Tapani Mäkinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys liittyy eduskunnalle 24. päivänä huhtikuuta 2009 annettuun aluehallinnon uudistamista koskevaan hallituksen esitykseen. Se sisältää ehdotukset aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevien erityislakien muuttamiseksi. Tässä esityksessä tehdyt muutosehdotukset ovat olennainen ja välttämätön osa aluehallinnon uudistuksesta aiheutuvien lainsäädäntömuutosten kokonaisuutta. Esitys on riippuvainen edellä mainitun hallituksen esityksen hyväksymisestä. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteensä 215:tä lakia. Valiokunnalle on antanut lausuntonsa yksi valiokunta, ja kuultavina on ollut 29 asiantuntijaa. Lisäksi 17 muuta tahoa antoi kirjallisen lausunnon. Tässä esittelen hallintovaliokunnan mietinnön pääperiaatteiltaan.

Eduskunta on hyväksynyt hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti vuoden 2010 alusta voimaan tulevan, maamme aluehallintouudistuksen perusteet sisältävän lainsäädännön. Meneillään oleva Alku-hanke merkitsee poikkeuksellisen mittavaa, merkittävää ja haastavaa kokonaisuudistusta. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Samalla vahvistetaan ja lisätään maakunnan liittojen roolia ja asemaa aluekehitystyössä sekä edistetään valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä.

Nykyinen varsin hajanainen valtion aluehallinto kootaan uudistuksessa kahteen moninaiseen viranomaiseen, aluehallintovirastoon sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Periaatteellisesti merkittävä uudistus on tehtävien jakaminen päälinjoina alueellisiin kehittämistehtäviin ja alueellisiin yhdenvertaisuustehtäviin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset huolehtivat kehittämistehtävistä. Aluehallintovirastot puolestaan hoitavat yhdenvertaisuustehtäviä.

Eri tehtävätyyppien eroja voidaan luonnehtia esimerkiksi siten, että lähtökohtaisesti alueellisissa kehittämistehtävissä alhaalta ylöspäin tapahtuvan vaikuttamisen osuus on vahva. Yhdenvertaisuustehtävissä sen sijaan kysymys on enemmänkin ylhäältä alaspäin tapahtuvasta ohjauksesta tehtävien hoitamisessa. Tehtävien jakaminen kahden virastotyypin kesken mainitulla tavalla selkeyttää aluehallintojärjestelmää ja auttaa kansalaisia entistä paremmin hahmottamaan, missä heidän asioitaan hoidetaan.

Valtion aluehallinnossa uudistetaan koko organisaatiorakenne lähes puhtaalta pöydältä pitämättä mitään nykyistä tai vanhaa viranomaista mallina. Luonnollisesti historiallinen tausta on uudistuksessa aina tavalla tai toisella läsnä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sisältää 1 141 sivua ja 215 lakiehdotusta. Taitaa olla suomenennätys. Esitys on luonteeltaan pääosin lakitekninen käsittäen aluehallintouudistuksesta johtuvat valtion viranomaisten tehtäviä koskevat muutokset erityislainsäädäntöön. Pääsääntöisesti on kysymys siitä, että nykyinen aluehallinnon viranomainen lääninhallitus, työvoima- ja elinkeinokeskus, alueellinen ympäristökeskus, ympäristölupavirasto, tiepiiri ja työsuojelupiirin työsuojelutoimisto muutetaan aluehallintouudistuksen periaatteiden mukaisesti joko aluehallintovirastoksi tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Lisäksi hallituksen esitykseen sisältyy eräitä tehtäväkohtaisia erityislakeja koskevia aluehallinnon uudistamiseen liittyviä sisällöllisiä muutosehdotuksia.

Esityksen perustelujen mukaan kysymys on sellaisista vähäisistä sisällöllisistä muutoksista, jotka on katsottu tarkoituksenmukaisiksi ottaa tähän hallituksen esitykseen. Samalla esityksen perustelujen mukaan ehdotetaan sellaisten aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevien erityislakien säännösten muuttamista, jotka eivät enää ole teknisesti tai sisällöllisesti täysin ajan tasalla.

Hallituksen esitys sisältää myös joitakin muutosehdotuksia, jotka koskevat eräiden lupa-, valvonta- ja valtionavustustehtävien siirtämistä keskushallinnosta aluehallintoon. Maakunnan liittojen osalta aluehallintouudistukseen liittyvä sääntely sisältyy keskeisesti hallituksen esitykseen laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Säädettävällä uudella lailla alueiden kehittämisestä korvataan nykyinen alueiden kehittämislaki.

Kaikkiaan uudistus vaikuttaa aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskeviin noin 250 lakiin ja yhteensä noin 1 200 säännökseen. Eduskunnalle onkin annettu vielä erikseen noin 40 lakiehdotusta erillisillä toimialakohtaisilla hallituksen esityksillä, jotka ovat käsiteltävinä asianomaisissa valiokunnissa.

Arvoisa puhemies! Lähtökohtana on, että viranomaisten tehtävät eivät uudistuksessa juurikaan muutu vaan uudistus painottuu organisaatiorakenteisiin. Valiokunta on mietinnössään todennut, että uudistuksessa näyttää syntyvän elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sisälle sellaisia oikeudellisia rooleja, että ne joutuvat jännitteelliseen asemaan toisiinsa nähden. Kysymys voi olla muun muassa päätöksentekotoimivallasta tai puhevallasta muutoksenhakutilanteessa oikeusturvan saatavuuteen ulottuvin vaikutuksin.

Hallintovaliokunnan mietinnöstä ilmenee, millä tavoin aluehallinnon viranomaisten ja vastuualueiden erilaisista oikeudellisista rooleista johtuvia ongelmia on pyritty ratkaisemaan. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen osalta valiokunta toteaa, että laajaa säätelykokonaisuutta on vielä tältä osin erikseen selvitettävä ja arvioitava. Muussa tapauksessa mahdolliset epäselvyydet joudutaan ratkaisemaan tuomioistuimissa muutoksenhakumenettelyhakemusten yhteydessä varsinaisten asiakysymysten ohella tai esi- tai liitännäiskysymyksinä.

Ainakin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävien järjestely ylitse keskusten varsinaisten toimialueiden saattaa johtaa siihen, että toimivaltainen hallinto-oikeus on jokin muu kuin se hallinto-oikeus, jonka säännönmukaisen toimialueen piirissä kyseinen toiminta sijaitsee. Mikäli nimenomainen säännös puuttuu, muutoksenhakuasiassa toimivaltainen hallintotuomioistuin määräytyy hallintokäyttölain 12 §:n mukaisesti.

Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty valiokunnan huomiota myös siihen, että uusien viranomaisten alueellisen toimivallan sääntely eri säädöstasoilla voi aiheuttaa epäselvyyksiä alueellisten hallinto-oikeuksien toimivallan suhteen. Aluehallinnon uudistamisen aikataulu huomioon ottaen valiokunta lähtee siitä, että tarpeelliset säädösmuutokset valmistellaan ja käsitellään erikseen, vaikka säännökset ovat sinänsä yksinkertaisia. Ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia asioita ongelma ei koske Vaasan hallinto-oikeuden valtakunnallisen toimivallan vuoksi.

Arvoisa puhemies! Ympäristönsuojelulain muuttamista koskevassa lakiehdotuksessa ympäristönsuojelulain mukaista hallintopakkojärjestelmää esitetään tarkistettavaksi siten, että nykyään ympäristölupavirastolle kuuluvat hallintopakkoasiat ratkaistaisiin jatkossa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa.

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että ympäristöministeriön asettama ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon uudistamista selvittävä hanke on esittänyt loppuraportissaan 13.12.2007 muun muassa ympäristönsuojelulain mukaisten valvontatehtävien ja hallintopakkojen keskittämistä alueellisiin ympäristökeskuksiin, samalla kun valtion ympäristö- ja vesilupa-asiat olisi keskitetty yhteen valtion lupaviranomaiseen, uuteen ympäristölupavirastoon. Näin ollen käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen sisältyvä ympäristönsuojelulain 84 §:n 2 momentin muutosehdotus vastaa edellä mainitun hankkeen ehdotusta.

Samalla kun ympäristönsuojelulain ja ympäristölupien valvonta valtionhallinnossa keskitettäisiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, myös hallintopakon käyttäminen ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa keskitettäisiin niiden toimivaltaan kuuluvaksi. Tällä hetkellä ympäristönsuojelulain mukaisia hallintopakkoasioita käsitellään sekä ympäristökeskuksissa että ympäristölupavirastoissa sen mukaisesti, kummallako virastolla on käsiteltävässä asiassa ympäristöluvan myöntämistoimivalta. Niiden luvanvaraisten toimijoitten osalta, joissa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, tämä antaisi hallintopakkoa koskevat määräykset, kuten tähänkin asti.

