Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun tämä veronalennus alkoholijuomaverosta tehtiin, niin silloin oli tässä salissa aika selvät sävelet sen suhteen, mitä vaikutuksia sillä odotettiin olevan kansanterveydellisesti. Noin jälkikäteen voidaan todeta, että valitettavasti kaikki ne kielteiset odotukset ovat toteutuneet. Ne tuhannet ihmiset, jotka olivat rasittuneet alkoholin runsaasta käytöstä, ovat siirtyneet ajasta ikuisuuteen.

Arvoisa puhemies! Silloin jokaisella meistä, jotka ajattelimme asioista vähän toisella tavalla, oli henkinen optio siitä, että kyllä sitten vielä jonakin päivänä käy niin, että sitä veroa jälleen korotetaan. Sitten yhtäkkiä kävikin niin, että tuli finanssikriisi ja kaikki rupesi menemään hurlumhei, ja siihen optioon ei sisältynyt mahdollisuutta, että se sysäisi alkoholiveron nostamisen taas ylöspäin. Mutta nyt ilolla toteamme, että tämä hetki on koittanut, ja toivotamme tämän hallituksen esityksen runsaasti tervetulleeksi.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholiveron korottamisesta on hyvä, sillä vastataan muutamaan haasteeseen. Ensinnäkin huolehdimme veropohjasta, mikä on tärkeää, jotta me saamme riittävän rahoituksen meidän hyvinvointipalveluidemme tuottamiseen, mutta samaan aikaan on myöskin tämä oleellinen signaali alkoholipolitiikan kannalta. Tästä eteenpäin on tärkeää katsoa, miten tämä korotus vaikuttaa alkoholin kulutukseen ja myöskin alkoholin tuontiin ulkomailta. Meidän on tehtävä alkoholipolitiikkaa tässä päivässä, ja siksi tuntuu siltä, että tämä korotus on oikean aikainen, oikean kokoinen. En usko, että tällä on valtavaa merkitystä kenenkään ihmisen tuloille tai paremminkin menoille, mutta tällä voi olla positiivinen vaikutus alkoholinkäytön vähenemisen osalta.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tervehtii myös hallituksen esitystä ilolla. Meillä on omassa vaihtoehtobudjetissamme ollut jo linja siitä, että alkoholiveroa tulee korottaa. Meillä ovat ehkä vähän erisuuruisia nämä prosenttikorotukset täällä, mutta varmasti uskon, että me löydämme opposition ja hallituksen välillä juuri sellaisen yhteisymmärryksen, että kun suunta on oikea, tehdään harkittuja korotuksia, jotta tämä tilastoidun ja tilastoimattoman kulutuksen välinen vääristymäkään ei nouse liian suureksi.

Tällä on selkeitä terveyspoliittisia vaikutuksia. Sitten, mitä on puhuttu tietysti tästä tuonnista, räjähtääkö se vai eikö räjähdä, kaikki tietysti toivomme, että näin ei tapahdu, että siellä tulee sellaisia ylilyöntejä ja kasvuja, mitä jossain vaiheessa aiemmin on tavattu, ja sitä suuremmalla syyllä tulee miettiä nimenomaan tätä pimeää tuontia tai muuta ja Tullin voimavaroihin tulee kiinnittää myös erityisen paljon huomiota. Toivon ehdottomasti, että tämä kehitys tulee jatkumaan niin, että seurataan yhä jatkossa, mitkä ovat vaikutukset, ja hintoja voidaan tarvittaessa nostaa, mutta täytyy myös muistaa se toinen puoli tässä, että on kokonaistarkastelua.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun edellisen kerran nostettiin alkoholiveroa, arvoisa puhemies, oltiin liian varovaisia. Kun edellisen hallituksen aikana laskettiin alkoholiveroa, oltiin liian vahvasti liikkeellä. Muistan silloin hallituksen esityksessä olleen maininnan, että alkoholikuolemat nousevat 600 kuolemalla vuositasolla.

Nyt hallituksen esityksen liitteenä olevassa sosiaali- ja terveyshaittaselvityksessä todetaan, että alkoholisairauksiin ja -myrkytyksiin kuoli vuonna 2006 yli 2 000 henkeä. Alkoholin hinta on aivan selvästi vaikuttava tekijä näissä ongelmissa, ja tästä johtuen alkoholiveron nosto voisi olla kyllä selvästi korkeampi kuin se tällä hetkellä on. Nyt se vaikuttaa keskimäärin alkoholituotteiden myyntihintaan vain 4,5 prosentilla. Olisin odottanut kyllä selvempää korotusta alkoholiveroon.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kaikkien tutkijoitten mielestä alkoholiongelmiin vaikuttavat kaikkein suorimmin alkoholin hinta ja alkoholin saatavuus. Tämä hallituksen esitys on pieni askel siihen suuntaan, että ongelmat vähenisivät. Euroopan unionissakin on alettu nähdä alkoholipolitiikka ei niinkään veropoliittisena tai elinkeinopoliittisena asiana vaan terveyspoliittisena asiana. Nämä tulisi, aivan niin kuin ed. Paasio täällä totesi, nähdä kokonaisuutena, ja Suomen kannattaisi olla varsin aktiivinen myös siihen suuntaan, että Euroopan unionissa yhtenäistettäisiin tätä verotuskäytäntöä, että tämä ei olisi mikään valtioitten välinen kilpailuvaltti ja että Euroopan unioni alkaisi pitää tätäkin kautta huolta kansalaistensa terveydestä. Nimittäin, aivan niin kuin ed. Tiusanen äsken lainasi hallituksen esitystä, jonka mukaan alkoholisairauksiin kuolee yli 2 000 suomalaista vuosittain, kuvitelkaa, hyvät kollegat, jos yli 2 000 suomalaista menehtyisi vaikkapa liikenneonnettomuuksissa, minkälaista lainsäädäntöä tekisimme, minkälaisiin päätöksiin se johtaisi. Ne ovat ihan samanlaisia ihmishenkiä, jotka kuolevat liikenteessä, kuin ne, jotka kuolevat alkoholisairauksiin. Elämä on ainutkertainen.

