Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen rahoituslaitokset ovat kestäneet tyydyttävästi kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset. Pörssissä tilanne on tasoittunut, mutta vaikka ollaan hiljaa taantumasta nousemassa, finanssikriisin vaikutukset pankkeihin voimistuvat.

Pankkien asiakkaiden rahanhoitovaikeudet kasvavat, kun työttömyys nousee ja yritysten konkurssit lisääntyvät. Asiasta on moneen otteeseen varoitettu pankkeja jo ennen taantumaa. Kun kotitalouksien ottamat lainat ylittävät niiden saamat tulot, on vaikeuksia aina odotettavissa. Pankit ovat myöntäneet lainaa kotitalouksille, joiden tuloista yli 60 prosenttia, jopa 80 prosenttia, menee lainojen lyhennyksiin. On selvä, että näissä tapauksissa ongelmat kasvavat välittömästi, kun joku kotitaloudesta joutuu työttömäksi tai sairaaksi. Pankkiasiakkaiden velanhoito-ongelmat ovat olleet kasvussa, mutta ne ovat toistaiseksi pysyneet suhteellisen pieninä. Vallitseva matala korkotaso on helpottanut lainojen hoitoa. Kotitalouksilla on yrityksiä enemmän luottoja hoitamatta, mutta arvon alentumistappioita pankit ovat kirjanneet yritysluotoista suhteellisesti enemmän kuin kotitalousluotoista.

Kevennetyn rahapolitiikan ja voimakkaan julkisen tuen avulla korot ovat painuneet alas. Korot eivät kuitenkaan kerro pankkien rahoitustoiminnan tehokkuudesta. Pieni korko voi heijastaa pankkien runsasta likviditeettiä seurauksena rahapolitiikasta, talletusrahoituksen kasvusta ja vähentyneestä antolainauksesta. Rahoitusmarkkinoiden vakautuessa ja kasvun alkaessa tulee vastaan kysymys rahapolitiikan kiristämisen ajoituksesta. Mitkä ovat rahapolitiikan kiristämisen vaikutukset nousevassa taloudessa? Siinäpä kysymys.

Arvoisa puhemies! Finanssivalvonnan toteuttaman stressitestin mukaan pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus kestää taantuman kahtena seuraavana vuonna. Suomen finanssijärjestelmän vakaus ei ole uhattuna, vaikka talouskehitys olisi ennustettua heikompaa vuosina 2010 ja 2011. Pankkien kannattavuus kyllä heikkenee ja liiketappioita tulee, mikä kaventaa vakavaraisuuspuskureita.

Finanssivalvonnan selvityksen mukaan finanssialan yritysten palkitsemisperiaatteet ovat pääosin suositusten mukaisia, eikä johdon palkitseminen kannusta ottamaan pankkien kantokyvyn ylittäviä riskejä. Kansainväliset suositukset ja palkitsemisen sääntely vaativat finanssialan yrityksiä arvioimaan palkitsemiskäytäntöään. Mielestäni tätä on syytä korostaa edelleen, kun keskustellaan uusista pankkien valtiontakauksista.

Millä tavoin pitää suojautua tuleviin pankkikriiseihin olettaen, että ne ovat luonteeltaan aikaisempaa laajempia? Ne eivät välttämättä ole yksittäisten pankkien ongelmia, vaan nekin ovat kansainvälisiä rahoituskriisejä, jotka leviävät kulkutautina kaikkialle. Toinen potentiaalinen kriisin aihe liittyy Kiinaan, jossa maan pankkijärjestelmä irtaantuu vähitellen kommunistisesta valtiojohtoisuudesta kohti aitoa markkinataloutta. Mitä seuraa siitä, kun Kiinan pankit saavat toimia vapaasti maailmanmarkkinoilla? (Ed. Erkki Virtanen: Ei hyvää ainakaan!) Mikä on hallituksen rooli rahoitusmarkkinoiden ulkoisen sääntelyn ja valvonnan sekä rahoituslaitosten sisäisen sääntelyn valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisessä? Onko vaarana se, että ohitamme jälleen tämän kriisin olankohautuksella emmekä ole valmistautuneita seuraavaan kriisiin?

Arvoisa puhemies! Ongelma on iso, koska rahoitusmarkkinat ovat nopealiikkeisiä ja innovatiivisia. Sääntely taas on hidasta ja yleensä jälkikäteen reagointia. Pankkien sääntelyn ja valvonnan kehittämiseen ei voida suhtautua siten, että tarvitaan iso kriisi, ennen kuin poliittiset päättäjät kehittävät toimenpiteet uuden ongelman ratkaisemiseksi.

Puheenvuoroni tarkoituksena oli tuoda ilmi se, että valtiontakauksissa eduskunnan pitäisi päästä keskustelemaan niistä toimintamalleista, joilla tuleva finanssikriisi estetään toteutumasta Suomessa ja kansainvälisesti.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxell käytti jälleen kerran, tekisi mieli sanoa, kokoomuksen edustajaksi varsin ansiokkaan puheenvuoron. On kyllä syytä toivoa, että se, mitä hän ikään kuin periaatteellisena viestinä esitti, todella leviäisi tällaiseksi yleiseksi käytännöksi. Kun minusta näyttää siltä, että nyt koetun tai parhaillaan kokemamme kriisin, joka siis alkoi amerikkalaisena pankkikriisinä, seuraukset ovat olleet niin dramaattisia ja tulevat koettelemaan niin isoa osaa etenkin kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä, että kaikki mahdollinen tulevien kriisien estämiseksi on tehtävä. Hyvä esimerkki on nyt tämä Kiinan pankkijärjestelmä. Jos ja kun pelkästään USA:n velka kiinalaiselle rahoitusjärjestelmälle lankeaa USA:n maksettavaksi, niin jo siitä seuraa sellainen kriisi, että tämä saattaa olla vielä leikkiä sen rinnalla, ja siihenkin olisi hyvä varautua.