Vesilain mukaiset hallintopakot esitetään käsiteltäväksi aluehallintovirastoissa. Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan lupaviranomaisen rooli vesilain mukaisissa asioissa poikkeaa siitä, mikä se on ympäristönsuojelulain nojalla. Vesilain mukaiset hallintopakkoasiat ovat useammin kuin ympäristönsuojelulain puolella asianosaisten vireille panemia, ja niiden käsittelyssä näkyy siten myös eri yksityisten ja yleisten etujen yhteensovittaminen hiukan vastaavasti kuin intressivertailuun perustuvassa lupaharkinnassa.

Hallintovaliokunta pitää erittäin tärkeänä kiinteän ja aktiivisen yhteistyön luomista lupaviranomaisena toimivan aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja valvonta- ja hallintopakkoviranomaisena toimivan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kesken. Myös hallintovaliokunnan mietintöön ja hallituksen esitykseen sisältyvät säännökset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen riippumattomuudesta ja itsenäisyydestä on tarkoitettu osaltaan varmistamaan sitä, etteivät esitetyt huolet intressiristiriitatilanteissa toteutuisi. Valiokunta ei pidä hallintopakkotoimivaltaa koskevaa ratkaisua ongelmattomana, minkä vuoksi sääntelyä on saatavien kokemusten perusteella arvioitava muun muassa suhteessa aluehallinnon uudistamisen keskeisiin periaatteisiin ja oikeusturvanäkökohtiin.

Hallituksen esitykseen aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi sisältyy lakiehdotus ympäristönsuojelun ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa.

Asiantuntijakuulemisessa ja ympäristövaliokunnan lausunnoissa on nostettu esiin ympäristönsuojelu- ja vesiasioita käsitteleviä ratkaisukokoonpanoja koskevia, säännösehdotuksiin liittyviä näkökohtia, joissa on kannettu huolta riittävästä asiantuntemuksesta päätöksenteossa. Hallintovaliokunta on päätynyt mietinnössään siihen, ettei ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä annettavaa lakia ole tarpeen muuttaa, koska hallituksen esitykseen sisältyvä sääntely turvaa riittävän asiantuntemuksen. Mainittu laki on annettu 20. päivänä marraskuuta 2009, ja se tulee voimaan vuoden 2010 alussa.

Arvoisa puhemies! Ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan hallituksen esityksessä lisättäväksi säännökset sähköisestä tiedottamisesta. Valiokunta pitää sähköisen tiedottamisen lisäämistä kannatettavana myös oikeussuojan saatavuuden näkökulmasta. Hallintovaliokunta katsoo kuitenkin yhtyen ympäristövaliokunnan lausuntoon ja asiantuntijakuulemisessa esitettyyn, että ehdotetut säännökset jäävät epäselviksi erityisesti oikeusvaikutustensa suhteen. Saadun selvityksen perusteella sähköistä tiedottamista koskevat säännökset on tarkoitettu informatiivisiksi ilman oikeudellisia vaikutuksia. Tästä huolimatta ne ovat omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä muun muassa siitä syystä, että on mahdollista, että asianosaiset vilpittömässä mielessä olettavat sähköisellä tiedottamisella olevan oikeusvaikutuksia. Pahimmillaan tästä voi aiheutua oikeudenmenetyksiä. Asianmukaista olisi, että tämän kaltaiset kysymykset säädeltäisiin yhteisesti koko hallinnon osalta. Joka tapauksessa valiokunta ei tässä yhteydessä puolla sähköistä tiedottamista koskevien säännösten lisäämistä ympäristönsuojelulakiin.

Pääosin valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Muutoksia ehdotetaan kuitenkin lukumäärältään 28 lakiehdotukseen. Lisäksi hallintovaliokunta ehdottaa hyväksyttäväksi neljä hallituksen esitykseen sisältymätöntä lakiehdotusta. Hylättäväksi valiokunta ehdottaa puolestaan neljää lakiehdotusta. Osaksi muutokset johtuvat siitä, että eduskunnassa on samanaikaisesti tai on aiemmin ollut käsiteltävänä lakiehdotuksia, jotka sisältävät muutosehdotuksia osittain samoihin säännöksiin, joita sisältyy käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen. Sääntely on tältä osin yhteensovitettava ottaen samalla huomioon aluehallintouudistuksesta johtuvat viranomaisten nimien muutokset. Osittain kysymys on lakiehdotusten teknisestä parantamisesta. Tämän lisäksi mietinnössä on myös sisällöllisiä muutoksia.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen toimeenpanon ja seurannan osalta hallintovaliokunta viittaa mietinnössään lausuttuun ja mainittuun mietintöön sisältyvään lausumaan. Samalla valiokunta tähdentää, että lausuma koskee luonnollisesti aluehallinnon kokonaisuutta kaikilta osin. Näin ollen muun muassa seurantavelvoite ja velvollisuus antaa selonteko eduskunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä koskee myös kaikkea uudistusprosessiin liittyvää sääntelyä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin kannanotoin ja muutosehdotuksin. Samalla valiokunta viittaa aluehallintouudistuksen tarpeen, tavoitteiden, merkityksen, valmistelun, sisällön, resurssien ja toimeenpanon osalta sekä muutoinkin hallintovaliokunnan mietinnössä lausuttuun. Uudistus on myös lainsäädännön tasolla poikkeuksellisen laaja kokonaisuus. Rakenteellisesti uuden aluehallinnon perusteet sisältyvät hallintovaliokunnan mietintöön ja hallituksen esitykseen.

Valiokunta esittää seuraavaa lausumaehdotusta: "Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että 1) välittömästi ryhdytään selvittämään niitä kysymyksiä, jotka mahdollisesti liittyvät sisäisiin oikeudellisiin jännitteisiin päätösvallan ja muun puhevallan käyttämisessä uusissa aluehallinnon viranomaisissa, ja että 2) samalla ryhdytään selvittämään uudistuksesta mahdollisesti johtuvia hallinto-oikeuksien alueellisen toimivallan sääntelyn epäselvyyksiä sekä että 3) ensitilassa ryhdytään selvitystyön tai muutoin ilmenevien seikkojen edellyttämiin toimenpiteisiin."

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kaksi hylkäysvastalausetta. Kuitenkin haluan kiittää tässä yhteydessä valiokunnan puolesta opposition rakentavasta asian käsittelystä valiokunnassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä esittelypuheenvuoro jo kuvasi, minkälaisen valtavan urakan hallintovaliokunta on joutunut ottamaan ison salin päätöksellä tehtäväkseen: nettomääräisesti 215 lakia, niin kuin ymmärrän tästä. Osa pudotetaan pois listasta, ja sitten otetaan muutama uusi laki käyttöön.

Arvoisa puhemies! Tällainen operaatio voi syntyä vain suuren poliittisen intohimon tuloksena, joka ulottaa kaiken historiassa aikaisemmin kokemattoman. Se Pudels Kern, Kern des Pudels, villakoiran ydin, on tietysti se, että ympäristöhallinto pyritään mitätöimään mahdollisuuksien mukaan. Kaikenlaisessa mekin vihreät olemme mukana, mutta kun olemme siihen sitoutuneet, niin nyt sitä tällä tavalla vaan junaillaan.

Arvoisa puhemies! Tässä on mahdollisuus myöskin historialliseen muutokseen, ja se on se, että kun tiedemiehet katsovat, minkälaiset tulevat olemaan uusien virkahenkilöitten henkilöitymät ja heidän poliittiset taustansa, niin tässä on mahdollista, että kysymys on amerikkalaisen kulttuurin tulemisesta Suomen hallintokulttuuriin elikkä ilmiö nimeltä "big drive", elikkä kun poliittisen kartan väri muuttuu, niin johtavat virkahenkilötkin vaihtuvat. Tämä on jännitysnäytelmä lähimmän puolentoista kuukauden aikana.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys aluehallinnon uudistamiseksi merkitsee sitä, että nykyiset aluehallintoviranomaiset, kuten lääninhallitus, työ- ja elinkeinokeskus, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirasto ja tiepiiri ja työsuojelupiirin työsuojelutoimisto, muutettaisiin aluehallintouudistuksen johdosta joko aluehallintovirastoksi tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseksi. Tämä merkitsee merkittävien keskusten autonomian supistamista, kun ne alistetaan yleisten hallinnonalojen suoraan valtaan. Erityisesti ympäristökeskus, ympäristölupavirasto ja työsuojelutoimistot tarvitsevat toimintaansa varten vakaan ja turvatun aseman. Lakisääteistä valvontaa ja lupatoimintaa pitää voida harjoittaa ilman pelkoa muitten hallinnonalojen intressien läpitunkemisesta viranomaistyöhön.

Arvoisa puhemies! On syytä korostaa uuden aluehallintomallin sisäisiä jännitteitä päätösvallan ja puhevallan käyttämisessä eri hallinnonalojen vastuualueitten välillä. On myös tarpeen korostaa valitusoikeuteen liittyviä ongelmia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuualueella. Oikeuskäytännön varaan jää muun muassa se, voiko keskusten vastuualue toimia itsenäisenä valvojana ja tehdä hallintopakkoa koskevan päätöksen toisen vastuualueen ollessa toiminnan harjoittajana.