Ei alkoholin käytön rajoittaminen niin mahdottoman paha asia ole sitäkään taustaa vasten, että ihmiskokeilla on osoitettu, että on ihan kansakuntia, jotka pystyvät elämään absoluuttisesti raittiina. Nekin ihmiset pärjäävät ja ne maat tulevat toimeen, joten niinkin voi ajatella.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kun monesti sanotaan, että tehdään toimenpiteitä, että hinnat laskevat, niin nyt tässä asiassa pitää myös valvoa, että hinnat todella nousevat. Sen täytyisi myös tapahtua niin, että meillä alkoholipolitiikassa päästäisiin pikkuhiljaa siihen, minkä muistan jo, kun alkoholilakia muutettiin 1990-luvun puolivälissä silloisen kristillisen ministerin toimesta: muutimme sitä siihen suuntaan, että näitä muitakin kuin viinaa ja olutta Suomessa juotaisiin eli viinejä, ja myös teimme lakiin siiderin. Tähän suuntaan ollaan menossa, mutta kyllä se paljon ponnisteluja vaatii.

Sitten olisin todennut näistä tutkimuksista sen, että ainakin aikaisemmat tutkimukset hyvin osoittivat, että hinnan vaikutus kesti noin kolme kuukautta. Silloin, kun se tapahtui vanhaan tapaan niin, että nostettiin pelkästään hintoja, se oli noin kolme kuukautta, minkä se vaikutti.

Sitten tästä valistuksesta: se on minusta erittäin tärkeä asia, että sitä edelleenkin jatketaan.

Mutta lopuksi ottaisin esille tämän alkoholin hinnan vaikutuksen indekseihin. Nythän tämäkin asia on tuotu tässä vaiheessa jo, koska tiedetään, että eläkeindeksit on kohta laskettu, ja esimerkiksi eläkkeitten indekseihin vaikuttaa alkoholi liian suuresti, koska se vaikuttaa yhtä paljon kuin terveysmenot, ja kuitenkin nyt eläkeläisistäkin suurin osa, tai sanotaan, että ainakin huomattava osa, on sellaisia, jotka eivät juo alkoholia lainkaan. On täysin väärin, että tämä vaikuttaa tähän niin paljon. Silloin kun alkoholin hintaa laskettiin, niin se vaikutti alentavasti, ja nyt tietysti sitten (Puhemies: 2 minuuttia!) se vaikuttaa myös ylentävästi, mutta se olisi pitänyt reilusti tehdä jo tämän vuoden puolella.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Veronkorotus tulee todellakin tarpeeseen. Vuonna 2004 tehty jättikevennys on jättänyt jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan ja ihmisten arkeen. Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet, sosiaaliset ongelmat kärjistyneet ja yleinen turvallisuus sen mukana valitettavasti heikentynyt. Terveydenhoitomenoissa lisääntynyt alkoholin kulutus näkyy viiveellä mutta ei totisesti jää keneltäkään huomaamatta. Ongelmajuominen on lisääntynyt.

Suomessa juodaan aika paljon alkoholia. 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna se luku taitaa olla noin 10,5 litraa asukasta kohti. Siinä on paljon nuoria mukana. Tutkimuksissa on todettu, että alkoholin kulutukseen vaikuttaa vain muutama konsti. Hinnan sääntely on näistä keinoista avainasemassa.

Tästä syystä hallitus on päättänyt korottaa alkoholiveroa 10 prosenttia. Tällöin vähimmäismyyntihinnat nousisivat keskimäärin 4,5 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien hinnat nousisivat keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin oluen ja viinin hinnat.

Keskusta on useaan otteeseen esittänyt viinaveron kiristämistä. Nyt hallitus toimii, kuten vastuullisen valtioneuvoston tuleekin toimia, myös keskustalaisen linjan mukaisesti.

Nähtäväksi jää, kuinka paljon esitetty korotus hillitsee kulutusta. Hallituksen esitys on oikean suuntainen, mutta vaikutuksia täytyy seurata tarkasti ja tarpeen niin vaatiessa alkoholiveron korottamiseen tulee olla valmiuksia myös jatkossa. Samalla on syytä seurata tarkkaan, miten ulkomaanvienti kehittyy, ja tehdä johtopäätöksiä myöskin siitä.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on odotettu ja hyvä muutos parempaan, mutta täytyy heti todeta, että vieläkin riittämätön. Vuosi sitten, kun edellisen kerran tätä veronkorotusta tarkistettiin, sosiaali- ja terveysvaliokunta yksimielisesti esitti hallituksen ehdotuksen vastaisesti 25 prosentin korotusta niin mietojen kuin väkevien osalta. Niitä korotettiin 10 ja 15 prosenttia. Verotulot silloin erään arvion mukaan olisivat olleet 140 miljoonaa. Se ei silloin kelvannut hallitukselle.

Nyt tämä 10 prosentin korotus ei tosiasiallisesti ole kuin 10 prosenttia siitä lähtötasosta, mitä nyt viimeksi nostettiin. Eli soisi, että enemmän puhuisimme euroista kuin prosenteista, jolloin nämä todelliset nostot muuttuisivat realismiksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Herra puhemies! Edellisellä kaudellahan alkoholiverotusta todella alennettiin 33 prosenttia, ja silloinkin sosiaali- ja terveysvaliokunta, jossa silloin istuin, vastusti tätä ja meidän puolueessamme poliisit ja terveydenhuollon henkilöstö ennen eduskuntaan pääsemistään todellakin äänestivät tätä vastaan. Nyt sitten tämä hallitus on taas nostanut veroa 10 prosenttia, ja nyt taas nostetaan 10 prosenttia. Mutta niin kuin ed. Autio sanoi, eihän vero ole vieläkään sillä tasolla, millä se oli, joten uskoisin, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tulee jälleen lausumaan, että tämä ei ole riittävä korotus.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholin hintapolitiikka Suomessa on yhdenlaista kauhun tasapainon etsimistä. Alkoholin tuontirajoitusten väheneminen on johtanut alkoholin tuonnin merkittävään kasvuun ja alkoholiveron laskuun vuonna 2004, jolloin tätä tilastoimatonta tuontia pyrittiin vähentämään. Päätöksellä kyettiin estämään alkoholin turistiperäisen tuonnin kasvua. Alkoholiveron laskulla oli kuitenkin myös merkittäviä, hyvin huonoja vaikutuksia yhteiskunnallisesti. Alkoholinkulutus kääntyi kasvuun.

