Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä toimeenpannaan Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaa niiltä osin kuin maatalousyrittäjien vuosilomapäiviä lisätään kuluvalla vaalikaudella kahdella päivällä. Vuoden 2008 alusta tapahtui yhden päivän lisäys, ja nyt tällä lailla ollaan tulevan vuoden alusta lisäämässä toinen päivä. Tällä lakiesityksellä luodaan turkiseläinten kasvattajien lomitusjärjestelmä sekä toteutetaan sijaisapukokeilu poronhoitajille.

Hallitusohjelmassa todetaan, että lomitusjärjestelmän kehittämisellä vahvistetaan maatalousyrittäjien jaksamista, työkykyä ja terveyttä. Valiokunta pitää esitystä hyvänä, koska lomituksella ja sijaisavulla voidaan edistää eläinten hoitoon jatkuvasti sidoksissa olevien työssäjaksamista ja työhyvinvointia.

Turkistuottajien lomituspalvelun lakisääteistäminen merkitsee, että tuottajia kohdellaan lomittajien saamisessa yhdenvertaisesti riippumatta siitä, ovatko he turkistuottajia maatalouden harjoittamisen ohella vai päätoimisesti. Jos yrittäjää on verotettu maatilatalouden tuloverolain mukaan ja hän on ollut maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuuttamisvelvollinen, oikeus lomittajan käyttöön on ollut. Tähän siis tulee nyt muutos sikäli, että ei ole enää jatkossa riippuvuus siitä, onko ollut päätoiminen vai sivutoiminen.

Lomittajapalveluiden lisääminen edellyttää uusien työntekijöiden rekrytointia alalle. Työvoiman saannin helpottamiseksi on hyvä, että oppisopimuskoulutus tiloilla vakinaistetaan koulutuskustannuksista maksettavan valtionkorvauksen turvin. Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeuden pidennystä koskeva uudistus lisää lomittajatyövoiman tarvetta hallituksen esityksen mukaan noin sadalla työvuodella. Turkiseläintuottajien lomituspalvelujen osalta tuo henkilötyövuositarve tulee olemaan noin 25:n luokkaa.

Vaikka tilakoot ovat kasvaneet, kasvu ei ole merkittävästi vaikuttanut lomittajien työpäivän pituuteen ja työn osa-aikaisuuden vähentymiseen, koska tilat ovat samanaikaisesti koneellistuneet. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiirehtii maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin toimia, joilla maatalouslomittajien asemaa ja ammatin vetovoimaa voidaan vahvistaa.

Lisäksi valiokunta toteaa, että poronhoito poikkeaa sekä karjan- että turkiseläinten hoidosta, koska porojen hoitaminen ei välttämättä ole jokapäiväistä. Poronhoitotöihin liittyy kuitenkin hyvinkin runsastöisiä ja pitkiäkin työpäiviä edellyttäviä jaksoja, kuten erotukset, kesämerkinnät, aitojen korjaukset ja paimennukset. Poronhoitaja voi sairastua tai joutua tapaturmaan, kun hänellä on menossa työjakso, jonka toteuttamista ei voida siirtää. Sijaisapukokeilun toteuttaminen on valiokunnan näkemyksen mukaan tarpeellinen, jotta elinkeinon toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa.

Tähän valiokunnan mietintöön sisältyy toisen lain osalta hylkyesitys, joka tultaneen esittelemään täällä täysistunnossa.

Aivan kuriositeettina, arvoisa herra puhemies, haluan mainita, että nyt sosiaali- ja terveysvaliokuntakin tietää, mikä on lukuporo.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lain hyväksymisen myötä edistetään osaltaan yrittäjien jaksamista ja sitä kautta myös tietenkin eläinten hyvinvointia.

Maatalousyrittäjien osaltahan on jo pitkäaikaisia kokemuksia lomituspalvelujen järjestämisestä, ja nyt heille tulee, niin kuin ed. Rehula tuossa, valiokunnan puheenjohtaja, totesi, vuosilomaoikeuteen yksi päivä lisää, ja toki tälläkin on omalta osaltaan työllistävää vaikutusta. Muistaakseni tuolla mietinnössä todettiin, että se on arvioitu sadaksi henkilötyövuodeksi.

Vihdoin ja viimein hallitusohjelman mukaisesti nyt myös päätoimiset, siis päätoimiset, turkistuottajat pääsevät lomituspalvelujen piiriin. Valitettavasti tässä vaiheessa kyseessä olevien palveluiden järjestämiseen on osoitettu kiinteä määräraha. Onko se sitten riittävä? Riittääkö se siihen, että kaikki halukkaat turkistuottajat saavat tämän 14 päivän vuosiloman, ja onko se riittävä siihen, että myös nämä osittain maksulliset lisävapaat joko loman pidentämiseen tai sijaisavun saamiseen esimerkiksi sairaus- ja tapaturmatilanteissa pystytään sitten toteuttamaan? Tätäkin turkistuottajan ammattia kun tarkastellaan, niin siinähän hyvin voimakkaasti tämä kausiluonteisuus leimaa tätä ammattia, ja jos siihen aikaan esimerkiksi sairastuminen sattuu, niin enemmän kuin tärkeää on silloin tämän myös ammattimaisen sijaisavun saaminen.

Voimme aidosti olla myös huolissamme siitä, saammeko jatkossa riittävästi maatalouslomittajia, joiden ammattitaito on korkea. Tähänkin asiaan tuossa äsken mietintöä esitellessään puuttui valiokunnan puheenjohtaja.

Työsuhteet ovat entistä enemmän osa-aikaisia hyvin monen osalta, joten tämäkin lisää sitten hakeutumista muihin ammatteihin. Tämän ammatin arvostuksen eteen on tehtävä työtä. Tämän ammatin vetovoimaa on pystyttävä lisäämään, ja muutama vuosi sittenhän maatalouslomituksen kehittämistyöryhmä esitti nipun näitä ehdotuksia, ja varmasti sitä kautta pystytään tätä tilannetta tosiaan parantamaan.

