapsiperhe Britanniassa. Jos haluaa, niin kuin useimmat hyvätuloiset ja keskituloiset ja muutkin Britanniassa haluavat, lapsensa yksityiskouluun, niin se maksaa niin paljon, että lapsiperhe ei voi kuvitella koskaan lähtevänsä jonnekin ulkomaille tai tekevänsä jotakin muuta, vaan satojatuhansia pitää pulittaa vuosien aikana siitä, että lapsi käy yksityiskoulua. Meillä on ollut valtava arvo siinä, että meidän kaikkien lapset käyvät samoja kouluja. Silloin koulutuksen taso on pysynyt korkeana näissä julkisen sektorin kouluissa. Luulen, että Suomen menestystarina on juuri tässä, ja sen takia sitä ei pitäisi nyt tässä poistaa.

Minä kannatan ministeri Heinäluoman ehdotuksia ravintolapalveluiden arvonlisäverokannan alentamisesta ja toivon, että se asia etenee.

Sen sijaan ruuan arvonlisäveron alentaminen on periaatteessa ihan hyvä asia, mutta muistan hyvin tarkkaan sen, kun lääkkeiden arvonlisäveroa alennettiin 4 prosenttiyksikköä 90-luvun loppupuolella: Kun kysyin ihmisiltä, oletteko huomanneet sitä, niin ei sitä monikaan ollut huomannut. Käytännössä se valui jonnekin. Voi myös käydä niin kuin tässä karkkikauppaesimerkissä, jossa puoli vuotta aikaisemmin karkkikauppias sanoi, että (Puhemies koputtaa) hän nyt on laskenut hintoja ja kun vuodenvaihteessa ksylitolin veroa alennetaan, niin silloin hän saa sen takaisin.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Professori Matti Viren kyllä kirjoitti Turun Sanomissa tästä ruuan arvonlisäverosta oikein, että sitä pitäisi alentaa.

Mutta varsinaisen syyn puheenvuoroon sain, kun tuolla työhuoneessani kuulin, kun kokoomus lasketteli oikein paksua tekstiä varallisuusverosta. Kaikki kokoomuslaiset ed. Kuosmasta lukuun ottamatta pakenivat salista, kun huomasivat, että ed. Soini tuli. Mutta se näistä.

Kylmät faktat tästä, kun sosialistiset ministeritkin ovat perustelleet, että varallisuusvero on niin vaikea periä: Varallisuusveron tuotto vuonna 2004 on kasvanut 9 prosenttia. Se on 130 miljoonaa euroa. 250 000 euroa on se varallisuuden alaraja; se ei ole mitään keppikerjäläisporukkaa, joka tämmöistä veroa maksaa. Se on todella raju tulonsiirto ökyrikkaille. Ihme, että sosialistit tätä kannattavat, suorastaan ajavat, ja johtavat harhaan, että se on vaikea periä ja se ei tuota. Minkä muun veron tuotto on noussut 9 prosenttia kuin varallisuusveron tuotto? Täälläkö se Suomen yhteiskunnan suurin pula on, näillä ihmisillä? (Ed. Huotari: He tarvitsevat toimeentulotukea!) Tämä on poliittista röyhkeyttä vailla vertaa, ja sosialidemokraatit ovat tässä mukana. Ilmankos heitä ei salissa enää olekaan.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ruuan arvonlisäveron alentamiseen tulisi voida päästä. Se on selvä toivomus kansalta, ja erityisesti eläkeläiset ja opiskelijat tätä kysyvät.