On vaikeata ennustaa, miten nyt tapahtuva alkoholiveron korotus vaikuttaa alkoholin kulutukseen. Lisääntyykö tuo alkoholin yksityinen tuonti vastaavasti, kun kotimainen, virallinen kulutus vähenee, vai miten tässä loppujen lopuksi käy? Pitäisin erittäin tärkeänä sitä, mitä ed. Saarinen täällä aikaisemmin puhui, että Suomen hallituksen taholta oltaisiin hyvin aktiivisia EU:n suuntaan, että Euroopan unionin laajuisesti voitaisiin käsitellä ja saada aikaan sellaista säädäntöä, jossa alkoholin saatavuutta ja alkoholin hintaa hilattaisiin ylöspäin niin, että alkoholinkäyttö EU-maissa voisi vähentyä yhteisillä päätöksillä.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Täytyy positiivisesti todeta, että on hyvä, että hallitus tässä tulee kd:n linjoille korjaamalla alkoholiverotusta. Nostot voivat silti olla jonkin verran reippaampiakin, ja on muistettava, että taistelussa alkoholin haittoja vastaan tämä ei ole kuin yksi teko. Täytyy pitää mielessä esimerkiksi valistus ja sitä kautta vaikuttaminen erityisesti uusiin käyttäjäryhmiin: lapsiin ja nuoriin. Ja aina ajoittain — nyt en koko keskustelua kuullut, kun siirryin tänne tuolta suuresta valiokunnasta — tässä törmätään keskusteluun salakuljetuksesta tai harmaista markkinoista, nimenomaan tuontiin ulkomailta. Tähän kohtaan haluan edelleen toistaa sen, minkä olen joskus täällä salissa sanonut, että meidän täytyy panostaa sitten siltä osin mieluummin valvontaan kuin vedota siihen tässä verotuksen kohdassa.

Eräs asia, jonka haluaisin nostaa esille ja joka minusta on riittämätön tässä alkoholiasiassa ja jonka toivoisin tämänkin keskustelun myötä tulevan esiin, on alkoholin markkinointi. Meillä on tällä hetkellä varsin viehättävää, mielikuviin vetoavaa markkinointia alkoholin käytön suhteen. Ja vaikka se ei suoraan verotukseen liity, niin kyllä se käyttöön sitten taas liittyy siinä määrin, että näkisin, että keskustelu siitä, millaista meillä alkoholin markkinoinnin tulee olla, tulisi avata uudelleen. Meistä aikuisista jokainen tietää, miten se vaikuttaa mielikuvatasolla, mutta noin yleisesti minusta riittäisi täysin, jos markkinointi olisi asiapohjaista, kuten esimerkiksi Ranskassa jo on.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroon viitaten totean, että se oli hyvä. Ja sitten edelleenkin: miksipä ei sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi nostaa todellakin hallituksen esityksestä tuota 10 prosenttia ylöspäin? Mahdollisuudet siihen toki on tässä talossa.

Ed. Skinnari totesi, että tällä ei kolmen kuukauden kuluttua ole vaikutusta. Ongelma on se, että se käyttö jää sinne ylätasolle, niin kuin me tiedämme sen edellisen veronalennuksen jälkeen. Sen jälkeen alkoholihaitat, -ongelmat, -kuolemat, -myrkytystapaukset, rattijuoppous ja väkivalta ovat lisääntyneet, ja tämä on valitettava tosiasia.

Siitä, mitä ed. Palm sanoi, olen samaa mieltä. Pitäisi todella katsoa, millä tavalla edelleenkin vaikutetaan siihen, että nuoriso nimenomaan lisääntyvästi käyttää alkoholia, ja alkoholin käyttöön liittyviin moniin haitta- ja sivuongelmiin.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvin myönteinen, ja varmaan sillä on vaikutuksensa alkoholin kulutukseen. Alkoholin kulutushan on Pääkaupunkiseudulla erittäin korkea, verrattuna jopa Pariisiin se on merkittävä. Pitäisi muistaa myös se, että alkoholi johtaa siihen, että monet viranomaiset ruuhkautuvat. Voi sanoa, että järjestyspoliisin työstä Helsingin seudulla, Pääkaupunkiseudulla, suurin osa johtuu siitä, että ihmiset alkoholin vaikutuksen alaisena tekevät tyhmyyksiä, ja sama koskee myös näitä avoinna olevia terveysasemia ja muita: suurin osa niiden asiakkaista iltasella on humalassa. Eli jos kulutusta saadaan alas, niin sillä on todella myönteinen merkitys koko yhteiskunnalle.

Mutta kun tässä puhuttiin EU:sta, niin EU:han taistelee hyvin voimakkaasti tupakkaa ja nuuskaa vastaan, ja maita pannaan oikeuteen, jos ne rikkovat sääntöjä. Mutta alkoholin kohdallahan on niin, että EU edistää alkoholinkulutusta. EU:han kaikin tavoin yrittää edistää sitä, että viinaa käytetään ja viiniä myydään. Se on minusta hyvin suuri ongelma. EU:hun ei tässä asiassa kyllä kannata vedota. Päinvastoin Pohjoismaathan ovat koko ajan olleet vaikeuksissa EU:n kanssa, kun ne yrittävät vähentää tuota alkoholinkulutusta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Söderman on todella oikeassa siinä, että Euroopan unioni on alkoholiongelmainen instituutio, kerta kaikkiaan. Mitä onkaan käsitelty maatalousneuvostossa tuon tuostakin? Punaviinin ja valkoviinin runsautta, runsautta ja runsautta ja vielä käytön edistämistä. Siis toisin sanoen siihen käytön edistämiseen on meidän suomalaistenkin jäsenmaksurahoja käytetty. Tosin siihen on nyt pikkuisen tullut jotakin tolkkua viime aikoina.