Alku-hankkeen keskeinen muutos on vahvistaa ja lisätä maakunnan liittojen roolia ja asemaa alueitten hallinnossa ja kehittämisessä. Tämä on ongelmallinen ratkaisu sen vuoksi, että maakuntaliitossa on tällä hetkellä demokratiavaje. Maakuntahallintoa on kehitetty ja toimivaltaa lisätty usean vuoden ajan keskustelematta julkisesti lainkaan siitä, miten maakuntien valtuustot tulisi valita nimenomaan ylikunnalliseen maakuntahallintoon.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmän perusteltu kanta on se, että näin suuren ja paljon ongelmia sisältävän aluehallintohankkeen läpivieminen ei ole järkevää. Ongelmat on nostettava esiin ja niistä on pystyttävä puhumaan. Myöskään nykyinen hallintomalli ei ole täydellinen, ja siinä olevia puutteita voidaan parantaa. Tie kokonaiseen aluehallintouudistukseen ei ole kuitenkaan tämän hallituksen valitsema sanelupolitiikka.

Arvoisa puhemies! Tämä aluehallinnon uudistus johtaa entistä virkavaltaisempaan aluehallintomalliin. Selvästikään demokratian kehittäminen ei ole ollut tavoitteena. Pikemminkin näyttää siltä, että hallitus haluaa aluehallintoon jättiyksiköt, joiden toimintakyky viranomaistehtävien itsenäisen hoidon kannalta on kyseenalainen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtion aluehallinnon keskittämisessä on edetty valtavalla vauhdilla. Ensin keskitettiin valtion paikallishallinto mahdollisimman etäälle maakunnan ihmisistä maakuntakeskuksiin, ja nyt hajautetaan läänien tehtävät sekä valtion aluehallinto muilta osin työ- ja elinkeinokeskuksiin. Näin valtavien uudistusten todellisista vaikutuksista ei ole mielestäni riittäviä arvioita. Tämäkin uudistus tehdään ilman käsitystä siitä, kuinka paljon voimavaroja käytetään organisaation muutoksiin ja kuinka monta henkilöä jää työttömäksi tai kuinka kansalaisia palvellaan nykyistä paremmin.

Kansalaisten kannalta on vaikea hahmottaa sitä, mikä yksikkö ja missä asiassa valtion aluehallinto on toimivaltainen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista osa on sellaisia, joiden toimivaltaa on rajattu, ja sitten on niitä, jotka ovat kaikilta osin toimivaltaisia. Näin valtava hallinnonuudistus vaikuttaa pidemmänkin aikaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien toimintakykyyn. Uudistus on tehty organisaatiolaatikoita piirtämällä, mutta itse toimintaprosessit eivät varmastikaan ole vielä kunnossa.

Ongelmallista tulee olemaan myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtaminen, koska eri toimialoja johdetaan suoraan monen eri ministeriön kautta. Alueen kehittäminen jää toissijaiseksi, kun keskusten eri osastot ovat monien ministeriöiden virkamiesten pompoteltavana.

Arvoisa puhemies! Olisin tehnyt aluehallintouudistuksen nykyistä hitaammin niin, että te-keskukset olisivat säilyttäneet toimintakykynsä ja näin olisivat pystyneet palvelemaan kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä. Lienee sinänsä oikein hajottaa läänit, koska ne ovat selvästi liian suuria toiminnallisia kokonaisuuksia. Yhtä oikein lienee valtion aluehallinnon kokoaminen yhteen, kun se on ollut pitkään hajautunut erillisiin organisaatioihin.

Lakiuudistus vahvistaa erityisesti maakuntaohjelman painoarvoa maakunnan tahtotilan ja kehittämisen suunnannäyttäjänä. Maakunnan liitto valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa ja hyväksyy sen. Liitto neuvottelee suunnitelman toteuttamiseen liittyvien toimenpiteiden ja määrärahojen kohdentamisesta aluehallintoviranomaisten kanssa ja osallistuu myös valtion aluehallintoviranomaisten strategiseen suunnitteluun ja ohjaukseen alueen kehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Valtion aluehallinnon uudistamiseen liittyy noin 6 000 henkilöä 33 paikkakunnalta. Henkilöstön sijoittamista uusiin viranomaisiin on pyritty täsmentämään jo keväällä. On kuitenkin selvää, että henkilöstöltä odotetaan erittäin paljon joustavuutta, jotta uudistus ylipäänsä onnistuisi.

Arvoisa puhemies! Henkilöstön määrä vähenee pitemmällä tähtäimellä valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle näkyy myös aluehallinnossa. Eläkeiän saavuttaa vuosina 2009—2015 noin 1 500 henkilöä, joka on noin 27 prosenttia koko hankkeessa mukana olevien viranomaisten nykyhenkilöstöstä. On todennäköistä, että tiukempiinkin henkilöstövähennyksiin olisi mahdollista mennä.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden alusta voimaan tuleva valtion aluehallintouudistus on historiankin valossa erittäin merkittävä ja iso uudistus. Ymmärrän hyvin tämän uudistuksen lähtökohdat, koska meidän on kyettävä jatkossa hoitamaan hallintotehtäviä entistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Tässä mielessä tämä uudistus, jossa kootaan useita eri viranomaistoimintoja ja viranomaisorganisaatioita kahteen organisaatioon, elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirastoon ja aluehallintovirastoon, on tässä mielessä perusteltu ja oikean suuntainen. Hallinnon pitää kyetä edistämään elinkeinojen kehitystä ja työllisyyttä toki huomioiden tärkeät ympäristönäkökohdat ja muut lainsäädännölliset erityispiirteet.

Itse en näe niitä pelkotiloja tässä uudistuksessa, kuten kollega, edustaja Pulliainen näki, vaan näen, että tässä pystytään yhteensovittamaan kyllä nämä tärkeät intressit ja viemään myöskin maakuntien kehitystä eteenpäin. Sen sijaan yhdyn edustaja Laxellin huoleen tästä johtamisjärjestelmästä ja prosesseista. Siinä on varmasti yksi iso haaste, millä tavalla pystytään aidosti siirtämään päätösvaltaa ministeriöistä aluetasolle ja rakentamaan riittävän selkeä ja johdonmukainen ohjausjärjestelmä. Tämä näin monen ministeriön malli on erittäin haasteellinen, ja se edellyttää kyllä täällä ministeriötasolla erittäin vahvaa yhteistyötä ja koordinaatiota, niin että ne ohjeistukset ja tulossopimukset ovat riittävän selkeitä täällä aluetasolla toteutettavaksi. Tätä ei parhaalla tavalla edistä tämä elyjen oto-johtajajärjestelmä, johonka sitten poliittisena kompromissina oli päädytty. Mutta näen tämän kuitenkin lähtökohtaisesti oikean suuntaisena. Tähän kokonaisuuteenhan liittyy myöskin maakunnan liittojen aseman vahvistaminen tällaisessa strategisessa ohjausmielessä. Se on myös oikea tavoite.

Kun katselin näitä lakiesitykseen liittyviä vastalauseita, niin huomasin vasemmistoliiton kiinnittäneen huomion tähän demokratiaan, kansanvaltaan, ja — en tiedä, onko tulkintani oikein — keskustan ja vihreitten lisäksi myös vasemmistoliiton olevan siirtymässä tällaisen kansanvaltaisen maakuntahallinnon kannattajiin. Se on tietysti hyvä asia. Täällä salissa tarvitaan yli 50 prosentin kannatus eli sadan edustajan kannatus, jotta me pääsemme tähän suoraan maakuntahallintoon elikkä niin, että kansalaiset kuntavaalien yhteydessä valitsevat myöskin maakuntavaltuustot, joilla on tällainen suora strateginen ja poliittinen ohjaus maakunnan kehittämiseen ja myöskin tietynlainen vahva suhde sitten valtion aluehallintoon. Sen pitäisi olla tavoitteena ja pitää olla tavoitteena toivon mukaan jo seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Nyt tämä suomalainen järjestelmä poikkeaa eurooppalaisista järjestelmistä. Meiltä puuttuu tämä maakuntatason demokratia, nimenomaan suorien vaalien kautta aikaansaatava demokratia, ja toivon mukaan tähän löytyy riittävä poliittinen yhteinen näkemys myös tulevaisuudessa. Tiedän, että niin kokoomuksessa kuin SDP:ssäkin on maakuntahallinnon kannattajia. Toivottavasti me saamme tässä riittävän suuren voiman aikaan, jotta tämä tärkeä ikään kuin jatkoaskel pystyttäisiin ottamaan.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä aluehallintouudistus on kaikkinensa monella tavalla ongelmallinen, ja sen takia eduskuntaryhmämme on esittänyt näitten lakien hylkäämistä. Aivan kuten se aluehallintoa varsinaisesti säätelevä HE 59/2009 vp, tämä on kovin kiireellä valmisteltu. Monenlaisia ristiriitaisuuksia, tulkintaongelmia on tämän lain yhteydessä, ja monenlaista epävarmuutta liittyy siis siihen, mitä käytännössä aluehallinnossa tapahtuu tämän uudistuksen myötä. Henkilöstön asemaan liittyy monenlaisia ongelmia, niin kuin monet edelliset puhujatkin ovat tuoneet esiin, ja mikä kaikista keskeisintä, ympäristöhallinnon riippumattomuuden turvaaminen vaarantuu, kun ympäristöasiat pitkälti asetetaan jatkossa elyihin. Se, minkä haluan vielä nostaa esiin, on esimerkiksi nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimen sijoittaminen elyyn. Se on minun mielestäni huono toimi; paremmin se toimi sopisi aviin.

