Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Välikysymys puuttuu tärkeään asiaan, nimittäin työllisyyden turvaamiseen Suomessa. Asia on tämän hallituksen ykköstavoitteita. Välikysymyksessähän peräänkuulutetaan toimia suomalaisen työn puolustamiseksi sekä harmaan talouden torjumiseksi.

Ensinnäkin hallituksen toiminta pohjaa kokonaisuudessaan siihen, että työllä on menestys Suomessa aina luotu. Tämän päivän Suomessa tekemisemme ja työmme haastetaan maailmalta yhä ankarammin, osaamisemme punnitaan joka ikinen päivä, ja Suomen kaltainen pieni, viennistä elävä maa ei voi pystyttää muureja ympärilleen. Avoimessa maailmassa meidän on oltava valmiita uudistumaan, vahvuuksistamme tietenkin kiinni pitäen. Muuten edessämme ovat katoavat työpaikat ja heikkenevä hyvinvointi.

Toiseksi, hallitus lähtee ilman muuta siitä, että työ, jolla Suomi on rakennettu, on ollut rehellistä työtä. Siihen olemme voineet hyvinvointimme pohjata. Tämän päivän Suomessa tekemisemme ja työmme haastetaan kuitenkin myös sisältä päin. Harmaa talous, siis rikollisuus, uhkaa viedä yhteiskuntamme voimia murentamalla veropohjaamme.

Hallitus ei hyväksy rikollisten maksamatta jäävien laskujen lankeamista rehellisten suomalaisten yrittäjien ja työntekijöiden maksettavaksi. Taistelu harmaata taloutta vastaan on ollut selkeä painopiste tällä vaalikaudella, ja erityisesti se näkyy tämän hallituksen hallitusohjelmassa. Taistelemme harmaata taloutta vastaan, koska puolustamme samalla hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän suomalaiseen työhön ja välikysymyksen ikään kuin ensimmäiseen osaan, niin suomalainen työ pohjaa sivistykseemme ja korkeaan osaamiseemme. Hallitus on vahvistanut koulutusta peruskoulusta yliopistoon. Peruskoulumme ovat edelleen maailman parhaita. Satojen miljoonien sijoitukset yliopistoihin sekä Aalto-yliopiston perustaminen merkitsevät puolestaan jokaiselle suomalaiselle mahdollisuutta maailmanluokan koulutukseen.

Haluamme tukea ihmisten läpi elämän kestävää oppimista ja osaamista. Olemme lisänneet omaan tulevaisuuteen uskoville mahdollisuuksia kouluttautua vielä ammattitaitoisemmiksi oman työnsä ohessa. Opinpolulta aikoinaan sivuun joutuneille tarjoamme aiempaa enemmän ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja. Olemme mahdollistaneet opiskelun ja itsensä kehittämisen työttömyyden aikana ilman etuisuuksien menettämisen pelkoa.

Suomalainen työ ja investoinnit pohjautuvat toimivaan infrastruktuuriin ja kilpailukykyiseen energiaan. Voimakas etelästä pohjoiseen ulottuva liikennerakentaminen on edellytys koko maan kattavalle elinkeinotoiminnalle ja investoinneille. On koko Suomen etu, että tavoitamme runsaat luonnonvaramme. Niiden kestävä käyttö ja hyödyntämisessä käytettävä moderni teknologia tarjoavat vahvan lähtökohdan talouskasvulle ja uusille työpaikoille.

Teollisuutemme käyttää runsaasti energiaa. Kuluvana vuonna tehdyn, Suomen historian ehkä suurimman energia- ja teollisuuspoliittisen ratkaisun myötä ympäri Suomea nousee tuhansia uusinta ja puhtainta teknologiaa hyödyntäviä energialaitoksia. Sen lisäksi turvaamme teollisuuden kohtuuhintaisen energian saannin rakentamalla lisää ydinvoimaa. Energiaratkaisu tuo Suomeen seuraavan 10 vuoden aikana arviolta yli 20 miljardin euron investoinnit. Yksin uusiutuvan energian rakentaminen ja tuottaminen tuovat ympäri Suomea vähintään 10 000 työpaikkaa.

Suomalainen työ pohjaa kannustavaan verotukseen ja yrittäjyyden riittävään rahoitukseen. Verotuksen tulee kannustaa työn tekemiseen ja teettämiseen kaikissa oloissa. Olemme alentaneet työn tekemisen ja teettämisen kustannuksia yhteensä noin 2 miljardilla eurolla. Olemme luottaneet suomalaisiin yrittäjiin. Hallitus on lisännyt kotimaisille pk-yrityksille annettavaa rahoitusta miljardilla eurolla yli 4 miljardiin euroon. Pelkästään ympäristö- ja energiaosaamisen rahoitus on kolminkertaistettu muutamassa vuodessa.

Työmarkkinajärjestöillä on oma vastuunsa uusien työpaikkojen syntymiseen ja investointeihin. Hintakilpailukykymme on viime vuosina heikentynyt keskeisiin kilpailijamaihimme, esimerkiksi Saksaan, nähden, ja tämä osaltaan pienentää mahdollisuuksiamme hyötyä kansainvälisen talouden noususta. Me suomalaiset määritämme itse oman työmme hinnan.

Kiristyvä kansainvälinen kilpailu on vienyt Suomesta yrityksiä ja jopa kokonaisia toimialoja. Lähes poikkeuksetta kansainvälisesti toimivien suomalaisten yritysten henkilöstöstä työskentelee Suomessa hyvin selkeästi suurempi osuus kuin niiden markkinoista. Siellä, missä maailmantalous on osoittautunut suomalaista työtä vahvemmaksi, emme ole kuitenkaan antaneet periksi. Olemme panostaneet uuden tuotannon ja toiminnan luomiseen niin Kemijärvellä, Kajaanissa kuin Kymessäkin.

Arvoisa puhemies! Syksyllä 2008 maailmanlaajuisen rahoituskriisin seurauksena vientivetoinen taloutemme pysähtyi kuin seinään. Laajoilta irtisanomisilta vältyttiin yritysten pitäessä kiinni työntekijöistään. Mistä sitten rakentui suomalaisen työn voitto kansainvälisestä taantumasta? Kannustava yrittäjyyspolitiikka ja yrittäjäpolitiikka olivat osaltaan auttaneet yrityksiä aiempaa vahvempiin taseisiin. Kassavajeita voitiin paikata yritysrahoituksella ja suhdannelainoilla. Tässä hallitus tuli vastaan sinne, minne yksityinen raha ei kantanut.

Elvytystoimet olivat maailmankin mittakaavassa merkittävät. Suhdanneherkän rakentamisen lisäksi nyt viimeksi on sovittu tuista varustamoille ja telakoille. Kotimarkkinamme saivat satojen miljoonien oikea-aikaisen piristysruiskeen, kun toteutimme valtaosan veronkevennyksistä korkeasuhdanteen sijaan nimenomaan keskellä syvintä lamaa.

Tärkein työpaikkoja säilyttänyt tekijä oli kuitenkin suomalaisten yrittäjien luottamus tulevaisuuteen ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Tilauskirjat eivät työntekijöistä kiinnipitämisen puolesta puhuneet, mutta nyt voimme todeta työttömyyden nousseen korkeimmillaan hetkellisesti noin 250 000 henkeen. Paljon pahempaa, kuten hyvin muistamme, kuitenkin ennustettiin. Tässäkin tietenkin jokainen työtä vailla oleva on liikaa, ja meidän kaikkien on toimittava työttömyyden vähentämiseksi.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen työn tulee olla rehellistä. Harmaa talous — oikeammin pitäisi puhua suoraan talousrikollisuudesta — on tämän päivän suomalaisen yhteiskunnan pahimpia sairauksia. Se vie yhteiskuntamme voimat ja uhkaa jatkuvasti yltyä, jos sitä ei nujerreta. Poliisia ja muita viranomaisia työllistävät eniten rakennusalan kuittikauppa ja pimeä työvoima. Myös majoitus- ja ravitsemusalan harmaan talouden määrät ovat kääntyneet nousuun. Myös järjestäytyneen rikollisuuden kytkennät ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana.

Hallitus taistelee harmaata taloutta vastaan aiempaa toimivaltaisemmalla ja paremmin resursoidulla virkakoneistolla. Käsittelyprosesseja rikollisten vastuuseen saattamiseksi tehostetaan ja nopeutetaan. Yritystoiminnan läpinäkyvyyttä lisätään ja nykyisin salassa pidettäviä viranomaistietoja avataan julkisiksi.

Käynnissä oleva viides talousrikostorjuntaohjelma sisältää yhteensä 18 eri hanketta, joista kaikki toimet ovat joko toteutettuja tai toteutumassa. Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus tulee voimaan vuoden 2011 huhtikuun alusta. Tarkoituksena on varmistaa arvonlisäveron kerääminen vastuuttamalla pääurakoitsija koko verosta. Hallitus lisää rakennusalan urakanantajien ilmoitusvelvollisuutta urakoitsijatietoihin ja työmaakohteiden työntekijätietoihin. Ulkomaisen työvoiman verovalvonnan tehostamiseksi selvitetään, millä edellytyksillä kaikilta rakennustyömaalla työskenteleviltä voidaan vaatia suomalaisen henkilötunnuksen hankkimista ja tunnuksen alkuosan merkitsemistä rakennustyömaalla pakolliseen tunnistekorttiin. Näyttää myös siltä, ettei rakennusalan neljännesvuosi-ilmoitusten säätämiselle toimialalla pakollisiksi ole mitään esteitä.

Monet harmaan talouden torjunnan toimet menevät varsin syvälle rakenteisiin. Niistä koituu siten haittaa myös rehellisesti toimiville yrityksille. Osaa toimia on siksi syytä valmistella hyvässä yhteistyössä huolellisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kolmikantainen työryhmä selvittää parhaillaan mahdollisuuksia tehostaa tilaajavastuulain tavoitteiden toteutumista ja arvioida lain uudistamistarpeet. Työryhmä myös selvittää ulkomaisten yritysten ja ulkomaisten työntekijöiden vero- ja maksuvastuun tehostamista. Näitä esityksiä odotamme maaliskuun loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Veroparatiisien suitsimisessa olemme edistyneet merkittävästi, ja näyttää vihdoin siltä, että pimeiden kansainvälisten rahavirtojen kulkua voidaan merkittävästi vaikeuttaa. Veroviranomaisten tietojen saantia henkilöiden sijoituksista ja tuloista eri maissa edistetään tietojenvaihtosopimuksilla, ja tällä vaalikaudella sopimuksia on tehty kymmenittäin. Kokonaisuudessaan sopimuksia on allekirjoitettu yhteensä 27, ja neuvottelut ovat vireillä muun muassa Bahrainin, Costa Rican, Guatemalan, Liechtensteinin, Mauritiuksen, Panaman ja Seychellien kanssa. Näiden lisäksi Suomella on voimassa oleva tuloverosopimus 71 eri valtion kanssa. Lisäksi Suomessa Verohallinto on saamassa oikeuden suorittaa niin sanottuja vertailutietotarkastuksia myös luottolaitoksissa. Muutos tehostaa erityisesti kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovalvontaa.

Harmaan talouden torjunnan resursseja on lisätty vahvasti. Vuoden 2011 talousarviossa vahvistettiin syyttäjälaitoksen, tuomioistuimen ja ulosoton resursseja niin, että ne voivat paremmin panostaa talousrikosasioiden käsittelyyn. Lisäys on kaikkiaan kymmeniä henkilöitä tuomareista syyttäjiin. Konkurssiasiamiehen resursseja lisätään huomattavasti, painopisteenä erityistarkastusten tekeminen. Poliisin resursseja talousrikosten torjuntaan lisätään 2 miljoonalla. Verohallinnon resursseja lisätään lähes 4 miljoonalla. Lisäksi eduskuntahan parhaillaan käsittelee harmaan talouden selvitysyksikön perustamista. Yksikkö edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Lisäksi yksikkö laatii selvityksiä yhteisöistä ja muista yrityksistä muille viranomaisille laissa säädettyihin tarkoituksiin. Meidän on tunnettava vihollisemme.

Vaikka talousrikollisten tuomitseminen ja rikoksella saatujen eurojen takaisinperintä tulevat yhteiskunnalle varsin kalliiksi, on syyllisten vapaana oleminen yhteiskunnalle kuitenkin vieläkin kalliimpaa. Hallitus on valmis kääntämään monet kivet rikollisten ja rikollisesti hankittujen eurojen löytämiseksi.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjunnasta vallitsee yhteiskunnassamme laaja yksimielisyys. Harmaan talouden vastainen taistelu on myös yksi hallitukseni kärkipainotuksista, ja kiitos myös oppositiolle hyvän asian edistämisestä. Mutta sitä vastoin olen kyllä huomannut välikysymyksen esittäneiltä puolueilta paikoin rajujakin puheenvuoroja työllistämistä edistäviä toimia vastaan. Oppositiosta on kritisoitu työn tekemisen ja työllistämisen verotuksen keventämistä. Metsäteollisuuden ahdinkoa oltiin syventämässä vastustamalla puunmyynnin verotuksen väliaikaista huojennusta tilanteessa, jossa puun tuonnilta sulkeutuivat ovet, mutta silloin ei kyllä kyselty sitä, mitä mieltä Kymenlaakson ahdinkoon ajetut paperimiehet ja -naiset olivat asiasta. Uusina avauksina olen huomioinut suomalaisen yrittäjyyden rokottamisen 500 miljoonalla, tällaisilla lisäveroilla. Energiaa puolestaan verotettaisiin 400 miljoonalla eurolla hallitusta enemmän, ja on esitetty vakausmaksun nimellä lisäkustannuksia jo muutoinkin vaikeuksissa oleville yrityksille.

Otan esille vielä yhden SDP:n vaatimuksen, joka meni valitettavasti läpi. Viron liittyessä vappuna 2004 Euroopan unioniin rajoitettiin työvoiman vapaata liikkuvuutta kahden vuoden siirtymäajalla. SDP:n vaatimuksesta suomalaiset yritykset opetettiin vaikeasti valvottavan virolaisen vuokratyön käyttämiseen, (Ed. Gustafsson: Ihanko totta?) ja tämä oli lähihistorian suurimpia karhunpalveluksia yhteisille työmarkkinoille. Oppositiossa tuntuu olevan käynnissä kasvuntappotalkoot. (Ed. Gustafsson: Hävytön puheenvuoro, todella hävytön!)

Arvoisa puhemies! Hitaan kasvun katkaisemiseksi hallitus on rakentanut kunnianhimoista kasvuohjelmaa tiiviissä yhteistyössä koko suomalaisen yhteiskunnan kanssa — niin palkansaajien kuin työnantajien. Uskon, että tämä työ luo pohjaa työteliäälle ja toimeliaalle Suomelle (Hälinää — Puhemies koputtaa) vuosikymmenen eteenpäin.

Haluan muistuttaa vielä yhdestä kenties vahvimmista suomalaisten vahvuuksista. Olemme työtä pelkäämätön kansa, joka on valmis huolehtimaan myös niistä, jotka eivät siihen itse kykene. Suomen todellinen vahvuus syntyy mahdollisuuksien tasa-arvosta ja eheästä kansakunnasta. Hallitukselle tämä tarkoittaa sitä, että pidämme hyvän huolen myös kaikkein heikoimmista. Muutoin tulevaisuudelta ei ole lupa odottaa kuin työtä, työtä ja työtä, mutta tämän työn tulee olla rehellistä.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmiston viesti välikysymyksessä on tiivistetysti: työtä Suomeen! Suomessa tehtävän työn puolustamisessa on kaksi erityisen suurta asiaa. Ensimmäinen on rehellisiä yrityksiä ja niiden työntekijöitä vahingoittava sovittujen työehtojen sivuuttaminen ja verojen ja maksujen kiertäminen: harmaa tai pikemminkin rikollinen talous. Toinen alleviivattava asia on se, että suuret suomalaiset yhtiöt eivät investoi Suomeen vaan vievät kiihtyvää tahtia työpaikkoja pois Suomesta.

Arvoisa puhemies! Harmaasta taloudesta kärsivät suomalaiset työntekijät, jotka menettävät työpaikkansa epärehellisten yritysten palkatessa työntekijöitä alle kaikkien työehtosopimusten. Harmaasta taloudesta kärsivät ulkomaalaiset työntekijät, joille maksetaan surkean alhaisia palkkoja, teetetään ylipitkiä päiviä ja työsuojelu on olematonta. Harmaasta taloudesta kärsivät rehelliset yrittäjät, jotka eivät pärjää markkinoilla, kun vilunkiyrittäjät jättävät maksamatta palkat ja verot. Ja harmaasta taloudesta kärsimme ennen muuta me kaikki veronmaksajat, kun valtiolta jää saamatta varovaisenkin arvion mukaan vuosittain 5 miljardin euron verotulot.

Harmaasta taloudesta kärsii erityisesti rakennusala, mutta se on entistä voimakkaammin leviämässä myös palvelualoille, teknologiateollisuuteen ja kilpailutusten sekä ulkoistamisten myötä myös julkiselle sektorille. Palvelualoilla harmaa talous on valtavan suuri ongelma. Tälle työntekijöiden, yrittäjien ja valtion vedätykselle on laitettava stoppi. Eduskunnan pitää ottaa käyttöön kaikki keinot, joilla estetään halpatyövoiman markkinoiden syntyminen Suomeen. Jokaisella suomalaisella ja ulkomaalaisella työntekijällä pitää olla oikeus tulla toimeen työllä.

Arvoisa puhemies! Hallitukselle pitää antaa kiitosta siitä, että se on pitkän jahkaamisen jälkeen ottanut käyttöön käännetyn arvonlisäveron. Tosin tämä vaati vasemmisto-opposition pitkäjänteistä painostustyötä. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen oli hyvin vastahakoinen käännetylle arvonlisäverolle, mutta lopulta opposition luoma poliittinen paine kävi niin kovaksi, että lakimuutos oli pakko toteuttaa. Myös verottajan vertailutietojen tarkastusoikeus ja harmaan talouden selvitysyksikön perustaminen ovat hyviä asioita taistelussa harmaata taloutta vastaan. (Ed. Zyskowicz: Tällaisia eivät aiemmat hallitukset ole saaneet aikaan!) Mutta kuten koko opposition allekirjoittamassa välikysymyksessä ja sen perusteluissa todetaan ja kuten muun muassa harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen on selvästi ja selkeästi sanonut, nämä toimenpiteet eivät missään tapauksessa riitä.

Ulkomaille rekisteröityjen yritysten saama kilpailuetu Suomessa on kohtuuton. Yritys ja sen työntekijät tulevat verovelvollisiksi Suomeen toimittuaan maassa 6—12 kuukautta. Tällä hetkellä verottajan on miltei mahdoton selvittää, kuinka kauan yritys on toiminut Suomessa. Vilunkiyritykset eivät siis maksa veroja Suomeen eivätkä myöskään kotimaahansa. Rakennuksilla työttömyys uhkaa jälleen paisua ja samaan aikaan ulkomailla rekisteröidyt yhtiöt tuovat muualta työntekijöitä ja vievät urakat suomalaisilta yrityksiltä. Alipalkkojen maksaminen riistää sekä suomalaista että ulkomaalaista työntekijää. Samaa kehitystä on nähtävissä muun muassa telakoilla.

Lainsäädäntöä on muutettava niin, että ilman kiinteää toimipaikkaa toimivaa yritystä voidaan valvoa tehokkaasti ja voidaan saattaa vastuuseen sellaiset yritykset, jotka räikeästi rikkovat velvoitteitaan. Nykytilanteessa työehtoja valvovien ammattiliittojen toimintamahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, jos niiden pitää omin varoin kääntää satoja sivuja asiakirjoja yhtiön kielelle, ja käytännössä liiton on mahdoton ajaa asiaa yrityksen kotimaan oikeudessa. Tarvitaan koko Euroopan kattava yksinkertainen järjestelmä puuttua väärinkäytöksiin, ja sen lisäksi tarvitaan Suomen viranomaisten voimakasta tukea.

Arvoisa puhemies! Väärinkäytöksiin voidaan puuttua huomattavasti tiukemmin, jos ulkomainen työnantaja ja sen Suomessa oleva edustaja yhdessä suomalaisen työn teettäjän kanssa säädetään yhteisvastuulliseksi Suomessa maksetuista palkoista ja niihin liittyvistä veroista. Tilaajavastuulakia on muutettava niin, että tilaajan vastuu ulottuu koko ketjuun laajentamalla se koskemaan työehtosopimusten tosiasiallista noudattamista sekä korottamalla tuntuvasti laiminlyöntimaksuja. Vasemmisto on jättänyt tilaajavastuulain tiukentamisesta lakiesityksen.

Yksi suurista ongelmista harmaan talouden saralla on valvonta. Valtion tuottavuusohjelma vähentää väkeä, kun työsuojelun alueella tarvittaisiin lisää väkeä valvomaan työoloja ja työehtoja. Vielä ehditään korjata ensi vuoden talousarviota niin, että työsuojeluun otetaan lisää väkeä.

Lisäksi harmaa talous ei ole tutkijoiden mukaan vain taloudellinen ongelma. Veromenetyksillä on negatiivinen vaikutus muun muassa yritysten väliseen kilpailuasetelmaan, veronmaksumoraaliin sekä palkansaajaryhmien välisiin suhteisiin.

Pääministeri Mari Kiviniemen kauniit puheet siitä, että olemme välikysymyksellä puuttuneet tärkeään asiaan, eivät riitä. Nyt vaaditaan hallitukselta pikaisia konkreettisia lakiesityksiä, joilla saadaan harmaa, rikollinen talous kuriin.

Arvoisa puhemies! Suomessa tehtävää työtä on suojeltava suurimpien yritysten epäisänmaalliselta toiminnalta, joka vie työpaikkoja maasta ulos. Suomalaisten yritysten ulkomailla olevien tytäryritysten toiminta on liikevaihdon perusteella lähes nelinkertaistunut vuodesta 1998 vuoteen 2008. Samalla aikavälillä suomalaisten osakeyhtiöiden maksamat osingot ovat kolminkertaistuneet. Seitsemän suurinta yritystä on vähentänyt tällä aikavälillä noin 20 000 työpaikkaa Suomesta.