Niin kuin hyvin kaikki tiedämme, niin tämä työ keskittyy aamuun ja iltaan useimmissa tapauksissa. Toki joillakin tiloilla ja monella tilalla varmasti tehdään koko työpäivä työtä, mutta osalla on edessä se, että aina aamupäivällä sitten mennään kotiin ja taas sitten iltapäivällä ajetaan takaisin sinne työpaikalle ja myös ajokilometrejä kertyy, ja toisaalta, jos on muutama tunti vapaata, niin kylläpä siinä sitten toteuttaa omia harrastuksiaan tai muuta on varsin hankalaa.

Toivottavasti nyt sitten, kun myös turkistuottajat pääsevät tosiaan näitten lomituspalvelujen piiriin, pystytään lisäämään tätä kokoaikatyötä ainakin niillä alueilla, joissa näitä turkistarhoja on enemmän. Niin kuin hyvin tiedämme, ne ovat maassamme keskittyneet tietylle alueelle. Tässäkin tietysti törmätään sitten näihin turvallisuuskysymyksiin, ajatellaan erilaisia tauteja jne. Näitten kanssa on hyvin huolellinen oltava.

Kolmantena tässä tämän lakiesityksen myötä tämä poronhoitajien sijaisapukokeilu toteutuu. Se oli muistaakseni kolmivuotinen. Tässäkin työssä on todella runsastöisiä jaksoja, ja erityisesti näitten jaksojen aikana sitten tämä sijaisavun tarve korostuu. Tämä kokeilu varmasti sitten antaa eväitä, kun lähdetään vakinaistamaan tätäkin poronhoitajien tavallaan lomitusjärjestelmää.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi tästä vastalauseesta muutama sana. Kun luin sen, niin en ymmärtänyt näitä perusteluja, ja rinnastukset ainakin osin olivat mielestäni epäonnistuneita. Siellä viitataan siihen, että näitä rahoja olisi voinut panna kuntien valtionosuuksiin. Toki olen sitä mieltä, että todella olisi tarvittu kunnille näitä valtionosuuksia huomattavasti enemmän, mutta rinnastaminen tähän lakiesitykseen ja turkistuottajien lomituspalveluitten järjestämiseen ei mielestäni ole onnistunut.

Turkistarhaus on laillista, tarhaajan ammatti laillinen ammatti, ja me tiedämme, että sertifiointi on erittäin voimakkaasti lisääntynyt. On sertifioitu näitä tiloja, ja muistaakseni nyt tämän syksyn huutokauppa, oliko se ensimmäinen, jossa tavallaan kaikki ne nahat ovat sitten sertifioiduilta tiloilta tulleet. Korjattakoon, jos tässä olin väärässä. Se ei nyt ole olennaista, mutta varmasti sertifioinnin myötä myös on sitten eläinten hyvinvointi entisestään parantunut ja kaiken kaikkiaan tämä läpinäkyvyys tällä tuotantosektorilla parantunut.

Ammatti on haasteellinen, kilpailu alalla on kovaa, ja me hyvin tiedämme, että muun muassa Kiina on merkittävä turkisten tuottaja, mutta käsittääkseni ne olosuhteet siellä eivät ole sillä tavalla verrattavissa siihen, miten on täällä kotimaassa.

Vientitulot tästä turkistarhauksesta ovat myös merkittävät, ja niin kuin täällä jo aiemmin kerroin, niin tämä ala myös työllistää paljon. Paitsi että kilpailua ja haasteita on kotimaassa, niin aivan lopuksi totean, että on vielä tällaisia niin meillä kuin sitten naapurimaissakin, joita sanottakoon luontoterroristeiksi. He ovat monessa tapauksessa vuosiksi sitten tuhonneet turkistuottajien työn vapauttamalla näitä turkiseläimiä luontoon ja toki muutakin vahinkoa aiheuttaneet.

Mats  Nylund  /r:

Värderade herr talman, ar-voisa herra puhemies! Riksdagen behandlar nu ett mycket viktigt lagpaket baserat på regeringsprogrammet, där antalet semesterdagar utökas från 25 till 26 för husdjursproducenter, pälsdjursuppfödarna får ett eget avbytarsystem med 14 semesterdagar och ett försök med vikariehjälp för renskötare inleds.

Sfp har länge efterlyst både förbättringar i jordbrukarnas system och ett eget avbytarsystem för pälsfarmarna. Nu får vi båda och dessutom förbättrad social trygghet för renskötarna. Avbytarsystem och vikariehjälp bidrar starkt till bättre ork i arbetet och bättre arbetshälsa för den yrkeskår som annars är bunden till djurskötsel 365 dagar om året. Det kan vara värt att påpeka att rättten till semester för jordbrukare och pälsfarmare givetvis inte vare sig kan eller ska jämföras med en löntagares semester. Även efter utvidgningen av semesterrätten har husdjursproducenten 339 arbetsdagar per år och pälsfarmaren 351 dagar.

Arvoisa puhemies! Totean, että tilastot näyttävät, että nykyisestä 25 päivän vuosilomaoikeudesta lomituspäiviä käytettiin vuonna 2008 keskimäärin 24,8 päivää, eli Mela ja kuntien paikallisyksiköt ovat näyttäneet, että ne osaavat hommansa. Mutta on myös syytä todeta, että on jatkuvasti pulaa ammattitaitoisista lomittajista, ja kotieläintuottajat eivät voi läheskään aina käyttää sijaisapua esimerkiksi äitiys- tai isyyslomalla, vaan vain pientä osaa ostotunneista eli tuettua sijaisapua käytetään tänään hyväksi.

Siksi olen erittäin tyytyväinen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta, kuten myös maa- ja metsätalousvaliokunta, vahvasti nostaa esille lomituksen ja lomitusalan houkuttelevuuden. Kaikki toimet, joilla voi parantaa maatalouslomittajien asemaa ja ammatin vetovoimaa, ovat erittäin tervetulleita. Onneksi meillä on jo valmiita suunnitelmia. Hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus ryhtyy asteittain toteuttamaan maatalouslomituksen kehittämistyöryhmän ehdotuksia.

Samalla, kun kiitän ministeri Risikkoa ja hallitusta hyvin tehdystä työstä, katson, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ja maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto pitävät tärkeänä, että hallitus kiireellisesti parantaa lomittajien työehtoja, ja erityisesti mainitsen osa-aikatyön vähentämisen niin kuin ed. Kähkönenkin.