Mitä tulee maakuntaliittojen rooliin, minkä edellä puhunut ed. Rantakangas toi esiin, niin maakuntaliittojen kasvavat tehtävät ovat sikäli hankalia, että tulisi turvata riittävät resurssit ja myös osaaminen, koska sinne siirtyy nyt sen kaltaisia tehtäviä kuin ympäristösuunnittelua, koulutuksen ennakointisuunnittelua, tämäntapaisia asioita, joissa itse näkisin, että ehkä varsinaista asiantuntemusta olisi vähän laajemmin ollut tulevissa aveissa. Eli kun mennään vahvempiin maakuntaliittoihin, olen kyllä huolissani, miten sinne saadaan riittävä osaaminen. Siinä myös kyllä valtion tulee huolehtia kustannuksista riittävästi, etteivät ne jää kuntien rahoitusosuuksien kautta kuntien harteille.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aina kun sanoo kyllä maakunnan hallinnon demokratisoinnille, joutuu ratkaisemaan kohdan b, ja se on se, kuinka se hallinto rahoitetaan. Yleiseurooppalainen malli on se, että kiinteistöveron tuotto menee maakunnan hallinnon ylläpitämiseen, elikkä tämä on aina tiedostettava. Meidän ryhmämme, joka on ollut niin sanotusti alusta saakka tällä kannalla, on myöskin ymmärtänyt sen, että kun sanoo a, niin joutuu sanomaan myöskin b.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi on hanke, jonka "tavoitteena on toteuttaa kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Samalla vahvistetaan ja lisätään maakunnan liittojen roolia ja asemaa aluekehitystyössä sekä edistetään valtion aluehallinnon ja maakunnan liittojen yhteistyötä. Nykyinen varsin hajanainen valtion aluehallinto kootaan uudistuksessa kahteen monialaiseen viranomaiseen, aluehallintovirastoon sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Periaatteellisesti merkittävä uudistus on tehtävien jakaminen päälinjoina alueellisiin kehittämistehtäviin ja alueellisiin yhdenvertaisuustehtäviin - -."

Arvoisa puhemies! Valtion aluehallinnossa uudistetaan koko organisaatiorakenne lähes puhtaalta pöydältä pitämättä mitään nykyistä tai vanhaa viranomaista mallina. Luonnollisesti historiallinen tausta on uudistuksessa aina tavalla tai toisella läsnä.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kommenttini ei ole mikään suuren suuri uutinen, mutta mielestäni ed. Rantakangas käytti täällä erinomaisen puheenvuoron. Tietysti varsinainen aluehallintouudistusta koskeva laki on täällä jo käsitelty, tässä nyt käsiteltävänä olevassa on teknisiä muutoksia pääasiassa. Mutta voin viitata samaan, mikä jo tuolloin varsinaisen lain käsittelyn yhteydessä nousi vahvasti esille: maakuntahallinnon vahvistaminen ja itse asiassa sen uudistuksen pidemmälle vieminen olisi ollut varmasti paikallaan. Mutta vielä ei tästä salista löytynyt sitä poliittista voimaa, että siihen olisi päästy, mutta mikäli sitä valmiutta löytyy, niin uskon, että oma ryhmäni keskusta on tässä hankkeessa kyllä ilomielin mukana.

Sitten edelleen ihmettelen sitä keskustelua, joka ympäristöhallinnon osalta tässä aluehallintouudistuksessa nousee esille. Kun ympäristövaliokunnassa hyvin huolella puolelta jos toiselta tätä asiaa tarkasteltiin ja kuulemisessa asiantuntijoita kuultiin, niin kyllä minulle itselleni jäi enemmänkin sellainen positiivinen kuva siitä, että ympäristöhallinto istuu tulevaan aluehallintoviranomaiskokonaisuuteen sillä omalla merkittävällä itsenäisellä roolillaan, kuitenkin niin, että sitten jatkossa sekä elinkeinoasiat, liikenneasiat että etukäteissuunnittelu saadaan paremmin sovitettua yhteen ja ne näkemykset eri alueiden ja maakuntien kannalta saadaan hyvin sovitettua yhteen. Yhdessä kuulemisessa, joka ihan tuolla maakunnassa, Keski-Suomessa, tehtiin, ympäristökeskuksen johtaja totesi, että he ovat hyvinkin innostuneita ja ovat ympäristöhallinnossa mielellään tulossa mukaan tähän uuteen kokonaisuuteen, eikä siellä tällaisia pelkoja ympäristöhallinnon polkeutumisesta elinkeino- ja liikenneasioiden jalkoihin ollut. Päinvastoin oltiin (Puhemies: 2 minuuttia!) sitä mieltä, että tämä kokonaisuus parantaa myös ympäristöhallinnon tilannetta maakunnassa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Pulliaisen kanssa samaa mieltä siitä, että samassa yhteydessä kun maakuntien liittojen, maakuntahallinnon asemaa jatkossa vahvistetaan, niin tämä rahoituskysymys pitää samassa yhteydessä ratkaista uskottavalla tavalla.

Täällä ed. Taiveaho epäili tätä maakuntien liittojen osaamista ja siihen liittyviä tekijöitä. Minä luotan siihen, että jos ja kun annetaan lisää tehtäviä, niin siellä valistunut hallinto ja johto resursoivat tehtävät niin, että ne tulee hoidettua hyvin, koska muussa tapauksessahan voi tulla tilanne, että tehtäviä sitten siirretään pois, joten tällainen epäily ei mielestäni ole kuitenkaan perusteltua. Ymmärrän sen, että oppositiolla on tietysti vaikeuksia aina suhtautua hallituksen esityksiin myönteisesti, niin kuin tässäkin, ja erityisesti SDP:llä on se tilanne, että halutaan tukea nykyisiä rakenteita. Se on valitettavasti mahdotonta, kun me joudumme sopeutumaan tilanteeseen, jossa työvoiman niukkuus on tietty tosiasia. Me rupeamme tehostamaan hallintoa ja tekemään sitä entistä tuloksekkaammalla tavalla. Tässä mielessä kaikki toiminnot lähestulkoon joudutaan arvioimaan uudelleen, ja nyt olisi varmasti tässä oppositioaikana SDP:lläkin syytä tätä asennetta lisätä ja valistusta lisätä, koska saattaa aina joskus tulla vastuun aikakin, ei ehkä lähitulevaisuudessa, mutta jossain vaiheessa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Aluehallinnon uudistaminen on tarpeellista, mutta nyt lakiesitys on valmisteltu aivan liian suurella kiireellä, ja on todella outoa, että aluehallintoon ei ole palkattu johtajaa, joka vie tätä määrätietoisesti eteenpäin ja saa tavallaan sen uuden organisaation toimimaan.

Ed. Rantakankaalle pitää sanoa ihan suoraan, että nyt on nimenomaan puutetta siitä työstä eikä työntekijöistä. Työntekijöistä ei tiedä vielä, milloin se vaihe tulee, että heitä ei olisi riittävästi. Tässä vaiheessa on käsittämätöntä, että hallitus vie tätä tiukkaa tuottavuusohjelmaa eteenpäin. Kaikki tiedämme sen, että työttömyys kasvaa ja esimerkiksi työvoimatoimistoissa on pulaa henkilökunnasta, osaavasta ammattitaitoisesta henkilökunnasta. Sinne ei saa palkata lisää vakinaisia, vaan sieltä on vähennetty tuottavuusohjelman nimissä henkilökuntaa. He saavat ottaa sijaisia tarvittaessa, mutta eivät vakinaista henkilökuntaa.

Sosialidemokraatit esittivät tämän lakiesityksen hylkäämistä, ja peruste oli, että asiaa ei ole riittävästi eikä perusteellisesti valmisteltu.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Paperilla löytyy merkintöjä siitä, että lääninhallitusten valvontatehtävät hoituvat ja asiat ovat järjestyksessä. Viime viikonvaihteen kokemusten jälkeen herättelin itselleni kysymyksen, että näinköhän mahtaa arjessa todellakin olla, että valvonta toimii. Ainakin hoito- ja hoivapalveluiden osalla esimerkiksi vanhustenhuollossa sellaisia ohjeistuksia ja ukaaseja henkilöstölle tänä päivänä annetaan, että siellä vähän vahvempiluonteinenkin kansanedustaja saattaa kaatua pyrstölleen, kun niitä kentältä kuulee ja vieläpä ihan asianosaisten ihmisten suoraan sanoen.