Vastauksessaan välikysymykseen pääministeri Kiviniemi toistelee oikeistolaista retoriikkaa siitä, että meiltä katoavat työpaikat ja hyvinvointi, jos yritysten verotusta ei entisestään kevennetä. Tilastot, pääministeri Kiviniemi, osoittavat koruttomasti, että yritykset eivät kanna yhteiskuntavastuutaan vaan haluavat pumpata valtavat voitot omistajilleen välittämättä suomalaisesta työstä ja hyvinvoinnista. Pääministeri Kiviniemeltä ja valtiovarainministeri Kataiselta on ilmeisesti jäänyt kokonaan tutustumatta siihen, miten osingot ja investoinnit ovat kehittyneet. Minulla on tässä Tilastokeskuksen ja Suomen pankin tilastoja, jotka kertovat korutonta totuutta siitä. Annan ne nyt pääministeri Kiviniemelle. Hän voi tutustua siihen, mikä on todellisuus suomalaisessa yrityselämässä.

Arvoisa puhemies! Suomalaiset suuret yritykset ovat siis miljardimitassa investoineet ulkomaille ja maksaneet voittonsa osakkailleen osinkoina, kun taas Suomeen on investoitu olemattoman vähän ja toimintaa täällä on supistettu. Vuosien mittaan muun muassa puunjalostusteollisuus ja teknologiateollisuus ovat vieneet tuhansia työpaikkoja ulkomaille. Kerättyään isot voitot Suomessa tehdyn työn avulla suuret yhtiöt siis vievät työtä Suomesta ulos.

Niille paikkakunnille, joissa tuotantolinja lopetetaan tai peräti koko laitos suljetaan, muutos on kova isku. Se vie pohjan perheiden taloudelta ja saattaa kunnat ahdinkoon. Lakkautettavaa tuotantoa ei korvata Suomessa uudella. Puunjalostusteollisuus on supistanut tuotantoaan Suomessa merkittävästi, eikä se ole pyrkinyt tuomaan tilalle korvaavaa tuotantoa. Ilmiselvästi olisi tarvittu hallituksen aktiivisuutta, jotta tuotantolinjoja sulkevat yhtiöt olisi saatu investoimaan korvaavaan biopohjaiseen tuotantoon. Nythän korvaava tuotanto jää usein muualta houkuteltujen yritysten varaan.

Jos suurilla yrityksillä ei ole moraalia eikä vastuuta työntekijöistä, on valtion pantava ne vastuuseen. Suhdanteista aiheutuvia ongelmia on pyrittävä hoitamaan muilla keinoin kuin lomautuksilla. Työntekijöiden irtisanomissuojaa on parannettava. Suomessa on eurooppalaisittain halpaa ja helppoa irtisanoa työntekijöitä.

Pysyvien työsuhteiden muuttaminen vuokra- ja pätkätöiksi on estettävä. Osa-aikatyöntekijöille on tarjottava mahdollisuus kokopäiväiseen työhön. Vuokratyöläisten takuupalkasta on säädettävä lailla. Pätkätyöntekijöille on turvattava kunnollisen pituiset lomat lomapankilla.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on edelleen korkealla tasolla, eikä näköpiirissä ole sen nopeaa alenemista. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa ja jopa puolet pitkäaikaistyöttömistä ajautuu pysyvästi työttömiksi, jos ongelmaan ei puututa nyt. Monille näistä ihmisistä pitkäaikaistyöttömyys merkitsee elinikäistä niukkuutta ja riittämätöntä toimeentuloa. Viime laman virheitä ei saa toistaa. Silloin ei puututtu nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen tiukasti.

Suomessa elää suuri joukko viime laman aikana työttömiksi jääneitä ihmisiä surkean alhaisella työmarkkinatuella. Työmarkkinatuki pitää nostaa 750 euroon, ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta pitää luopua. Vihreiden pääideologin Osmo Soininvaaran puheet siitä, että työttömät tulevat liian hyvin toimeen pulloja keräämällä, ovat suoranaista työttömien pilkkaamista.

Konkreettisilla toimilla voimme varmistaa sen, ettei nyt työttömäksi jääneillä ole edessä samaa vuosia tai vuosikymmeniä kestävää osattomuutta, joka on monen viime laman uhrin kohtalona. Meidän esityksiämme pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi ovat sen hoitamiseen kohdennettu raha ja uusien toimenpiteiden tarjoaminen. Työllisyysmäärärahoja leikattiin ensi vuoden budjetissa 60 miljoonalla eurolla. Nyt lisätalousarviolla sitä yritetään paikata. Nämä 60 miljoonaa euroa on palautettava ensi vuoden budjettiin.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyyden nujertaminen ei ole työllisyys- ja työvoimapolitiikkamme keskiössä. Käytännössä kannustaminen on tarkoittanut sitä, että työttömyyden pitkästä päästä toimenpiteitä on siirretty työttömyyden lyhyeen päähän, alle kolme kuukautta kestävään työttömyyden hoitoon. Vuonna 2008 enää alle 10 prosenttia kaikista työhallinnon toimista, kuten tukityöllistämisestä ja työvoimapoliittisesta koulutuksesta, meni pitkäaikaistyöttömille. Vain 10 prosenttia. Tämän politiikan seurauksena pitkäaikaistyöttömät ajautuvat nykyään valtaosin työvoiman ulkopuolelle. He syrjäytyvät köyhyyteen. Tämä kaikki on vastoin maan virallista tavoitetta: työssä ja työvoimassa pysymistä.

Mitä siis pitäisi tehdä? Kysymys ei ole ainoastaan rahasta, kysymys on myös marssijärjestyksestä, siitä, miten työttömyysmäärärahoja käytetään. Tavoitteeksi on asetettava syvenevä palvelu, se, että työttömyyden pitkittyessä siirrytään työttömän tilanteen mukaan räätälöityihin toimiin. Ne varmasti maksavat hieman enemmän massatoimiin verrattuna, mutta ne myös palvelevat paremmin ja tulevat pitkässä juoksussa yhteiskunnalle huomattavasti edullisemmaksi. Aktiivisen työvoimapolitiikan idea on tukea ensisijaisesti niitä, jotka sitä tukea eniten tarvitsevat, eli pitkäaikaistyöttömiä.

Tilastojen mukaan meillä on nyt noin 60 000 yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä ollutta. Kun mukaan lasketaan toistuvaistyöttömät, jotka viimeisen puolentoista vuoden aikana ovat olleet yhteensä yli vuoden työttöminä, luku nousee noin 150 000:een. Molemmat luvut ovat kasvussa eivätkä varmasti käänny alaspäin ilman työvoimapolitiikan marssijärjestyksen muutosta. Vasemmisto vaatii pitkäaikaistyöttömyyden nujertamista. Nyt odotetaan toimia myös työministeri Anni Sinnemäeltä.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoilta on viime päivinä kuulunut jälleen surullisia uutisia, erityisesti valtionyhtiöistä ja niihin yhteydessä olevista yrityksistä. Finnairin lentoemännät ja stuertit ovat jättäneet lakkovaroituksen työnantajan esitettyä mittavia heikennyksiä heidän työehtoihinsa ja vapaapäiviinsä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi irtisanoo 50 työntekijäänsä yt-neuvottelujen päätteeksi. Ylen ulkoistama tv- ja radioverkon ylläpitäjä, Digita, aikoo irtisanoa 60 vakituista toimihenkilöään. Tarkoituksena on korvata pysyvät työpaikat pätkä- ja vuokratyösuhteilla. Sama tapahtui lentokentällä, kun Finnairin tytäryhtiö Northport myytiin vuokratyöyritys Baronalle. Pysyvistä työsuhteista tehtiin vuokratyösuhteita.

Vasemmiston selvä kanta on se, että pysyvät työt pitää hoitaa pysyvillä työsuhteilla. Emme hyväksy yrittäjäriskin siirtämistä työntekijöille vuokratyön käyttönä. Miten suomalaiset työntekijät voivat luottaa työpaikkojensa pysyvyyteen ja sitoutua työhönsä yksityisissä yrityksissä, jos valtiotyönantajakin hoitaa tonttinsa näin huonosti? Millaisen esimerkin työnantajan toiminnasta valtio antaa yksityisille yrityksille irtisanoessaan kymmeniä työntekijöitä tai ulkoistaessaan toimintojaan tuottavuussyistä?

Arvoisa puhemies! Ehdotan näillä perusteilla perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi seuraavaa:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskunta toteaa, että hallitus ei ole toiminut eikä aio toimia riittävän tarmokkaasti suomalaisen työn puolustamiseksi ja julkista taloutta heikentävän, reilusti toimiville yrityksille ja niiden työntekijöille vahingollisen harmaan talouden ja palkkasyrjinnän torjumiseksi ja että hallitus ei siksi nauti eduskunnan luottamusta,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Esko Ahonen /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää oppositiota. Nostitte esille tärkeän asian: Rehellinen suomalainen työ on turvattava. Suurin osa suomalaisista yrityksistä ja ihmisistä hoitaa asiansa viimeisen päälle. Osa on kuitenkin eksynyt harmaan talouden vyöhykkeelle.

Harmaa talous on kuin syöpä, syöpä, joka levitessään kuihduttaa yhteiskunnan elinvoiman. Siksi sen leviäminen pitää estää. Väitän, että harmaa talous on tällä hetkellä levinnyt niin laajalle, että lähes jokainen suomalainen on siihen jollakin tavalla törmännyt, joko tietäen tai tietämättään. Voi olla mahdollista, että remonttimies tarjoaa urakkaa kymppitonnilla ilman kuittia; kuitin kanssa hinta on 12 000. Tai viilataan remonttilaskua niin, että tarvikkeiden hintaa muutetaan työksi ja vähennetään enemmän kuin kotitalousvähennyksessä. Monella työmaalla on työntekijöitä, joiden palkoista ja maksuista ei ole kenelläkään mitään selvyyttä.

Monet yrittäjät ovat sanoneet, että urakkakilpailuissa tehdään nykyään tarjouksia, jotka lakisääteisten palkkojen ja maksujen jälkeen tuottaisivat urakoitsijalle tappiota. Sellaiselle tarjoukselle ei rehellinen yrittäjä pärjää.

Harmaa talous on talousrikollisuuden yksi muoto, joka kuristaa yhteiskuntaa monella tavalla. Se vähentää rehellisen työn määrää ja kannattavuutta. Kun rehellisesti toimiva firma joutuu panemaan väkeä pihalle, ei siitä kuulkaa kukaan hyödy. Harmaa talous johtaa itseään ruokkivaan kierteeseen. Kun rehellinen ei pärjää, kasvaa kiusaus käyttää epärehellisiä keinoja.

Toiseksi harmaa talous vie niitä verotuloja, joille olisi huutava tarve yhteiskunnan kipukohtien korjaamisessa: kouluissa, terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhusten hoitokodeissa ja vaikka pienten yritysten kasvun tukemisessa. Eri selvitysten mukaan verotulojen menetykset ovat miljardien eurojen luokkaa, siis satoja euroja vuodessa jokaista suomalaista kohden. Tälle rahalle olisi paljon käyttöä palveluidemme korjaamisessa. (Vasemmalta: Mitä hallitus tekee?)

Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että keskustelua harmaasta taloudesta käydään nyt joka puolella yhteiskuntaa. Ongelma on yhteinen ja meidän on etsittävä yhdessä ratkaisuja sen torjumiseksi. Korostan: meidän on yhdessä etsittävä ratkaisuja sen torjumiseksi.

Mari Kiviniemen hallitus on ottanut yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen taistella harmaata taloutta vastaan. Tulokset ovat hyviä. Jopa harmaan talouden tutkijat ovat kiitelleet sitä, että tämä hallitus on toteuttanut useita jo toistakymmentä vuotta vireillä olleita hankkeita.

Harmaa talous on yleensä rikollisuutta. Siksi hallitus on lisännyt jo ensi vuodelle varoja talousrikollisuuden torjuntaan ja rikollisten saattamiseen vastuuseen. Poliisi ja syyttäjät ovat saaneet lisää rahaa tutkia ja syyttää. Oikeuslaitokseen saadaan 12 talousrikoksiin erikoistuvaa tuomaria tuomitsemaan rikollisia. Verohallintoon perustetaan erityinen harmaan talouden selvitysyksikkö. Verottajalle annetaan lisää mahdollisuuksia saada tietoa, jota tutkinnassa tarvitaan. Esimerkiksi jatkossa verottaja voi hankkia tutkittavien yritysten tilitietoja ja vertailla eri laitoksista saatuja tietoja keskenään.

Ennen kaikkea hallitus on päättänyt käännetyn arvonlisäveron käyttöönotosta ensi huhtikuun alusta. Tämä 12 vuotta kaivattu muutos saadaan vihdoin aikaan. Se osoittaa, kuinka vakavasti hallitus on tarttunut harmaan talouden torjuntaan. Lisäksi hallituksen alaisuudessa ministeriöissä on käynnissä useita kymmeniä toimenpiteitä, joilla etsitään keinoja harmaan talouden suitsimiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on valmis ennakkoluulottomasti tarttumaan kaikkiin käyttökelpoisiin toimiin harmaan talouden torjumiseksi. Kuitenkin pitää muistaa, että rehellisten yrittäjien ja kansalaisten byrokratiaa ei saa kohtuuttomasti lisätä. Harmaata taloutta on torjuttava niin, että rehelliset eivät joudu kärsimään.

Viime kädessä harmaa talous on moraalinen kysymys meille kaikille. Osa harmaasta taloudesta on tavallisten ihmisten teettämää kuutamourakointia tai veronkiertoa. Tässä pitää jokaisen panna käsi sydämelle ja kantaa vastuuta ja tietysti kysyä itseltään: Pyrinkö vain maksimoimaan oman hyötyni vai hoidanko maksut kuntoon? Jokainen euro, jonka verottaja menettää, on pois tärkeistä yhteiskunnan palveluista, päivähoidosta ja sairaaloista.

Suomalaisen työn turvaaminen lähtee meistä suomalaisista itsestämme. Mikään valvonta ei riitä, jos ihmiset eivät halua noudattaa velvollisuuksiaan. Lainsäätäjän tehtävä on laatia reilut pelisäännöt, jotka koskettavat samalla lailla kaikkia ihmisiä köyhimmästä rikkaimpaan.

Arvoisa herra puhemies! Viime kädessä suomalainen työ turvataan pitämällä huolta suomalaisista rehellisistä, asiansa hoitavista yrityksistä, jotka kantavat yhteiskuntavastuunsa kaikissa olosuhteissa. Suomalaisten yritysten, työpaikkojen ja suomalaisen työn on jatkossakin pärjättävä. Siitä keskustan eduskuntaryhmä haluaa pitää huolta.

Petri Pihlajaniemi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeinen tavoite on puolustaa suomalaista työtä ja siitä syntyvää hyvinvointia. Tiedän asian olevan myös muiden hallituspuolueiden sydämellä, ja on ilo nähdä nyt, että myös oppositio jakaa tämän huolen.

Työttömiä Suomessa on edelleen paljon. Tähän on suhtauduttava vakavasti; työttömyys on aina raskas henkilökohtainen kokemus työttömälle. Maailmanlaajuiseen taloustilanteeseen nähden olemme kuitenkin selvinneet kohtuullisesti. Työttömyys on nyt samalla tasolla kuin talouden kasvuvuonna 2006. Paljon pahemminkin voisi olla, ellei hallitus olisi tehnyt päättäväisiä toimenpiteitä.

Nuorisotyöttömyyden torjuminen on keskeinen tavoite. Työttömyyden torjunnassa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen paikkoja on lisätty yli 11 000:lla, työnhakua ja työllistymistä on helpotettu palkkatukeen perustuvalla Sanssi-kortilla, oppisopimuspaikkojen määrää on kasvatettu ja työttömän omaehtoinen opiskelu on tehty mahdolliseksi.

Kasvava pitkäaikaistyöttömyys on nyt vakava huoli. Nopeita toimia vaaditaan, mutta on myös todettava, että pitkäaikaistyöttömyyden kovan ytimen purkuun ei ole lyhyttä tietä. Täydentävässä talousarviossa kohdennettiin merkittävästi lisäeuroja vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Pitkäaikaistyöttömyyden purku vaatii usein työttömien kuntouttamista, toimivaa terveydenhuoltoa ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuja. Kokonaisvaltainen tuki on ainoa keino saavuttaa keskeisiä tuloksia ja se vaatii pitkäjänteistä työtä, johon kokoomus on sitoutunut.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten yritysten ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ovat ydinkysymyksiä, kun puhutaan suomalaisen työn puolustamisesta. Keskellä pahinta taantumaa suomalaisen työn pelastustöihin lähdettiin juuri näistä näkökulmista keventämällä muun muassa työn teettämisen kustannuksia, poistamalla kelamaksu ja aikaistamalla investointeja ja hankintoja.

Yritysten toimintaympäristöä parantavalla tiellä jatketaan. Koska rakennemuutos jatkuu, on huolehdittava siitä, että uusia työllistäviä yrityksiä ja teollisuutta syntyy. Meidän on vaikea kilpailla kustannuksilla, mutta voimme kilpailla osaamisella, laadulla ja uusilla ideoilla.

Yrittäjille on suotava mahdollisuus riskien ottamiseen ja epäonnistumiseen. Kovien kokemusten kautta hankittu osaaminen pitäisi saada koko yhteiskuntaa hyödyttävään käyttöön. Konkurssin tehnyt yrittäjä ei ole rikollinen — hän voi olla työllistävän yrityksen tuleva omistaja, jos yhteiskunta sen sallii. Menestymistäkään ei toisaalta pitäisi katsella karsaasti. Vain menestyvällä yritystoiminnalla luodaan työpaikkoja ja pidetään kaikkien suomalaisten hyvinvointia yllä.

Arvoisa puhemies! Kaikki tietävät, miten harmaa talous vaikuttaa rehellisiin yrityksiin. Kilpailu on äärettömän kovaa, etenkin täällä Pääkaupunkiseudulla. Verot ja velvoitteet hoitava ja sääntöjä noudattava yritys on altavastaajan asemassa kiristyvässä hintakilpailussa. Rehellistä yrittäjää ja hänen mahdollisuuttaan toimia on tuettava. Vastuullisen yritystoiminnan pitäisi olla kilpailuetu eikä taakka.

Tähän ongelmaan ei löydy ratkaisua siitä, että rehellisille yrityksille säädetään lisää velvoitteita ja luodaan uutta byrokratiaa. Se lisää entisestään sääntöjä noudattavien yritysten kustannuksia ja parantaa rikollisten yritysten kannattavuutta. Kiusaus käyttää halvempaa ulkomaista työvoimaa ja jättää työnantajalle kuuluvat velvoitteet suorittamatta on suuri, jos se tarkoittaa voitettuja kilpailutuksia ja suurempia tuloja.

Ratkaisut löytyvät viranomaisten välisestä yhteistyöstä, valvonnan tehostamisesta ja seuraamusten tehokkuudesta. Hallituksen panostus viranomaisten yhteistyön lisäämiseen on oikea, samoin ensi vuodelle budjetoidut lisäykset, poliisille 2 miljoonaa euroa ja oikeusministeriön hallinnonalalle 4 miljoonaa euroa.

Lisäykset tukevat toisiaan. Esitutkintayhteistyöhön panostetaan enemmän ja tuomioistuinten ruuhkia puretaan. Poliisi voi lisätä tutkittavien juttujen määrää jopa 30 prosentilla, palkata talousrikostutkijoita ja nopeuttaa talousrikosten selvittämistä sekä tehostaa liiketoimintakiellon valvontaa, ulkomaille kätketyn rikoshyödyn jäljittämistä ja rikosperusteisen tilintarkastuksen suorittamista.

Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön ensi huhtikuun alusta. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on sekä harmaan talouden selvityskeskuksen perustaminen Verohallinnon yhteyteen että veroviranomaisille annettava oikeus vertailutietotarkastuksen tekemiseen luottolaitoksissa. Kun tähän lisää määrärahat rikoshyödyn takaisin saamisen tehostamiseksi ja panostukset ulosoton erikoisperintään, voidaan todeta, että hallitus on tehnyt erinomaista työtä harmaan talouden torjunnassa ja ennaltaehkäisyssä. (Ed. Zyskowicz: Enemmän kuin mitkään muut hallitukset!) Työtä on kuitenkin jatkettava.

Harmaan talouden torjuntatalkoissa on annettava erityistä kiitosta palkansaajaliikkeelle. Ay-liikkeen vaikutus on ollut myönteistä ja rakentavaa. Aktiivisten palkansaajajärjestöjen avulla saamme ajankohtaista tietoa harmaan talouden uusista muodoista ja ehdotuksia ilmiön torjumiseksi.

Arvoisa puhemies! Harvoin välikysymyksiä tehdään aiheesta, jossa hallituksen ja opposition rintama on näin vahva. Suomalaisen työn puolustaminen on epäilemättä jokaisen tässä salissa istuvan sydämellä. Uskon, että yhdessä keinoja etsimällä ja toteuttamalla löydämme kyllä parhaat tavat puolustaa suomalaista työtä ja pitää huolta yritystemme ja teollisuutemme kilpailukyvystä sekä torjua harmaata taloutta.

Niin kauan kuin harmaalle työlle löytyy ostajia, ongelma pysyy, ja niin kauan on sitä vastaan taisteltava. Suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolustaminen on tärkeää, koska vain työllä syntyy hyvinvointia.

Kari Rajamäki /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous ja kahdet työmarkkinat ovat maassamme täyttä todellisuutta. Ne ovat varastamista meiltä kaikilta. Siitä kärsivät tavallisten veronmaksajien lisäksi yrittäjien enemmistö eli rehelliset yrittäjät.

Laiton ulkomainen työvoima, harmaa talous ja talousrikollisuus vääristävät kilpailua ja tulonjakoa, aiheuttavat työttömyyttä sekä heikentävät taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Ne ovat uhka myös yksittäisen työntekijän oikeusturvalle ja koko yhteiskuntamoraalille. Avoimena rehottava harmaa talous murentaa valtiontaloutta ja hyvinvointivaltion perustaa jopa 5 miljardia euroa vuodessa. Tällaiseen ei isänmaalla ole varaa. Hallitus kertoo vastauksessaan, mitä kaikkea se on tekemässä, mutta vaikenee siitä, mitä sen toinen käsi, musta käsi, tekee.