Kun täällä on puhuttu varallisuusverosta, niin minusta tärkeämpää olisi ollut päästä perintöveron poistamiseen lähiomaisilta.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomeen syntyy varallisuutta ja yrittäjät pärjäävät ja saavat pääomia. Mutta kun muistaa sen, mitä ensi vuoden budjetissakin tarjotaan, kun työttömät saavat nollakorotuksen ja eläkeläiset 5 euroa ja sitten tulohaitarin toinen pää saa melkoisia lottovoittoja, tämä minua henkilökohtaisesti niin kuin korpeaa, voi sanoa suoraan. Jos tämä on oikeudenmukaista rahanjakoa Suomessa, niin minä vastustan sellaista. En vastusta sitä, jos rehellisillä keinoilla joku vaurastuu ja saa rahaa, siitä vaan, mutta sitten pitää hoitaa se perälautakin, ettei kaikki ihmiset tipu kyydistä pois.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Totean ed. Soinille, että aivan oikein hallitus teki esityksen, että varallisuusvero poistuu. Ruotsista se on jo poistettu, miksi ei Suomesta? Joka maassahan on erittäin varakkaita henkilöitä määrätty ryhmä ja sitten on keskiluokka ja köyhät. Tämmöinen jako on aina meidän keskuudessamme. Sitä ei sen kummemmin ed. Huotari korjaa kuin minäkään.

Siinä mielessä tämä varallisuuskeskustelu on erittäin tärkeää, että nämä varakkaat henkilöt eivät siirry kotimaastaan ulkomaille, Luxemburgiin ja sinne, missä veroparatiisissa voisivat saada verottoman kohtelun täysin. Jokainen meistä tietää, kuinka paljon niin sanotut rikkaat tuovat potkua tähän Suomen talouselämään. Kyllä meidän täytyy muistaa, että niitä meidän pitää kunnioittaa, jotka omalla työllään ovat luoneet tämän rikkauden ja tuhansia, tuhansia työpaikkoja luoneet. Ei työtön työmies pysty yhtään työpaikkaa luomaan, jos ei saa jostain omaa varallisuutta, että pääsee alkuun.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sopiiko tämä, ed. Kuosmanen, teidän oikeustajuunne, että Aatos Erkko, joka maksoi viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa varallisuusveroa, 10 vanhaa mummon miljoonaa, saa 10 miljoonaa vuodessa tästäkin lisää rahaa, kun sitä muutenkin on? Hänkö on nyt sen tarpeessa? Tämä on röyhkeätä saalistusta samaan aikaan, kun eläkeläisille tarjotaan 5 euroa, opiskelijoille ja työttömille ei tarjota mitään. Sanotaan, että ei voida periä. Ilta-Sanomat kertoi, että kateusvero, millaiseksi sitä kokoomuslaiset ja rahapiirit kutsuvat, oli 130 miljoonaa euroa ja 9 prosenttia oli kasvu, eli kyllä sitä on vaan koetettu kovasti hakea. Mistä tämäkin raha otetaan sitten pois?

Tämä on minun mielestäni häpeällinen tilanne siinä — vasemmistoliitto on tässä nyt ryhdikkäänä kerrankin ja vihdoinkin — että sosialistit loistavat poissaolollaan tässä asiassa. En minäkään vastusta rehellisellä työllä rikastumista, mutta 250 000 euroa on verotettavan varallisuuden alaraja. Jotta sellaista veroa joutuu maksamaan, omaisuuden pitää olla äärimmäisen huomattava. Tämähän sopii kokoomuslaiseen politiikkaan: eihän tämä köyhiä koske.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kuosmanen antoi täällä ymmärtää, että köyhyys olisi ikään kuin luonnonlaki ja että kaikissa yhteiskunnissa on köyhiä olemassa. Ei se näin ole. Se on poliittisen päätöksenteon lopputulos. Jos ajatellaan nyt esimerkiksi tilannetta 80-luvun loppupuolella, jolloin työllisyys tässä maassa oli hyvä, niin meillä suhteellinen köyhyys ja absoluuttinen köyhyys oli hyvin vähäistä. 90-luvun alun lama ja siitä johtuva pitkäaikaistyöttömyys ovat köyhdyttäneet hyvinkin paljon ihmisiä, ja monesti on juuri näin, että näillä pitkäaikaistyöttömillä on myöskin köyhät vanhemmat, jotka saavat osittain myöskin kansaneläkettä ja ovat pienituloisia, jotka eivät pysty auttamaan esimerkiksi näitä lapsiperheitä.