Arvoisa puhemies! Ed. Paasion hyvään puheenvuoroon viitaten palautan mieliin sen, että merkittävin syyhän tämän hallituksen esityksen antamiseen oli ulkoinen syy, finanssikriisi, niin kuin jo totesin. Ja nyt on tietysti sillä tavalla, että meidän kannaltamme kiinnostavin asia on se, mitä tapahtuu Baltian maissa. Minä en halua mitään pahaa Baltian maille, kaikkein vähiten veljeskansallemme tuossa lahden eteläpuolella, mutta voiko se valtio selvitä millään muulla kuin veronkorotuksilla saadakseen riittävästi yhteiskunnan pyörittämiseen varoja? Silloin se helpoin konsti olisi alkoholi- ja alkoholijuomaverojen korottaminen, ja silloin tämä ongelma meidän kannaltamme poistuisi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholisairauksiin tai -myrkytyksiin kuoli vuonna 2006 yli 2 000 Suomen kansalaista. Alkoholinkäytön yhteiskunnalle aiheuttamien välittömien kustannusten arvioidaan olleen 0,7—0,9 miljardia euroa vuonna 2006.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä, ja toivottavasti se myös vähentää alkoholisairauksien määrää, kuolleisuutta sekä rikollisuutta. Mikäli näin tapahtuu, se vaikuttaa myös merkittävästi terveydenhuollon palvelujen kysyntään, ja näin voidaan voimavaroja siirtää esimerkiksi valistukseen alkoholin haitoista.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! EU:n yhteistä verokantaa alkoholille ei kyllä ole odotettavissa koskaan, koska meillähän on nämä Etelä-Euroopan maat, joissa ei ole esimerkiksi viiniveroa ollenkaan. Eli sitä on nyt ihan turha meidän odotella apuun.

Mutta tuo, mitä ed. Pulliainen sanoi, että Viro tarvitsee rahaa: sitten se kossupullo voi ehkä tulla vähän kalliimmaksi, kun siellä tarvitaan siitä lisää rahaa. Alkoholiveron korotus nostaa tietenkin tätä tilastoimatonta kulutusta eli tuontia, mutta so what, antaa nostaa. Ruotsissahan tämä on jo tapahtunut. Ei se ole mikään fiskaalinen kysymys tälle maalle, jos ihmiset raahaavat itse henkilökohtaisesti viinansa Virosta. Antaa tuoda vaan, kuitenkaan Salpausselän pohjoispuolelta lähtien ei näitä ostajia enää niin paljon ole.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ollaan oikealla asialla, mutta huoleni on nuorisossa: mahtaakohan tämä vero heihin vaikuttaa juurikaan rajoittavasti? Ja kuten täällä ed. Palm totesi, kyllä markkinointiinkin kannattaa kiinnittää huomiota.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Palm ja nyt ed. Laxell kiinnittivät huomiota siihen tärkeään kysymykseen, miten alkoholimainontaa voitaisiin nykyistä paremmin säädellä. Eduskunnalle on jätetty hallituksen esitys alkoholirikoslainsäädännöksi. Hallituksen esitys on parhaillaan lakivaliokunnan käsittelyssä. Lakiesitykseen sisältyy myös ehdotuksia, jotka koskevat alkoholijuomien mainontaa ja markkinointia ja niiden rajoittamista eräiltä osin. Uskon, että eduskunta siinä vaiheessa, kun valiokunnan mietintö tänne käsittelyyn saapuu, voi ottaa kantaa myös siihen, millä tavalla mainontaa tulisi mahdollisesti rajoittaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Jotta en tulisi missään nimessä väärin ymmärretyksi, kun kevyesti kommentoin Euroopan unionin alkoholipolitiikkaa, niin totean, että ymmärrän, että veropolitiikan harmonisointi EU:ssa on kaiken kaikkiaan erittäin vaikeata ja erityisen vaikeata varmaan alkoholiverotuksen osalta. Mutta olen kuitenkin ilokseni kuullut sellaisia puheenvuoroja ja huomannut sellaisia näkökulmia tuodun esiin, että se on jotakin muutakin kuin vain veropolitiikkaa tai elinkeinopolitiikkaa, että ajattelu ja puheet ovat siirtymässä terveyspolitiikan suuntaan. Euroopan unionissakin nähdään, että on kysymys suuresta terveyspoliittisesta asiasta, ja Suomen kannattaisi olla asiassa aktiivinen, ikään kuin omantunnon tavoin kolkuttaa, että tähän asiaan pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Niin vaikeata kuin veropolitiikassa liikkuminen onkin, pitkäkin matka alkaa ensimmäisellä askeleella.

Kun puhutaan paljon nimenomaan raittiuden edistämisen yhteydessä esimerkin voimasta ja kun sattuu niin somasti tämä päivämäärä — tänään sattuu olemaan eduskunnan henkilökunnan pikkujoulut — niin toivotaan, että nämä salissa pidetyt puheet ovat nyt laajasti levinneet henkilökunnan keskuuteen siten, että vaikutukset näkyvät tänä iltana sitten pikkujouluissa, sillä tavalla kuitenkin, ettei se juhlatunnelmaa latista.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarisen puheeseen voi joiltain osin yhtyä, mutta jätän tämän pikkujouluosuuden ulos. Mutta tästä verolinjasta ja politiikanteosta: Itse näkisin näin, että kun Suomella on varsin vahva alkoholikulttuuri myös käyttötasolla, niin nyt olisi hyvä kohta tehdä tämmöistä ryhtiliikettä ja osoittaa avoimuutta ja käydä kriittistä tutkintaa suomalaisen alkoholipolitiikan osalta siinä määrin, että tehtäisiin nimenomaan keulakuvana Euroopassa omaa linjaa ja rohkeasti alettaisiin luoda myös vähän semmoista vastuullisempaa linjaa tässä kaiken kaikkiaan. Niin kuin mainitsin sen markkinoinnin, joka täällä on nyt nostettu esiin, niin myös valistuksen ja muiltakin näkökulmilta voitaisiin olla edelläkävijöitä. Toisaalta sitten täytyy muistaa EU-keskustelussa se, että siellä on aina jotakin hyviä, niitä parhaita käytänteitä, kuten nyt esimerkiksi tämä Ranskan mainonnan malli, joita sitten taas kannattaa kuitenkin tuoda tänne pohjoiseen ja ottaa esimerkiksi.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Suvaitsevaisuus on ihmisillä hyvä hyve, ja siinä mielessä, kun puhutaan päihteistä, on hyvä, että korostetaan, että ei olla liian tiukkapipoisia ja nähdä vain pahaa. Mutta toisaalta on surullista, että suomalainen yhteiskunta ei oikeasti ole nähnyt näitä alkoholin käytön ja päihteiden käytön haittoja, jotka ovat varmaan maailmanlaajuisestikin ihan kärkiluokkaa. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että hallitus on tuonut tänne tämän veronkorotusasian, joka on hyvin olematon ja pieni. Minusta sitä olisi voinut korottaa enemmänkin, ja keskeistä olisi, että näistä verotuloista ohjattaisiin enemmän haittojen ehkäisyyn ja alkoholin käytön ennaltaehkäisyyn ja erityisesti nuoriin.