Verojen ja maksujen laiminlyöntiä ja työntekijöiden oikeuksien polkemista katsotaan käytännössä sormien läpi. Etenkin rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla ongelma on mittava. Maahanmuuttajavaltaisilla aloilla on kahdet työmarkkinat, joilla maahanmuuttajien oikeuksia poljetaan ja rikotaan laillisia työsuhteiden ehtoja. Työorjuutta ja ihmiskauppaa on myös Suomessa.

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aloittaessa 10 prosenttia talousrikostutkijoiden vakansseista oli täyttämättä. Punamultahallitus SDP:n johdolla täytti ne välittömästi ja perusti 81 talousrikostutkijan vakanssia sekä pimeän ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön keskusrikospoliisiin.

Kuluvalla hallituskaudella talousrikollisuuden tilanne on huonontunut etenkin kriittisillä työvoimavaltaisilla aloilla. Tilanne on vakava Suomen talouden, sisäisen turvallisuuden ja elinkeinotoiminnan kannalta. Kokoomuksen johdolla oikeistohallitus on katsonut vierestä, kun maahan on syntynyt kahdet työmarkkinat ja halpatyömarkkinat.

Järjestäytynyt rikollisuus käyttää laillista liiketoimintaa rahanpesuun ja toimii erityisesti rakennusalan harmaassa taloudessa. Järjestäytyneen rikollisuuden siirtyminen laillisen elinkeinotoiminnan piiriin on selvässä kasvussa. Suunnitelmallisilla ympäristörikoksilla haetaan merkittäviä taloudellisia hyötyjä laillisen yritystoiminnan yhteydessä. Toiminta vääristää kilpailutilannetta yhteiskunnan ja ympäristön kustannuksella.

Onko talousrikollisuus sitten ollut oikeistohallituksen painopiste? Onko hallitus asettanut talousrikollisuuden torjuntaan valmisteluryhmiä? Onko annettu resursseja talousrikollisuuden tutkintamahdollisuuksien edelleen kehittämiseen? Onko annettu talousrikollisuuden valvontaa tehostavaa lainsäädäntöä? Ei ole. Oikeistohallitus ei ole tarttunut tähän ongelmaan. Edellisen hallituksen neljännen talousrikostorjuntaohjelman toteuttaminen pysähtyi 2007 keväällä.

Minkäänlaista työsuhteiden ehtojen valvontaa ei ennakolta toteuteta. Lainsäädännöllä olisi pitänyt myös luoda järjestelmäperusteisia valvonnan muotoja, kuten ravintola- ja rakennusalalla työntekijöiden henkilökortit, joista ilmenisi myös verojen maksu. Hallitus on tehnyt kaikki uudistukset vasta jälkijunassa. Edellisen hallituksen esittämä käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto oli hallituksen ja ministeri Kataisen jarrutuksen kohteena Ecofin-neuvostossa Saksan yrittäessä sitä laajentaa. EU-ministerineuvostossa Franco Frattinin kanssa käynnistämämme laitonta ulkomaista työvoimaa pitäviin työnantajiin kohdistuvat rikosoikeudelliset sanktiot ovat poltelleet hallituksen näppeja. Eläinsuojelurikkomukset ja salametsästys ovat olleet suurempien rankaisuvaatimusten kohteena kuin kova talousrikollisuus.

Hallitus toteuttaa kaavamaisesti tuottavuusvähennyksiä välittämättä seurauksista. Tullin, verottajan, työsuojelun ja keskusrikospoliisin henkilöstöleikkaukset vaarantavat meidän kaikkien arjen turvallisuutta. Käsittämätöntä on juuri keskusrikospoliisin toimintaedellytysten vaikeuttaminen, koska se on kovan järjestäytyneen talousrikollisuuden torjunnan keskeisin työkalupakki.

Suomalaista arkea on, että poliisi lopettaa tutkinnan, vaikka yhteiskunta ja työntekijät menettävät suuria summia. Verottaja ja poliisi eivät tee käytännön tasolla riittävää yhteistyötä ammattiliittojen toimitsijoiden kanssa. Työsuojelutoimintaa on heikennetty kohtuuttomilla henkilöstövähennyksillä, mikä käytännössä estää tehokkaat työehtojen valvonnat. Virken eli Verohallinnon talousrikollisuusyksikön perustaminen on jo viime hallituskaudella aloitettu hanke, joka nyt viime metreillä vakinaistetaan. Krp:ssä pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö on lopetettu.

Hallituksen edesvastuuton esitys sallia työnantajille mahdollisuus vapaasti tuoda työntekijöitä EU:n ulkopuolelta on ehdottomasti pysäytettävä. Toteutuessaan se räjäyttäisi työmarkkinoittemme ongelmat: syrjäyttäisi suomalaiset työttömät ja vauhdittaisi edelleen pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä. Tuottavuusohjelma vähentää Maahanmuuttoviraston, työvoimatoimistojen ja työsuojeluvalvonnan voimavaroja. Tarvitsemme laaja-alaisen, myös tulevaisuuteen luotaavan harmaan talouden torjuntaohjelman, jossa määritellään selkeät tavoitteet ja voimavarat viranomaisille, sekä yhteystyömallit työmarkkinajärjestöjen kanssa. Pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö on perustettava uudelleen.

Käytännön välinpitämättömyydellä ja torjunnan heikentämisellä on halpatyömarkkinat tietoinen valinta. Näin on, jos sallimme, että kuka tahansa Euroopan talousalueen kansalainen voi perustaa 75 eurolla toiminimen ja teettää töitä alle työehtojen maksamatta senttiäkään veroja Suomeen.

Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten Verohallinnolle antamat urakoitsijatiedot ja niitä täydentävät palkansaajatiedot on säädettävä pakollisiksi. Tietojen pitää koskea koko urakointiketjua. Rakennustyömaalla työntekijän pakollisena käytettävään kuvalliseen tunnistekorttiin on liitettävä veronumero valvonnan tehostamiseksi. Verohallintoon on perustettava kansainvälinen verotarkastusyksikkö. Harmaan talouden torjunnassa viranomaisten voimavarat on turvattava ja lainsäädännöllä väärinkäytökset estettävä. Suomessa tehtävässä työssä on aina noudatettava suomalaisia työehtoja. Osana työmarkkinoiden vakautta ja oikeudenmukaisuutta ammattiliitoille on annettava kanneoikeus ja tilaajavastuulakia vahvistettava, kuten SDP työelämäreformissaan on esittänyt.

Arvoisa puhemies! SDP vetoaa hallitukseen ja vastuullisiin tahoihin, että tilanteen riistäytyminen käsistä pysäytetään. Vakavassa talous- ja työllisyystilanteessa harmaa talous rämettää hyvinvointivaltion perustaa, yhteiskuntamoraalia, sisäistä turvallisuutta ja yhteistä kansallista selviytymistämme.

Kannatan ed. Arhinmäen päiväjärjestykseensiirtymisesitystä.

Markus Mustajärvi /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan muutamalla sanalla muistuttaa, millaisessa tilanteessa rakennamme omaa talous- ja työllisyyspolitiikkaamme.

Kreikan tukipaketista päätettäessä viime keväänä sanoin: "Se, mikä riittäisi Kreikan akuuttiin ongelmaan, ei ehkä riitä markkinavoimille. Kyse on ajan pelaamisesta ja toiveajattelusta, jossa oletetaan, että parissa vuodessa kriisin pahin vaihe menee ohi ja sen leviäminen muihin maihin pysähtyy ikään kuin itsestään." Kovin paljon ei vikaan mennyt tuo arvio. Mitä tapahtui Irlannissa? Mitä tapahtuu Portugalissa ja Espanjassa? Entäpä Yhdysvalloissa, joka elää seteleitä painamalla ja elvyttää talouttaan rakentamalla lisää uusia kuplia? Siellä krapulaa parannetaan juomalla lisää. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä yritti jo keväällä kertoa, että aspiriini ei auta syöpään ja se syöpä on rajoittamaton keinottelukapitalismi. Vasemmistoliitto ei hyväksy, että maksaisimme lunnaita EU-maiden holtittomasta taloudenpidosta.

Taloudellisten kriisien ei pitänyt vielä jokin aika sitten koskettaa meitä. Mutta missä on valtiovarainministeri Katainen? Kriisikokouksessa pelastamassa koko talousjärjestelmää. EU-presidentin Herman Van Rompuyn mukaan paitsi euroalue myös koko EU kamppailee henkiin jäämisestään. Professori Nouriel Roubini arvioi, että EU joutuu luomaan kokonaan uuden mekanismin valtioiden velkojen järjestelylle.

Arvoisa puhemies! Vaalikausi kääntyy loppusuoralle. Kun urheilusuorituksessa pyritään rajuun loppukiriin, porvarihallitus välttelee virheitä ja yrittää sammutetuin lyhdyin sinnitellä yli vaalien. Vaalien jälkeen lyödäänkin sitten pöytään leikkauslistat. Älyvapaan markkinatalouden ja keinottelukapitalismin ylilyönneistä on maksettu raju hinta. Sen hinnan maksavat raskaimmin ne, joilla jo ennestään on vaikeaa.

Kun kerran elämme näin epävakaassa taloudessa ja jos haluamme päättää edes jostain itse, oman pesän pitäisi olla puhdas, mutta se ei ole. Me kaikki muistamme, kuinka onnetonta hallituksen toiminta oli, kun se salli lopettaa raaka-aineitten keskellä sijaitsevan Stora Enson kannattavan ja energiaomavaraisen Kemijärven sellutehtaan. Nyt sitten seuraa jatkoa, kun Inarin kunnassa sijaitseva Vapon Peuravuonon saha aiotaan lopettaa. Eivät nämä tapahtumat yksittäisiä ole vaan kertovat hallituksen valitsemasta linjasta, ja se linja on käänteinen Kekkosen linja.

Eikä vastuuton, työttömyyttä lisäävä omistajapolitiikka tähän lopu. Hallintayhtiö Solidiumin alle parkkeerattujen valtion osaksi omistamien yritysten osakkeet odottavat sopivaa myyntihetkeä. Se entisestään kaventaa valtion roolia elinkeinoelämässä ja lisää epävakautta työmarkkinoilla. Tökeröin esimerkki tästä oli Kemira GrowHow’n myynti norjalaiselle Yaralle. Vasta nyt osa keskustapoliitikoista, esimerkiksi ministeri Pekkarinen, on alkanut haikailla sen perään, että valtiolla pitäisi kaivostoiminnassa olla vahvempi rooli. Niin pitäisi!

Perintönä viime vuosien politiikasta meillä on korkea työttömyys, jossa on samankaltaisia aineksia kuin 1990-luvun laman työttömyydessä. Se uhkaa erityisesti nuoria ja muuntuu vaikeaksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Heistä yhä suurempi osa on sairauksien ja syrjäytymisen vuoksi käytännössä työmarkkinoitten ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahojen taso on auttamatta liian alhainen.

Veropohjaa on kavennettu ja ohennettu vaarallisen paljon. Yhtenä vuonna tuloihin ja varallisuuteen perustuvat verotulot vähenivät valtion kassasta 5 miljardia euroa. Siihen se hyvätuloisten veroale johtaa.

Harmaa talous rehottaa, ja sen seurauksena valtiolta jää saamatta miljardeja euroja verotuloja vuosittain. Itse asiassa harmaan talouden suhteen hallitus on tehnyt italialaisen lakon: ollaan tekevinään mutta kuitenkaan ei tehdä. Jos hallituksella on jokin linja harmaan talouden torjunnassa, niin se on se, että hallitus ei sekaannu omiin asioihinsa. Turhaan ministeri Katainen on kehunut saavutuksillaan, kun hän taipui käännetyn arvonlisäveron taakse viimeisessä pakossa ja vasta vasemmiston pitkällisen painostuksen jälkeen. Valtion tuottavuusohjelma tuottaa lisää ongelmia, kun harmaan talouden ongelmiin ei päästä kiinni. Niin verottaja, poliisi, Tulli kuin työsuojeluhenkilöstökin joutuu tekemään aivan liian vähällä väellä aivan liian paljon.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, kuinka paljon maassa työskentelee ulkomaalaista työvoimaa — joka tapauksessa kymmeniätuhansia työntekijöitä, joista suuri osa ei ole kirjoissa eikä kansissa eikä maksa veroja mihinkään maahan. Jo EU-maista tulevan työvoiman valvonta on retuperällä, ja hallitus haluaa kasata uusia ongelmia entisten päälle poistamalla kolmansista maista tulevalta työvoimalta saatavuusharkinnan. Se on tässä tilanteessa vastuutonta. Hallitus haluaakin luoda työvoimasta pysyvän ylitarjontatilanteen seurauksista välittämättä. Rasismille luodaan otollisin kasvualusta sillä, jos velvoitteensa hoitavat suomalaiset yritykset ja veronsa maksavat työntekijät lyödään ulos markkinoilta. Yhtäläiset työnteon ehdot ja niiden tehokas valvonta on kaikkien etu.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tehnyt lakialoitteen tilaajavastuulain parantamisesta. Aloitteessa ehdotetaan tilaajavastuulakiin uusia säännöksiä, joiden mukaan tilaaja ja pääurakoitsija yhdessä aliurakoitsijan tai työvoiman vuokrausyrityksen kanssa vastaavat koko urakkaketjun yritysten palkkasaatavista, palkan sivukuluista, työeläkemaksuista ja ennakkoveroista. Tilaajavastuulaki koskee sekä aliurakointiketjua että vuokratyötä ja tilaajavastuuta näissä sopimuksissa. Me ehdotamme luottamushenkilöille ja työpaikalla edustettuina oleville ammattiliitoille asianosaisasemaa ja mahdollisuutta vaatia kanteella työnantajaa noudattamaan tilaajavastuulain mukaisia velvoitteita. Esitys mahdollistaa nykyistä laajemman tiedonsaannin avulla koko ketjussa työskentelevien työntekijöitten työehtojen valvonnan. Kanneoikeuden antaminen tilaajan työ- tai toimipaikalla toimiville ammattiliitoille mahdollistaa myös työntekijöiden ja toimihenkilöiden edunvalvonnan niissä tilanteissa, jolloin aliurakoinnissa tai vuokratyösuhteissa ei noudateta lain tai alan työehtosopimuksen määräyksiä palkoista ja muista työsuhteen ehdoista. Kun tämän lisäksi otettaisiin käyttöön veronumerojärjestelmä, joka kytkettäisiin kuvalliseen henkilökorttiin, olisi työmaiden valvonta paljon helpompaa. Nythän harmaan talouden vastaisesta taistelusta on kantanut vastuun ammattiyhdistysliike, etenkin Rakennusliitto, vaikka vastuu kuuluisi ilman muuta hallitukselle ja asianosaisille ministereille.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Arhinmäen ehdotusta päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Erkki Pulliainen /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton kansanedustajat ovat muiden opposition edustajien tukemana kysyneet välikysymyksessä: "Mihin tähänastista tehokkaampiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä suomalaisen työn puolustamiseksi ja julkista taloutta heikentävän, reilusti toimiville yrityksille ja niiden työntekijöille vahingollisen harmaan talouden torjumiseksi?" Sisällöllisesti samanlaiseen välikysymykseen vasemmistoliiton puheenjohtaja ja näistä asioista silloin vastuussa ollut ministeri Suvi-Anne Siimes vastasi 27.11.2002. Poimin tuon välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana 2000-luvun alun ajan yleistä henkeä ja ministerin niin sanottua kanttia valaisevan yksityiskohdan hänen vastauksestaan (Ed. Arhinmäki: Lääketeollisuuden johtaja!): "Välikysymyksessä esitetyn käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönotto olisi tälle trendille" — eli hallituksen pyrkimyksille — "täysin vastakkainen, sillä se edellyttäisi koko nykyisen, omaehtoisuuteen perustuvan järjestelmämme kääntämistä päälaelleen silloinkin, kun menettely otettaisiin käyttöön vain rakennusalalla." Ed. Arhinmäki, muistanette tämän?

Nyt on pakko todeta, että kahdeksan vuotta sitten vasemmistoliiton analyysi rakennusalan ja monen muun alan harmaan talouden tosiasiallisesta tilasta oli siinä määrin harhainen, että jo silloin välttämättömät toimenpiteet siirrettiin syrjään tukeutuen pikkujoulutunnelmissa sinänsä herttaisiin fraaseihin.

Lipposen toisella hallituksella ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmällä saattoi olla kyllä sisäistä piilevää tahtoa, mutta niillä ei ollut kykyä puuttua jo silloin tarvittaviin harmaan talouden torjuntatoimiin. (Ed. Kuoppa: Onko vihreillä nyt?) Todistusvoimaista on, että rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmäkin, kuten lukuisa joukko muita välttämättömiä lainsäädännön korjaus- ja täydennystoimia, sysättiin näin porvarihallituksen hoidettavaksi.

Vuosi sitten julkistetussa talousrikostorjuntaohjelmassa on 18 eri kohdetta ja toimenpidettä. Ohjelman mukaisesti on myös systemaattisesti edetty. Myös rakennusalan käännettyä arvonlisäverojärjestelmää koskeva hallituksen esitys on saatettu eduskunnan käsittelyyn. Tämä järeä väline tarvitsee seurakseen joukon muita, vähintään yhtä vaikuttavia toimenpiteitä.

Arvoisa puhemies! Pahoittelemme sitä, että Oecd:n suositusten mukaiset tietojenvaihtosopimukset ovat olleet luomassa mielikuvaa Suomesta veroparatiisina. Verotuksen kannalta olennaisten tietojen vaihdon olisi pitänyt olla automaattista. Saldo on nyt tyly. Suomen veroviranomaiset eivät ole toistaiseksi pyytäneet ainoankaan veronkierrosta epäillyn toimijan talletus- ja muita relevantteja tietoja sopimusvaltiolta. Sopimustoiminta ei ole edistänyt tällaisenaan oikeudenmukaisen verotuksen edistämistä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta on teetättänyt maan parhailla asiantuntijoilla Markku Hirvosen johdolla selvityksen harmaasta taloudesta. Selvitys osoittaa, että vaikka istuva hallitus on toteuttamassa ennätysmäärää harmaan talouden torjuntaan ja talousrikollisuuden kuriin saamiseen tähtääviä toimia, tämäkään ei vielä riitä. (Ed. Gustafsson: Tästä on kysymys!)

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa tulee sopia edistymisestä muun muassa seuraavissa harmaan talouden torjuntatoimissa:

Tilaajavastuulain ... (Ed. Laakso: Miksi vasta silloin?) — Viimeistään, ed. Laakso. — Tilaajavastuulain epäkohdat on saatava perattua ja korjattava. Kuudessa kymmenestä tarkastetusta tapauksesta on havaittu puutteita. Työministeri onkin jo asettanut työryhmän valmistelemaan pikaisesti konkreettisia ehdotuksia. Lain selvitysvelvollisuus ei ole nyt riittävän kattava, ja vaaditut selvitykset eivät takaa sitä, että sopijapuoli hoitaa velvoitteensa. Asiakokonaisuus on siinä määrin merkittävä, että toimenpiteiden yksityiskohdat — ja tässä tapauksessa varsin poikkeavasti — on sovittava seuraavassa hallitusohjelmassa kohta kohdalta.

Ulkomaisen työvoiman käyttö on saatava pian oikeasti valvontaan. Verottomuudesta ja alipalkkauksesta on jo muodostunut kohtuuttoman suuri kilpailuetu epäreiluille toimijoille. Rahanpesun valvontaa varten saatuja tietoja pitää voida käyttää myös verovalvonnassa.

Pankkimaailma tarvitsee tässäkin asiakohdassa asennemuutoksen: veronkierto on rikollista toimintaa.

Hallintarekisterin viranomaisjulkisuus on toteutettava. Isossa-Britanniassa ja Norjassa yhtiöillä on oikeus tietää omistajansa, miksi ei Suomessa? Jos hallintarekisteröityjä osakkeita hoitava toimija ei sitoudu niiden omistajaa vaadittaessa kertomaan tai jättää sen tekemättä, toimijan tulisi menettää oikeutensa toimia näiden osakkeiden hoitajana. Tämä mahdollistaisi sen, että vastuu ja tietojenhankkimisvelvoitteet voidaan kohdistaa täällä Suomen rajojen sisäpuolella olevaan osakkeita omistavaan yhtiöön.

Rajoitetusti verovelvollisille osinkoja maksettaessa pitää voida saada tosiasiallinen selvitys saajasta ja asuinpaikasta, mikäli lain edellyttämästä lähdeveroprosentista halutaan poiketa. Samalla luovuttaisiin nykyisestä 15 prosentin olettamaverosta, jota sovelletaan silloin, kun saajana on rekisteröity sijoituspalveluyhtiö, joka sitoutuu vaadittaessa toimittamaan osingonsaajatiedot.

Etävälittäjille tulee säätää velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle suomalaiset asiakkaansa. Jos kerran ulkomaalaisille vuokratyöntekijöiden työnantajille on rohkaistuttu säätämään velvollisuus antaa vuosi-ilmoitus tekijöistään, niin miksei etävälittäjille voitaisi säätää vastaavaa velvollisuutta? (Ed. Saarinen: Viisasta puhetta!)

Olisi koko yhteiskunnan kokonaisedun vastaista ollut jättää kertomatta näistä toimista, joita harmaan talouden torjunta vaatii sen lisäksi, mitä on hallituksen aikana jo aikaansaatu.

On reilua todeta, että epäreilut toimijat rapauttavat demokratiaa ja tuhoavat länsimaisen yhteiskunnan perustana olevaa rehellistä yrittäjyyttä. Näyttöjä on siitä, että yhteiskunnan perusrakenteet lopulta murtuvat, ympäristö pilaantuu ja myrkyttyy sekä biodiversiteetti köyhtyy. Kukaan vastuuntuntoinen ei voi tällaista menoa hyväksyä. Taloudelliset vaikutukset voivat olla dramaattisia. Suomen valtiokin menettää jo harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta johtuen 4—5 miljardia euroa verotuloja vuodessa. Syntynyt vaje katetaan nyt budjetin tasapainotuksessa lainarahoituksella. (Ed. Saarinen: Silti luotatte hallitukseen! — Vasemmalta: Ei, Pulliainen ei luota!)