Olen kyllä todella huolestunut kaikkien näitten muutosten myllerryksessä siitä, kuinka näille valvoville toimielimille aidosti tässä käy, valvovatko pian, sanoisinko näin, pimeät valvojat, jotka viitsivät vain "kiinnittää asioihin huomiota", enää esimerkiksi vanhuspalveluiden laatua, vai onko siellä avien tai elyjen komeroissa joku setä tai täti, joka aidosti vastaa näistä asioista.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakankaalle täytyy sanoa, että minun mielestäni tuo hehkutuksenne tätä aluehallintouudistusta kohtaan oli kyllä aikamoisen ylimitoitettu ja en ihan vakuuttuneeksi tullut. Nimittäin kyllä tähän liittyen on aikamoista kritiikkiä myös hallituspuolueiden taholta tullut, vaikkapa hallintovaliokunnassa aika monia muutoksia tehtiin näihin lakeihin, mitkä aluehallintoa säätelevät, koska nähtiin siellä paljon ongelmia ja korostettiin tätä seurantatarvetta, että pystytään vastaamaan mahdollisimman nopeasti esiin tulleisiin ongelmiin, joita tästä uudistuksesta seuraa.

Mitä sitten maakuntien henkilöstöön tulee, niin en missään nimessä itsekään moiti tai aliarvioi heidän osaamistaan. Heitä on vaan liian vähän, eikä siellä ole joka sektorin osaamista tällä hetkellä, ja siihen liittyi tämä huoleni.

Mitä sitten ympäristöhallintoon tulee, kun ed. Seurujärvi toi esiin, että ympäristövaliokunnassa hänen mielestään ei ole tullut tämmöistä huolta vastaan, niin kyllä meillä hallintovaliokunnassa kaikki asiantuntijat järjestään toivat esiin ongelmat, joita ympäristöhallinnon osalta tähän liittyy. Joitakin korjauksia hallintovaliokunta teki näiden asiantuntijalausuntojen perusteella, mutta kaikkea ei pystytty korjaamaan, ja sen takia olen kyllä erittäin huolissani ympäristöhallinnon riippumattomuudesta ja myös muista seikoista, jotka kuulemisessa tulivat esiin.

Vielä tuon kanssa esiin tämän tuottavuusohjelman. Se kyllä todella pitäisi nyt jäädyttää. Muutenkin määräaikaisten työntekijöiden rooli tässä uudistuksessa on hankala, ja kasvavat tehtävät yhdessä tuottavuusohjelman kanssa laittavat kyllä työntekijät aluehallinnossa koville.

Vielä tästä sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, joka tuli tässä esiin: Itsekin kyllä kannan siitä huolta. Resurssit ovat liian vähäiset, ja kun osa tehtävistä siirrettiin Valviralle valtakunnallisen valvonnan ja ohjauksen osalta, niin 11 henkilötyövuotta vähennettiin jo muutenkin niukista resursseista, jotka sosiaali- ja terveysosastoilla tällä hetkellä on. Pelkäänpä, että ennen kaikkea valvontatyö ei saa riittäviä resursseja, puhumattakaan sitten muista kehittämistoimista, (Puhemies: 2 minuuttia!) joita tällä hetkellä lääneissä on tehty.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin siihen, mitä ed. Kuusisto otti täällä esille näistä te-toimistojen henkilöresursseista: Tässä on nyt kuitenkin hyvä muistaa, että nimenomaan sinne on tehty määräaikaisia lisäyksiä tästä taantumasta johtuen, ja minun mielestäni niiden pitääkin olla määräaikaisia, koska ei kai nyt voida siitä oletuksesta lähteä, että meillä työttömyys jää sille tasolle, millä se on tällä hetkellä tai millä se on ensi vuonna, vaan sen pitää ollakin juuri näin, että sen jälkeen, kun työttömyyden taso vähenee, niin myöskin siellä vähenee toimintatarve.

Sitten työsuojelupiirien osalta sanoisin sen verran, että kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tätä asiaa käsitteli — olkoonkin niin, että ei ole kovin helppo nähdä niitä synergiaetuja, mitä näiden toimien yhdistämisestä tulee — tässä on kuitenkin tämä itsenäisyys varmistettu Ilon säännösten mukaisesti.

Mitä sitten muuten tulee tähän itse asiaan, niin hiukan vierastan niitä puheenvuoroja, joissa voimakkaasti maakuntahallinnon kehittämisen ja suorien vaalien ja muitten nimeen vannotaan. En näe sitä, että hallinnon kehittäminen on itsetarkoitus, vaan se, mikä on se hallinnon toteutuminen, kuinka tehokkaasti asioita voidaan hoitaa, ja tietenkin toki demokratian ulottuvuuskin on yksi osa sitä asiaa, mutta en näe itsetarkoituksena sitä, että tältä osalta täytyisi mennä pidemmälle.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa on korostettu sitä, että on ihan hyvä, että ympäristöhallinto keskustelee muitten viranomaisten kanssa ja on siinä yhteistyössä mukana, koska ei se ole kuitenkaan erillinen elämän osa-alue, vaan se on hyvin lähellä elinkeinotoimintaa ja muuta ja vaikuttaa omilla päätöksillään varsin laajalti.

Täytyy kertoa yksi esimerkki Pirkanmaan ympäristökeskuksesta: Siinä vaiheessa alkoi usko pikkusen horjua, kun ympäristökeskus torjui maanviljelijän pienelle, syrjäiselle kylälle, omalle maalleen ja käytöstä poistetulle kaatopaikalle aikoman tuulivoimahankkeen sillä perusteella, että siinä on maisemahaitta. Silloin alkoi hiukan usko kyllä horjua siihen, että asiaa on (Puhemies: 2 minuuttia!) kokonaisvaltaisesti ajateltu.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vähän tässä tietysti tämän lain säätämisen yhteydessä ja nyt sitten lopputulosta katsoessa tulee semmoinen tuntuma, että vuoret järisivät ja syntyi hiiri, mutta se on väärä arvio: ei syntynyt hiirtä, vaan näyttää syntyneen uusi himmeli. Minusta tuntuu, että yhteinen tahto tässäkin salissa on ollut se, että niitä himmeleitä saisi olla nykyistä vähemmän. Ja jos himmeleitä nyt tehdään, niin olisi tietysti kohtuullista, että niihin himmeleihin ripustautuvat työntekijät tietäisivät, mistä on kyse, jo vähän aiemmin kuin nyt, kun ikään kuin uudet virastot ovat ovella. Kun olen tiedustellut aika moneltakin keskeisessä tehtävässä olevalta te-keskuksen tai minkä tahansa muun viraston työntekijältä, jonka pitäisi nyt aviin tai elyyn siirtyä, tiedättekö te, mihin te oikeasti olette menossa, niin yksiselitteinen vastaus on, että emmepä juuri.

Ed. Satoselle en nyt malta olla lukematta viestiä, jonka ed. Kyllönen sai työvoimapalvelulain keskusteluun ja joka kuuluu suunnilleen näin: "Sanoitte asian käsittelyssä, että pitäisi tietää, minkälaiset ovat te-toimistojen resurssit vastata näihin uusiin huutoihin. Vastaus: ei minkäänlaiset. Esimerkiksi Tampereen te-toimistossa on useita virkoja ja viransijaisuuksia täyttämättä toimintamenojen supistamisen vuoksi, ja tuo lakimuutoshan tuo todella paljon uusia tehtäviä, jotka eivät liity työnvälitykseen lainkaan. Mitään töitä ei ole vähennetty. Olen todella huolestunut henkilöstön jaksamisesta. Tampereen te-toimistossa asioi noin 4 000—5 000 asiakasta kuukaudessa vuoronumerolla, ja heitä palvelee tällä hetkellä vain noin 12—14 työvoimaneuvojaa. Uusien tehtävien vuoksi jonot vain lisääntyvät." Alla on vastuullisen virkamiehen nimi, jota en nyt tässä kuitenkaan lue. Tämä minusta kertoo suunnilleen totuuden vallitsevasta tilanteesta.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuoden 2020 loppuun mennessä meillä jää eläkkeelle 200 000 ihmistä enemmän kuin tulee työelämään uusia ikäluokkia. Tämä on fakta ja tosiasia, ja tätä ei myöskään varmasti oppositio pysty kiistämään. Tämä merkitsee sitä, että meillä on aivan välttämätöntä suunnata myöskin valtionhallinnossa tehtäviä uudelleen ja katsoa sitä järjestelmää niin, että sinne, missä on akuutti tarve ja missä se on tuottavuuden kannalta parasta, panostetaan. Nyt, niin kuin täällä ed. Satonen sanoi, tämä työhallinto on ollut painopisteenä, niin kuin pitääkin olla tämäntyyppisessä tilanteessa: siellä pitää olla neuvontaa ja apua tarjolla, jotta ihmiset, jotka tässä suhdannetilanteessa jäävät työttömiksi, saavat nopeasti palveluita ja ohjausta koulutukseen tai muihin toimenpiteisiin. Tämä on selvä. Mutta tämä merkitsee sitä, että hallinnonkin pitää kyetä sopeutumaan ja pitää katsoa niitä tehtäviä, jotka eivät enää ole tarpeellisia, että niistä luontaisen poistuman kautta, eläköitymisen kautta, siirretään osa resursseista muihin toimintoihin ja osa tähän tuottavuuden kehittämisen parantamiseen.