Tässä työryhmän mietinnössä on viisi toimenpide-ehdotusta, suurin osa niistä kustannusneutraaleja. Voin mainita esimerkiksi vuosilomaoikeuden perusteena olevan kotieläinyksikkörajan nostamisen, samanaikaisesti pidettävien vuosilomapäivien lisäämisen useamman yrittäjän tiloilla kustannusneutraalisti, tuetun maksullisen lomittaja-avun hinnoittelun muuttamisen, vuosiloma- ja sijaisapulomitukseen kuuluvien tehtävien laajentamisen — se tosin maksaa kyllä — ja maatalousyrityskohtaisen perehdyttämisen, jotta voidaan lisätä lomittajan työpäivän pituutta.

Järjestelmän toimivuus ja mahdollisuus saada uusia työntekijöitä ammattiin ja pitää vanhat, kokeneet työntekijät menevät yksi yhteen. On erittäin tärkeää myös järjestelmän käyttäjille, että meillä on hyviä lomittajia.

Lyckligtvis, värderade talman, har vi beredskap och redskap att åstadkomma ytterligare förbättringar och detta via social- och hälsovårdsministeriets arbetsgruppsbetänkande 2006:40 "Maatalouslomituksen kehittämismahdollisuuksia". Många av de förslag som arbetsgruppen avger är dessutom kostnadsneutrala till sin natur och innebär mycket små kostnader för förverkligande, eller inga alls.

Jag vill tacka minister Risikko och vår regering för väl utförd lagberedning och social- och hälsovårdsutskottet för väl utförd beredning här i riksdagen. Samtidigt ser jag både betänkandet från social- och hälsovårdsutskottet och utlåtandet från jord- och skogsbruksutskottet som en stark uppmaning till regeringen att fortsättningsvis utveckla jordbrukets avbytarsystem och utvidga pälsdjursuppfödarnas stegvis, förutsatt att det fungerar lika bra som jordbrukarnas.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman hyvät kirjaukset yksi toisensa jälkeen toteutuvat täällä tehdyillä päätöksillä ja käsittelyllä. Nyt ovat vuorossa maatalousyrittäjien lomituspalveluja koskevat muutokset sekä turkistuottajien lomituspalvelut ja poronhoita-jien sijaisapukokeilulaki. Maatalousyrittäjien osalta voidaan todeta, että nämä kaksi lomapäivää, joista nyt tämä toinen vuoden 2010 alussa astuu voimaan, tulevat varmasti tarpeeseen. Onhan kyse toimialasta, joka on ollut jo pitkään kovien paineiden alla, ja nämä paineet näyttävät kyllä edelleen jatkuvan. Toivottavasti lomituspalveluiden lisääminen mahdollistuu myös näiden uusien työntekijöiden rekrytoinnin kautta, sillä tietysti on turhaa lisätä lomituspäiviä, mikäli näitä lomittajia ei ole saatavilla. Ainakin tietyissä osissa maata lomituspalveluiden saatavuudessa on ollut huomattaviakin ongelmia.

Turkiseläintuottajien osalta tämä lomitusjärjestelmän ulottaminen toimialaan on yksi niitä merkittävimpiä muutoksia ja uudistuksia niin ikään kohtuullisen tuulisella alalla. Turkiseläintuottajat ovat toivoneet tätä uudistusta jo pitkään, ja siltä osin on hyvä, että tämä uudistus nyt saadaan täällä käsiteltyä ja ensi vuoden alusta voimaan. Mutta erityisen iloinen olen tästä kolmannesta eli poronhoitajien sijaisapukokeilusta, joka nyt sitten kolmivuotisena kokeiluna käynnistetään niin ikään ensi vuoden alusta.

Porotaloudessa, jonka itse näistä parhaiten tunnen, on yhtä lailla ollut monenlaisia haasteita. Osittain haasteita on saatu voitettua muun muassa markkinatilanteen osalta, mutta yhä edelleen tietysti tulevaisuudessa erilaisia elinkeinon säilymiseen ja jatkuvuuteen liittyviä kysymyksiä on ilmassa. Siltä osin porotöihin liittyvänä parannuksena tämä sijaisapukokeilu tulee kyllä oikeaan paikkaan.

Yksi haaste, johon tämä tietysti liittyy tämä toteutettava uudistus, on ikääntyminen. Kyllä poronhoitajien keski-ikä yhtä lailla muiden toimijoiden tavoin on noussut, ja siltä osin on hyvä, että myös tämän sijaisavun saamisen kautta mahdollistetaan paremmat toimintaedellytykset elinkeinonharjoittajille ja että tällaisissa yllättävissä sairastumis- ja tapaturmatilanteissa ei tätä elinkeinoa ja siitä tulevaa tuloa sitten poronhoitaja menetä.

Muutoinkin porotalouteen on tehty tällä vaalikaudella merkittäviä parannuksia: Riistavahinkolaki, joka parani vielä olennaisesti tässä talossa valiokunnan käsittelyssä, oli yksi keskeinen. Sitten asetuksella määrätyt eloporotuet on saatu nousemaan, joka on ollut positiivinen asia. Häirikköpetojen osalta kaatolupien käsittelyn siirtäminen riistanhoitopiireille on sekin ollut tärkeä asia. Vielä kun saisimme uuden, elinkeinoa ja muitakin kuin porotaloutta suojelevan otteen suurpetopolitiikkaan tässä maassa, niin uskoisin, että tulevaisuus myös porotalouden osalta olisi turvattu.

Varmuuden vuoksi haluan jo etukäteen ehättää toivomaan tämän ensi vuoden alusta kolmen vuoden kokeiluna aloitettavan kokeilun vakiinnuttamista sitten kokeilujakson jälkeen. Tietysti nyt katsotaan, kuinka se toimii, ja tehdään siitä johtopäätökset. Mutta on varmasti oikein ja kohtuullista, että lähtökohtana on se, että mikäli kokeilu onnistuu, niin se tultaisiin sitten kokeiluajan jälkeen vakinaistamaan.