Ulla-Maj Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Välikysymyksen tekijät kiinnittävät huomiota vakavaan ongelmaan, harmaaseen talouteen. Hallitus on vastauksessaan aivan oikein päättänyt lähestyä kysymystä suomalaisen työn tulevaisuudesta myös huomattavasti yleispätevämmällä tasolla.

Suomalaisen työn tulevaisuutta ei ratkaista ensisijaisesti poliisin, Tullin, vero- ja työsuojeluviranomaisten toimenpiteillä. Ei, vaan ratkaisevampaa kotimaiselle työllisyydelle on se, että yleiset edellytykset ovat oikeat: korkea koulutustaso, verotuksen kannustavuus, energian ja muiden raaka-aineiden kilpailukykyinen saatavuus, riittävä rahoitus ja toimiva infrastruktuuri, kuten hallitus vastauksessaan toteaa. Mieluusti voidaan vielä lisätä hyvin toimivat työmarkkinat ja hyvä kolmikantayhteistyö.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että yhteiskunta kykenee tarjoamaan kaikille nuorille koulutusta ja sen jälkeen mielekästä työtä. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää tulevaa työvoimaa, ja toimettomina nuoret eivät voi hyvin.

Meillä on myös alueita, joilla Suomi voisi nykyistä paremmin käyttää potentiaaliaan osittain sellaisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon korvaamiseksi, joka eri syistä ja kaikista vastatoimenpiteistä huolimatta siirtyy ulkomaille. Erityisesti vaalittavia kasvualueita ovat matkailu, kaivostoiminta, puurakentaminen ja vihreä ympäristöteknologia. Muina voisivat lisäksi olla puhtaiden, terveyttä edistävien erityiselintarvikkeiden tuotanto, joka äskettäin nostettiin esiin elintarvikeselonteossa, ja kulttuurielämysten vienti, jolla on samoin tuulta purjeissaan. Odotamme myös, mitä Jorma Ollilan johtama brändityöryhmä ehdottaa ensi viikolla. Myös se pyrkii edistämään Suomen työllisyyttä pitkällä tähtäimellä.

Värderade talman! Det är klart att dessa allmänna åtgärder för att främja Finlands konkurrenskraft inte är mediciner mot den svarta och grå ekonomin, som också måste tacklas separat.

Interpellanterna slår såtillvida in öppna dörrar att just den här regeringen och dess omedelbara föregångare mer än tidigare regeringar har lyft fram problemet med den grå ekonomin på den politiska agendan. Regeringen räknar i sitt svar upp ett stort antal konkreta åtgärder som har vidtagits, börjande med den omvända momsen som nu införs.

Det finns naturligtvis ingen anledning att hålla tillbaka i bekämpningen av uppenbara lagbrott. Polisen, åklagarmyndigheterna, skattemyndigheterna och konkursövervakarna har därför fått tilläggsresurser, och riksdagen behandlar som bäst ett förslag om att inrätta en särskild enhet för att klarlägga den grå ekonomin. Det handlar om ett samarbete mellan flera olika myndigheter.

Arbetslivs- och jämställdhetsutskottet har i förra veckan godkänt ett utlåtande i ärendet och föreslår i en mycket berättigad kläm införandet av obligatoriska id-kort för byggarbetare, inklusive skattekortsnummer. Migrationsmyndigheterna å sin sida har redan etablerat ett organ som övervakar den utländska arbetskraftens arbets- och uppehållstillstånd. Också detta organ speglar ett brett samarbete mellan myndigheter och arbetsmarknadsorganisationer.

Värderade talman! Just detta samarbete mellan olika myndigheter är nyckeln i kampen mot den svarta och grå ekonomin. Det bör omfatta åtminstone polis-, åklagar-, domstols-, skatte-, tull-, gränsbevaknings- och arbetarskyddsmyndigheterna och dessutom arbetsmarknadsparterna som ju har sin lagstadgade roll i övervakningen av de allmänbindande kollektivavtalen. Så fort en av dessa myndigheter eller organisationer stöter på aktörer som inte följer lagar, regler eller gällande kollektivavtal bör alla berörda myndigheter alarmeras och aktiveras.

Tätä yhteistyötä ei tule rajata ainoastaan omaan maahan vaan se tulee ulottaa ensisijaisesti koko EU-alueelle ja sitten edelleen muihin maihin, joiden kanssa tämä on vain mahdollista. Esimerkiksi rakennusalalla useimmat työntekijät, jotka työllistetään ilman lakien, työsuojelusäännösten ja työehtosopimusten täyttä kunnioitusta, tulevat juuri muista EU-maista, minkä vuoksi ilmiöön olisi voitava puuttua tehokkaasti.

Yhtenä ongelmana on, että vilpillisesti menettelevät löytävät aina uusia porsaanreikiä sitä mukaa kuin vanhoja tukitaan. Tässä suhteessa voidaankin tehdä rinnastus uusiin, hengenvaarallisiin kemiallisiin huumeisiin, joita ilmestyy markkinoille nopeammin kuin ne ehditään kieltää. Harmaata taloutta torjuvien samoin kuin huumemarkkinoita valvovien viranomaisten on pyrittävä olemaan pikemminkin askeleen edellä kuin jäljessä.

Samtidigt får vi inte glömma att vi har ett uttalat behov av utländsk arbetskraft i vårt land. Vi har företag och hela branscher som är helt beroende av utländsk arbetskraft. Se bara på metallindustrin, städbranschen, växthusnäringen i Närpes eller busstrafiken i huvudstadsregionen. Samma utmaningar finns också på andra orter. Bekämpningen av den svarta och grå ekonomin ska prioriteras högt, men det får inte betyda att de företag som är i behov av utländsk arbetskraft ska behöva stöta på alltför svåra byråkratiska hinder.

Värderade talman! Svenska riksdagsgruppen anser, i likhet med flera andra talare här, att kampen mot den svarta och grå ekonomin bör lyftas fram som ett prioritetsområde också i nästa regeringsprogram.

Tarja Tallqvist /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Parhaillaan valiokuntakäsittelyssä olevassa laissa määritellään ensimmäistä kertaa lainsäädännössä, mitä tarkoitetaan harmaalla taloudella. Se on toimintaa, josta aiheutuvia lakisääteisiä velvoitteita laiminlyödään verojen, lakisääteisten eläke-, tapaturma- tai työttömyysvakuutusmaksujen taikka tullin perimien maksujen suorittamisen välttämiseksi tai perusteettoman palautuksen saamiseksi. Pitäisi varmaan kiittää hallitusta, että näin pitkälle on päästy.

Harmaan talouden yhteiskunnalle aiheuttama vahinko on noin 7 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä merkitsee vuositasolla 12 miljardin euron summaa. Vielä pari vuotta sitten mainostettiin, että jos harkitsee uraa rikollisena, viisainta on ryhtyä veronkiertäjäksi. Niin matala on kiinnijäämisen riski ja rangaistusten taso. Hallituksen tulisikin tuoda esitys erityisesti taloudellisten seuraamusten korottamisesta.

Harmaan talouden torjunta merkitsee työntekijöiden oikeuksien puolustamista ja yritysten tasa-arvoisten toimintamahdollisuuksien takaamista. Rehellisten yritysten työllistämismahdollisuudet heikkenevät niiden kantaessa epärehellisten maksutaakkaa. Pimeästi palkkansa saava työntekijä on vailla työ-, eläke- ja sosiaaliturvaa.

Suomessa tehtävästä työstä on valvonnalla karsittava työntekijöiden oikeuksia ja turvallisuutta polkevat käytännöt ja maksuvelvoitteiden kiertäminen. Valtion tuottavuusohjelmassa ei tule niukentaa mahdollisuuksia harmaata taloutta karsivaan valvontaan, kuten hallitus on tähän asti tehnyt. Riittämätön valvonta on suurempi ongelma kuin puutteellinen lainsäädäntö. Lainsäädäntö on pääsääntöisesti kunnossa, paitsi että se on monimutkainen. Nyt verotoimistoista sanotaan, että olemme laatineet lakeja, joita kukaan ei ymmärrä.

Kilpailu työpaikoista vääristyy merkittävästi, kun ulkomaalaiset yritykset ja täällä työskentelevät ulkomaalaiset voivat jäädä laillisestikin — siis laillisestikin — verotuksen ulkopuolelle. On väärin, että ulkomaiset yritykset pärjäävät kilpailussa, koska ne eivät maksa tänne verojaan eivätkä aina edes kotivaltioihinsa. Jopa valtionyhtiöt kilpailevat keskenään siitä, mitkä niistä käyttävät eniten ulkomaista työvoimaa.

On arvioitu, että jopa joka kuudennella rakennusyrityksellä on epäselvyyksiä verotiedoissaan. Rakennusliiton mukaan ala on pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmansodan. Hallituksen rakenteelliset toimet ovat olleet riittämättömiä — tulokset kertovat sen. Kristillisdemokraatit kannattavat Rakennusliiton ehdotusta, että työmaan henkilökorttiin merkittäisiin veronumero. Työntekijät joutuisivat hakemaan numeron verottajalta ennen kuin saisivat alkaa työskennellä.

Suurimpia ongelmia on niin sanottu kuuden kuukauden sääntö, joka koskee lähetettyjä työntekijöitä. Viranomainen ei pääse selvittämään, noudattaako lähetetyn työntekijän työnantaja määräyksiä kotimaassaan. Jo nyt näillä työnantajilla pitää olla edustaja Suomessa, mutta edustajalla ei oikeastaan ole vastuuta. Yksi vaihtoehto olisi, että edustajan pitäisi antaa vakuus, joka olisi takaamassa sitä, että ulkomainen yritys hoitaa kaikki velvoitteensa.

Tilaajavastuulaki, joka velvoittaa pääurakoitsijaa vahtimaan koko urakkaketjua, ei ole tuottanut toivottuja tuloksia. Vaikka laki edellyttää, että työvoimaa lähettävän tai välittävän sekä kotimaisen että ulkomaisen yrityksen tausta ja työsuhteen ehdot selvitetään, näin ei kattavasti tapahdu. Työsuojeluviranomaiset tekevät erittäin haasteellista työtä valvoessaan kohteita, joissa tilaajayritykset ja alihankkijat työntekijöineen muodostavat useita urakkaketjuja. Tehdyissä tarkastuksissa on pystytty paljastamaan runsaasti puutteita tilaajavastuulain selvitysvelvollisuuden noudattamisessa varsinkin ketjutetuissa aliurakoissa. Ulkomaalaisille työntekijöille on tiedotettava heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan Suomessa. Vain tätä kautta saadaan kotimaisten ja ulkomaisten yritysten välinen kilpailu reiluksi.

Ensi keväänä voimaan tuleva käännetty arvonlisävero merkitsee palveluketjun ensimmäisen yrittäjän vastuuta koko arvonlisäveron tilityksestä. Muutos on toivottu, mutta jos työnantajille asetetaan lisää velvoitteita, kustannukset pitäisi kompensoida.

Arvoisa puhemies! Sama hallituksen veropolitiikka, joka vaikuttaa työpaikkojen siirtämiseen ulkomaille, houkuttelee harmaan talouden piiriin. Harmaata taloutta lisää verotuksen tai toimeentulomahdollisuuksien kokeminen epäoikeudenmukaiseksi. Niin kauan kuin lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa, sosiaaliturvan ja pienten ansiotulojen yhdistäminen ei toimi, riittää pimeälle työlle tekijöitä. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet harmaan talouden karsimiseksi eräänä toimenpiteenä pienten ja keskisuurten yritysten palkan sivukulujen vähentämistä ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän osalta määräajaksi. Toimenpide lisäisi työllistymistä.

Yritysrekisterin mukaan pk-yrityksissä on noin 60 prosenttia koko yrityssektorin työvoimasta. Suomalaisen työn turvaamisessa keskeinen toimenpide on tukea pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä edellyttää riskirahoituksen, kaupallistamisen, liiketoimintaosaamisen ja kansainvälistymisen pullonkaulojen purkamista sekä innovaatioiden tukemista. Pk-yritykset ovat työllisyyden ja taloudellisen vakauden selkäranka suhdanteiden vaihteluissa. Tämä on nähty Suomessakin muun muassa metsä- ja elektroniikkateollisuuden viime vuosien toimien perusteella. Viimeisen kahden vuoden aikana pääasiassa suuryrityksissä on irtisanottu tai lomautettu tai lomautusvaroituksen alla on ollut kymmeniä tuhansia henkilöitä. Mitä suurempi on yrityksen henkilömäärä, sitä yleisempiä ovat lomautukset, irtisanomiset ja työaikajärjestelyt sekä alihankinnan vähentäminen ja tuotannon siirtäminen toiseen maahan.

Kristillisdemokraatit heittävät moitteen suuryritysten suuntaan. Lähes kaikilla yrityksillä on eettiset ohjeet. Niissä korostetaan, että pitkällä tähtäimellä yhtiön ja sidosryhmien etu edellyttää korkeimpien mahdollisten eettisten standardien noudattamista. Ihmettelemme, mitä näihin eettisiin standardeihin kirjoitettu yhteisvastuu merkitsee silloin, kun päätetään työpaikkojen siirrosta halvemman työvoiman maihin.

Arvoisa puhemies! Noustakseen taloudellisesta taantumasta Suomi tarvitsee uusia innovatiivisia kasvuyrityksiä. Kilpailukykyinen yritysverotus, joka takaa yritysten toimintaedellytykset sekä tukee kasvua ja yritteliäisyyttä, on Suomelle elinehto. Liian kireä verotus tukahduttaa kasvua ja johtaa uusien veronkiristysten kierteeseen. Toisaalta mahdollisuudet veroasteen laskemiseen ovat lähivuosina rajalliset. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että verotuksen painopisteet valitaan oikein kasvua tukevalla tavalla. On erityisen tärkeää, että saamme investointikohteita pohtivalle teollisuudelle myönteisen viestin siitä, että energiatarpeet turvataan tulevaisuudessa kohtuulliseen hintaan. Valtiovallan tulee vahvistaa teollisuuden menestymisen edellytyksiä ja varmistaa siten Suomen elpymisen kannalta elintärkeitä vientituloja. Toimenpiteet eivät saa haitata suomalaista työtä ja yritteliäisyyttä.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Arhinmäen ehdottamaa päiväjärjestykseen siirtymistä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden kasvu on ollut räjähdysmäistä. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tuoreessa tutkimuksessa Suomen harmaan talouden kokonaismääräksi on vuonna 2008 laskettu noin 10 miljardia euroa. Se tarkoittaa reilua 5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Harmaa talous aiheuttaa miljardien eurojen suuruiset veromenetykset ja satojen miljoonien eurojen vajauksen sosiaalivakuutusmaksujen kertymään joka vuosi.

Lakisääteisten maksujen kiertämisellä sekä työntekijöiden alepalkoilla harmaan talouden yritykset voittavat urakkakilpailuja jopa kuntien ja muun julkishallinnon hankkeissa. Rehellisten yritysten ja yrittäjien kilpailukyky heikkenee, ja pahimmassa tapauksessa ne ajautuvat konkurssiin. Tämä on saatava loppumaan. Suomalaisen työn ja yrittämisen puolesta tarvitaan järeitä toimia ja nopeasti.

Rakennusalan harmaan talouden kitkemisellä voitaisiin arvion mukaan työllistää lähes kaikki maamme rakennusalan nykyiset työttömät. Vastaavanlainen vaikutus voitaisiin saada aikaan muillakin aloilla, joille harmaa talous on rantautunut.

Harmaan talouden torjunta edesauttaisi myös sopimusyhteiskunnan pystyssä pitämistä. Nyt harmaan talouden alepalkoilla luodaan kahdet työmarkkinat, minkä seurauksena yleissitovat työehtosopimukset murenevat.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät nykyisen tilaajavastuulain valvonnan tehostamista ja sen laiminlyönneistä seuraavien sanktioiden huomattavia korotuksia. Tilaajalla tulisi olla vastuu koko aliurakoitsijaketjusta ja sen toimimisesta lain mukaan. Sanktioiden korotukset ovat tarpeen, sillä tällä hetkellä laiminlyöntimaksut eivät lainkaan vastaa sitä hyötyä, jonka tilaaja saa veroja ja muita maksuvelvoitteitaan laiminlyövästä alihankkijasta. Työsuojelupiirien tarkastusoikeuksia tulisi laajentaa ja niiden voimavaroja lisätä.

Pääurakoitsijoiden, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tarkastusoikeudet on laajennettava koskemaan koko alihankintaketjun kaikkia yrityksiä. Toivottavasti tämä toteutuu sopimusteitse, muutoin on tehtävä lainsäädännöllisiä toimia. Verottajan, poliisin, rajaviranomaisten ja Tullin sekä työsuojelupiirien tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava välittömästi, olivat ne sitten teknisiä tai lainsäädännöllisiä.

Arvoisa puhemies! Suomen viranomaisilla ei tällä hetkellä ole riittävästi mahdollisuuksia valvoa, hoitavatko täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat ulkomaalaiset yritykset velvollisuuksiaan. Ulkomaisilta aliurakointia harjoittavilta yrityksiltä vaaditaan kiinteä toimipaikka vasta, jos yritys toimii Suomessa yli kuusi kuukautta. Säännöstä kierretään perustamalla uusi yritys jatkamaan toimintaa puolen vuoden välein. Kiinteän toimipaikan syntymiseen edellytettävää aikaa tulisi lyhentää huomattavasti. Ulkomaisille yrityksille tulisi myös säätää velvollisuus periä lähdevero tai toimittaa ennakonpidätys silloin, kun ne maksavat Suomessa tehdystä työstä veronalaisia palkkoja riippumatta siitä, onko yrityksellä Suomessa kiinteä toimipaikka vai ei.

Arvoisa puhemies! Verohallintoon ollaan perustamassa pysyvä harmaan talouden selvitysyksikkö, jonka tehtävänä olisi auttaa harmaan talouden torjunnassa tuottamalla ja jakamalla ongelmaan liittyvää tietoa. Yksikön perustaminen on askel oikeaan suuntaan, ja sen taloudelliset resurssit tulee turvata.

On myös hyvä, että käännetty arvonlisävero vihdoinkin otetaan käyttöön. Uskomme, että sen avulla saadaan tehokkaasti karsittua harmaata taloutta, parannettua työllisyyttä ja kohennettua valtion taloutta sekä lisäksi parannettua rehellisten suomalaisten yritysten asemaa ja toimintaedellytyksiä.

Talousrikostutkintaan liittyvä rikoshyödyn jäljittäminen ja takaisinsaaminen ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2008 on laskennallisen, haltuun saadun rikoshyödyn arvioitu tuottavan valtiolle ja asianomistajille lähes 130 000 euroa henkilötyövuotta kohden. Tämä, jos mikä, on tuottavaa toimintaa, ja siihen tulisi saada merkittävästi enemmän resursseja. Poliisin ja veroviranomaisten yhteistyöllä voitaisiin puuttua nykyistä vieläkin tehokkaammin myös reaaliaikaisiin talousrikosasioihin.

Arvoisa puhemies! Suomen harmaan talouden kansainvälistyminen ja siirtyminen ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden käsiin on kiihtynyt 2000-luvulla. Tällä hetkellä harmaan talouden ammattilaisista valtaosa on ulkomaalaisia yrityksiä. Kaikista kiinni jääneistä yrityksistä, niiden omistajista ja työntekijöistä on tehtävä rekisteri. Sen perusteella annettaisiin rajavalvojille välitön käännytysoikeus. Näin suljettaisiin tehokkaasti muualta tulevien harmaan talouden harjoittajien rantautuminen maahamme.

Harkitsemisen arvoisena pidämme Rakennusliiton esitystä tunnistekorttiin liitettävästä veronumerosta. Tämä esitys tulisi pikaisesti selvittää ja antaa siitä asiaankuuluvat säädökset.

Suomalaisen työn puolustamiseksi on löydettävä lisää keinoja jo tällä hallituskaudella. Harmaan talouden kitkemisen lisäksi suomalaisten yritysten halukkuuteen investoida ja kehittää toimintaansa kotimaassa täytyy panostaa. Julkinen talous ja ennen kaikkea suuri työttömien joukko ovat ensimmäisenä hyötymässä silloin, kun työllistymistä voidaan tukea kannustamalla yrityksiä investointeihin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Arhinmäen päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuotoa.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Harvasta asiasta ollaan lähtökohtaisesti näin samaa mieltä kuin tästä asiasta ollaan eduskunnassa eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemisestä. Mutta on oikeastaan vähän hämmästyttävää, että vaikka tuossa puheenvuorossani hyvin tarkkaan kävin läpi kaiken sen, mitä hallitus on tehnyt — sekä tämä hallitus että myös aikaisempi — talousrikollisuuden torjumisen eteen ja samoin sitten harmaan talouden karsimiseksi, niin edelleenkin täällä monet väärät väitteet elävät, muun muassa SDP:n ryhmäpuheenvuorossa.

Vastaan nyt itse näihin ed. Rajamäen esittämiin kysymyksiin.

Onko talousrikollisuuden torjuminen ollut tämän hallituksen painopiste? On ollut. Se on selkeästi erikseen kirjattu tähän vähän lyhyehköön hallitusohjelmaan. Erikseen otimme sen nimenomaan painopistealueeksi tämän vaalikauden loppupuolella. (Ed. Gustafsson: Missä tulokset?)

Onko hallitus asettanut talousrikollisuuden torjuntaan valmisteluryhmiä? On, niitä on asetettu useita.

Onko annettu resursseja talousrikollisuuden (Ed. Saarinen: Onko Pulliainen väärässä?) tutkintamahdollisuuksien edelleen kehittämiseen? On, niitäkin kävin tuossa puheenvuorossani läpi. Ensi vuoden talousarviossa vahvistettiin syyttäjälaitosten, tuomioistuimen ja ulosoton resursseja. Samoin on lisätty kaikkiaan kymmeniä henkilöitä aina tuomareista syyttäjiin. Konkurssiasiamiehen resursseja on lisätty huomattavasti, ja samoin pari miljoonaa euroa tuli lisää poliisin resursseihin talousrikosten torjuntaan, samoin kuin Verohallinnon resursseihin tulee kaikkiaan 4 miljoonaa euroa lisää.

Samoin ed. Rajamäki kysyi, onko annettu talousrikollisuuden valvontaa tehostavaa lainsäädäntöä. Kyllä on annettu. Niitäkin kävin tuossa omassa puheenvuorossani läpi.