Kun täällä ed. Kantola totesi tämän lakivaliokunnassa olevan alkoholirikoslakisäädännön uudistamisen, se on tärkeä, mutta siinäkin pitäisi ottaa kärkeen se, että voidaan puuttua asiattomaan mainostamiseen ja toisaalta sitten ei pelkästään yksilön suojan perusteella estettäisi sellaisia toimia, joilla me voimme puuttua, siis yhteiskunta voi viranomaisten toimin puuttua, lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön. Tässä meillä kansanedustajilla pitäisi olla laajaa viisautta nähdä todelliset alkoholinkäytön haitat. Nythän on niin, että murhista ja tapoista 80 prosenttia vieläkin keskimäärin tapahtuu päihteiden käytön alaisuudessa ja nuortenkin osalta 72 prosenttia. Ongelmien ymmärtämisessä laajasti olisi kyllä Suomessa vähän toivomisen varaa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kantola otti tärkeän asian esiin, nimenomaan tämän mainonnan. Kyllä täytyy sanoa, että tämä piilomainonta, joka kohdistuu lapsiin, on aivan käsittämätöntä. Jos menee ruokakauppaan, siellä on suuri kuohuviinipullon näköinen mehupullo, joka korkataan samalla lailla kuin aikuisten kuohuviinipullo. Sehän ilman muuta johtaa jo siihen tapaan, että opitaan myös aikuisena käyttämään alkoholia. Se kuuluu jo lapsilla tavallaan osana syntymäpäiväjuhlaan. Tämmöinen piilomainonta pitää kyllä saada karsittua ja ehkäistyä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! En halunnut antaa itsestäni niinkään sellaista kuvaa, että ihan naiivisti suhtautuisin niihin mahdollisuuksiin voida EU:ssa yhteisesti vaikuttaa alkoholipolitiikan rajoitusten lisäämiseen. Mutta uskon, että joitakin keinoja on siitä huolimatta, että Euroopan unionin alueella on suuria viinimaita, joissa alkoholijuomien valmistamiseen liittyvät elinkeinot ovat vapaan yrittäjyyden piirissä ja suuri osa elinkeinoelämää. Se on toisenlainen kulttuuri kuin meillä, ja myös alkoholinkäytön kulttuurit ovat vähän toisenlaisia siellä. Maat eroavat hyvin paljon alkoholikulttuureiltaan Euroopan unionin sisällä.

Tähän liittyen Suomi on kuitenkin Euroopan unionin jäsenenäkin kyennyt säilyttämään joitakin rajoituksia, joitakin suojaelementtejä, joita olemme perustelleet sosiaalisilla ja terveydellisillä näkökohdilla. Meillä on olemassa alkoholimonopoli, myyntioikeus, ja sitten meillä on kuitenkin tuontirajoituksia, niin että väkiviinan tuominen on rajoitettua, sitä ei voi samalla tavalla tuoda kuin näitä miedompia väkeviä ja muita alkoholijuomia. Eli joitakin rajoituksia on olemassa. Ne ovat oikeutettuja sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Jos tätä puolta voitaisiin vahvistaa niin, että joitakin tuontirajoituksia voitaisiin lisätä, se voisi helpottaa meidän oman alkoholipolitiikkamme linjaamista.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt tuli esiin tämä markkinointiaspekti, niin haluan pari ajatusta tuoda siitä esiin.

Tämä kaksinaismoralismi tässä on ehkä eniten ainakin itseäni kiusaava seikka. Meillä urheilevan nuorison silmien edessä viilettää jopa jääkiekkomaajoukkue olutpaita päällä, puhumattakaan seurajoukkueista. Urheilutapahtumissa aivan avoimesti käytetään hyvin runsaasti kuohujuomia.

Mutta semmoinen asia vielä tuli mieleen, että muun muassa Altia, joka tekee etyylialkoholia, meidän kotimaisten tuotteidemme perusmassaa, ei saa omassa vuosikertomuksessaan mainita niitä tuotteita, joita heidän perustuotteistaan valmistetaan. Sen sijaan Alko sitten taas maahantuojana voi kyllä mainostaa kaikkia niitä tuotteita vapaasti, joita tuodaan ulkomailta. Tässä on minun mielestäni meillä luotu jo kummallista lainsäädäntöä, joka on hyvin kaksinaismoraalista.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Viittaan edelleen nuorison melko runsaaseen alkoholinkäyttöön ja sen ikäviin seurauksiin, mutta kyllä on meillä aikuisillakin petrattavaa seuraamisessa, tämä ihan yleisesti sanottuna.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja ja laajalti käsitelty alkoholia ja sen vaikutuksia yksilöön ja yhteiskuntaan. Jos asiaa katsotaan myöskin yksilön kannalta, niin eihän se niin ruusuista ole, vaikka helpolla tämmöisistä puheenvuoroista, mitä täälläkin on käytetty, tulee semmoinen johtopäätös, että täällä moralisoidaan ja ollaan parempia kuin muut. Mutta tosiasiassa alkoholin suurkuluttajan, joka sellaiseksi joutuu, elämä on kyllä aika surullinen ja vaihtoehdoton.