Siinä mielessä minusta on aivan älytöntä keskustellakaan siitä, että köyhyys olisi joku luonnonlaki. Sitä vartenhan me tässä talossa olemme. Mutta ehkä juuri sitä varten ed. Kuosmanen istuu oikealla reunalla, koska hän ajattelee näin ja ajattelee, että varallisuusveron poisto on oikeudenmukaista, ja minä istun täällä vasemmalla reunalla sen vuoksi, että minusta se ei ole oikeudenmukaista, koska heillä on osittain tämän yhteiskuntavakauden ansiosta sellainen varallisuus tässä Suomenmaassa, että heillä on mahdollisuus ollut maksaa varallisuusveroa. Mutta nyt ovat ilmeisesti semmoiset poliittiset voimat liikkeellä, keskusta ja sosialidemokraatit, jotka ovat olleet valmiita myöskin näille Suomen kaikista rikkaimmille ihmisille antamaan tämän toimeentulotuen, mutta eivät ole valmiita antamaan niille ihmisille, jotka ovat todella hädässä ja avun tarpeessa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustajat lähtivät täältä pois, ed. Kuosmanen. Kyllä 90-luvun lama-aikaan yrittäjiä meni nurin; tässä kerrottiin, että 100 000 yritystä meni nurin. He ovat tänä päivänä lähes vailla tuloja, hyvin köyhissä oloissa pienillä tuloilla. Niissä ihmisissä on monenlaista ihmiskohtaloa, jotka ovat tämän päivän köyhyydessä. Sitten kerrotaan, että työttömyys alkaa olla kolmannessa sukupolvessa. Siinä eivät ole lähtökohdat kovin häävit, kun lähtee tähän maailmaan ja työelämään mukaan.

Sitten ne optiot, mitä nyt on jaettu, ne liittyvät tähän myös. Kerrottiin, että niitä ei voi ottaa takaisin, lait ovat sellaiset. Silloin kun pohjaosaa leikattiin, se oli kaksi viikkoa, kun tehtiin laki ja otettiin pois. Me olemme lakia säätävä elin, ja kyllä täällä voi tehdä muutoksia. Nyt kehottaisinkin ministeri Pekkarista, kun on uusia lausuntoja tullut tässä optioasiassa, että hän nyt terästäytyisi ja hoitaisi asian, kun se on lakien mukaan mahdollista.

Eduskunnassa on paljon tehty köyhien hyväksi ja perälauta on tiivistynyt. Aikoinaan ihmisiä myytiin huutokaupalla, halvin otti. Niistä ajoista on tultu paljon eteenpäin tähän päivään. Toki siellä paljon on vielä tekemistäkin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun ed. Kangas sanoi, että yrittäjät menivät 90-luvulla nurin, niin se pitää kyllä paikkansa, ja myöskin, että he elävät nyt köyhyydessä, osa heistä, pitää paikkansa. Mutta minkä takia ne menivät nurin, johtui kyllä osittain ainakin siitä, että taseet olivat niin heikkoja, ei ollut pääomaa. Nyt minun mielestäni tämä varallisuusveron poisto on ihan oikea, se luo pääomaa. Pääomavahva henkilö pärjää silloin, kun lama tulee, ja niin pärjää myöskin yritys. Kyllä kannattaisi noudattaa tuota periaatetta, että verotetaan ankarasti sitä, mitä ei tarvita, ja lievästi sitä, mitä tarvitaan, ja kyllä tämä maa tarvitsee pääomaa.