Eli kyllä tässä tämän hallituksen ja myös edeltävän hallituksen tuloksia alkaa näkyä, ja erittäin paljon on tehty. Mutta en todellakaan väitä sitä, että tätä ongelmaa olisi voitettu, ja on hyvä yhdessä pohtia myös sitä, mitä vielä voisimme tehdä ja mitä voisimme tehdä paremmin niin, että tämä ongelma saataisiin mahdollisimman vähiin tässä maassa kitkettyä.

Täällä oli aivan hyviä ehdotuksia, joita hallituskin parhaillaan työryhmissä eteenpäin vie: tilaajavastuulain muuttamista, sen tiukentamista peräänkuulutettiin, ja tätä asiaahan nyt parhaillaan kolmikantaisessa työryhmässä valmistellaan. Katsotaan, miltä osin tätä lakia on järkevää tiukentaa. Pitää kuitenkin muistaa, että ei pidä tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka sitten haittaa rehellisesti toimivien yritysten toimintaa aivan kohtuuttomasti ja sitä kautta on myöskin osaltaan vähentämässä työllistämistä ja verotuloja. Liikaa byrokratiaakin pitää tietenkin välttää. Mutta tässä työryhmässä tarkkaan sitten katsotaan se, miltä osin on järkevää tuota tilaajavastuulakia muuttaa.

Samoin hyvää ehdotusta siitä, miten voitaisiin tunnistaa rakennuksilla työntekijä paremmin verotunnisteen kautta tai jonkinlaisen henkilötunnistamisen kautta, pohditaan parhaillaan työryhmissä. On erittäin hyvä, että tätä asiaa myös viedään eteenpäin ja mahdollisimman pikaisesti eli maaliskuussa jo esityksiä saadaan sitten aikaan. (Ed. Saarinen: Sitä on jo tutkittu riittävästi!)

Paikkaansa ei pidä myöskään se väite, että hallitus olisi sallimassa työntekijöiden tuonnin vapaasti EU:n ulkopuolelta. Sillekin on edelleen tiukkoja kriteereitä. Suosituimmuusasema on suomalaisilla ja EU-kansalaisilla. On riittävää, ja pitää olla riittävää, jälkivalvontaa, ja on siinä mielessä tietenkin tärkeää se, että jatkossakin panostamme valvontaan ja pyrimme kaikin mahdollisin tavoin harmaata taloutta kitkemään. Erityisesti tuo rakennusala, niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa on esille tullut, on se kaikkein pahiten tämän ongelman kourissa painiskeleva.

Mutta ed. Ahosen puheenvuorossa kävi hyvin ilmi myös se, mistä tässä loppujen lopuksi sitten on kysymys. Kyllä kysymys on myös jokaisesta meistä itsestämme, meidän jokaisen vastuusta, siitä, että pidämme silmät ja korvat auki emmekä itse omalla toiminnallamme suosi harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Vastuullisuutta tarvitaan paitsi hallitukselta myöskin jokaiselta kansalaiselta.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Siitä, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on tärkeää, on tässä keskustelussa vallinnut hyvä yksimielisyys. Harvoin välikysymyksessä itsessään myös näkyy jo tekstissä se, että kysytään sellaisesta teemasta, joka selvästi on istuvalle hallitukselle tärkeä ja jossa on meneillään valmistelua, lainsäädäntöä, jo hyväksyttyä lainsäädäntöä. Käsittelemme tässä välikysymystä niin tärkeästä aiheesta, että kysyjätkin ovat kiinnittäneet huomiota siihen, kuinka paljon uusia toimenpiteitä ja uutta lainsäädäntöä harmaan talouden torjunnaksi ja talousrikollisuuden torjunnaksi on annettu.

Sen lisäksihän keskustelussa on tullut myös asianmukaisia ideoita siitä, miten näiden toimenpiteiden jälkeen tästä eteenpäin jatketaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, mikä on suomalaisen yhteiskunnan kannalta keskeistä, koska haluamme kaikki turvata yrityksille, jotka noudattavat lainsäädäntöä, tasapuoliset edellytykset toimia markkinoilla, yrittäjille edellytykset yrittää, ja haluamme turvata työntekijöiden kannalta reilut ja toimivat työmarkkinat.

Ed. Arhinmäki totesi puheenvuorossaan, että edellisen laman virheistä on täytynyt ottaa opiksi, ja näin hallitus on toiminut. Taantuma on otettu vastaan elvyttävällä politiikalla, jolla on pystytty hillitsemään työttömyyden nousua ja saamaan työttömyys kääntymään laskuun. Erityistä huomiota on kiinnitetty nuorten työttömyyden torjuntaan, ja nuorten työttömyys onkin nyt reippaassa laskussa. Nuoria työttömiä on nyt 4 700 vähemmän kuin vuosi sitten. Koko sillä toimenpiteiden kirjolla, jota on rahoitettu — ammatillisen koulutuksen paikoilla, työpajapaikoilla, palkkatuetulla työllä ja neuvonnalla — on pystytty vaikuttamaan siihen, että käytännöllisesti katsoen nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ei ole tässä taantumassa syntynyt. Tämä on erittäin hyvä asia, että olemme pystyneet rakentamaan nuorille siltaa tämän taantuman yli, lieventämään suhdanteiden vaikutusta tähän ryhmään.

Pitkäaikaistyöttömyyden osalta tilanne on vielä vaikeampi, ja teemme sen eteen joka päivä töitä. Olen itse ollut helpottunut siitä, että pitkäaikaistyöttömyys on laskenut edellisen kahden kuukauden ajan. Tähän täytyy olla syynä se, että olemme käyttäneet tänä vuonna määrärahoja työttömien ihmisten palvelemiseen itse asiassa ennätysmäärän. Sekä lukumääräisesti että osuutena työttömistä palveluja on tarjottu hyvin suurelle joukolle.

Ed. Arhinmäki mainitsi puheenvuorossaan, että vuonna 2008 pitkäaikaistyöttömien palveluihin käytettiin 10 prosenttia aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahasta. Tänä vuonna tuo osuus on 20 prosenttia, ja tietenkin toimenpiteiden kokonaismäärä on paljon suurempi, joten satsauksia on kasvatettu.

Sen lisäksi toimimme sillä tavalla, että pyrimme ennen kaikkea ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Kuten olette varmaan seuranneet sitä tutkimustietoa, jota viime aikoinakin on julkaistu siitä, sitä aika raakaa tutkimustietoa, kuinka pitkän varjon itse asiassa työttömyys heittää sen kokeneisiin ihmisiin, tämäkin tutkimus opettaa meille sen, että on järkevää toimia mahdollisimman nopeasti, pyrkiä siihen, että työttömyysjaksot katkeavat niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä periaatteella työ- ja elinkeinotoimistoissa toimitaan. Ihmiset pyritään saamaan töihin mahdollisimman nopeasti, ja sitten, jos ihmiset tarvitsevat, heille tarjotaan koulutusta tai tuettua työtä.

Uskon itse asiassa, että niillä määrärahoilla, jotka meillä nyt on käytössä, pystymme palvelemaan työttömiä kaiken kaikkiaan mutta myös erityisesti pitkäaikaistyöttömiä sillä tavalla, että tulemme tämän syksyn ja talven aikana näkemään sen, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvu selvästi hidastuu ja toivottavasti myös taittuu mahdollisimman nopeasti.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa herra puhemies! Pahoittelen, että minun on jälleen kerran kulutettava eduskunnan tärkeää työaikaa siihen, että joudun ampumaan ed. Rajamäen täysin virheellisiä väitteitä alas tästä pöntöstä. (Vasemmalta ja ed. Pulliainen: Ei saa ampua ketään!) — Minulla on tähän lupa. (Hälinää — Puhemies koputtaa: No niin, kuunnellaanpa ministeriä!)

Ensinnäkin, ed. Rajamäki on pitkään kaivannut Put-yksikköään, minne se on kadonnut. Mielestäni hänen pitäisi kysyä asiaa suoraan keskusrikospoliisilta. Olen useaan otteeseen tämän kertonut. Se on myös useaan otteeseen hänelle sisäasiainministeriön usean virkamiehen toimesta kerrottu, ja täytyy sanoa, että moni on minulle hämmästellyt, miksi ed. Rajamäki asiaa ei ymmärrä.

Olen äskettäin puhunut asiasta muun muassa ed. Heinäluoman kanssa, ja näytti siltä, että hän ymmärsi, mistä on kyse. Teille on myös toimitettu Poliisihallituksen selvitys, jossa sanotaan varsin suoraan: "Keskusrikospoliisissa erillisellä hankerahoituksella toiminut pimeän ulkomaisen työvoiman valvonnan projekti, eli projektihanke, päättyi vuonna 2006." — Kuka oli silloin sisäasiainministerinä? (Ed. Rajamäki: Ei se päättynyt silloin, se vakinaistettiin!) "Projektin rahoitus ja henkilöstö vakinaistettiin ylijohdon linjauksen mukaisesti vuoden 2007 alusta. 1.1.2007 keskusrikospoliisi yhdisti yksikön pääosaston talousrikoslinjaan. Henkilöstön tehtävät säilyivät entisellään painottuen reaaliaikaiseen talousrikostutkintaan." Siitä tuli myöhemmin toiminnon nimi Rat eli reaaliaikainen tutkinta.

Ed. Rajamäki, kaikki nämä 25 henkilötyövuotta tekevät edelleen aivan samaa työtä keskusrikospoliisissa. Toiminta on eri nimellä kuin teidän aikananne, ja se on yhdistetty talousrikollisuuden tutkintalinjaan 1.1.2007. En ymmärrä, miten tämän enää tämän selkeämmin voisi sanoa, kun se on sanottu suullisesti, kirjallisesti ja lukuisin eri tavoin. Mutta tähän asiaan ei sen enempää.

Varsinaiseen keskustelun aiheeseen. Ensinnäkin talousrikollisuuden torjunta on tietysti erittäin suuri kokonaisuus, ja se on myös poliisin painopistealue vuonna 2010. Valtakunnallista talousrikostutkintatilannetta seurataan erittäin tarkkaan talousrikosten esikäsittely-yksikössä, ja on tietysti tärkeää, että meillä on resursointi oikein ja sitä kautta pystytään mahdollisimman tehokkaaseen työhön tällä saralla. Poliisi pyrkii vaikuttamaan siihen, että epäterve kilpailu vähenee, mikä puolestaan edesauttaa sitä, että työtä ei tarvitse nykyisessä määrin siirtää kotimaasta ulkomaille. Tämä on erittäin tärkeä kysymys. Tähän pyritään vaikuttamaan muun muassa mahdollisimman reaaliaikaisella esitutkinnalla, johon oikeastaan viittasin tuossa alkupuheessanikin.

Toiminnan onnistumisedellytyksenä on se, että kaikki harmaan talouden torjunnan keskeiset viranomaistahot sitoutuvat yhteiseen toimintaan, eli pelkästään poliisin toiminta ei riitä, vaan koko ketjun on oltava aktiivinen ja toimiva. Voin kuitenkin todeta, että tässä on hyvin vahva yhteinen tahtotila, eli mitään epäselvää tässä en näe.

Poliisihallitus on asian edelleen kehittämiseksi asettanut syyskuussa 2010 talousrikostorjunnan operatiivisen ohjausryhmän, ja siinä ovat edustettuina Verohallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Helsingin ulosottovirasto, Helsingin poliisilaitos, Finanssivalvonta, Tullihallitus ja keskusrikospoliisi, eli varsin laaja yhteinen toiminto on kyseessä. Poliisi on niin ikään rakentanut talousrikostutkintaorganisaationsa verkostoajattelun perustalle. Poliisin talousrikosyksiköistä on muodostettu neljä alueellista yhteistyöverkostoa, joiden tavoitteena on yhteistyön ja yhteistoiminnan lisääminen tutkintayksiköiden välillä. Tässä on tehty lukuisia eri toimia.

Nyt muun muassa juttuja voidaan jakaa tarvittaessa verkoston sisällä ja verkostojen välillä resurssien ja tilannekuvan perusteella. Yhteisiä tutkintaryhmiä voidaan perustaa tarvittaessa. Erityisresursseja, kuten ekonomitarkastajat, ja erityisosaamista eri rikostyyppien kohdalla voidaan hyödyntää entistä paremmin. Tavoitteena on myös nopeuttaa erityisesti välittömiä toimenpiteitä vaativien rikosasioiden esitutkinnan käynnistämistä. Lisäksi huolehditaan alueellisesta talousrikoskoulutuksesta, ja viranomaisyhteistyötä kyetään aikaisempaa paremmin tätä kautta myös tiivistämään.

Keskusrikospoliisilla on oma tärkeä roolinsa. Sen osuus talousrikostutkintaan määritellään keskusrikospoliisia koskevassa tehtävämääräyksessä, eli käytännössä keskusrikospoliisi keskittyy talousrikostutkinnan osalta laajoja kansainvälisiä yhteyksiä edellyttäviin talousrikosasioihin ja talousrikoksiin, joissa on selvä yhteys ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, arvopaperimarkkinarikoksiin, vakaviin virka- ja lahjomarikoksiin sekä yhteiskunnallisesti merkittäviin rikoksiin ja rikoksiin, joilla voi olla merkitystä ennakkotapauksena.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että valo tuossa jo vilkkuu. Ehkä ihan lyhyesti vielä talousrikostutkinnan resursseista vuonna 2010.

Tämän hetken selvityksen mukaan talousrikostutkijoiden yhteinen määrä on 500 virkaa, ja minulla on varmaan kaikkien tuntema tilasto täällä, jossa näkyvät edellisen hallituksen ajan toiminnot ja tämän hallituksen ajan toiminnot, ja tämänhetkinen tilanne on 500 virkaa, ja edellisen hallituksen aikana se on ollut noin 450:n kieppeillä, eli tässä on parannusta aivan selvästi. Ei tällä hetkellä tämän enempää. Palaan myöhemmin samoihin teemoihin.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella ilo todeta, niin kuin pääministeri Kiviniemi sanoi, että tässä salissa vallitsee täydellinen yksimielisyys. Jotenkin äskeisistä puheenvuoroista tuli kuitenkin vaikutelma, että ministeri Holmlundilla ja ed. Rajamäellä on jonkinlaisia näkemyseroja joistakin asioista.

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa ei ole niinkään tullut esille kilpailukyvyn turvaaminen. Sehän on tämän salin täydellinen tehtävä. Se edesauttaa sitä, että suomalainen yritystoiminta pystyy kilpailemaan kansainvälistyvillä markkinoilla, ja ennen kaikkea sitä, että pystytään vientiä lisäämään ja työllisyyttä tarjoamaan. Kaikkihan lähtee siitä työnantajasta. Ilman työnantajaa ei ole työtä. Ilman työtä ei ole työntekijää. Ilman työntekijän palkkaa ei ole verotuloja. Ilman niitä verotuloja me emme pysty rakentamaan hyvinvointivaltiota. Siinä mielessä tämä keskustelu myös tästä harmaasta taloudesta on oikeutettua tässä salissa tänään.

Petri Pihlajaniemi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Syksyllä 2008 näytti siltä, että rakennusalalle on tulossa ennätysmäinen työttömyys. Mielestäni hallitus onnistui erinomaisesti myöntämällä taloyhtiöille niin sanottua korjaustukea esimerkiksi putkiremonttiin. Näin saatiin myös korjausvelkaa maksettua ja pelastettiin kymmeniätuhansia työpaikkoja. Eli tämä on erittäin hyvä osoitus tuesta rakennusalalle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Palaan mielelläni pääasiaan eli työmarkkinoiden vakauteen ja hallintaan ja ulkomaisen laittoman työvoiman valvontaan, koska te olette pääministeri Kiviniemen kanssa räjäyttämässä tämän vakavan tilanteen täysin käsistämme EU:n ulkopuolisten työntekijöiden vapaalla rekrytoinnilla Suomeen, mitä teidän esittämänne saatavuusharkinnan poisto merkitsee.

Ministeri Holmlund, 1.1.2004 perustettiin edellisen hallituksen ja minun toimesta pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikkö. Se toimi erittäin tehokkaasti, niin tehokkaasti, että vuoden 2006 lopulla päätettiin vakinaistaa ne virat ja se projektiluonteinen hanke tehtiin pysyväksi ja krp:ssä, jossa se oli projektiluonteisesti toiminut, se vakinaistui. Siitä on myös krp:n ja sisäministeriön tulossopimuksessa selvästi todettu. Löytyy 2007 keväältä selvät tiedotteet, MTV:t, STT:t. Toivoisin, että joskus kävisitte muidenkin kuin poliisiylijohtaja Paateron kanssa neuvoa-antavia keskusteluja hallinnossanne. Se on aika laaja poliisiylijohtajan lisäksi.

Nyt ei ole erityistä nyrkkiä pimeään ulkomaiseen toimintaan, koska se sulautettiin ilmeisesti 2008 aikana tähän muuhun toimintaan. Viimeiset Put-yksikköhavainnot ovat 2008. 15.5.2008 saakka ne löytyvät Työterveyslaitoksen raportista, joka netistä on teidän luettavissanne, samoin kuin 2007 krp:n tulossopimus.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Te olette aivan oikeassa. Olen koettanut koko ajan tankuttaa sitä, että se on vakinaistettu ja se on sulautettu niin sanotusti talousrikollisuuden tutkintalinjaan 1.1.2007, joka oli keskusrikospoliisissa uusi linjaus, perustui organisaatiomuutokseen. Samainen Put-yksikkö toimii nimellä Rat-yksikkö. Se on sijoittunut eri paikkaan, samat virat, samat toiminnot, lähestulkoon myös samat tutkijat. Kysykää asiasta suoraan poliisineuvos Rauno Rannalta. Hän voi kertoa teille aivan konkreettisesti, mitä on tehty. Kaikki nämä ratkaisut on tehty edellisen hallituksen aikana. En tiedä, mitä löydätte mistäkin papereista, mutta minulla on teille kyllä sellaiset faktat, että voin toimittaa ne vaikka kuinka moneen kertaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En nyt rupea kilpailemaan, mutta olen keskustellut varmaan krp:n johtaja Rannankin kanssa enemmän viime aikoina kuin te ja monen muun kanssa, jotka ovat huolissaan teidän ratkaisuistanne, jotka vaarantavat järjestäytyneen ja talousrikollisuuden torjuntakykyä parhaillaan.

Ongelmahan on nimenomaan se, että tämän pimeän ulkomaisen työvoiman yksikön, joka perustettiin tupon kautta silloin 2004 projektiksi, vakinaistaminen mitätöitiin, kun se pantiin tähän talousrikostorjunnan muuhun porukkaan mukaan, jolloin erityistä nyrkkiä ei enää ole. Tilannehan on kärjistynyt nimenomaan vuodesta 2007, ja nyt tarvittaisiin erityisesti tämän suuntaista toimintaa. Missä on samanlainen Put, joka silloin oli? Tokko sitä Porissakaan näkyy.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä on aika monta muuta seurakunnassa läsnä, jotka varmaan ymmärtävät, niin kyseinen Put toimii nimellä Rat eli reaaliaikainen tutkinta, ja te olette itse tai teidän aikananne, en tiedä, te ette varmaan ole päätöstä tehnyt ... (Ed. Rajamäen välihuuto) — 1.1.2007. (Ed. Rajamäki: Vakinaistettiin!) — Kyllä, ja tässä on minulla teille todiste. Tämä on keskusrikospoliisin toimintakertomus vuodelta 2007, sivu 13, (Ed. Rajamäki: Joka on tehty huhtikuussa 2008!) tuon sen. — 1.1.2007. Ed. Rajamäki, toinen meistä puhuu muunneltua totuutta, ja se en ole minä.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kiviniemi, te sanoitte puheessanne, että "- - suomalaiset yritykset opetettiin vaikeasti valvottavan virolaisen vuokratyön käyttämiseen, ja tämä oli lähihistorian suurimpia karhunpalveluksia yhteisille työmarkkinoille. Oppositiossa tuntuu olevan käynnissä kasvuntappotalkoot."

Tämä on aika paksua puhetta. Vuokratyötä käytetään sen takia, että sitä on tavattoman vaikea valvoa. Toisinpäin sanottuna vuokratyön suojissa on helppo tehdä vilppiä. Vai väitättekö te, että Viron siirtymäajoista seurasi se, että Olkiluoto 3:n työmaalla on 66 eri kansallisuutta, vuokratyötä käytetään kovin paljon ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa on äänestetty siitä, tehdäänkö Olkiluoto 3:n työmaasta erillisselvitys pimeän työvoiman käytöstä ja harmaasta taloudesta. Te olitte sitä mieltä hallituspuolueena, että ei tehdä, tarvetta ei ole. Kyseessä on Suomen suurin rakennustyömaa, ja meininki on niin kuin villissä lännessä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että jostakin asiasta olemme yksimielisiä, ja varmasti siitä olemme, mistä harmaassa taloudessa on kysymys: siitä, että epärehelliset syövät rehelliset pois. Ja mikä on se viiteryhmä, missä tämä kaikkein selvimmin tällä hetkellä tapahtuu? Se on alle 100 000 euron vuosiliikevaihdon yritykset, ja siellä verotarkastusten osuus on vain 0,5 prosenttia tällä hetkellä. Siis toisin sanoen, kun täällä aivan oikein vaaditaan tehokkuutta, se tehokkuus toteutuu juuri tässä ryhmässä, ja siinä myöskin ratkaistaan suomalaisen työn tulevaisuus.

Ulla-Maj Wideroos /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tiedämme, että aika moni ulkomainen työntekijä tulee EU-maista ja on EU-maan kansalainen, kuvittelisin, että yhteistyö EU-maiden välillä toimisi hyvin. Kysyisinkin, miten on esimerkiksi Verohallinnon ja Tullin alalla, toimiiko tämä yhteistyö EU-maiden välillä ja löytyykö konkreettisia hyviä esimerkkejä.

Sitten kysyisin, kun tiedämme, että työsuojeluhallinnon rooli on hyvin tärkeä, onko vastuussa oleva ministeri sitä mieltä, että työsuojelulla on tarpeelliset resurssit, ja onko joustavuutta niin, että voidaan toimia niillä paikkakunnilla, missä tarvetta on.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilanne harmaan talouden osalta on todella vakava, ja kyllä tätä kuvaa Rakennusliiton puheenjohtajan luonnehdinta, jonka mukaan rakennusala varsinkin Pääkaupunkiseudulla on ehkä pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmansodan. Tuleville vuosille suunnitellun tuottavuusohjelman kaavamainen läpivienti on kyllä ongelmallinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumisen kannalta. Päinvastoin, verottajan, työsuojeluviranomaisen ja poliisin toimia ja panoksia tarvittaisiin lisää.