Jos mitään ei tehtäisi, niin tällä kehityssuunnalla meillä vuosikymmenen lopulla, 2020-luvun lopulla, kaksi kolmasosaa työelämään tulevista sijoittuisi julkiselle sektorille, ja se tarkoittaisi sitä, että vain kolmannes jäisi avoimelle sektorille, yrityselämään. Kyllähän sillä olisi suora vaikutus meillä talouden kasvuun, työllisyyteen ja kansantalouden menestykseen. Tässä mielessä, vaikka se kuinka kipeää onkin, painopisteen siirto on välttämätön. Se on välttämätön sen takia, että me voimme säilyttää tämän hyvinvointiyhteiskunnan perustan, mahdollisimman hyvän perusturvan ja palvelut. Ilman uudistuksia tämä ei ole mahdollista. Tämä tosiasia käy vähän kipeää, mutta poliittisen vasemmistonkin vaihtoehdot ovat vähissä. Tämä tosiasia joudutaan hyväksymään.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on ihan hyvä uudistus, mutta kannattaa kiinnittää muutamiin asioihin huomiota.

Ed. Rantakangashan kommentoi sen puolesta, että, sanotaanko, tällaiseen maakuntatason päätöksentekoon tulisi lisää valtuuksia. Tietysti tällä hetkellä on hyvä tilanne sikäli, että esimerkiksi ely-keskuksissa on vahva asiantuntemus elinkeinopolitiikasta ja tämäntyylisistä asioista. Asiantuntemus ei ole tällä hetkellä niin vahvaa vielä maakunnallisissa liitoissa, ja se täytyy varmaan meidän kaikkien tunnustaa.

Mutta suuri keskusteluhan oli silloin tämän valmisteluvaiheessa siitä, kuinka eri ministeriöt ohjaavat suoraan tätä ely-keskusta, ja se on se suuri haaste, ettei ohjata ohitse, ohjata ohi johtajan ja ohjata sitä kautta. Eli silloin ei pystytä siellä maakuntatasolla tai ely-tasolla tekemään itse asiassa päätöksiä niitten toimintojen ja tehtävien siirrosta paikasta toiseen siellä, missä on tarve, koska ministeriöt ohjaavat sivusta.

Tämä liittyy myöskin siihen toiseen kysymykseen eli johtajuuskysymykseen. Kyllä minä pidän aika haasteellisena edelleenkin tällaista kiertävää johtajuutta, koska jollakin pitää olla valta ja jollakin pitää olla vastuu. Meidän täytyisi nyt aika tarkasti katsoa, miten se toimii. Eli vahvempi johtajuus ja vain yhden ohjauksen malli keskushallinnon suhteen olisi kai se järkevä malli, koska silloin tiedetään, ketä kehutaan tai ketä myöskin kritisoidaan. Nyt voidaan aika lailla välttää se homma.

Toisaalta minä pidän hyvänä ratkaisuna, että valvonta- ja kehitystehtävät on laitettu eriksensä. Siinä suhteessa tulee myöskin selkeää työnjakoa. Todellakin toivoisin, että ei käy niin kuin on käynyt esimerkiksi ympäristöhallinnon puolella, että ei ole oltu edes valmistelussa mukana, kehitystehtävissä, ja sitten kun on valmistelu lopussa, on alettu sanoa, että ei tämä käykään. Eli pitäisi olla alusta lähtien mukana, antaa oma panoksensa: otetaan huomioon ne ympäristöasiat, mutta mennään sitten asioissa käytännössä eteenpäin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Satoselle täytyy sanoa sen verran, että hänen puheenvuoronsa jälkeen kuulimme, minkälaisen kirjeen ed. Merja Kyllönen oli saanut te-keskukselta, että ei palkata sijaisia. Itse olen kyllä sitä mieltä, että osaavat ja ammattitaitoiset, työkokemusta omaavat työntekijät tulee pitää työelämässä silloin, kun työtä on, ja sitten tarvittaessa palkata sijaisia.

Ed. Rantakankaalle voisi sanoa tuottavuusohjelmasta. Hän sanoi, että se tekee kipeää. Tuottavuusohjelman osalta siinä vaiheessa, kun hallitus päätti siitä, oli ajatuksena, että ne henkilöt, jotka joutuvat valtion töistä pois, siirtyisivät yksityissektorille, kun siellä on tiedossa työvoimapula. Mutta tässä vaiheessa, kun tilanne on ihan erilainen kuin silloin, kun hallitus on päättänyt tästä tuottavuusohjelmasta, olisi toivonut, että hallitus voisi vähän peruuttaa päätöksiään ja miettiä, miten ne sopivat tähän aikaan. Meillä on tällä hetkellä kumminkin yli 200 000 työtöntä, meillä on hirveä määrä lomautettuna, meillä ei ole kohta valtiolla eikä kunnilla eikä yksityissektorillakaan työntekijöitä. Jotain täytyy nyt hallituksen miettiä uudestaan ja ruveta pureutumaan tähän ongelmaan.

Kyllä minä näen erittäin tärkeänä ja olisin kaivannut sitä, että ennen kuin tätä aluehallinnon uudistusta ruvettiin alun alkaenkaan valmistelemaan, olisi ollut selkeät selvitykset siitä, mitä hyötyjä tästä on, mitä se tulee maksamaan ja mitkä ne uudet tavoitteet ovat ihan konkreettisesti. Hyödyt, haitat, rahat, kaikki olisi pitänyt selvittää etukäteen, minkä pohjalta olisi ruvettu käymään tätä työtä. Harvinaista, että näin isossa asiassa ei ihan tämmöistä perusselvitystä tehdä, ennen kuin lakiesitys valmistellaan.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Taiveahon kommenttien jälkeen tuli hillitön katumus ja teki mieli käyttää vielä puheenvuoro siitä, että totta kai ympäristövaliokunnassa nousi esille kritiikkiä tätä uudistusta kohtaan ympäristöhallinnon näkökulmasta. Itse sen sijaan olen vetänyt niissä kuulemisissa sen johtopäätöksen, että tämä voi olla myös hyvä mahdollisuus, että eivät ainoastaan ne uhat, joita on tuotu esille, ole tässä asiassa pinnalla, ja näitä mahdollisuuksia on tuotu kuulemisissa esille myös sieltä ympäristöhallinnon sisältä. Eli monenlaisia kannanottoja toki sisältyy siihen kuulemisvaiheeseen myös ympäristöhallinnon näkökulmasta.

Omana kritiikkinä varsinaisen HE 59 -esityksen osalta toin jo esille tämän kiireen, joka tämän asian valmistelussa on ollut. Kyllä näin iso ja mittava uudistus on valmisteltu kohtuullisen kovalla kiireellä, ja käsittely tässä talossa vaati kyllä valiokunnilta aikamoista juoksutusta, mutta tämä on tehty sen mukaan. Sanoisin näin, että tämä logiikka tässä uudistuksessa on edelleen kaiken kuulemisen ja näiden keskustelujen jälkeenkin mielestäni hyvä ja oikea. Kuusi ovenkahvaa oli aiemmin, ja nyt on kaksi. Se niiden palveluiden käyttäjien näkökulmastakin vaikuttaa asialliselta, ja sitten ne toiminnalliset hyödyt sekä myös tuottavuuteen liittyvät hyödyt toivottavasti pitkässä aikavälissä saadaan kerättyä laariin.

Tämä oto-johtajuus on asia, joka minunkin mielestäni on ehkä niitä isoimpia kysymysmerkkejä tämän uudistuksen onnistumisen osalta. Siksi on toivottavaa, että jos korjausliike tarvitaan, sitten se pitää tehdä, eli seurataan nyt tämän uudistuksen toteutusta ja käytännön vaikuttavuutta, miltä se näyttää siellä käytännön työssä, kun työhön sitten jo kuukauden päästä tältä osin lähdetään, ja tarvittaessa vedetään sitten johtopäätöksiä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edustajat Satonen, Rantakangas ja myöskin osittain Seurujärvi kertoivat tässä juuri rehellisesti, reippaasti ja hyvin artikuloiden, mihinkä heidän puolueensa pyrkivät. Ulkopuolisena havainnoitsijana totean, että se kaikki suurin piirtein tapahtuu ympäristön laadun kustannuksella, mistä tulevat sukupolvet sitten vähän niin kuin lausahtavat sopivia arvioitaan teidän poliittisen toimintanne luonteesta ja tuloksista.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Päätin kuitenkin osallistua tähän merkittävään keskusteluun (Ed. Pulliainen: Oliko vaikeata?) toteamalla sen, että aikamoinen sekasotkuhan tämä käytännössä kyllä on. Tapasin Etelä-Suomen läänin kansliapäällikkö Tikan, ja hän totesi, että on se hyvä, että pääsee ensi vuonna tästä tilanteesta pois, koska tämä näyttää todella sekavalta.