Minäkin luin näistä Erkoista ja muista, kuinka paljon veroa jää niin kuin säästöön heille, kun varallisuusvero poistetaan. Mutta laskin myöskin, kuinka paljon he maksavat osingoista veroa, kun osingot menivät verolle. Valtaosa näistä rikkaista maksaa ensi vuonna enemmän veroa kuin maksoivat silloin, kun osingot olivat verovapaat. Osinkovero tuottaa valtion kassaan 80 miljoonaa, ja varallisuusveron poisto vie 70 miljoonaa. Ja tahtoo vaan olla niin, että ne, joilla on osinkoa, niillä on varallisuutta. Noista mainituista henkilöistä, Erkon osalta en osaa varmuudella sanoa, oli pari kolme muuta aivan kärjessä, jotka maksavat enemmän veroa, vaikka varallisuusvero poistetaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Aina verot jostain haetaan, ja jos ei niitä suurituloiset maksa, ne pistetään pienituloisten ja köyhien maksettavaksi, ja tästä on nyt kysymys.

Esimerkiksi meillä tulee räjähdysmäisesti nousemaan omassa kodissa asumisen vero eli kiinteistövero. Sitä mökkiä tai osaketta sinä et voi pistää kainaloon ja lähteä Luxemburgiin. Se pysyy täällä Suomessa. Raha voi mennä Caymansaarille, Luxemburgiin, keinotteluun, mihinkä tahansa, mutta tavallinen pieni ihminen, mökinmummo tai -vaari, ei voi sitä asumistaan lopettaa. Samalla kun kiinteistöveroja nostetaan, tätä välystä kunnissa koko ajan nostetaan, se on pieni varallisuusvero tälle ihmiselle siitä, että hän asuu omassa talossaan, omassa kodissaan, josta hän on maksanut jo kaikki verot.

Olin eilen Konalassa vaalitilaisuudessa, jossa ikäihminen sanoi, että hänellä on huonot jalat ja asuu neljännessä kerroksessa. Jos hän haluaa muuttaa ensimmäiseen kerrokseen, pitää samoin maksaa varainsiirtovero 1,6 prosenttia siitä, että muuttaa sellaiseen asuntoon, johon pystyisi paremmin menemään. Tätä ei helpoteta, mutta suurituloisten ökyrahoitusta helpotetaan. Tässä on tämän maan enemmistön linja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä yrittäjiä pitää tukea, varsinkin pieniä ja keskisuuria yrittäjiä. Nämä pörssiyhtiöt, niillä on jo voimavaroja itsekin hoitaa asiansa, mutta ei näin, että annetaan 130 miljoonaa euroa katteettomasti niille rahaa ja perään vaan toivomus, että työllistäkää. Minun mielestäni ne olisi pitänyt vähän niin kuin korvamerkata investointitukiin ja tuotekehittelyyn ja tällaisiin, että ne todella sitten pistetään sinne eikä vaan jollekin pankkitilille taikka osakkeisiin.

90-luvun lama, mistä ed. Kallis täällä puhui, minun mielestäni johtui siitä, että silloin vedettiin kovanrahan politiikkaa hyvin pitkään ja silloin vienti pysähtyi. (Ed. Kallis: Vienti muuten ei pysähtynyt!) — Sitten vienti pysähtyi, ja sen seurauksena rupesi yrityksiä menemään nurin ja työttömiä tuli se 600 000—700 000. — Heti kun devalvoitiin, vienti rupesi vetämään. No, maksumies oli sama, mutta saatiin kumminkin pyörät pyörimään ja vetämään, ja siitä alkoi sitten niin kuin nousu. Mutta se oli silloisen hallituksen valinta ja se oli aika tuhoisa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ei tästä tietenkään mitään verokeskustelua pidä syntyä, mutta kun nyt veroista on niin paljon puhuttu, niin totta kai on helppo puhua niin, että nyt rikkailta helpotetaan — tämä varallisuusveron poisto 70 miljoonaa — ja pannaan mummonmökit maksamaan kiinteistöveroa enemmän ja enemmän. (Ed. Huotari: Näin se on! — Ed. Pulliainen: Näin se on!) — Näin se on. — Siis se, että kiinteistövero nousee, ei johdu kyllä varallisuusverosta ja varallisuusveron poistosta ollenkaan. Kiinteistöveroa on nostettu vähän joka vuosi kunnissa, ja se johtuu siitä, että ansiotulovähennystä on nostettu ja kunnat ovat menettäneet tuloveroa ja yrittävät kompensoida kiinteistöverolla. Varallisuusveron kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Kannattaisi kyllä olla asiallinen ja ottaa huomioon, että varallisuusveron tilalle tuli osinkojen vero ja osinkovero tuottaa enemmän kuin mitä varallisuusvero jättää perimättä. Toisin sanoen pääomapiirien verotaakka kasvaa, kun varallisuusvero poistetaan ja osingot pannaan verolle; ei kukaan sitä voi kieltää. Kaikki muu on pelkkää propagandaa, ja yritetään antaa asiasta täysin väärä kuva.