Tuossa ministeri Holmlund käytti kyllä hyvin vakuuttavan puheenvuoron, mutta silti on totta, että Suomessa on tällä hetkellä asukasmäärään suhteutettuna, muihin Pohjoismaihin ja vertailukelpoisiin Euroopan unionin maihin verrattuna huomattavasti vähemmän poliiseja. Valitettavasti tilanne ei myöskään korjaannu niillä toimenpiteillä, joita hallitus on tehnyt. Kristillisdemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan esittävät tulevalle vuodelle 5 miljoonan euron lisäystä poliisien määrän lisäämiseksi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriöltä eilen saamamme muistion mukaan valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö selvittävät kuluvan vuoden aikana mahdollisuudet tilaajavastuulain edellyttämien tietojen saamiseksi julkiseen, avoimeen rekisteriin. Julkinen rekisteri tiedoista on mielestäni erittäin kannatettava ajatus, ja toteutettuna internetissä se olisi nopea ja helppo väline tarkistaa tietoja.

Mielestäni yhtä lailla voitaisiin myös harkita julkista, kuvallista ja nimellistä mustaa listaa Yhdysvaltojen tapaan niistä yrityksistä ja yrittäjistä, jotka ovat toistuvasti jääneet kiinni harmaan talouden harjoittamisesta.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on virus, joka hoitamattomana leviää yhteiskunnassa, ja tämän viruksen taltuttamiseen ei tämä hallituksen tarjoama lepohoito riitä, vaan tarvitaan järeämpiä otteita. Valtio menettää vuosittain jopa 4 000—5 000 miljoonaa euroa verotuloja harmaan talouden rehottamisen takia.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet useita keinoja harmaan talouden taltuttamiseksi niin työelämäreformissamme kuin vaihtoehtobudjetissamme. Yksi keino olisi ammattiliitoille myönnettävä kanneoikeus. Tätä on tukenut Akava, STTK ja myös SAK, koska kanneoikeuden kautta voitaisiin puuttua esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien polkemiseen. Olisinkin kysynyt teiltä, pääministeri Kiviniemi: oletteko te valmis tukemaan ammattiliittojen kanneoikeutta?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan resursseja, ja niitä ei tunnu löytyvän. Miksi ei löydy? Hallitus mieluummin kippaa rahaa Kreikkaan ja Irlantiin kuin pitää huolta siitä, että me pystymme pysäyttämään harmaan talouden ja sitä kautta keräämään lisää verotuloja Suomeen.

Arvoisa puhemies! Ministeri Sinnemäki ensin sanoi, että pitkäaikaistyöttömyys on vähenemässä. Myöhemmin samassa puheenvuorossa te sanoitte, että kasvu on hidastunut, ja toivoitte, että se taittuu jossain vaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan syyskuun lopussa oli 56 600 pitkäaikaistyötöntä. Se on 14 800 pitkäaikaistyötöntä enemmän kuin vuosi sitten. Ei tämä minusta, ministeri Sinnemäki, kuulosta siltä, että on vähentynyt tai taittumassa. Sen vuoksi tarvitaan todellisia, tiukkoja keinoja pitkäaikaistyöttömyyden taltuttamiseksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että oppositio tekee välikysymyksiä, mutta sitä en ymmärrä, miksi tämän välikysymyksen yhdeksi kärjeksi on nostettu kritiikki harmaan talouden torjuntaa kohtaan. Nimittäin luulen, että voidaan ihan vilpittömästi todeta, että tämä hallitus ja edeltäjä, siis Vanhasen toinen hallitus, ovat tehneet enemmän harmaan talouden torjunnan hyväksi kuin monet, monet hallitukset tätä ennen. (Välihuutoja)

Mutta vielä on paljon tehtävää ja on tehtävä. Kyse on näissä yhteyksissä myös viranomaisten toimintavaltuuksista. Pitää muistaa, että talousrikoskonnat ovat usein niitä kaikkein liukkaimpia konnia, jotka osaavat hyödyntää kaikki lainsäädännön porsaanreiät — toivottavasti nyt en loukkaa ketään talousrikoskonnaa — ja toimia sen mukaisesti parhaiden neuvonantajien avulla.

Eli viranomaisten valtuuksia on vahvistettava. Viimeksi eilen epäiltiin poliisin valtuuksia kotietsintään. Poliisi ja muut viranomaiset tarvitsevat riittävät valtuudet talousrikoskonnien torjuntaan.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaata taloutta voidaan rajoittaa verottajan tiedonsaantioikeutta parantamalla, ja valtiovarainministeriössä selvitellään veronumeron käyttöönottoa kaikilla ulkomaalaisilla työntekijöillä. Olisin kysynyt, joko se saadaan tällä hallituskaudella käyttöön vai siirtyykö käyttöönotto pitemmälle. Turhan nopeasti sitä ei ole VM:ssä nyt kuitenkaan eteenpäin viety.

Toinen kysymys on se, että tällä hetkellä tilaajat, pääurakoitsijat vapaaehtoisesti ilmoittavat verottajalle tietoja aliurakoitsijoille maksamistaan urakkasummista: eikö tämä ilmoitus voitaisi ottaa velvollisuutena, jotta se koskisi kaikkia ja sillä tavalla verottaja saisi paremmin tietoja siitä, mitä alalla tapahtuu, ja pystyisi sitten näitä tietoja käyttämään harmaan talouden kitkemiseksi?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toisena tärkeänä osanahan tässä on tämä työllisyys. Hallituksellahan olisi ollut hyvä mahdollisuus nyt mainostaa, miten se on tätä Suomen romahtanutta vientiä saanut eteenpäin, miten on se, että ulkomaalaisille menee suuri osa myös hallintarekisterin kautta. Me emme pysty valvomaan sitä, kenelle nämä Suomessa tehdyn työn tulokset menevät. Hallitus ei tältä osin ole mitenkään suomalaisen pienyrittäjän, keskisuuren yrittäjän asemaa parantanut, vaan tässäkin suhteessa ulkomaalaiset ovat tulleet kaapimaan täältä suuren osan.

Esimerkiksi kaivosteollisuudessa ministeri Pekkarinen, joka ei ole edes vaivautunut paikalle, on esittänyt, että valtion pitäisi lähteä mukaan siihen sen takia, ettei siinäkin meidän maaperäämmekin ja siellä olevia rikkauksia käytetä ulkomaalaisten hyväksi. Tässä suhteessa tämä hallituksen toiminta on kyllä tavattoman lepsua, ja toivoisin, että pääministeri täällä toisi nyt esille sen, millä tavoin tätä suomalaista työtä ja suomalaista omistamista koetetaan edistää niin, ettei tämä kaikki meidän vaurautemme pääasiassa mene ulkomaalaisten käsiin.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Euroopan unionin toimintaedellytyksiin kuuluu pääomien vapaa liikkuvuus ja myöskin se, että tuotantoa tehdään siellä, missä sitä on edullisinta tuottaa. Me suomalaiset olemme auttamattomasti hävinneet tässä ottelussa. Me olemme menettäneet kilpailukykymme. Harmaan talouden avulla yritetään sinnitellä joiltain osin ja sitten tällä kilpailua vääristävällä työvoimalla. Kuitenkin meidän perustehtävämme on katsoa, että me saisimme rehellisellä tavalla Suomen kilpailukykyiseksi, että ei tätä harmaata taloutta täällä olisi. Elikkä edelleen haastan oppositiopuolueita käymään avointa keskustelua Suomen kilpailukyvyn parantamisesta. Silloin kun siihen päästään, päästään myöskin eroon harmaasta taloudesta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen pääotsikko oli "Työtä Suomeen", ja nyt on tietysti keskitytty tähän harmaaseen talouteen, mutta myöskin ed. Arhinmäki kommentoi tätä työt Suomeen -osuutta, ja siitä haluaisin muutaman sanan sanoa.

Ensinnäkin syytitte voimakkaasti suomalaisia suurimpia yrityksiä, että vievät työpaikat pois. Jos miettii vähänkin talouden logiikkaa, niin siellä taustalla on erittäin paljon pienempiä yrityksiä, tekevät työtä Suomessa. On tärkeätä, että ollaan kansainvälisellä puolella ja koko tämä verkosto toimii. Jos me olisimme pysyneet Suomessa, meillä olisi huomattavasti vähemmän työpaikkoja.

Toiseksi, muissa puheissa olette vastustanut sitten kasvullisia yrittäjiä siinä suhteessa, että nostetaanpa pääomaveroja, nostetaanpa osinkoveroja, nostetaanpa yhteisöveroja. Mitä se merkitsee? Vähemmän on yrittäjyyttä Suomessa.

Kolmantena, olette sanonut tässä puheenvuorossanne, että on virhe, kun toimenpiteet työllistämisessä suunnataan alle kolme kuukautta työttömänä olleisiin. Kaikki tutkimukset osoittavat, että on kaikista paras työllisyystoimenpide, kun heti tarraudutaan niihin ihmisiin, jotka joutuvat työttömiksi.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tilastot osoittavat, että sinä vuonna 2007, kun tämä hallituspohja aloitti, suomalaisten yritysten henkilökunta ulkomailla kasvoi 200 000:lla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana osinkoja on maksettu kolme kertaa enemmän ja työpaikkoja ulkomaille suomalaiset yritykset ovat neljä kertaa enemmän investoineet. Eli tämä selkeästi osoittaa sen, että Suomesta viedään työtä, Suomesta viedään pääomia ulkopuolelle. Meidän pitää puolustaa sitä, että Suomessa tehdään työtä.

Mitä tulee ed. Jaskarin väitteeseen siitä, että pitkäaikaistyöttömät pitäisi unohtaa, että heille kolmen kuukauden jälkeen ei pitäisi toimia tehdä, sehän sisältyi teidän puheeseenne: Mitä te teette niille 56 600 pitkäaikaistyöttömälle, jotka syyskuun lopussa Suomessa oli? Eikö siihen pitäisi panostaa, ettei käy niin kuin viime laman aikana. Monet heistä ovat edelleen työttömänä sillä surkean pienellä työmarkkinatuella.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä työllisyyden turvaaminen Suomessa on erittäin tärkeä keskustelunaihe, niin kuin täällä on todettu, ja keskustelun kärki on paljolti ollut tässä harmaassa taloudessa. Sen eteen tämä hallitus ja jo edellinenkin Vanhasen hallitus on tehnyt jo paljon uudistuksia, joita viedään eteenpäin. Siinä mielessä välikysymyksen ja epäluottamuksen esittäminen tälle hallitukselle tuntuu kohtuuttomalta, koska nimenomaan tämä ja edellinen hallitus ovat tämän eteen jo paljon tehneet töitä.

Haluan tässä yhteydessä korostaa, että tarkastusvaliokunta puolestaan teetti viime keväällä valmistuneen mittavan selvityksen, ehkä mittavimman tässä valtakunnassa tähän asti tehdyn selvityksen harmaasta taloudesta, ja nyt asiantuntijakuuleminen jatkuu. Alkutalvesta varmaan eduskuntaan tulee tältä osin valmis selvitysesitys tämän asian hoitamisesta, ja uskon, että sitä kautta tulee vielä lisää keinovalikoimaa, miten tätä hommaa hoidetaan. Resursseja tullaan varmasti tarvitsemaan, niin mittavasta asiasta on kysymys.

Pääministeri  Mari  Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Muun muassa ed. Skinnari täällä kyseli sen perään, mitä hallitus on tehnyt noin yleisesti ottaen tämän suomalaisen työn eteen. Omassa puheenvuorossani alkuosa käsitteli juuri tätä problematiikkaa. Sen pystyy kyllä sieltä sitten lukemaan, miten monin eri tavoin hallitus tällä vaalikaudella on pystynyt suomalaista työtä parantamaan. Parhaiten tulokset näkyvät siinä, että työttömyys ei koskaan ryöstäytynyt niin isoksi kuin alun perin ajateltiin, kun taantumaan syöksyttiin. Silloin näytti pahimmillaan siltä, että työttömyys nousee jopa 11 prosenttiin. Mutta kiitos hallituksen määrätietoisen toiminnan, oikeaan osuneen elvytyksen ja myöskin yritysten hyvän tavan pitää kiinni työntekijöistään selvisimme vain sillä, että työttömyys nousi 8,6 prosenttiin. Sekin on liikaa, sen myönnän, ja sen vuoksi hallitus tekee jatkuvasti töitä, että tuotakin lukua saataisiin alemmaksi.

Ed. Urpilainen kysyi sitten tästä ay-liikkeelle annettavasta kanneoikeudesta. Tätä asiaahan pohditaan juuri siinä samassa työryhmässä, joka katsoo sitä, mitä tilaajavastuulaille tehtäisiin. Tämä on kolmikantainen työryhmä. Tämä hallitus on tällainen yhteistyön ja yhteisvastuun hallitus, niin että mielellään tällaisissa asioissa haluaisimmekin nimenomaan sellaisen kolmikantaisen esityksen. Sitä voidaan sitten viedä eteenpäin ja tullaan myöskin niitä tuloksia saamaan aikaan. Tämä on myöskin erittäin iso periaatteellinen kysymys. Siksi on hyvä, että sitä kantaa myöskin yhdessä näiltä osin pohditaan. Mutta se on selvää, että tätä valvontaa tarvitaan.

Tietenkin juuri vuokratyön käyttäminen on usein tapa kiertää sitä verotusta, luoda harmaata taloutta, mutta ei pidä myöskään leimata kaikkia vuokratyöfirmoja. Eivät kaikki vuokratyöfirmat todellakaan ole harmaan talouden firmoja tai toimi rikollisesti, vaikkakin on niin, että erityisesti rakennusalalla tällaista ilmiötä esiintyy. Mutta juuri niilläkin toimenpiteillä, joihin täällä on useissa puheenvuoroissa hallituksen taholta viitattu, pyritään juuri tähän ongelmakohtaan puuttumaan.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Arhinmäeltä kysyisin, onko todellakin niin, että teidän mielestänne ei ole tärkeintä ensin tarttua nuorisotyöttömyyteen ja huolehtia niiden aktiivitoimista, jotka ovat juuri jääneet työttömiksi. Eikö kaikkein tärkeintä ole se, että me estämme valumon pitkäaikaistyöttömyyteen, niin kuin hallitus on toiminut? Onko siinä jotain väärää?

Sitten, kun puhutaan harmaasta taloudesta, on olennaista katsoa, mitkä asiat vaikuttavat mihinkin. Rakennusalan harmaata taloutta voidaan torjua tilaajaselvitysvastuuta muuttamalla, sitä voidaan torjua lisäämällä veronumero tunnistekorttiin, mutta ei saatavuusharkinnan poistolla sitä torjuta, kun ei saatavuusharkintaa ole vielä poistettukaan.

Mutta sen sijaan sylttytehdas on kyllä siellä, että kun aikoinaan tämä siirtymäsäännös oli näille virolaisille, niin se johti siihen, että Virosta johdettuja vuokratyöfirmoja tuli tänne, ottivat nämä markkinat haltuunsa. Silloin me jouduimme siihen tilanteeseen, josta edelleen maksamme hintaa. Nyt täytyy niitä korjaavia toimenpiteitä tehdä ja niitä on tehty.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen, ei se hallitus niin hirveän hyvin nuorisotyöttömyyttäkään ole hoitanut: 29 200 nuorta oli työttömänä syyskuun lopussa, 30 000 nuorta työttömänä. Meidän mielestämme pitää pitää huolta siitä, että nuoret eivät syrjäydy työttömyyden kautta, kaikille löytyy nopeasti työtä. Mutta me olemme siitä eri mieltä, kun hallituksen linjaus on, että pitkäaikaistyöttömät enemmän tai vähemmän jätetään oman onnensa nojaan. Kyllä heilläkin joku puolustaja pitää olla, ja se on vasemmisto.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ollaan edes siitä samaa mieltä, että pitää näihin juuri työttömäksi jääneisiin ja nuorisotyöttömiin kohdistaa toimenpiteitä. Totta kai tarvitaan pitkäaikaistyöttömyyden läpikäymistä, ja ilman muuta me olemme sen kannalla myöskin, että pitää räätälöidysti katsoa henkilökohtaisesti, millä tavalla näitä pitkäaikaistyöttömiä voidaan auttaa. Mutta, kun me olimme siinä tilanteessa, että talous romahti ja meillä oli määrällinen määrä rahaa käytettävissä aktiivitoimiin, niin eikö nyt ollut järkevää se, että me pidimme huolta siitä, että meidän nuoret ja juuri työttömäksi jääneet säilyttivät oman työkykynsä ja että me voimme sitä työvoimaa hyödyntää pikaisesti, kun taantuma menee ohitse? Juuri näin on toimittu ja nyt pitää päähuomio kiinnittää pitkäaikaistyöttömiin, se on oikea linja.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen on ilmeisesti eri mieltä hallituksen kanssa, koska hallitus, ministerit ovat täällä nimenomaan puheenvuoroissa kehuneet sitä, miten on laitettu riittävästi voimavaroja, on voimakkaasti toimittu työllisyyden puolesta. Nyt te, ed. Satonen sanotte, että koska määrärahoja ei ollut riittävästi, niin piti jättää pitkäaikaistyöttömät vähemmälle. Hyvä, että te, ed. Satonen, rehellisesti kerrotte sen, mitä ministeri Sinnemäki ei täällä kerro.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä ed. Satonen että myöskin pääministeri täällä viljelevät sellaista väitettä, että siirtymäaika olisi jollain lailla ollut synnyttämässä Suomeen vuokratyömarkkinoita. Nyt kerron teille, pääministeri, että Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja Irlannissa ei ollut käytössä siirtymäaikaa, mutta esimerkiksi Ruotsissa, jossa ei ollut käytössä siirtymäaikaa, on täsmälleen samat ongelmat. Vuokratyömarkkinat syntyivät myös Ruotsiin, ja siellä painiskellaan samojen ongelmien kanssa kuin Suomessa, joten on täysin edesvastuutonta väittää, että siirtymäaika olisi jollain lailla ollut Suomeen syntyneiden vuokratyömarkkinoiden takana.

Mutta sitten haluaisin kysyä teiltä vielä uudemman kerran, koska minusta johtajuutta, pääministeri, on se, että on mielipiteitä: Kun kerran palkansaajien keskusjärjestöt ovat hyvin selkeästi, ja myöskin SDP, esittäneet sitä, että ammattiliitoille myönnettäisiin kanneoikeus, jotta me voisimme tätä harmaata taloutta ja kaksia työmarkkinoita olla torjumassa, niin mikä on teidän henkilökohtainen mielipiteenne tähän asiaan?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Aktiivisella työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja tuetulla työllä voidaan tukea suomalaisen työn edellytyksiä. Ehkä se käytännöllisin toimi on se, että mahdollisimman paljon käytetään yhteisiä rahoja siihen, että yhdessä yritysten kanssa koulutetaan ihmisiä sillä tavalla, että ihmisillä sen koulutuksen jälkeen on työpaikka kyseisessä yrityksessä ja yritys on itse osaltaan maksamassa työttömän työnhakijan koulutusta.

Tämä on tietenkin mahdollisuus, joka on tarjolla myös pitkäaikaistyöttömille. Pitkäaikaistyöttömien palvelemiseen on ensi vuonna käytössä noin 100 miljoonaa euroa, kuten tänäkin vuonna käytössä on noin 100 miljoonaa euroa, joten en sanoisi, että tähän ei lainkaan käytetä rahaa tai että tätä ei pidettäisi tärkeänä. Sitä pidetään tärkeänä, koska siihen käytetään näin paljon rahaa. Siksi totesinkin ed. Arhinmäelle, kun hän puhui vuoden 2008 hyvin pienestä osuudesta aktiivisessa työvoimapolitiikassa, että nyt sitä osuutta on huomattavasti kasvatettu.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto ehdottivat verovastuun tehostamistoimenpiteenä tätä pakollista veronumeroa, joka merkittäisiin siihen rakennustyömaalla pakolliseen tunnistekorttiin. Nyt tiedämme, että hallitus on selvittämässä, voitaisiinko sen sijaan kaikilta tunnistekortin omaavilta edellyttää suomalaista henkilötunnusta ja sitä, että se tunnuksen alkuosa merkittäisiin tähän tunnistekorttiin. Onko lopullinen ratkaisu tehty siitä, että tämä on nimenomaisesti se malli, jota tässä käytettäisiin, vai vieläkö näitä molempia malleja pohditaan? Tietenkin sen valvonnan täytyy olla mahdollisimman helppoa kummassakin tapauksessa ja väärennöksille ei voi antaa sijaa, jos sillä oikeasti halutaan vaikuttavuutta.

Toinen asia tähän liittyen: Voitaisiinko näitä tietoja antaa myös sitten lähtömaille, jotta he voisivat valvoa myös siellä päässä verotustaan? Miten tämä tietojen vaihto sujuu tällä hetkellä?

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mielenkiintoista on se, että pimeän työvoiman valvontaan etsitään hyvin monimutkaisia keinoja, vaikka ratkaisu olisi löydettävissä hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Kaikkein yksinkertaisin keino olisi tietenkin se, että asianomaisen työpaikan pääluottamusmiehelle annettaisiin oikeus tutustua palkkatietoihin; se vanha menetelmä, mikä oli käytössä aikaisemmin, jolloin voitaisiin katsoa, noudatetaanko työsopimuslakia eli maksetaanko samasta työstä lainmukainen palkka kaikille samalla työpaikalla oleville työntekijöille.

Nythän ongelma on se, että tätä laillisuusvalvontaa ei käytännössä ole ollenkaan, koska ei ole riittävästi työvoimatarkastajia, jotka voisivat käydä säännöllisesti ja jatkuvasti sellaisilla työpaikoilla, joissa on paljon ulkomaista työvoimaa. Eli resursseja pitää lisätä tarkastuksiin, mutta samanaikaisesti pitää tukeutua ammattiyhdistysliikkeeseen, antaa pääluottamusmiehelle oikeus tutustua palkkatietoihin. Näin yksinkertaista olisi valvoa tilannetta. Valitettavasti työnantajat vastustavat tällaisen järjestelmän uudelleenkäyttöönottoa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulle jäi kyllä sellainen olo, että entinen sisäministeri voitti 2—0 nykyisen sisäministerin, koska ... (Ed. Zyskowiczin välihuuto) — Kuunnelkaas nyt, ed. Zyskowicz: Ei ole olemassa enää tätä Put-yksikköä, ja tiedossani on, että osa niistä 25 virasta, henkilöstä, tekee vallan muita tehtäviä.