Lopuksi vielä kiitokset valiokunnalle. En tiedä, onko se valiokunnan puheenjohtaja, hyvät valiokunnan jäsenet vai erinomainen valiokuntaneuvos, kun tuolta sosiaali- ja terveysvaliokunnasta näyttää tulevan nasevia, hyviä mietintöjä ja käsittelyajat ovat suhteellisen ripeitä. (Ed. Pulliainen: Neuvos!) Joku näistä kolmesta tai kaikki kolme ovat sen takana. Kiitoksia kaikille, jotka tuntevat piston sydämessään.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys perustuu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää lisätään yhdellä päivällä vuoden 2008 alusta ja toisella päivällä ensi vuoden 2010 alusta. Lomapäivien lisääminen maatalousyrittäjille sinänsä on tervetullutta työn sitovuudesta ja raskaudesta johtuen.

Esityksessä luodaan turkiseläinten kasvattajien lomitusjärjestelmä sekä toteutetaan sijaisapukokeilu poronhoitajille. Nämä järjestelyt toteutuessaan vaativat erikoisosaamista ja erikoistuntemusta. Hallitusohjelmassa todetaan, että lomitusjärjestelmän kehittämisellä vahvistetaan maatalousyrittäjien jaksamista, työkykyä ja terveyttä. Lomituspalvelut ovat välttämättömiä kotieläinyrittäjien jaksamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitäjänä ja edistäjänä.

Kotieläinyrittäjät ovat sidoksissa kotieläinten hoitotyöhön seitsemän päivää viikossa. Lisäksi työhyvinvoinnin edistäminen on yksi keskeinen keino pidentää työuria. Vuosilomapäivien lisääminen mahdollistaa nykyistä paremmin sitovasta kotieläinten hoitotyöstä irrottautumisen.

Laadukkaiden lomituspalvelujen tuottaminen edellyttää riittävästi ammattitaitoisia lomittajia, ja oppisopimuskoulutus on osoittautunut toimivaksi välineeksi kokeilun aikana. Kokeilun vakinaistaminen on hyvä asia. Oppisopimuskoulutuksella valmistuu alalle 15—20 uutta lomittajaa vuodessa, mikä ei ole kuitenkaan riittävä määrä. Lomittajapalveluiden lisääminen edellyttää uusien työntekijöiden rekrytointia alalle. Työvoiman saannin helpottamiseksi on hyvä, että oppisopimuskoulutus tiloilla vakinaistetaan koulutuskustannuksista maksettavan valtion korvauksen turvin.

Maatalousyrittäjien vuosilomaoikeuden pidennystä koskeva uudistus lisää lomittajatyövoiman tarvetta hallituksen esityksen mukaan noin 100 työvuodella. Turkiseläintuottajien lomituspalveluiden käyttö on vuosittain määrärahasidonnaista ja voi käytössä olevien rahojen puitteissa vaihdella. Esityksessä kuitenkin arvioidaan, että lomittajatyövoiman tarve lisääntyisi 26 työvuodella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota tarpeeseen lisätä alan houkuttelevuutta. Lomittajien asemaa tulisi parantaa erityisesti työsuhteiden vakinaistamisella ja osa-aikaisen työn vähentämisellä. Lisäksi työnohjauksella ja täydennyskoulutuksella tulisi vahvistaa lomittajien ammattitaitoa ja osaamista.

Arvoisa puhemies! Vaikka tilakoot ovat kasvaneet, kasvu ei ole merkittävästi vaikuttanut lomittajien työpäivän pituuteen ja työn osa-aikaisuuden vähentymiseen, koska tilat ovat samanaikaisesti koneellistuneet. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiirehtii maa- ja metsätalousvaliokunnan tavoin toimia, joilla maatalouslomittajien asemaa ja ammatin vetovoimaa tulevaisuudessa vahvistetaan.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella tervetullut, ja niin kuin täällä on jo useissa puheenvuoroissa todettu, tähän Vanhasen kakkoshallituksen ohjelmaan tämä maatalousyrittäjien ja nimenomaan kotieläinyrittäjien lomituspalvelu nyt sitten saatiin mukaan. Sitähän toivottiin jo edelliseen, Vanhasen ykköshallituksenkin ohjelmaan, mutta silloin se ei onnistunut, mutta nyt näyttää, että nämä parannukset saadaan aikaan ja asiasta on sosiaali- ja terveysvaliokunta maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon ohella tehnyt erinomaisen mietinnön.

Vuoden 2008 alusta vuosilomapäiviä lisättiin yhdellä, ja nyt sitten ensi vuoden alusta tulee yksi lomapäivä lisää, elikkä maatalousyrittäjien vuosilomapäivien lukumäärä nousee 26:een. Lomituksella ja sijaisavulla edistetään eläinten hoitoon jatkuvasti sidoksissa olevien yrittäjien työssäjaksamista ja työhyvinvointia ja osaltaan varmaan kannustetaan yrittäjien saantiakin alalle, kun työolosuhteet ja mahdollisuudet lomitukseen ja sijaisapuun edelleen paranevat.

Maatalousyrittäjien vuosilomapäivän lisäys lisää lomittajien tarvetta, niin kuin täällä todettiin, noin 100 työvuodella. Tässä yhteydessä niin sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä maa- ja metsätalousvaliokuntakin ovat kiinnittäneet huomiota, että on erittäin tärkeää vahvistaa lomittajien ammattitaitoa sekä lomittajan ammatin vetovoimaa. Niin kuin tiedetään, lomittajien työ on pitkälti osa-aikaista, ja tähänkin ongelmaan pitäisi löytää korjausta, jotta voidaan varmistaa osaavien ja ammattinsa hallitsevien lomittajien saanti alalle. Kotieläintilojen rakennemuutos ja lisääntyvä uuden teknologian käyttöönotto on ollut iso haaste, ja se on iso haaste lomittajille, joidenka koulutukseen on erityisesti panostettava jatkossakin.

Uutena lomitettavien ryhmänä ovat nyt turkistuottajat aluksi 14 vuosilomapäivällä sekä osittain maksullisella lisävapaalla. Pidän hyvänä, että turkistuottajillekin ollaan nyt järjestämässä ja kehittämässä lomituspalvelua mietinnön mukaisesti. Ala on aikamoisessa paineessa joutunut toimimaan, ja on tärkeää, että yhteiskunta nyt tulee tältä osin apuun, jotta varmistetaan tämänkin tuotannon jatkuminen ja kilpailukyky valtakunnassa.