Jos heiltä voisi saada vastauksen, mikä on mennyt pieleen, niin vastaus on päihteiden käyttö. Jos heiltä kysytään, miten elämässä kävi, niin voidaan yksimielisesti sieltä palautteen kautta todeta, että kadulla olen — tai noin ainakin kuvaannollisesti kadulla — perhe hajosi, työpaikka meni, olen jossakin leipäjonossa ja elämän ei pitänyt mennä tällä tavalla. Usein tämä aika suuri joukko, joka kärsii näistä alkoholin haitoista, sysätään yhteiskunnassa syrjään, ovat niin sanotusti syrjäytyneitä, ja me parempi väki emme oikeastaan halua olla tekemisissä tai nähdä näiden ihmisten kohtaloja. Sitten, kun me katsomme asiaa yhteiskunnan kannalta, päihteiden ehkäisyyn ja muuhun viranomaistoimintaan ja ennaltaehkäisyyn meillä ei ole riittävästi tahtoa eikä yhteiskunnalta rahoja.

Minä olen kyllä edustanut sitä kantaa, että pelko Virosta tuodun alkoholijuoman suuresta virtauksesta ja sen seurauksista on ollut yliampuvaa monet vuodet Suomessa. En näe asiaa sillä tavalla, että meiltä täytyisi (Puhemies: 2 minuuttia!) alkoholia saada erityisen halvalla sen vuoksi, että sitä sitten niin kauheasti muualta tuodaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pari huomiota vielä. Se kysymys, mihin ed. Saarinen viittasi, että alkoholikuolemat ovat aivan samanlaisia kuolemia ja koskettavat suomalaisia niin kuin liikennekuolematkin: On olemassa kuitenkin sellainen harhakäsitys, että tuo alkoholin liikakäyttö olisi vain lähinnä köyhemmän väen ongelma. Tosiasiassa se koskee koko väestöä, sen kaikkia sosiaaliluokkia. Ehkä kuollaan vähän eri tavoilla. Maksakirroosiin siellä paremmissa piireissä ja sitten ehkä alkoholin aiheuttamaan väkivaltaan siellä pienempituloisissa ja työttömyyden puolella.

Mutta toinen asia, joka on todella tärkeä ja joka tuli täällä esille, on piilovaikuttaminen. Olen ennenkin maininnut tästä samasta asiasta, että kun on ralli- tai formulakilpailu EU:n ulkopuolella, niin auto on naamioitu oluttölkiksi tai viinapulloksi ja tupakkamainontakin on mukana.

Sitten on vielä se, että suomalainen urheiluväki ei tule toimeen ilman oluttelttaa, ilman auki olevia ravintoloita, ja sitten vielä syödään makkara päälle. Kyllä tässä tämä urheilun tervehdyttävä vaikutus kompensoituu aika voimakkaasti ja tästä kokonaisuudesta tulee enemmänkin miinusmerkkistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Se tietysti edellyttää hyvää maksaa ja muuta polttojärjestelmää, että selviytyy kaikesta siitä, mitä ed. Tiusanen juuri kuvasi. Ehkä urheilijoilla on siihen hyvät edellytykset.

Minä kiinnitän huomiota vielä tähän alkoholin mainontaan. Ed. Kuusisto muistutti meitä siitä, että samppanjapullon näköisiä virvoitusjuomapulloja on olemassa.

Arvoisa puhemies! Tämä on peräti tiedettä. Täälläkin Helsingin kaupungissa on tutkijoita, joittenka elämäntehtävä on tämmöistä mielikuvamainontaa edistää ja keksiä, mitkä ovat sellaisessa juomapullomuodossa ja etiketissä jnp. niitä tunnusmerkkejä, jotka johtavat juuri siihen tulokseen, minkä kuvasitte. Tämä on minusta aivan kauheata. Ja vieläpä yksi tämmöinen tutkija on kuulemma Suomen siteeratuimpia tutkijoita tuolla suuressa maailmassa. Aika huikeata.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen täällä ihan oikein totesi, että alkoholin ikävät seuraukset eivät ole pelkästään vähäosaisten tai syrjäytyneiden tai huonommassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien ongelma. Varmasti on näin, että myös hyvätuloisilla ja parempiosaisilla on sairauksia. Mutta kyllä asia lienee kuitenkin niin, että päihteiden väärinkäyttö ei välttämättä suojaa rikasta tai varakastakaan pysymään siellä omassa yhteiskuntaluokassaan, vaan hyvin monet yhteiskunnassa menestyneet, koulutetut, varakkaat ovat joutuneet sille samalla, sanoisiko, mieron tielle, tahtomattaan tai ei. Tässä mielessä he ovat tasavertaisessa asemassa ja ovat päihteiden käytön seurausten orjia.

Minä kiinnittäisin tässä mielessä huomiota myös perhepolitiikkaan ja suvaitsevaisuuteen: Kuinka pitkälle pitää suvaita, että alkoholia käytetään niin kuin sitä käytetään? Kuinka pitkälle pitää suvaita, että nuorten ja lasten kulttuuriin täytyy kuulua alkoholin käyttö? Me tiedämme, että mitä nuorempana alkoholinkäytön aloittaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä nämä ongelmat myöhemmin tulevat esille.