Anne  Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä verokeskustelu kuuluu nimenomaan tähän keskusteluun, koska tässä lisäbudjetissa on yhtenä osana valtionvelan nettokuoletukset. Eli 3 miljardia euroa on tänä vuonna tullut enemmän verotuloja ja 600 miljoonaa euroa säästöjä tulee näistä menoista, ja tällä summalla pystytään nyt maksamaan tätä valtionvelkaa. Mutta kysymys onkin niin, että miljoona aikuista ihmistä, kaikista pienituloisinta ihmistä, on jäänyt paitsi näistä veronalennuksista. Keskituloiset ovat saaneet palkkaveron alennukset, rikkaat ovat saaneet varallisuusveron alennuksen. (Ed. Kallis: Ja joutuvat maksamaan osinkoveroa!) Mutta niissä ihmisissä, jotka eivät saaneet ollenkaan veronalennuksia, kuitenkin on sellaisia, jotka joutuvat maksamaan nämä kiinteistöverojen korotukset, osittain siksi, että niillä yritetään kompensoida ansiotulovähennyksen aiheuttamia menetyksiä kunnissa ja sitä, kun valtio ei ole antanut kunnille lisää rahaa. Kyllähän nämä kaikki liittyvät toisiinsa; myöskin naisen logiikalla ne liittyvät toisiinsa ihan selvästi, ei niitä voi erottaa toisistaan.

Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos sinä omistat sen pienen mökin, siitä verotetaan tiukemmin, mutta jos sinä omistat paljon, niin siitä annettiin nyt sitten veronalennus varallisuusvero poistamalla. Kyllä tämä vain näin menee, niin että täytyy ihmetellä keskustan ja sosialidemokraattien linjaa, että tällaista rikkaiden paapomista nyt nimenomaan tämän hallituksen aikana tapahtuu, kun sitä ei edellisen hallituksen aikana, missä sentään kokoomus oli mukana, tapahtunut.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! En minä nyt haluaisi puhua yhtä ja samaa ja inttää yhtä ja samaa, mutta kyllä, ed. Huotari, teidän täytyy kuitenkin myöntää, että jos annetaan 70 miljoonaa ja otetaan ... (Ed. Huotari: 130 miljoonaa!) — se on 70 miljoonaa — ja otetaan 80 miljoonaa, niin saadaanhan kassaan enemmän; kyllä verorasitus kasvaa, jos annetaan 70 ja otetaan 80. Ne asiakirjat, mihin minä olen tutustunut, puhuvat juuri 70:stä ja 80:stä. (Ed. Pulliainen: Olisivatkohan ne vääriä?)

Olen teidän kanssanne täysin samaa mieltä, että on väärin, että kiinteistöveroa nostetaan, ja se on siis taas toinen ongelma, ja se johtuu juuri siitä, että kunnilta on viety tuloveroa ja sitten kunnat yrittävät näin kompensoida.