Uutena tulee nyt myös poronhoitajien lomituspalvelujen järjestäminen ensin kolmen vuoden kokeiluna. Kokeilu on sikäli haasteellinen, niin kuin täällä on jo todettukin, että työ on hyvin kausiluontoista ja keskittyy joihinkin tiiviisiin työrupeamiin. Siinä mielessä lomittajien saanti on varmaan melkoinen haaste. Kun otetaan vielä huomioon, että poronhoitotapakin vaihtelee poronhoitoalueilla eri tavoin, niin on tärkeää, että nyt sitten tämän lomituspalvelunkin kehittämiseen panostetaan ja voidaan myös poronhoitoa valtakunnassa jatkaa ja turvata sen elinkeinon kehittymistä ja menestymistä.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toinen hallitus parantaa merkittävällä tavalla maatalouden lomitusjärjestelmää. Nyt käsiteltävänä oleva lakiesitys lisää jo toisen lomapäivän maatalousyrittäjille tällä vaalikaudella. Se on oikea ja merkittävä sosiaalipoliittinen ratkaisu toimialalla, joka on erittäin kovien paineitten alla, elikkä karjataloudessa, kotieläintuotannossa. Se on kuitenkin Suomen maatalouden kannalta äärettömän keskeinen ala, maatalouden omavaraisuuden ja ruuantuotannon omavaraisuuden kannalta, ja sen takia on oikein, että työssäjaksamiseen panostetaan tämän lomajärjestelmän kehittämisen ja parantamisen kautta.

Yhdyn niihin puheenvuoroihin, joissa on korostettu lomittajien palkkauksen kehittämistä ja työolojen kehittämistä. Lomittajat ovat avainhenkilöitä tässä ketjussa. On tärkeää, että siellä on riittävän kilpailukykyiset edut, jotta me saamme ammattitaitoisia lomittajia jatkossakin tänne maatalouden lomajärjestelmään.

Myönteinen asia oli myöskin turkistuottajien lomitusjärjestelmän parantaminen. Turkistaloushan on Suomen kannalta tärkeä vientiala, ja samoin on myönteinen asia, että siellä työssäjaksamiseen kiinnitetään huomiota, parannetaan olosuhteita tämän lomitusjärjestelmän kautta.

Oli myös tärkeää, että poronhoitajien lomitusjärjestelmän kehittäminen saatiin käytännössä etenemään.

Eli voi kokonaisuutena sanoa, että nyt käsiteltävä lakiesitys on hyvin myönteinen maatalouden, turkistarhauksen ja porotaloudenkin kannalta ja siltä osin jatkaa hallituksen myönteisten esitysten sarjaa. Tällä on myöskin tärkeä työllisyysvaikutus elikkä sata työpaikkaa, konkreettista työpaikkaa tähän ketjuun. Se ei ole vähäinen asia vaan myönteinen asia myöskin maaseudun kannalta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Työssä jaksamisesta oon ittekki paljo luentoja pitäny, soon hirmu tärkiä asia ja varsinkin maataloudes, ku saatihin yks päivä vuotehen maatalousyrittäjille lomaa. Nimittäin ittekkin vanhana maatalon poikana, kuuskymppisenä pientä tilaa viljelleenä kyllä ittekki tierän, mitä maatalous on. Aivan kauhulla ku ajatteloo, jotta aina vain tilakoot sen ku suurenoo ja nuoret parit ottaa hirvittäviä velekoja, niin tämä jo yksistään, tämä tietty henkinen paine kovan työn ohella tuottaa kovia vaikeuksia. Ja jos ajatellahan sitä seikkaa, kuinka aviopuolisot keskenänsä teköö kovaa työtä, se, että siellä terveys keskenänsä säilyy, pysyy henkinen luottamus ja näin.

Tänä päivänä ku eletähän sellaasta aikaa, jotta hyvin hektisesti ajatellahan myös, jotta kantapäät menöö herkästi yhtehen, niin saattaa tulla niin sanottuja työssäuupumisia, voi tulla avioeroja. Kuinka siinä sitten suu pannahan? Sen takia olis tärkiää, että jatkossa kiinnitettäs vielä enemmän huomiota näiren niin lomittajien ku ennen kaikkia maatalousyrittäjien työssä jaksamiseen siinä, että niille järjestettääs tiettyä kuntoutusta, mihinä saisivat keskenänsä samanhenkiset olla.

Kaikki meistä tietää, jotta kun sellahet ammatinharjoottajat, jokka teköö samanmoista työtä, saa keskenänsä kokoontua, siellä mukavasti puhutahan asian sivusta myös työasioosta, siellä toinen tukoo toinen toistansa. Samalla siellä myös sitte kuntoutetahan, levätähän ja ku sieltä kuntoutuksesta tullahan, mä väitän, että sitä on aivan niin ku olis paremmatkin kilipailut voittanu. On kiva mennä kotia tuttuhun ympäristöhön, siellä jaksetahan olla ja kuka ties perheyhteisöki voi paremmin, ja se on työssä jaksamiselle erittäin tärkiä asia.

Se seikka, että kaikki meistä tietää, että on myös tärkiää, että eläämillä menöö hyvin. On paljon puhuttu sitä, jotta ku eläämet voi huonosti — tälläisiä valitettavia esimerkkiä löytyy aika paljo — niin kysymyshän on monta kertaa siitä työssäjaksamisesta eli ihimisistä. Mutta eläämet aivan samalla lailla, jos ei enemmän, ku ne ei osaa suullansa kommunikoida, niin ne aistikielellä, ne näyttämisellä näyttää, voihaanko me hyvin.

Toisin sanoen lomittajien työ, lomittajien ammattitaito ja niiden, jokka lomittajaksi ryhtyy, niin soon enemmän ku enemmän, soon kutsumusammatti. Se ei oo sellaanen ammatti, jotta sinne mennähän minkään rahan takia, vaan päinvastoon, siel tehrään pitkää päivää, siellä tehrähän erittäin pienellä palakalla. Sen takia olis hyvä, niin ku varmahan suuremmaksi osaksi onkin, että niin yrittäjillä eli talonomistajilla ku sitte näillä lomittajilla pitää olla sataprosenttinen keskinäinen luotto keskenänsä. Ja mä luulen, jotta silloon, ku isäntäpari lähtöö esimerkiksi lomille, ne voi täyrellä luottamuksella lomittajien harteille jättää tilansa, ja mä väitän, että jos yrittäjä, eli maatalousemäntä ja -isäntä, antaa sen luoton lomittajalle, niin lomittaja teköö enemmän ku parhaansa.