Yksi synkkä puoli, joka liittyy tähän yhteiskuntaan muutoin, on viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet ravintoloiden aukioloajat. Tapasin eräässä tilaisuudessa suuren joukon kenttäpoliiseja, ja he yhteen ääneen toivoivat, että tämmöiset 04:n aukioloajat pitäisi lopettaa. Siitä ei ole kenellekään hyötyä. Nythän monet ravintolaan lähtijät lähtevät puolen yön aikaan (Puhemies: 2 minuuttia!) ravintolaan ja sitten neljän aikaan tullaan ulos ja ollaan vielä pari tuntia kadulla, jos vielä tolpillaan ollaan.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! On ilmaistava tyytyväisyys siitä, että tämä esitys alkoholiveron korottamisesta tuli nyt eduskuntaan, vaikka sitä alkuperäisessä budjettiesityksessä ei syksyllä ollut. Kun on seurannut tätä keskustelua, niin näyttää siltä, että kaikki, jotka ovat tästä jotakin sanoneet, ovat samaa mieltä, että on erittäin tärkeätä, että tämä korotus tuli. Toinen yhteinen piirre näyttää olevan, että korotus olisi voinut olla isompi. Meidän on syytä olettaa varmasti, että tämä korotus ei jää — eikä vaan olettaa vaan myös toivoa ja edellyttää, että tämä korotus ei jää — ainoaksi vaan lisäkorotus on tulossa.

Viime keväänä valmistui sisäministeriön toimesta sisäisen turvallisuuden ohjelma, ja siinä yksittäiseksi suurimmaksi uhkatekijäksi eri turvallisuustekijöissä, eri osa-alueilla, nousi alkoholi ja sen vaikutus: väkivaltaa, onnettomuuksia jne. Puuttuminen näihin asioihin koko yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, ja siksi alkoholipolitiikan ja alkoholihaittojen torjumisen ja estämisen toimenpiteet ovat erittäin välttämättömät. Tosin tässähän on kysymyksessä vain alkoholiveron korotus, mutta vanhastaan jo tiedämme sen, että kaksi tehokkainta keinoa alkoholin kulutuksen vähentämiseen ovat saatavuus ja hinta.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Niinhän se varmaan on, että monesta hyväosaisesta, hyvätuloisestakin tulee huono-osainen alkoholiongelman, työpaikan menetyksen, avioeron, syrjäytymisen kierteen jälkeen.

Täällä muun muassa ed. Autio kiinnitti huomiota urheiluun liittyvään mainontaan. Se on tietysti tärkeä ongelma-alue. Muutama vuosi sitten Palloliitossa, sen hallituksen jäsenenä, olin kriittinen, kun harkittiin ja otettiin sponsoriksi panimo. Siinä yhteydessä käytiin keskustelua, millä tavalla esimerkiksi opetusministeriö, valtiovalta palkitsee niitä liikuntajärjestöjä, jotka eivät käytä alkoholimainontaa sponsorinaan — ei millään tavalla. Jos viereinen liitto kerää isot rahat sillä, että ständissä on panimon kuva, niin herää kysymys, miksemme tee samaa, jollei tekemättä jättämisestä mitään hyötyä tule.

Arvoisa puhemies! Me kauhistelemme herkästi nuorten alkoholikäyttäytymistä, mutta toisaalta, kun kysymme itseltämme, niin aina, kun me aikuiset pidämme hauskaa, kun meillä on häät, kun meillä on valmistujaisjuhlat, kun meillä on pikkujoulut, kun meillä on jotkut muut perhejuhlat, niin kyllä niissä yleensä on alkoholi mukana. Aina, kun aikuisilla on hauskaa, on alkoholi mukana. Miten me voimme tuomita nuoret, kun he miettivät omaa elämäänsä ja juhlintaansa, ettei heidän hauskanpitoonsa sitten saisi kuulua se, mikä melkein poikkeuksetta — poikkeuksia toki on — aikuisten hauskanpitoon, perhejuhliin, kaikkeen tällaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen hyvin yleisesti liittyy?

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Näin perjantai-iltapäivänä sopinee sanoa, että kyllä minulla on joskus hyvin hauskaa ihan ilman viinaakin. Mutta se, mitä haluaisin korostaa, on se, että alkoholiveroprosentin nostohan ei turmiolan tommeja enää pelasta. Se asia on meille ihan uusi ja erilainen haaste. Tämä tuo nyt läpi linjan apua tähän problematiikkaan, ja toisin vielä kaksi näkökulmaa, mitkä tässä keskustelussa ovat tulleet esiin, uudelleen perusteeksi sille, miksi tämän keskustelun myötä haluaisin haastaa uudenlaisen politiikkaohjelman tämän koko alkoholikulttuurin kannalta.

Ed. Kaltiokumpu toi esiin tämän ravintolakulttuurin. Itse näen, että meillä ei mietitä, minkälaisia meidän ravintolamme ovat. Jos me esimerkiksi laskisimme ravintolaruuan alvia, niin me tukisimme yrittäjiä viemään ravintoloita enemmän olohuonemaisiksi ruokaravintoloiksi. Nyt ne ovat lähinnä näitä jamipaikkoja, joissa on sitten se juottola siellä paikalla.

Toisaalta ed. Töllin turvallisuusnäkökulmaan sanoisin näin, että se on koko ihmisen elämän läpäisyperiaatteella. Itse olen toiminut erityisopettajana ja voin sanoa, että kaikki suurimmat elämänharmit, joita on koulussa ollut, ovat aina jotenkin sidoksissa alkoholiin, jos ei nyt suoraan siihen pulloon ihan siellä koulussa, niin ainakin se haaste, joka siinä lapsen ympärillä on, on ainakin jotenkin kytkyssä myös siihen viinaan.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Tölli otti täällä esille tämän sisäisen turvallisuuden ohjelman, se juuri kertoo siitä, että sen sisältö ja keinojen etsiminen tähän turvattomuuteen ja turvattomuuden tunteeseen ja väkivaltaan ja sen ehkäisyyn ovat yhteiskunnassa hyvin tärkeitä ja me joudumme niitä keinoja etsimään juuri sen takia, että meillä on muun muassa tämmöinen päihdeongelma ja alkoholinkäyttökulttuuri. Olen monesti miettinyt, kuinka paljon töitä poistuisi esimerkiksi poliisilaitoksilta, poliisivankiloilta, vankiloilta, käräjäoikeuksilta, asianajajilta, jos meidän kulttuurimme olisi toinen.