Sitten vielä pääministerille jatkaisin: Te minun mielestäni kyllä annoitte väärän kuvan sosialidemokraateista, kun annoitte ymmärtää, että tämä kahden vuoden siirtymäaika olisi jotenkin toiminut huonosti. Aivan kuten täällä puolueemme puheenjohtaja totesi, kaikissa muissa EU-jäsenmaissa paitsi kolmessa oli siirtymäaika. Se oli Tanskassa kaksi vuotta, Ranskassa peräti viisi vuotta. Monissa muissa maissa tilanne oli aivan samankaltainen kuin Suomessa, ja haluttiin sinä aikana laittaa tätä valvontaa kuntoon. Näen tavallaan, että ministeri antoi väärän kuvan sosialidemokraattien vastuullisesta työperäisestä maahanmuuttopolitiikasta.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuossa harmaan talouden torjunnassa tarvitaan lainsäädäntö, valvonta ja rangaistukset, ja niin Vanhasen ykköshallitus kuin kakkoshallituskin laiminlöi lainsäädännön kehittämisen tältä osin. Vasta tänä vuonna on tullut joitain esityksiä ja tärkeimmät lainsäädäntöesitykset ovat valmistelussa kolmikannassa. Arvostan kolmikantaa, mutta ei sinne pidä näitä asioita haudata, kun vuosikymmen on annettu niitten olla. Eli tältä osin kyllä välikysymys on täysin aiheellinen. Lainsäädäntö pitää panna kuntoon ja nopeasti.

Toinen on valvonta. Meillä ei ole riittäviä valvonnan resursseja. Se on tullut selväksi. Tuottavuusohjelma on karsinut niitä, ja määrärahat ovat olleet riittämättömiä jopa hyvinä talouden vuosina. Pankaa ne kuntoon.

Kolmas on rangaistukset. Kyllä täällä pitää olla myös sellaiset rangaistusseuraamukset, että ne vaikuttavat ennalta ehkäisevästi. Ovatko ne kunnossa tänä päivänä?

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On aivan selvää, että harmaan talouden osalta valvonta ja uudet keinot, mitä nämä kaksi tällä vaalikaudella istunutta hallitusta ovat tehneet, aikaansaaneet, ovat erinomaisen hyvä asia.

Mutta sitten se toinen puoli eli se, miten me ennalta ehkäisemme tätä harmaata taloutta, on se, että meillä yritystoiminta, erityisesti pieni ja keskisuuri yritystoiminta, on sellaista, että siihen kannustetaan, siihen lähteminen on riittävän helppoa, Y-tunnukset annetaan, ennakkoperintärekisteriin pääsee jne., mikä kannustaa tuomaan julki sen mahdollisen harmaan työn, harmaan yrittämisen, johon on suuri houkutus, jos meillä byrokratia on ylimitoitettua. On aivan oikein tehdä näin.

Toinen asia on se, että meidän hankintalakimme ja sen soveltaminen ja sen osaaminen ovat aivan selvästi hakoteillä tällä hetkellä. Meillä on lukuisa joukko julkisuudessa sellaisia esimerkkejä, joissa vain hinta on ratkaissut. Se jos mikä ruokkii myöskin sitä, että haetaan ulkomaista työvoimaa, haetaan ulkomaisia tuotteita. Siksi hankintaosaamisen osalta toivon, että hallitus paneutuu myöskin siihen, että sitä osaamistasoa kasvatetaan.

Sirpa  Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä puhemiehen linjaus siitä, ettei harmaata taloutta käsiteltäisi, kuulosti kummalliselta, koska se lukee täällä kysymyksessä, mikä välikysymyksessä on tehty.

Pääministerille: Jos pääministerin vastaus oppositiolle on se, että oppositiopuolue on tehnyt joskus jotain väärin, niin lähtökohta kuulostaa kummalliselta. Täällä kysytään hallituksen vastauksia näihin kysymyksiin, ei vanhojen muistelua, jotka ovat vielä väärin.

Meillä sosialidemokraateilla on useampi esitys, ja tästä puheenjohtaja on jo kysynyt ensimmäisestä elikkä kanneoikeuden ottamisesta käyttöön ay-liikkeille. Onko mahdollista saada vastaus koskien tilaajavastuun laajennusta, mitä myöskin olemme esittäneet, jotta yritykset yhä paremmin tulisivat valvotuiksi?

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olin esittelevä ministeri silloin, kun päätettiin näistä siirtymäajoista uusien jäsenmaitten osalta, ja täytyy sanoa, että kyllä demareille tehtiin hyvin selväksi, mitä ongelmia aiheutuu siitä, jos palvelut sallitaan mutta työvoiman vapaata liikkuvuutta ei sallita. Ja täytyy sanoa, että kyllä siitä alkoi semmoinen selvä harmaan talouden pyrähdys alkuvaiheessa. Jos olisi sallittu työvoiman tulo työsuhteeseen tänne, niin tilanne olisi paljon paremmin meillä tänä päivänä hallinnassa. Tämä on mielestäni aika selvästi nähty, ja kyllä Suomen tilanne selvästi poikkeaa Ruotsista, valitettavasti huonompaan suuntaan sen silloin tehdyn ratkaisun johdosta. Valitettavasti työmarkkinajärjestöt eivät päässeet silloin yhteisymmärrykseen, ja hallituksessa sitten päätettiin demareitten painostuksesta kahden vuoden siirtymäsäännöksestä.

Sitten ihan täytyy sanoa siitä, mitä ed. Zyskowicz täällä sanoi, kun eilen käytiin muun muassa poliisivaltuuksista tässä salissa keskustelua. Oletteko te, vasemmisto, valmiita siihen, että poliisille annetaan riittävästi resursseja ja riittävästi toimintavalmiuksia, että harmaa talous saadaan kuriin? Se on äärimmäisen tärkeätä, ja on tärkeätä, että te olette siinä myöskin teoissa mukana, jotta on resursseja ja jotta on valtuuksia, jotta asiat saadaan hoidettua.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä nyt pääministeriä myöten ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat ovat yrittäneet kertoa, miten harmaaseen talouteen on puututtu, mutta valitettavasti tämä ongelma vain kasvaa ja teidän ratkaisunne ovat ihan pintaraapaisua tähän ongelmavyyhteen.

Sen sijaan minun huomioni kiinnittyi siihen, kun pääministeri useampaan kertaan totesi, että harmaan talouden torjuntakeinot voivat olla haitaksi rehellisille yrittäjille, enkä nyt tätä kyllä ihan pysty ymmärtämään. Eikös niille rehellisille yrittäjille ole kaikkein suurinta haittaa siitä, että palkkoja polkemalla, veroja kiertämällä, työnantajavastuita kiertämällä voitetaan urakoita, joita rehelliset suomalaiset yrittäjät eivät mitenkään pysty voittamaan, kun ei tätä veronkiertoa ole laitettu kuriin? Sen lisäksi vielä kunnat ja valtiokin ovat mukana tässä sillä tavalla, että näiltä yrittäjiltä, jotka eivät toimi rehellisesti, otetaan niitä urakoita. Täällä on nyt tullut esille monta hyvää keinoa siihen, miten tähän puututaan, mutta te vaan asetatte työryhmiä. Milloin hallitus aikoo toimia?

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sallinette ensinnäkin, että käytän tämän puheenvuoron istualtani?

Arvoisa puhemies! Jollakin tavalla — kaikella ystävyydellä sanottuna — tämän välikysymyksen tietynlaista jälkijättöisyyttä kuvaa minusta muun muassa se, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt muun muassa käynnistivät viime keväänä kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelun ja nyt viime kuussa tämä useammalle vaalikaudelle ulottuva 90 toimenpiteen ohjelma tuotiin julkisuuteen. Kysyisinkin pääministeriltä: Millä tavalla tässä keskeisten työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välisessä keskustelussa ja neuvottelussa yleensäkin tämä harmaa talous ja harmaan talouden rajoittaminen nousi esille?

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuulossa tai ymmärryksessä täytyy olla vikaa, jos oppositio kertoo, että tällä puolella salia ei ole ymmärretty pitkäaikaistyöttömyyden ongelmia. Hallitus on taatusti yrittänyt tehdä parhaansa sen ongelman eteen.

Arvoisa työministeri, viimeisimpien arvioiden mukaan yli vuoden työttömänä olleita tai toistuvasti tukitoimien välillä pitkään työttömänä olleita on noin 150 000. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan monet pitkäaikaistyöttömät ovat hoidon tarpeessa eivätkä enää kykene normaaliin työelämään. Mielestäni tällaiset tapaukset, joissa taustalla on päihderiippuvaisuus, mielenterveysongelma tai joku muu sairaus, pitäisi ohjata hoitoon. Miten, arvoisa ministeri, te tuolla ministeriössä olette pohtineet tätä ongelmaa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Pitkään ja toistuvasti työttömänä olleiden joukossa on ihmisiä, joilla on todella heikko terveys ja saattaa olla sekä esimerkiksi mielenterveysongelmia että päihdeongelmia. Pääasiallisesti tätä joukkoa palvellaan työvoiman palvelukeskuksissa, joissa ideana on nimenomaan se, että ihminen, joka ei senhetkisessä tilanteessaan kovinkaan helposti voi löytää töitä — hänellä ei ehkä ole siihen työkykyä — sitten saisi niitä palveluita, joita hän tarvitsee, esimerkiksi mielenterveyspalveluita ja apua päihdeongelmansa voittamiseen.

Näiden toimenpiteiden osalta me tällä hetkellä yhdessä Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa käymme läpi niitä hankkeita Suomessa, joissa näissä asioissa on saatu parhaita tuloksia aikaan. Tällaisia kuntia on paljon, joissa esimerkiksi työttömien työterveyshuoltoa ja terveyspalveluiden saatavuutta on lisätty. Tästä vedämme sitten johtopäätökset parhaista käytännöistä, ja niitä ensi vuonna levitämme eteenpäin.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaiselle toteaisin, että johtajuutta on se, että saa asioita aikaan ja pystyy tekemään päätöksiä — ei se, että on jotain mieltä muiden perässä.

On aivan niin kuin ed. Sasi sanoi: kyllä se vaan niin on, että Suomessa se aiheutti tämän harmaan talouden lisääntymistä, kun ei menty heti suoraan siihen malliin, mikä esimerkiksi Ruotsissa on, vaan piti muutaman vuoden ajan tällaisten vuokrafirmojen kautta sitten työllistäminen hoitaa. (Ed. Gustafssonin välihuuto) Tästä on kuitenkin ihan selkeää näyttöä.

Ed. Komi kysyi sitten tästä rakennuksilla tunnistautumisesta. Tästä ei ole tehty vielä mitään päätöksiä, mitä mallia tullaan soveltamaan, mutta joka tapauksessa näyttää siltä, että lainsäädäntömuutoksia tarvitaan, joten se ei ole ihan nopea prosessi.

Ed. Lapintie kiinnitti huomiota siihen, onko todellakin niin, että harmaan talouden torjunta aiheuttaa ongelmia rehellisille yrityksille. Silloin se on ongelma, jos tehdään vääränlaista lainsäädäntöä, jolla lisätään byrokratiaa, vaikeutetaan toimintaa, silloin sitä ei tehdä oikein. Pitää olla tarkkana, kun muutetaan vaikkapa nyt tätä tilaajavastuulakia, että se tehdään sillä tavalla oikein, että se todellakin puuttuu sitten siihen itse ongelmaan eikä tee järjestelmästä liian byrokraattista, jolloin lakia on ylipäänsä kenen tahansa vaikea noudattaa.

Sitten ed. Timo Korhoselle: kestävän talouskasvun ja työllisyyden työryhmän johtopäätöksissä ja esityksessä oli myös näitä harmaan talouden toimenpiteitä, jotka itse asiassa on pääsääntöisesti sisällytetty ensi vuoden budjettiin.

Sosiaali- ja terveysministeri  Juha  Rehula

Arvoisa herra puhemies! Useissa puheenvuoroissa on kiinnitetty huomiota työsuojeluresursseihin ja niiden riittävyyteen.

Ensinnäkin ed. Wideroosille toteaisin, että toki resursseja voisi olla enemmän, mutta sen pystyy sanomaan, että siinä työssä, mitä ne yli 400 työsuojeluvastuullista ihmistä tässä maassa tekevät, he osaavat tarttua asioihin, niihin tilanteisiin, jotka kulloinkin ovat kaikkein akuuteimpia. Ja erittäin hyvää yhteistyötä tehdään ammattijärjestöjen, ammattiliittojen kanssa, esimerkiksi Rakennusliiton kanssa, yhteistyötä siinä, mitä siellä rakennustyömaalla todellisuudessa tapahtuu. Miten on sitten ihan yksittäisissä kunnissa tai yksittäisillä työmailla, siinä varmasti on puutteita.

Tästä jatkan ed. Mustajärvelle, joka ei ryhmäpuhujana näköjään enää salissa ole: Totean, että ei siellä Olkiluodossa ihan villi länsi ole, mutta yksi ihan keskeinen asia on selvinnyt sen jälkeen, kun tuona eräänä aamuna työsuojelutarkastajat olivat työmaalle valvontaan menossa, sen perusteella, mitä sen jälkeen on tapahtunut. Kyllä toivon koko eduskunnalta lainsäädäntöä kehitettävän siihen suuntaan, että ne tiedot, jotka ovat olemassa, olisivat kaikkien niitten valvovien viranomaisten käytössä, jotka tätä valvontaa tekevät: verottajan, poliisin, Tullin ja myös työsuojelun.

Toinen asia, johon toivon kiinnitettävän huomiota, on se, ettei esimerkiksi opposition osalta siinä vaiheessa, jos ja kun esityksiä tänne tulee, vastustettaisi esimerkiksi tiedon luovuttamiseen liittyviä asioita, että se tieto todellakin kulkisi, se tieto, joka on olemassa.

Hallinto- ja kuntaministeri  Tapani  Tölli

Arvoisa puhemies! Ed. Wideroos kysyi Tullin ja verottajan yhteistyöstä. Meillä huolimatta siilomaisesta hallintorakenteesta kuitenkin viranomaisyhteistyö toimii eri sektoreiden välillä kohtuullisesti, niin myös Tullin ja verottajan välinen yhteistyö. Tosin tietysti yhteistyössä on kehittämisen tarpeita, niin kuin tämä raporttikin tuo esille. Tullin ja verottajan osalta, veroviranomaisten osalta erityisesti, viennin arvonlisäveron palautuksen suhteen on syytä tiivistää yhteistyötä, mutta kyllä yhteistyöllä on saatu tuloksia. Sinänsä tähän koko teemaan liittyen on syytä todeta se, että Suomessa, voi sanoa, ainakin eurooppalaisittain verrattuna erityisen hyvin toimii poliisin, Tullin ja Rajan yhteistyö myös näissä asioissa.

Sitten ed. Leppä viittasi hankintalakiin, joka liittyy kuntien toimintaan. On aivan selvää, että kuntien osalta on syytä kiinnittää vielä suurempaa huomiota hankintaosaamiseen ja sen kehittämiseen ja siihen liittyvään koulutukseen, ja siihen on kyllä paneuduttukin.

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tässä yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että nämä vilunkiyrittäjät syövät rehellisten yrittäjien leipää, jopa saattavat aiheuttaa sen, jotta joku yritys voi kaatuakin, ja silloin toimenpiteitten pitää olla sellaiset, että kaikki suuntautuu siihen suuntaan, että näitä epärehellisiä toimia kitketään.

Mutta sitä en ymmärrä ollenkaan, mihin kytkeytyy ja perustuu tämä työsuojelupiirien tarkastajien vähentäminen, koska sinne työsuojelupiireihin on kuitenkin tullut lisää työtä. Ministeri Rehula, tiedätte hyvin, jotta sinne on tullut ulkomaalaisvalvontaa ja on monta muuta asiaa ja se kyllä heikentää sitä valvontatyötä, jättää semmoisia aukkoja sinne, jotta se tarkastuksen määrä on vähempi.

Toinen kysymys: Eikös hallituksen pitäisi vetää pois nyt nämä saatavuusharkintakysymykset? Se asia kakkarehtaa täällä valiokunnissa, ja ilmeisesti eduskunnassa ei saada yksimielisyyttä siitä. Millä tavalla se parantaa tätä harmaan talouden valvontaa, jos tämä saatavuusharkinta poistetaan ja kolmansista maista tänne saavat työnantajat tuoda niin paljon porukkaa kuin haluavat, vaikka meillä omia työttömiä olisi miten paljon?

Sitten kolmanneksi (Puhemies: Nyt alkaa minuutti olla kulunut!) pääministerin näkemykseen lähetetyistä työntekijöistä, tästä Viro-ongelmasta. No, miksi ne nyt eivät ole vähentyneet sitten, nämä lähetetyt työntekijät? Yhä edelleen täällä on aika paljon lähetettyjä työntekijöitä, ja suomalaiset yritykset ...

... sattuvat olemaan Viron puolella ja ovat toisena osapuolena.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään kuultu se, että Rakennusliiton mukaan ala on pahimmassa laillisuuskriisissä sitten toisen maailmansodan ja harmaata taloutta lisää verotuksen ja toimeentulomahdollisuuksien kokeminen epäoikeudenmukaiseksi, jos mikä. Niin kauan kuin lyhytaikaisen työn vastaanottaminen ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole kannattavaa ja sosiaaliturva ja pienten ansiotulojen yhdistäminen ei toimi, riittää pimeälle työlle varmastikin tekijöitä.

Kristillisdemokraatit on omassa esityksessään tehnyt vaihtoehtoesityksen, ja muun muassa harmaan talouden karsimiseksi eräänä toimenpiteenä olemme esittäneet pienten ja keskisuurten yritysten palkan sivukulujen vähentämistä ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän osalta edes määräajaksi. Toimenpide lisäisi työllistymistä. Kysynkin: Onko hallitus pohtinut tätä vaihtoehtoa keskuudessaan?

Kyllä minua vähän harmittaa se, että kokoomuksen edustajat pyytelevät täällä anteeksi talousrikoskonnilta. Tuo anteeksipyytely valitettavasti kyllä näkyy resursoinnissa tämän asian osalta.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei puheita vaan tekoja, hallitus. Milloin, arvoisa pääministeri, hallitus tuo esityksen harmaan talouden kitkemiseksi sekä suomalaisen työn ja yritysten turvaamiseksi, niin että ulkomaiselta työvoimalta vaaditaan suomalaisen henkilötunnuksen hankkimista ja tunnuksen merkitsemistä työpaikalla pakolliseen tunnistekorttiin? Tuoko hallitus esityksen jo tämän vaalikauden aikana?

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy lainata Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta Hietasta ja todeta, että "hämmästelen kauhiast" tätä vasemmisto-opposition asennetta hallituksen työllistämispolitiikkaan ja harmaan talouden torjumiseen. Minun mielestäni tällä vaalikaudella Vanhasen kakkonen ja Kiviniemen ykkönen ovat tehneet täsmätoimia erittäin vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa tuottamalla työpaikkoja rakennuspuolelle ja infrapuolelle.

Sitten tästä harmaan talouden torjunnasta todettiin vasemmistoliiton taholta, että se on ollut kuin pintaraapaisu. En tiedä sitten, onko minulla väärät tiedot, mutta joka tapauksessa todetaan, että tulokset ovat hyviä. Jopa harmaan talouden tutkijat ovat kiitelleet sitä, että tämä hallitus on toteuttanut useita, korostan, jo toistakymmentä vuotta vireillä olleita hankkeita.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannustan kaikin mahdollisin tavoin, pääministeri, teitä ja hallitustanne tuloksiin. Valitettavasti näyttää kyllä siltä, että tuloksilla te ette voi pröystäillä, vaan enemmänkin työryhmät ovat ne, mitä tämä hallitus on aikaansaanut ja mihin itsekin olette täällä moneen otteeseen puheessanne viitannut.

Mutta minusta olisi reilua ja rehellistä, että Suomen kansa ja ennen kaikkea palkansaajat, suomalaiset palkansaajat, jotka yksimielisesti ajavat Suomeen kanneoikeutta, tietäisivät myös teidän mielipiteenne asiaan, koska ministeri Katainen perjantaina kertoi oman mielipiteensä. Hän ei kannata ammattiyhdistysliikkeelle annettavaa kanneoikeutta, ja näin ollen olisi reilua tietää teidän mielipiteenne.

Minä näen, että tässä on kysymys arvoista, siitä, asetutaanko heikomman puolelle vai vahvemman puolelle työelämässä. Tällä kanneoikeudella voitaisiin juuri näitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä auttaa niin, että heitä ei poljettaisi työmarkkinoilla ja heidän oikeuksistaan pidettäisiin kiinni.

Sitten ihan lopuksi, puhemies, kun täällä puhuttiin siirtymäajasta ja pääministeri edelleen väittää, että tämä olisi ollut lisäämässä harmaata taloutta, mikä ei pidä paikkaansa, niin toivottavasti te otatte nyt oppia Ruotsista. Kun Ruotsi poisti saatavuusharkinnan ulkomaalaisen työvoiman osalta, siellä kävi juuri niin kuin sosialidemokraatit ovat täällä varoittaneet, eli siellä harmaa talous on lisääntynyt. Toivottavasti te ette ole tekemässä samaa virhettä Suomessa.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ahonen on täällä sanonut, että hallituksen tulokset ovat hyvät harmaan talouden osalta. 5 miljardia euroa joka ikinen vuosi me kaikki veronmaksajat menetämme harmaaseen talouteen. Ei sitä hirveän hyvänä tuloksena voi pitää.