Toivoosin myös sitä, kun varsin hyvin tierän, kuinka pienellä pienellä palakalla monehen sellaasehen verrattuna, joka teköö kahreksan tuntia tehtahas töis, lomittaja tienaa, että tähänki ammattikuntahan saarahan asianmukaaset palakat ja ennen kaikkia arvostus.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Seurujärvi tässä ihmetteli, mistä näin hyviä mietintöjä tulee, kenen nyt pitäisi tuntea pisto sydämessään, niin minä olen lähinnä keskittynyt pidentämään näitä valiokunnan kokouksia viimeiset seitsemän vuotta, joten siinä suhteessa en halua minkäänlaista kunniaa itselleni. Sen sijaan kun tässä nyt on keskusteltu virkamiesten osaamisesta, niin on todettava, että kun tämmöisenkin porukan kanssa, jonka kanssa tämä ja edellinenkin sosiaali- ja terveysvaliokunta muodostuvat, saadaan näin napakoita mietintöjä aikaan, niin ei eduskunnan virkamiehistön kyky aivan kokonaan kadonnut ole.

Mutta, arvoisa puhemies, olen yleensä ed. Marjaana Koskisen kanssa tässä salissa tottunut olemaan laajasti samaa mieltä. Kerrankin tulee tilaisuus olla eri mieltä. En oikein ymmärrä hänen hylkäysvastalauseensa sen paremmin tämmöistä aatteellis-poliittista kuin myöskään eläkepoliittista perustelua. Minusta, kun turkistarhaus on laillinen elinkeino Suomessa, jokaiselle laillisen elinkeinon harjoittajalle pitää turvata ne edut, jotka muillekin turvataan, ja siinä suhteessa tämä on hyvä esitys.

Vaikka lähes yhtä usein, en aivan, mutta aika usein kuitenkin, olen joutunut tai päässyt olemaan valiokunnan puheenjohtajan ed. Rehulan kanssa samaa mieltä, niin nyt ehkä hiukan pitää epäillä hänen lausuntoaan, kun hän sanoi, että valiokunnalle tulisi selväksi, mitä se lukuporo tarkoittaa. Minä kysyin paliskuntien asiantuntijalta, joka oli erittäin osaava, napakka ja oikein mainio muutenkin, mikä tämä lukuporo on, ja sain häneltä niin napakan vastauksen, että en rohjennut kysyä uudelleen, kun se ei minulle ihan tarkasti vieläkään kuitenkaan selvinnyt. Jos ed. Seurujärvi sen tietää, niin hän voi sen varmaan nyt sitten tässä istunnossa meille kaikille kertoa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen toinen hallitus on osoittanut suurta sosiaalipoliittista näkemystään siinä, kun tämä lainmuutos on annettu, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta sekä mietinnöstä lausunnon antanut maa- ja metsätalousvaliokunta ovat kiinnittäneet mielestäni aivan oikeisiin asioihin huomiota.

Hallitusohjelmassa otettiin kantaa siihen, että vuosilomaoikeutta niin sanotuille perinteisille kotieläintalouksille lisättiin yhdellä päivällä. Siihen on selkeä tarve. Nykyisestä 25 vuosilomapäivästä on tullut lähestulkoon kaikki päivät käytettyä. Luku on 24,8, joka kuvaa sitä, että tässä on hyvin onnistuttu.

Turkistuottajien 14 päivän vuosilomaoikeus sekä poronhoitajien sijaisapukokeilu ovat lomituslainsäädännössä uusia elementtejä, jotka ovat osoittaneet kyllä tarpeellisuutensa. Työllisyysnäkökulmasta hyvin tärkeä näkökulma jatkossa on se, että turkistuotannossa on perinteisesti ollut varsin paljon kausiluontoisia työpaikkoja, ja tämä saattaa mahdollistaa nyt sen, että ne henkilöt, jotka ovat olleet esimerkiksi aputyövoimana nahoitusvaiheessa, niin he voisivat nyt sitten hoitaa näitä turkistuottajien vuosilomapäiviä jatkossa. Toivottavaa on, että nämä työpaikat muodostuisivat sitten kokoaikaisiksi.

Maatalouslomittajien riittävyys on ollut huolenaiheena pitkään, ja eri kunnat ja lomituspalveluja järjestävät yhteisöt ovat eri tavoin pyrkineet tähän huomiota kiinnittämään. Hyvin tärkeää siinä olisi se, että maatalouslomituksen vetovoimaisuutta voitaisiin kehittää. (Puhemies: 2 minuuttia on täysi!) Se omalta osaltaan parantaisi alan toimivuutta ja parantaisi viljelijöiden sosiaaliturvaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tälle ratkaisulle, joka nyt on ensimmäisessä käsittelyssä, antaa erityistä arvoa se, että hallitusneuvottelut käytiin aivan toisenlaisissa taloudellisissa olosuhteissa kuin millaisissa nyt tällä hetkellä elämme. Elikkä silloin suhteellisen helposti, minä ymmärsin, voitiin päätyä tämän laatuisiin järjestelyihin: yksi lisäpäivä sinne maatalouspuolelle ja sitten turkistuottajille tämä uusi mahdollisuus ja poronhoitajille vielä tämä sijaisapujärjestelmä. Minusta arvoa on sillä, että kun taloudellinen tilanne on radikaalisti muuttunut huonompaan suuntaan, tämäkin ratkaisu toteutetaan käytännössä velkarahalla, niin että hallitus on välipuheensa pitänyt ja hoitaa tämän asian kuntoon.

Kiinnitän kuitenkin yhteen yksityiskohtaan huomiota, ja se on erikoisesti tässä karjanhoidossa tämä jaksamisen heikentyminen. Siihen kyllä valitettavasti elinkeinolla itselläänkin on pikkuisen osuutta. Kun yksilömäärää siellä karjalaumassa on lisätty aika tavalla paljon, niin kyllä siinä helposti sitten tulee jaksaminen vastaan. Toivoisi, että tukijärjestelmä olisi optimimäärään perustuva niin, että jaksaminen olisi sitä kautta hoidettu.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kotieläinyrittäjille 26 vuosilomapäivää on erinomainen asia, ja pidän sitä tärkeänä, ovat sitten suhdannetilanteet maailmalla mitkä tahansa. Erityisen mieluisana näen myös tämän turkistuottajille tulevan vuosiloma-asian ja myös mahdollisuuden heille tähän lisävapaaseen, tosin maksullisena siinä tapauksessa.