Kun täällä ed. Seurujärvi totesi, että tässä on kaksi kahvaa, niin se voi olla, että näitten kahvojen osalta tapahtuu se, että jää kahva käteen eli ei olekaan mitään siellä kahvan takana. Tämä on se, mitä erityisesti pelkään. Se pelko johtuu osittain siitä, että julkishallinnossa muutenkin on johtamisen ongelma. Kuitenkin meillä järjestelmät on tehty sillä tavoin ihan valtioneuvoston ylätasoa myöten, että valtioneuvostossakin on aina yksi vaan, joka vastaa. Se yksi on se, joka sitten lähtee valtakunnanoikeuteen, jos tarvitaan, ei lähde koko porukka — tietysti he voivat käydä siellä, mutta yksi on se, joka vastaa. Tässä on jo rakennettu sisään sellainen ongelma, että tässä on paljon vastuuhenkilöitä ilman, että kukaan on selkeä johtaja, ja se on johtamisongelmassa muutenkin erittäin heikko kohta.

Tässä tulen siihen, mitä Temmin osalta on tapahtunut. Temmin uudistusta on tehty nyt muutaman vuoden, ja uudistus on edelleen pahasti kesken — tietokonejärjestelmät, EU-rahoituksen ratkaisut ovat kesken — ja nyt tähän tulee vielä tämä, joka vain pahentaa tilannetta. Se on sikäli traagista, että se liittyy Suomen vientiin ja siihen, että Suomen vientiä ei saada liikkeelle. Nyt me rakennamme tällaisen byrokratian, ja se näkyy muun muassa matkailussa. Matkailuelinkeinon osalta on tehty sellaisia ratkaisuja, joista koko Suomi kärsii, ja tähän kokonaisuuteen tulee nyt tämä uusi hässäkkä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Tuntuu ihmeelliseltä, että näin voidaan tehdä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! En provosoidu ed. Pulliaisen puheenvuorosta. Siltä osin totean vaan, että tämä on meidän yhteisen hallituksemme esitys ja sitä on hyvä meidän tässä yhdessä tukea.

Mutta tästä te-toimistojen resursseista haluaisin vielä sen verran sanoa, että on tietysti niin, että koska työttömyyden kasvu on ollut varsin nopea ja, voi sanoa, myöskin ennustamaton, niin siitä on tietysti seurannut se, että on tullut yhtäkkiä kova työpaine niihin te-toimistoihin. Mutta yhtä lailla totta on myös se, että niitä resursseja on sinne määräaikaisesti lisätty. Se on sitten eri asia, onko niitä yksittäisissä toimistoissa juuri tällä hetkellä riittävästi. Varmasti täytyy seurata sitä tilanteen kehitystä, ja jos työttömyys edelleen tulee pahenemaan, kuten tulee todennäköisesti ensi vuonna, niin tähän asiaan pitää jatkossakin kiinnittää huomiota, että niitä henkilöresursseja siihen tulee.

Mutta en ymmärrä sitä vasemmistosta tulevaa logiikkaa alkuunkaan, että sen takia, että nyt työttömyys on kasvanut, sinne pitäisi vakituiseen työsuhteeseen palkata lisää henkilökuntaa, koska jos näin ajattelisi, niin silloin ajattelisi niin, että työttömyys tulee jäämään sille tasolle pysyvästi. Ja jos näin on, niin silloin meillä on monta muutakin ongelmaa vastassa kyllä kuin te-toimistojen henkilöresurssit. Eli kyllä se logiikka, että määräaikaisesti palkataan sinne, missä tarvitaan, on ehdottomasti oikea. Sitä, onko se riittävän nopeasti toteutunut, voi kritisoida.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Todella ympäristöhallinnolla on edelleen tärkeä rooli ja mitään suunnitelmia ei ole sen alasajamisesta. Tämä tulkinta on virheellinen ja väärä.

Nyt kun tämä aluehallintouudistus on toteutunut tältä osin, niin kyllä seuraava vaihe on edelleen jatkaa tätä keskushallinnon uudistamista. Oli hyvä, että tämä hallitus kykeni hallitusohjelmassaan tekemään tämän työ- ja elinkeinoministeriön perustamispäätöksen, yhdistämään KTM:n ja työministeriön. Kyllä seuraavalla kaudella pitää jatkaa tätä ministeriötason uudistamista perustamalla luonnonvaraministeriö, jossa on maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö kytketty yhteen, koska se on seuraava vaihe tätä hallinnon uudistamista.

Puheenjohtaja Skinnarille sen verran, että tämä uudistushan ei vientiä kosketa, koska vientitakuujärjestelmähän on Finnveran hoidettavana ja toisaalta Finpro jatkaa omaa toimintaansa. Eli ne elementit, jotka ovat hallinnossa vienninedistämistoimintaan, ovat edelleen toiminnassa ja ulkona tästä, ja päinvastoin, kun tätä aluehallintoa pystytään kokomaan, pystytään hakemaankin painopisteitä ja niitä aloja ja asioita, missä on tarvetta lisätä voimavaroja.

Itsekin näen, että viennin edistämisessä ja viennin osalta on tarvetta lisätä voimavaroja, ja se voidaan toteuttaa vain ja ainoastaan niin, että sitten muista, vähemmän tärkeistä asioista voimavaroja siirretään, koska meillä ei ole — ei ole tällä hallituksella eikä ole tulevalla eikä ole oppositiollakaan kyllä — ylimääräistä rahaa. Tänä vuonna valtio ottaa 10 miljardia euroa lainaa ja ensi vuonna 13 miljardia euroa, niin että sellaisten lupausten heittäminen, että jostain löytyisi uutta rahaa hallintoon, on täysin katteetonta ja perusteetonta eikä perustu mihinkään.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen hallinnonuudistus, joka toteutetaan. Eli siinä mielessä varmasti keskustelu siitä, minkälaisia uudistuksia on tehty, minkälaiset vaikutukset niillä ovat olleet, on aivan paikallaan.

Kun te-keskukset aikanaan perustettiin kymmenen vuotta sitten ja nyt niiden osalta täällä keskushallinnossa on työ- ja elinkeinoministeriö, niin on tietysti aivan selvää, että jotta tuollainen uudistus saadaan sen rakenteellisen muutoksen jälkeen toimimaan, niin se vaatii aikaa. Te-keskusten osalta itse asiassa yllättävän pitkän aikaa meni ennen kuin vasta niitä hyötyjä sieltä alkoi tulla. Työ- ja elinkeinoministeriön osalta uudistus toteutettiin myös hyvin nopeasti, ja on selvää, että sekin vaatii oman aikansa ennen kuin täydet tehot siitä uudesta ministeriöstä sitten saadaan irti. Mutta on myös hyvä antaa sitä aikaa, ja tällä uudistuksella varmasti nyt täytyy aluehallinnolle antaa aikaa jatkossa löytää se oma paikkansa, ja myös siellä työtä tekevät henkilöt tarvitsevat työrauhan tehdä sitä omaa työtään.

Mitä tulee keskushallinnon uudistamiseen, niin se on tietysti aivan selvää, että jos sellaista tehdään, niin se ei tule yllättäen, se ei tule salassa valmistellen, vaan ne ovat sitten hallitusohjelmakysymyksiä ja seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikaisia asioita. Siinä mielessä tämän hallituksen ja eduskunnan aikana ei tällaisia merkittäviä keskushallinnon uudistuksia tule, joista jopa vähän provosoivasti ed. Rantakangas yhden esimerkin nosti esille.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja Skinnari toi esille mielenkiintoisen teorian Suomen viennin romahduksen ja työ- ja elinkeinoministeriön mahdollisten tietokoneongelmien yhteydestä. Epäilen, että Suomen vienti ei romahtanut tämän takia, mutta tuskinpa se nouseekaan näiden tietokoneongelmien takia, eli siinä mielessä ollos veli huoleton.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Rantakangasta voi lohduttaa sillä, että ei oppositio suhtaudu sen nurjamielisemmin hallituksen esityksiin kuin hallitus suhtautuu oppositioon. Tasoissa ollaan.