Toisaalta ed. Uotila nosti tärkeän asian esille, sen, millä tavalla me itse osoitamme esimerkkiä, miten suhtautua päihteisiin, ja se ei ole kyllä kovin kunnioitettavaa. Esimerkin täytyisi löytyä juuri oikeasta elämäntavasta, harrastuksista, perheyhteisöstä, läheisyydestä ja toisen ihmisen ymmärtämisestä ja hänen asemaansa asettumisesta.

Ed. Palm puhui täällä turmiolan tommeista, että heitä ei voida enää auttaa. En tiedä, onko tuo ilmaisukaan enää nyt ihan tämän päivän ilmaisua. Siihen liittyy melkoinen arvolataus, ja sen vuoksi totean, että voi ja aina täytyy auttaa. Itsekin olen tekemässä työtä noiden syrjäytyneiden kanssa ja rohkenen todeta, että menen pitämään ihan ilmaisen joululaulukonsertin näille syrjäytyneille ihmisille. Tuomitseminen ei näissä asioissa auta, vaan ymmärtäminen ja keinojen etsintä ihan laajasti: millä tavalla voitaisiin heidän elämäänsä helpottaa.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Yksi mielipide, mikä täällä jo tuli esitettyä, oli mielestäni ed. Kaltiokummun; hän mainitsi ravintoloitten pitkät aukioloajat. Olen saanut paljon samaa palautetta. Mennään jo päihtyneenä ravintolaan usein kymmenen yhdentoista aikoihin ja ollaan siellä jopa neljään asti, joten siinä on pitkä aika nautittu alkoholia ja vaikutuskin varmasti jo näkyy ja kuuluu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen tämänpäiväisistä puheenvuoroista sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä, ja todellakin, jos edellinen eduskunta olisi ollut niin kuin tämä, niin emme varmaan olisi sitä alkoholiveroa rojauttaneet niin voimakkaasti alas ja tuhansia ihmishenkiä olisi ehkä säästynyt. Kiitos vaan kaikille puheenvuoron pitäjille, ja toivottavasti saadaan vielä nostettua tätä veroa joko ensi vuonna tai seuraavana.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Sen verran haluan korjata vaan ed. Kaltiokummun tulkintaa omasta näkemyksestäni, että tarkoitin ja sanoin, että tämä veron nosto ei enää turmiolan tommeja auta syystä siitä, että ihmiset, jotka ovat todella kiinni pullossa, ostavat tai hankkivat sen pullonsa joka tapauksessa, on hinta mikä tahansa.

Itse olen elänyt niin lähellä alkoholia käyttävien ja suurkuluttajienkin maailmassa, että minulla ei ole mitään syytä ketään arvioida tai syytellä tai tuomita. Päinvastoin näen alkoholipolitiikan tavoitteet nimenomaan tukevina ja auttavina. Tämä on, jos mikä, semmoista meidän yhteistä talkootoimintaa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Palmia kiitän asiallisesta täydentämisestä. Asian esittäminen turmiolan tommin tapaisesti vaan johtaa tämmöiseen ajatukseen, koska sillä on määrätty asenteellinen sisältö. Mutta voiko veronkorotus auttaa? Parhaimmassa tapauksessa se voisi auttaa, jos me saisimme sosiaali- ja terveysvaliokunnasta — niin kuin täällä edustaja juuri totesi, että tämä keskustelu on hyvä — ja eduskunnasta semmoista painetta, että näistä verolla kertyneistä varoista täytyy ohjata näiden ihmisten päihteistä vapaaseen hoitoon enemmän rahaa.

Kyllä minusta valtio on liian itsekäs ja kerää kyllä voitot, mutta sitten tämmöisten ihmisten hoitoon saattaminen ja heidän auttamisensa kyllä kaatuu monesti sekä kunnan varojen puutteeseen että näiden paikkojen kalleuteen ja moniin muihin ongelmiin. Pitäisi kolmannen sektorin ja kaikkien eri viranomaisten, poliisin, sosiaaliviranomaisten, terveysviranomaisten, pystyä tekemään laaja-alaista yhteistyötä, eikä tarvitse olla edes hoitopaikkojakaan, kun me vaan saisimme oikean kontaktin näihin ihmisiin, jotka kamppailevat näiden ongelmien kanssa, ja saisimme pelastettua sieltä oikealle tielle.

Tässä mielessä minusta kerättyjä veroja täytyy katsoa myös haittojen näkökulmasta ja niitä tulee ohjata myös sosiaali- ja terveystoimen puolelle erityisesti niin, että siellä olisi keinoja kohdentaa toimenpiteitä näiden ihmisten auttamiseksi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokumpu puhui erittäin kauniisti syrjäytyneitten asemasta ja huolenpidosta. Tämä päihdehuolto ja katkaisuhoito on erittäin tärkeätä, ja täytyy olla mahdollisuus mennä sinne katkaisuhoitoon vaikka kymmenen kertaa. Se voi olla, että se on yhdestoista kerta, joka on riittävä, ja se alkoholin käyttö päättyy.

Mutta huolettavat myös nämä odottavat äidit, jotka raskausaikana käyttävät alkoholia. Nyt kun sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen on täällä paikalla, niin toivoisin, että hän kiinnittäisi huomiota tai jotenkin valiokunta paneutuisi siihen, miten pystytään syntyvien fas-lapsien määrää vähentämään.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ed. Kuusisto otti nämä alkoholilapset, raskauden aikana alkoholimyrkytyksen saaneet lapset, esille. Ministeriössä on todella valmisteilla nyt laki, jolla saataisiin nämä äidit, tulevat äidit, pakkohoitoon. Se ei tarkoita sellaista pakkoa, että heidät pannaan vankilaan, vaan heidät synnytyssairaaloissa pannaan johonkin huoneeseen, pannaan ovi lukkoon ja sanotaan, että nyt olet täällä niin kauan, kunnes selviät. Ja sitten, kun hän pääsee tästä pahemmasta tilanteesta ohi, usein voidaan häntä valvoa jo paremmin. Ministeri Risikko on tätä valmistelemassa, ja minä uskon, että se laki tulee.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin kiittänyt vaan ed. Asko-Seljavaaraa tästä hyvästä informaatiosta.