Täällä on puhuttu myös siitä, mistä nämä rahat tulevat. Toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että nämä rahat ovat valtion talousarviossa eikä niin kuin on esitetty, että ne siirrettäisiin mahdollisesti valtionosuuksiin kunnille. Hallinto tällaisessa asiassa, missä turkistuottajien ja kotieläinyrittäjien maatalouslomitusasioita käsitellään, on mielestäni syytä pitää yhdessä, ja, niin kuin tässä hallituksen esityksessä asia onkin mainittu, turhia hallintokuluja välttääksemme.

Erityinen huomio kiinnittyi myös tähän poronhoitajien sijaisapukokeiluun. Ja niin kuin täällä on arvioitu, mitä valiokunnassa oli hyvää, niin itsekin haluan korostaa erinomaisen asiantuntijan ammattitaitoa, kun se lukuporoasia siellä meille valiokunnassa selvitettiin. Näin poronhoitajille, jotka kuuluvat MYEL-vakuutuksen piiriin ja joilla on 50 lukuporoa, tämä sijaisapukokeilu nyt sitten mahdollistetaan kolmen vuoden aikana, ja toivottavasti sille tulee myös jatkokautta.

Maatalouslomittajien koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai yleensä vaan työvoiman saatavuuteen ja riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ja niin kuin täällä on mainittu, tämän lakiesityksen sadalla henkilötyövuodella on myös hyvin merkittävä työllisyysvaikutus.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä muistuttaa siitä, kun Suomessa on paljon muitakin yrittäjiä ja edelleen katson, että maatalousyrittäjät ovat yrittäjiä siinä kuin muutkin, että vähittäiskaupan muutoslakien yhteydessä hyväksyimme täällä eduskunnassa lausuman, johon oli myös sitten sisällytetty se, että selvitettäisiin pienyrittäjien lomaetuudet, siis tällaisten, jotka yrittävät yksin, ovat ne sitten rekkakuskeja tai muita yrittäjiä. Hyvää tekisi heillekin olla joskus vaikka viikon lomalla ja joku muu ajaisi sitä rekkaa. 1990-luvullahan meillä lopetettiin järjestelmä, joka oli tullut 1970-luvun lopussa, jossa silloin, kun se lopetettiin, oli 50 miljoonaa markkaa rahasto, jossa muutama tuhat pienyrittäjää vuosittain hakemuksesta pääsi lomalle.

Nyt kun tällainen eduskunnan lausuma on tehty, niin toivoisi, että porvarihallitus myös käsittelisi muita yrittäjiä yhtä hartaasti, koska kyllä se Suomen nouseminen on kiinni myös näistä muista yrittäjistä, jotka ovat myös uupumassa ja tarvitsisivat sitä, että joskus joku tulisi tuuraamaan ja hekin pääsisivät lomalle, ja on aivan saman tyyppiset ongelmat kuin tässä on tullut esille.

En ollenkaan tarkoita sitä, ettei tätä esitystä pitäisi hyväksyä, mutta katseet kääntyvät siihen, että kun täällä on kehuttu eri osapuolia, niin kyllähän täällä nyt MTK ja Slc on jätetty mainitsematta. Kyllähän ne ovat tämän järjestelmän Suomeen tuponeuvotteluissa aikanaan saaneet syntymään. Tässä vaan pitäisi Suomen Yrittäjien olla entistä voimakkaampi näissä kysymyksissä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Työuupumus koettelee suomalaista yrittäjää niin kuin työntekijääkin, ja sille puolelle pitäisi panostaa. Tämä vie näitä asioita eteenpäin. Tässä nyt tulee turkistuottajille ja poronhoitajille lomapäiviä ja näitä kokeiluita. Turkisalakin työllistää 7 000—8 000 ihmistä Suomessa, joten se on merkittävä työllistäjä, ja lähes kaikki turkis menee vielä vientiin, joten se on sillä lailla tärkeä ammatinharjoittamisala, että siitä saadaan vientituloja.

Täällä puhutaan, että on puutetta lomittajista. Ihmetyttää, että kun maaseudulla on puutetta työstä, niin eikö se, voisiko sanoa näin, työ kelpaa sitten vai mikä siinä on, että jos on maatiloilla ja turkistarhoilla nuoria, he eivät jää sinne sitten lomittamaan, koska se on heille tuttua työtä. Tämä sata henkeä on ihan merkittävä määrä ja tulee juuri sellaiselle seudulle, missä on vaikeaa muutoin työllistää.

Ed. Skinnari otti esille tämän, kun pikkukauppiailta vietiin se viimeinenkin vapaapäivä pois, että sunnuntaina pitää olla, ja siellä varmasti paineet myös kasvavat, jaksaako olla seitsemää päivää viikossa siellä, ettei ole vapaapäivää. Näitä pitäisi myös siellä miettiä tämän yhteiskunnan, että ihmiset jaksaisivat työnsä äärellä.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen ed. Skinnarin kanssa täysin samaa mieltä, että myös muille yrittäjille pitäisi vastaavanlainen järjestelmä pyrkiä saamaan Suomessa aikaiseksi. Ehkä Suomen Yrittäjien on syytä ottaa oppia MTK:sta tai vastaavista järjestöistä. Toivoisin, että Suomen Yrittäjät pääsisi niin sanottuun tupopöytään, ja uskonkin, että asia siellä saataisiin korjattua ja näin pienyrittäjillekin tämä vuosilomaoikeusasia saataisiin kuntoon. Toivon, että kun asia joskus nousee täällä keskusteluun, niin sitten tähän asiaan suhtaudutaan yhtä myönteisesti kuin tässä yhteydessä, jotta tämä yrittäjien vuosiloma-asia tulisi kuntoon.