Mutta ed. Satonen, vaikka kuinka yritin, en mitenkään voinut olla puuttumatta teidän logiikkaanne. Se on sinänsä ymmärrettävää, ja se kuvaa sitä hyvin, kuinka joku logiikka voi tuntua järkevältä, kun sitä ajattelee ilman todellista tietämystä siitä, mikä tilanne esimerkiksi te-toimistoissa tällä hetkellä on jo vallinnut pidempään. Siellähän tilanne on ollut se, että palkkamäärärahoja on pienennetty pitkässä linjassa ja ennen tämän laman syntyä ei pystytty hoitamaan kunnolla niitä tehtäviä, joita sinne esimerkiksi työvoimakoulutuksen osalta jatkuvasti siirrettiin tai joita siellä jatkuvasti oli.

Nyt tällä tilapäisen henkilöstön palkkaamisella ehkä päästiin siihen tilanteeseen, että päästiin sellaiselle määrälliselle tasolle, jota voi pitää kohtuullisena ilman tämän laman vaikutuksia, joita varten itse asiassa ne määräaikaiset lisäykset sinne tehtiin. Eli kyllä tällä hetkellä tilanne oikeasti on se, joka tuossa edellä lukemastani viestistä kävi ilmi, ja valitettavasti tiedän sen tietysti henkilökohtaisestakin kokemuksesta, kun aika läheltä joudun sitä sattuneesta syystä seuraamaan.

Ihmiset tekevät, käyttääkseni voimakasta ilmausta, selkä vääränä töitä pystyäkseen täyttämään velvollisuutensa paljon ylityöajoista piittaamatta, jotta se koko järjestelmä ylipäätään pysyisi pystyssä. Se on vähän turhan paljon vaadittu henkilöstöltä tilanteessa, jossa valtion tuottavuusohjelma ikään kuin (Puhemies: 2 minuuttia!) seisoo uhkana koko ajan, miekkana kaulan päällä.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen saa allekirjoittaneen jälleen kerran palamaan liekeissä tämän asian suhteen.

Vasemmisto on edellyttänyt, että hallitus katkaisisi tuottavuusohjelman edes siksi ajaksi työvoimahallinnon alalta, kun tämä työttömyyskriisi Suomessa on ajankohtainen, jotta edes ne ihmiset, ne osaajat, joilla on se paras ammattitaito, kykenisivät toimimaan siellä te-toimistoissa ja mielellään vielä siirtämään sen hiljaisen tiedon, hiljaisen osaamisen, niille uusille ihmisille, joita ehkä sinne joskus palkataan.

Ja se ongelmatiikka, mitä tällä hetkellä meidän te-toimistoissa on, toki maksaa, en sitä sanokaan. Mutta kyllä vasemmiston linja olisi ennemmin se, että ne rahat pantaisiin työttömyyden ja työllisyyden hoitoon, kuin se, että niillä annettaisiin rikkaille verohelpotuksia tai omistavalle luokalle kaiken maailman veroetuja.

Kyllä täytyy sanoa, että hallituksenkin kannattaa lukea lehtiä, kun omat virkamiehet työ- ja elinkeinoministeriöstä linjaavat, että tällä hetkellä valtion piikin pitäisi olla auki pitkäaikaistyöttömyyden katkaisussa, pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Ja se tarkoittaisi käytännössä sitä, että alkuvuodesta pitäisi pystyä käyttämään tehokkaasti rahoja ja tehdä heti keväällä lisäbudjetti, jota täydennetään. Toimenpiteiden pitäisi tulla nyt jo tietoon te-toimistoille, jotta pystyttäisiin aktiivisesti toimimaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Sieltähän se tuli, ed. Rantakangas. Ensin te ensimmäisessä virkkeessä sanotte, että on väärin tehty johtopäätös, että ympäristöhallintoa ajetaan alas, ja seuraavassa virkkeessä te ilmoitatte Suomen keskustan tien olevan Venäjän tie elikkä ympäristöministeriön lakkauttaminen ja kiinnittäminen muihin ministeriöihin. Tämä oli merkittävin puheenvuoro, minkä te olette tämän vaalikauden aikana käyttänyt. Tapaatte sen lukemattomia kertoja edestänne!

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässä aluehallinnon uudistuksessa sosialidemokraatit ovat kyllä alussa olleet mukana ja kannattamassa sitä, mutta nyt tämä hässäkkä, millaisena se tuotiin, ei saanut meiltä enää tukea.

Mutta olen aivan samaa mieltä ed. Pulliaisen kanssa siitä, että tämä luonnonvaraministeriö on aivan käsittämätön keksintö. Missään tapauksessa ei voida romuttaa koko ympäristöhallintoa, koko ympäristöministeriötä, kaikkea, mitä on vuosikymmenten aikana saatu tehtyä ja luotua, nyt sitten yhtäkkiä maa- ja metsätalouden alajaostoksi. Ei missään tapauksessa.

Ja toinen asia tähän EU-tukiviidakkoon, missä yritykset tällä hetkellä ovat: Koska niiden asioita ei saada käsiteltyä tuolla alueilla, niin se vaikuttaa kyllä valitettavasti suoraan meidän vientiimme. Ei ole pelkästään kyse vientituista vaan niistä yrityksistä, jotka tuottavat tälle maalle sitä hyvinvointia. Ja nyt tällä hetkellä tämän Temmin sekavan järjestelmän takia nämä eivät vieläkään toimi.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen, kiitoksia vain tunnustuksesta. En ole nyt sillä päällä, että provosoituisin, vaan pidän ihan todella realistisena sitä, että valtion keskushallintoa seuraavassa vaiheessa edelleen uudistetaan. Silloin kun perustetaan tämä luonnonvaraministeriö tasavertaisella tavalla yhdistämällä maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, niin me pystymme monella tavalla hyödyntämään paremmin meidän luontaisia vahvuuksiamme, meidän kaunista luontoa ja ympäristöä, niitä mittavia luonnonvaroja, mitä meillä on, yhteensovittamalla ne kestävällä ja järkevällä tavalla. Se on mielestäni myös kansantalouden kannalta järkevä asia.

Toisaalta se tulee tehostamaan myös aluehallinnon ohjausta, kun yksi ohjaaja on pois tältä ministeriötasolta. Eli tämä on mielestäni tärkeä hanke ja uudistus, jolla näyttää olevan jo aika laajaa tukeakin.

Toivon mukaan tämäkin asia etenee seuraavassa vaiheessa, koska se nimenomaan tähtää Suomen menestykseen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen lisäämisen kautta ja toisaalta hallinnon tehostamisen kautta. Se ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että kaikkea sitä myönteistä, mitä ympäristöhallinnon perustamisessa ja kehittämisessä on saatu aikaan, oltaisiin romuttamassa. Sellaista ajattelua ei varmasti ole millään puolueella Suomessa tällä hetkellä, ei ainakaan Suomen keskustalla, joka on koko aatteen ja historian aikana pitänyt luontoa ja sen hyvinvointia tärkeänä osana myöskin Suomen menestystä. Näin me pidämme kyllä jatkossakin, ed. Pulliainen, toivon mukaan hyvässä yhteistyössä, niin kuin tähänkin asti olemme tätä yhteistä hallitusta ja hallitusohjelmaa toteuttaneet.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! En voi olla puuttumatta tähän ministeriökeskusteluun, koska olen pitänyt järkevänä sitä, että jos maa- ja metsätalousministeriö johonkin yhdistetään, niin se yhdistetään elinkeinoministeriöön. Maa- ja metsätalous on selvää elinkeinoa. Se on siinä elinkeinoa kuin moni muukin. Siinä mielessä se kuuluu sinne. Jos halutaan elävää maaseutua, niin se tarkoittaa sitä, että näihin elinkeinoihin suhtaudutaan yhtä vakavasti kuin muihinkin. Eikä se ole mitään luonnonvaratoimintaa.

Sitten ympäristöministeriö ja ympäristöhallinto on aivan toinen asia, johon kuuluu paljon sellaisia asioita, jotka ovat ristiriidassa niitten toimintojen kanssa, jotka liittyvät elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Tässä suhteessa näin ei pidä tehdä kuin täällä tuli esille. Tämähän on haitannut minun mielestäni muun muassa sitä, että nykyisissä te-keskuksissa maa- ja metsätalous on toiminut vähän niin kuin omineen ja irrallaan muusta. Sen olisi pitänyt olla koko ajan enemmän mukana, tämän bisneksen, siinä, missä on ihan normaali muukin bisnes, jolloin se olisi myös saanut minun mielestäni parempaa arvostusta, ja kun myös sitten maatalousyrityksiin on liitetty paljon matkailua tai yhä enemmän ehkä energiaan liittyviä kysymyksiä, niin silloin tästä tulee ihan toisen tyyppinen kokonaisuus. Ympäristöhallinto on ympäristöhallintoa ja bisnes on bisnestä. Siinä mielessä minusta maa- ja metsätaloutta pitäisi kehittää siihen suuntaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Sotaa on helpompi käydä, kun tarkkarajaisesti tunnistaa vihollisensa, ed. Rantakangas.