No, miksi lomittajaa sitten ei ole kovin helppoa saada siihen työhön? Yhtenä asiana on varmasti surkea palkkaus, koska lomittajan työ on vaativaa. Ammattitaitoa tarvitaan. Työaika: se on pätkätyötä. Kesken työpäivää joudutaan pitämään useasti muutama vapaatunti siellä välillä. Mutta erityisesti palkkaus on sellainen asia, mihin pitäisi saada kyllä tuntuva korjaus.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä asia, että nyt saatiin sitten ne hallitusohjelmassa luvatut 26 lomapäivää karjatalouden harjoittajille ja saatiin myöskin mukaan turkistuottajien lomituspalvelut ja poronhoitajien sijaisapukokeilu. Kaikki nämä ovat erittäin tervetulleita alalle, jolla on monenlaisia velvoitteita. Kun täällä äsken puhuttiin, niin kuin aivan oikein on, ja kannettiin huolta jaksamisesta, niin tämä laki jos mikä on sellainen laki ja nämä edellytysten parantamiset ovat sellaisia, jotka jaksamista edesauttavat.

Karjatalouden harjoittajilla on omasta jaksamisesta jatkuva huoli ja sen lisäksi huoli myöskin jatkuvasti siitä viidakosta, joka säännöstelee eläinten hyvinvointia, mikä on aivan perusteltua. Näiden ristiaallokossa karjatalousyrittäjät toimivat. Siksi on kohtuullista, että 26 lomapäivää heille suodaan. Kuitenkin työ on 365 vuorokautta vuodessa sitovaa, ja siksi on perusteltua, että tämä laki etenee hallituksen viitoittamalla tiellä.

Puhemies! Tässä lakiesityksessä on myöskin erittäin merkittävää, että halutaan korostaa sekä lausunnossa että tässä mietinnössä lomittajien osaamisen kohentamista. Se on täysin välttämätöntä, koska ala muuttuu, maatalous- ja kotieläintuotantoala muuttuvat, ja siksi myöskin osaamispohjaa täytyy leventää ja vahvistaa. Tämä on myöskin aitoa työn jakamista. Tällä jaetaan tehtäviä, ja tämä on myöskin kunnille erittäin edullista, koska sataprosenttinen valtion rahoitus tulee tähän työhön, ja siksi myöskin kuntatalouden näkökulmasta tämä on erinomaisen hyvä ratkaisu.

Lomittajien saatavuus on toinen asia, joka tässä myöskin on sekä mietinnössä että lausunnossa otettu hyvin vakavasti huomioon, ja sen eteen on myöskin tehtävä voimakkaasti työtä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Lisäkehuja ed. Skinnarille hänen merkittävästä ja tärkeästä puheenvuorostaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Kangas kysyi, eikö maaseudulla työ kiinnosta, kun lomittajien paikkoja on auki, ja tässäkin on nyt sata työpaikkaa tulossa. Meidän kannattaisi itse kunkin elää 2000-lukua ja 2000-lukua siitä näkökulmasta, mitä se työ siellä maatalousyrityksessä erityisesti karjatiloilla tänä päivänä on. Siellä on satojentuhansien, miljoonien hintaiset investoinnit robotteihin ja tekniikkaan, teknologiaan. Ihan kenen tahansa vastuulle ei työtä pysty laittamaan, ainakaan ammattitaidottoman. Vaikka reipas poika ja tyttö monasti riittääkin erilaisiin tehtäviin osaamiseksi ja alkupääomaksi, millä työtä lähdetään tekemään, niin sen verran on maailma muuttunut maaseudullakin, että tuota osaamista vaaditaan semminkin kun meille asiantuntijakuulemisen yhteydessä kerrottiin, lomittajan palkka lähtee sieltä 1 600—1 700 eurosta kuussa. Se on se peruspalkka, ja siihen tulee sitten erilaisia lisiä, ja pitää ottaa vielä huomioon se, että työaika ei ole kokopäiväinen vaan se on pääosin osa-aikaista.

Sitten toiseen asiaan ed. Skinnarille. Ed. Skinnari esitti täällä toiveen, että Suomen Yrittäjät ottaisi edunvalvonnassaan mallia MTK:n toiminnasta. En minä tiedä, missä kohtaa täällä lakiesityksessä tai mietinnössä MTK lukee. Tämä on pitkäaikainen tavoite maaseutuyritysten osalta, että lomituspalveluja pystyttäisiin lisäämään, millä on aivan keskeinen vaikutus työssäjaksamiseen.

Toisekseen niissä tilanteissa, joissa itse olen ollut läsnä Suomen Yrittäjien kanssa, heidän prioriteetissaan esimerkiksi työttömyysturvan kehittäminen on ollut ykkössijalla ja heillä on omat rankinginsa näissä asioissa. Tältä pohjalta on koetettu asioita eteenpäin viedä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Maatalousyrittäjät ovat valitettavasti olleet työuupumustilastojen kärkipäässä ammattinimikkeiden ja ammattiryhmien joukossa, ja sen vuoksi pidän myös tätä lakiesitystä erittäin kannatettavana, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tätä varsin yksimielisesti vietiin eteenpäin.

Ainoastaan sosialidemokraattien ed. Marjaana Koskinen esitti tästä vastalauseen, jossa hän vastustaa nimenomaan turkistuottajien lomituspalveluita, ja tuossa vastalauseessaan hän hämmästelee sitä, että hallitus, jossa vihreät ovat mukana hallituspuolueena, esittää turkistarhauksen aseman parantamista.

Minä puolestani hämmästelen tätä ed. Marjaana Koskisen kannanottoa, sillä kyllähän turkistarhaajien vuosilomaoikeuden ja lomituspalvelujärjestelmäoikeuden parantamisella on merkityksensä myös turkiseläinten hyvinvoinnin kannalta. Mitä paremmin turkistarhaajat itse jaksavat työssään, niin sitä paremmin he myös varmasti jaksavat pitää huolta turkiseläinten hyvinvoinnista.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeä asia, että tämä maatalousyrittäjien lomitusasia on edennyt. Yksi lisäpäivä on varmasti perusteltua siihen erittäin sitovaan ammatinharjoittamiseen. Minusta poliittisesti on merkillepantavaa se, että tämähän oli jo edellisessä hallitusohjelmassa mutta silloin sosialidemokraatit pitivät lujasti kiinni siitä, että tätä pientä parannusta maatalousyrittäjille ei voitu läpi viedä. Nyt tällä hallituskokoonpanolla tämä asia on kyetty varsin yksimielisesti toteuttamaan.