Arvoisa puhemies! Oleellista tässä välikysymyksessä on se, että me vaadimme työtä Suomeen. Toimitin pääministeri Kiviniemelle tilastot, jotka osoittavat sen, että viimeisen kymmenen vuoden aikana osinkojen määrä on kolminkertaistunut, investoinnit ulkomaille ovat nelinkertaistuneet, suomalaiset yritykset eivät luo työtä enää Suomessa. Se on eduskunnan tehtävä näyttää yhteiskuntavastuuta, pitää huolta siitä, että työtä syntyy Suomeen, että suomalaista hyvinvointia ei viedä ulkomaille.

Pääministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Tässä ei oikeastaan enää uusia kysymyksiä tullut. Mutta väitteisiin siitä, että hallitus ei ole tehnyt mitään. Olen useaan otteeseen omissa puheenvuoroissani, samoin kuin kollegaministerit, käynyt läpi niitä konkreettisia yksityiskohtaisia myös lakiesityksiä, joita on tänne eduskuntaan tuotu aivan tänä syksynä, viimeksi koskien nimenomaan pankkien vertailutietotarkastusoikeuden sallimista Verohallinnolle. Tuon harmaan talouden talousrikostorjuntaohjelman 2010—2011, joka on siis viides talousrikostorjuntaohjelma, osalta kaikki toimenpiteet on joko toteutettu tai ne ovat käynnissä, valmistelussa, ja tuloksia on tulossa.

Mutta ylipäänsä tämän lainsäädännön osalta totuushan on se, että tulokset tullaan näkemään vähän pidemmällä viiveellä. Senkin lainsäädännön, joka on tällä vaalikaudella päätetty, joka nyt on eduskunnassa, lopulliset tulokset nähdään vähän pidemmällä aikavälillä. Mutta väitteet siitä, että hallitus ei määrätietoisesti tee töitä harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi, eivät todellakaan pidä paikkaansa.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on liki kolme tuntia tuntunut siltä kuin istuisi syytettyjen penkillä. Edustan nimittäin alaa, joka on täällä mainittu useammin kuin kerran.

Silloin, kun puhumme harmaasta taloudesta, puhumme erään merkittävästi työllistävän toimialan tulevaisuudesta, imagosta ja maineesta. On äärettömän tärkeä kysymys, että saamme harmaan talouden kuriin ja rehelliset yrittäjät voivat jatkaa toimintaansa. Me kaikki tiedämme sen, että kilpailu on vääristynyt rakennusalalla, ja Rakennusteollisuus eli työnantajat ovat sitoutuneet siihen, että tekevät aidosti työtä hallituksen kanssa yhdessä, että tämä tilanne saadaan oikaistua.

Minusta on tärkeätä muistaa se, että Suomen yhteiskunnan menestys perustuu työntekoon ja yrittäjyyteen. Ennen kaikkea pk-sektori on se ala, joka työllistää yhteiskunnassa eniten. Pk-sektorin tulevaisuus on varsin valoisa, jos me muistamme sen, että yrittäjyydessä tulee olla myös kannustavia elementtejä. Me tiedämme sen, että suomalaiset ovat ahkera kansa. Yleisesti näin puhutaan, ja varmaan se pääosin pitää paikkansakin.

Täällä on oppositio nostanut voimakkaasti verotuksen esille, että pitäisi entistä tiukemmin pääomaa verottaa. Minä itse näen tilanteen niin, että kun yrittäjä ottaa riskin, niin jos siellä ei ole kannustavia elementtejä, meillä tapahtuu se tilanne, että pääomat virtaavat ulkopuolelle Suomen, ja koko yrityssektori on silloin suurissa vaikeuksissa. Pidän tärkeänä sitä, että viime vaalikaudella vahvistettu yritysverotus kokonaisuudessaan säilyisi nykyisellä tasolla. Se tuo sopivia kannustimia yrittäjyyteen ja on sikäli erittäin hyvä asia.

Meillä tulee olla olemassa myös riskirahoituselementtejä, jotka yritysten kansainvälistymistä ja kasvua tukevat ja vahvistavat, ja niissä hallitus on ollut varsin aloitteellinen.

Täällä on selkeästi viljelty sen tapaisia lausuntoja, jotka eivät pidä paikkaansa. On puhuttu tilaajavastuulaista, että se olisi pelkästään pääurakoitsijan asia. Tunnen alaa sen verran, että pääurakoitsija ei aina ole tilaaja. Pääsääntöisesti tilaaja on joku muu kuin pääurakoitsija. Se voi olla myös niin, että kun pääurakoitsija on kohteella se vastuullinen henkilö, niin tilaaja, monesti myös kunta, on valinnut aliurakoitsijat, ja alistamisehdon mukaan ne ovat pääurakoitsijalla, mutta pääurakoitsija ei ole pystynyt vaikuttamaan siihen, ovatko aliurakoitsijan paperit kunnossa vai ei. Tämä on hyvin merkittävän iso asia, ja olisi hyvin toivottavaa, että täällä kun on nostettu näitä asioita esille, puhuttaisiin oikeilla termeillä.

Rakennusteollisuus Rt ja Rakentamisen Laatu RALA ovat olleet myös hyvin aktiivisia. Rakentamisen Laatu tuo esille sen, että jos käytetään yrityksiä, joilla on RALAn todistus, se rajoittaa harmaata taloutta hyvinkin merkittävästi. Ne tiedot, jotka RALA toimittaa, pitävät paikkansa, ja silloin tilaaja voi olla varma siitä, että sillä yrittäjällä asiat ovat oikeasti kunnossa.

Ehkä suurin ongelma sisältyy siihen, että kun aliurakoita ketjutetaan, monesti se ketju katkeaa jossakin vaiheessa. Silloin kysymys on hyvin pitkälti siitä, että tilaaja voi aina, ennen kuin hyväksyy aliurakoitsijan, tarkistaa, ovatko asiat kunnossa vai ei, ja tätä myös tilaajan tulisi ihan oikeasti käyttää.

Itse en näe hyvänä sitä, että meille tulisi poliisiarmeija, joka kiertäisi työmaita jatkuvasti ja katsoisi, ovatko rinnassa olevat nimet ja tunnisteet oikein. Kyllä tämä on laajempi yhteiskunnallinen kysymys, eikä siihen varmaan löydy resursseja eikä rahaakaan, vaan tämä asia on hoidettava muulla järkevällä tavalla. Siinä ovat ne, mitä Rakennusteollisuus on esittänyt: tunnistekortti on ihan hyvä, ja sitten toinen on se, että käytetään urakoitsijoita, joilla ovat asiat ihan oikeasti kunnossa, ja se paperien tarkastus on tänä päivänä varsin yksinkertaista ja helppoa myös toteuttaa.

Täällä on tänään puhuttu hyvin vahvasti sitä, että myös Rakennusteollisuus on nostanut esille sen, pitäisikö työmaat aidata ja pitäisikö olla rakennusalalle toimilupa. Toimilupahan tavallaan tulee silloin, kun yritys rekisteröityy. En tiedä, onko se sinänsä hyvä vai huono ratkaisu, mutta kaikki työmaathan ovat jo aidattuja, eikä se aitaaminen sinänsä estä, että harmaata taloutta käytetään. Ei se sen aidan yli kulje, se on kuitenkin enemmän verotekninen kysymys kuin joku muu. Eivätkä palkkatilastoja tutkimalla asiat ratkea. Nehän ratkeavat vain sillä, että verottajalla on oikeat tiedot ja sitä kautta myös sen todistuksen antajalla, tässä tapauksessa Rakentamisen Laatu ry:llä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Työtön on puustaan irronnut lehti, kirjoitti runoilija Pentti Saaritsa. Niin se on, ja erityisen paha työttömyys on sellaiselle ihmiselle, jonka työttömyys pitkittyy. Sen takia pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen on äärettömän tärkeä tehtävä. Tässä on voitu käyttää valtion palkkatukea varsin laajastikin, parhaimmillaan hyvinkin laajasti. Se on vaan supistunut.

Nyt nämä uudet EU-säädökset ovat johtamassa sellaiseen tilanteeseen, että kolmannen sektorin osalta palkkatuen käyttö on vaikeutumassa. Meillä on esimerkiksi tuolla Torniossa tapaus, jossa Tornion järjestöyhdistys on pitänyt yllä ruokalaa ja nettikahvilaa työttömille ja eläkeläisille. Nyt tämä on yhtäkkiä näiden EU-säädösten tulkinnassa tulkittu siellä paikallisesti bisnestoiminnaksi, ja palkkatuki on puolitettu. Kyllä tämä on pitkälle viety tulkinta toiminnasta, jossa ei pyritäkään voiton tavoitteluun vaan työllistämään pitkäaikaistyöttömiä ja palvelemaan myöskin pienituloisia ihmisiä.

Odotan kyllä nyt työministeriltä selkeää linjanvetoa siitä, että tämä palkkatuen käyttö voi jatkua kolmannen sektorin osalta. Muuten meillä vähenevät ne keinot, miten pitkäaikaistyöttömyyden katkaisuun voitaisiin päästä.

Toinen iso ongelma on nuorisotyöttömyys. Niin kuin puheenjohtaja ed. Arhinmäki mainitsi, 30 000 nuorta on työttömänä. Aina ei ole kysymys edes liian vähäisestä tai riittämättömästä koulutuksesta. Meillä on nyt myös akateemisia nuoria työttöminä. Minuun otettiin juuri joku päivä sitten yhteyttä tässä asiassa, ja kerrottiin, että erityisesti työnvälityksessä on nyt suuri ongelma. Siellä ei ole riittävästi työvoimaa, resursseja ohjata näitä valmistuneita hakemaan harjoittelupaikkaa, auttamaan siinä, vaan annetaan vaan tehtäväksi tälle työttömälle, pitkälle koulutetulle ihmiselle: hoitakaa itsellenne jokin harjoittelupaikka, että pääsette kiinni johonkin.

Työnvälitykseen pitää lisätä resursseja, se on ehdoton tarve, jottei mene koulutus hukkaan, ja muutoinkin, koska se työttömyys turhauttaa, kun on ensin koulua pitkäänkin käynyt, ja vaikkei ole käynytkään, sinne resursseja lisää, että pystytään auttamaan niitä koulusta tulevia tai muutoin työttömänä olevia. Meillä on tämä tuottavuusohjelma syönyt resursseja juuri tämän tyyppisestä toiminnasta, joka on välttämätöntä työnvälityksessä.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä tähän harmaaseen talouteen. Kaikki tietävät, että EU:n perusperiaatteisiin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus pääomien ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden ohella. Tämä piti tietää ja tämä tiedetään, mutta ne toimet, mitä tällainen uusi tilanne edellyttää, ovat olleet täysin riittämättömät. Meillä on tällä hetkellä tiettävästi Suomessa noin 30 000 ulkomaalaista työvoimana, pääosa EU-maista tulleita, mutta meillä ei ole oikein selvää kuvaa siitä, minkälaisia palkkoja näille ulkomaalaisille maksetaan. Ei ole olemassa riittävää valvontaa.

Totta kai, se tilaajavastuulaki sinänsä on jo heikko, riittämätön. Se säädettiin puutteellisesti. Siinä esimerkiksi tilaaja ja pääurakoitsija pääsevät liian vähällä. Niiden pitää valvoa koko ketjua. Muuta keinoa ei ole saada otetta koko tilanteesta. Toinen kysymys on juuri tämä tunnistekortti, jolla katsotaan, kenen kanssa tässä ollaan tekemisissä ja mistä päin työntekijä on tullut.

Mutta kyllä sitten ihan perimmäiseksi kysymykseksi jää, että vaikka minkälaisia säädöksiä kirjoitettaisiin ja kirjoitetaan ja tullaan kirjoittamaan, jos ei valvontaan satsata, niin kaikki jää kyllä sitten ilmaan roikkumaan. Voimmehan me säätää vaikka minkälaisia liikennesäädöksiä. Jos ei niitä valvota, eipä niitä sitten tarvitse noudattaakaan. Tässä on nyt se suuri aukko.

Esimerkiksi kun on puhuttu työsuojelupiirien voimavaroista, kyllä 400 Suomessa kaikkinensa on vähän, ja voimavarat ovat vähentyneet. Kummallinen kehitys, kun haasteet työelämässä kasvavat. Ja tilaajavastuulain tarkistajia Suomessa on vain yhdeksän koko maassa. Miten he pääsisivät kiinni tähän todelliseen ongelmaan? Se on niin kuin hakisi neulaa heinäsuovasta, yrittää tällä voimalla päästä perille, mitä ulkomaalaiselle työvoimalle maksetaan.

Valvonta on täysin riittämätöntä, ja kyllä minä näen, että tähän tilanteeseen voidaan vaikuttaa heti, kun satsataan valvontaan. Jos yhdeksään vedetään nolla perään siellä tilaajavastuun valvonnan puolella, niin se on jo jotakin. Mutta näillä voimavaroilla, vaikka kirjoitettaisiin minkälainen laki — ja parempi laki varmaan on tulollaan, jossa meidän ryhmämme on painetta lisännyt omalla lakialoitteellaan — ei se mitään sitten käytännössä ehkä vaikuta, jos ei sinne valvontaan satsata. Se on tietenkin rahakysymys, mutta kun valvontaa lisätään, jokainen euro tulee varmasti veromarkoissa takaisin, kun päästään kiinni tähän ongelmaan.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Täällä on useampi edustaja pohtinut ennaltaehkäisyä. Lakivaliokunnan näkövinkkelistä olemme pohtineet paljon ylipäätään rikollisuuden ennaltaehkäisyä, niin myös talousrikollisuuden ennaltaehkäisyä.

Harmaassakin taloudessa kaikkein tärkein asia on riski jäädä kiinni. Kiinnijäämisriski on se, joka ennaltaehkäisee kaikkein tehokkaimmin kaiken tällaisen toiminnan, joka yhteiskunnassa vaan kaivaa kuoppaa koko meidän yhteiselle hyvälle ja verorahoille ja hyvälle yhteiskunnalle, jossa voimme luottaa toinen toisiimme ja oikeasti kannamme huolta niistä, joilla menee heikosti.

Jos pohtii tätä kiinnijäämisriskiä lakivaliokunnan näkövinkkelistä, Suomessa ei ole koskaan ennen ollut niin paljon syyttäjiä kuin tänä vuonna. Nyt on ennätysmäärä syyttäjiä Suomessa, ja ensi vuonna on taas ennätysmäärä syyttäjiä. Elikkä ainakin tällä saralla on panostettu. Myös konkurssiasiamiehelle on lisätty resursseja. Todennäköisyys, että pimitetyt rahat löytyvät, kasvaa, kun ulosotto laajentaa erikoisperinnän koko maahan. Tämä on erittäin tärkeää, koska jos isketään tehokkaasti tähän verokiertoon, voidaan muutenkin päästä kiinni erittäin vakavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Jos mennään vähän taaksepäin historiassa, Al Caponekin jäi aikoinaan kiinni alun perin oikeastaan veronkierrosta, sitten selvisivät kaikki muutkin rikokset. Siksi tämä on erittäin tärkeää, jos halutaan saada Suomesta turvallinen ja luotettava yhteiskunta.

Jag vill tacka regeringen för att man verkligen har satsat på det här mera än under hela den tiden jag har suttit i riksdagen. Man har äntligen på riktigt börjat ta tag i den grå ekonomin, som har blivit ett allt större och större problem. Resultaten syns ju inte genast eftersom det tar en tid innan de börjar verka, men nu börjar man ta tag i problemen. Tyvärr har de redan vuxit sig alltför stora.

On siis selvä, että tätä työtä on jatkettava. Tarvitsemme valtiolle kipeästi niitä verotuloja, jotka nyt menevät verotuksen ohi. Valtiolla on velvollisuus huolehtia siitä, että rehelliset yritykset pärjäävät näillä markkinoilla. Valtion on myös valvottava, että yritykset noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja tämän valvonnan on oltava riittävän tehokasta. Eduskunnassa on käsittelyssä budjettilaki, jolla perustetaan Verohallintoon harmaan talouden selvitysyksikkö. Yksikön tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Tämä on hyvä ja odotettu päätös.

Tehdyistä toimista merkittävin lienee kuitenkin käännetyn arvonlisäveron käyttöönotto rakennusalalla. Rakennusalan talousrikokset ovat lisääntyneessä monimutkaisuudessaan ja ammattimaisuudessaan suuri ja resursseja vaativa haaste niin poliisille, tuomioistuimille kuin Verohallinnolle. Koko käsittelyprosessi on tällä hetkellä ylityöllistetty rakennusalan talousrikosten takia. Tämän takia harmaan talouden torjunta on yhtenä painopisteenä myös tämän vuoden budjetissa. Erityisesti oikeusministeri on tähän saamassa lisää rahaa.

Lisäksi työministeri on asettanut kolmikantaisen työryhmän tekemään ehdotukset työvoimavaltaisen rakennus- ja ravintola-alan harmaan talouden torjunnan tehostamisen jatkamisesta. Työryhmän tehtävänä on arvioida käytössä olevien toimenpiteiden toimivuutta, erityisesti arvioida tilaajavastuulain uudistamistarpeita. Työryhmä selvittää lisäksi ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden vero- ja maksuvastuun tehostamista sekä keinoja torjua majoitus- ja ravitsemisalan ohimyyntiä. Työryhmän tulee jättää ehdotus ensi maaliskuun loppuun mennessä. Luotan siihen, että tältä työryhmältä tulee ehdotuksia seuraaviksi toimiksi. Tässä yhteydessä tulee pohtia myös sitä mahdollisuutta, että ammattiliitot saisivat kanneoikeuden, niin kuin ed. Urpilainen otti täällä esiin.

Oman oikeuden ajaminen työnantajaa vastaan on monelle työntekijälle liian raskas taakka kannettavaksi. Oppositio on siis oikealla asialla mutta niin on myös hallitus. Tätä työtä on syytä jatkaa meidän kaikilla rintamilla.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Sysselsättningssituationen avgör i hög grad hur vi har det i landet. Det här gäller för statens och kommunernas ekonomi och därmed för den offentliga förvaltningen, och det gäller för hushållens och enskilda personers ekonomi. Mot den här bakgrunden finns det orsak att vara bekymrad över dagens situation med för låg sysselsättning och obalans i ekonomin.

Enligt EU:s målsättning ska antalet fattiga minskas med 20 miljoner i medlemsländerna, och med ungefär 150 000 personer i Finland, till 2020. Det här lyckas inte utan en hög sysselsättning och ekonomisk tillväxt. Det behövs en växande kaka att fördela. Sysselsättningen är den bästa socialpolitiken. Framför allt handlar det om sysselsättningsgraden och om hur många som har ett avlönat arbete.

Eli työllisyysaste on avainasemassa maamme talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Korkea työllisyys nimittäin tarkoittaa, että meillä on enemmän veroja maksavia ihmisiä ja vähemmän tulonsiirroista ja tuista riippuvaisia ihmisiä kuin työllisyysasteen ollessa alhainen. Kun tuotanto ja talous kasvavat, menorasitus myös pienenee. Nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä, kun noin 200 000 ihmistä on työttömänä.

Työllisyysaste putosi 60 prosenttiin 1990-luvun laman seurauksena, mutta se nousi uudelleen lähes 71 prosenttiin, ja hallitus ehti asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi 75 prosenttia. Mutta syksyn 2008 rahoituskriisi aiheutti uuden romahduksen, ja nyt, jos nousua ei tapahdu nykyisestä vajaasta 68 prosentista, seurauksena ovat sellaiset kuntien ja valtion budjettialijäämät, jotka pakottavat sekä veronkorotuksiin että menojen vähentämiseen. Pidemmät työurat vaikuttaisivat myönteisesti työllisyysasteeseen ja korkea työllisyysaste edistää työurien pitenemistä, eli tällainen vuorovaikutus on olemassa. Nämä totuudet on syytä pitää mielessä puhuttaessa työllisyyspolitiikasta ja talouspolitiikasta. Mutta miten päästään tällaisiin tavoitteisiin, jotka edellyttävät lisää työpaikkoja?

Minusta tässä välikysymyksessä uskotaan liikaa valvontaan ja ohjaukseen. Tietenkin työelämän lainsäädäntöä ja työmarkkinoiden pelisääntöjä on noudatettava, mustaa ja harmaata taloutta ei saa hyväksyä, mutta yhä lisää byrokratiaa tämän varmistamiseksi ei kannata luoda. Se ei kannusta yrittäjyyttä.

Kriittinen ja tuomitseva käsitys elinkeinoelämän ja erityisesti vientiteollisuuden investoinneista ulkomailla perustuu minusta väärään käsitykseen menestymisen ja työllistämisen ehdoista. Menestyvien, hyvin työllistävien yritysten on oltava mukana sekä kotona Suomessa että muualla maailmassa. Myynnin lisäksi tuotantoa ja huoltoa tarvitaan ulkomaillakin. Tällöin voidaan turvata mahdollisimman paljon tärkeää toimintaa ja työpaikkoja Suomessa. Olen kokenut myönteisenä, että Vaasassa toimivat ja menestyvät energia-alan yhtiöt edustavat tällaista strategiaa.

Kansalliselle politiikallemme tulee olla leimallista panostaminen yrittäjyyteen ja yrittäjien kilpailukykyyn, työllisyyteen ja kulutukseen, vaikka se tilapäisesti tapahtuisikin velanotolla.

En snabb och kännbar höjning av skatter skulle försvåra stimuleringen av sysselsättningen. Vi bör utgå ifrån att åtgärderna ska vara sysselsättande. Integrationen innebär numera att den nationella makroekonomiska politiken försvåras och att den ekonomiska politiken allt mera präglas av näringspolitiska syften. Vi bör satsa på det mänskliga kapitalet, på människorna och kunnandet och överhuvudtaget på infrastrukturen. Hur viktiga är inte kommunikationerna och logistiken med tanke på vårt lands geografiska läge. Självfallet är tillgång till arbetskraft en grundförutsättning för att flera arbetsplatser ska komma till.

Regeringens extra åtgärder bland unga, långtidsarbetslösa, invandrare och personer med nedsatt arbetsförmåga bör fortsätta. Det här är speciellt viktigt med tanke på sysselsättningsgraden. Personer som i förtid faller bort från arbetsmarknaden är ett hot mot välfärden i vårt land. Det här gäller i allra högsta grad dagens unga arbetslösa som behövs med tanke på arbetsmarknaden och med tanke på nuvarande åldersstruktur i framtiden. De här unga arbetslösa blir inte flera för tillfället, lyckligtvis, men då närmare 30 000 unga är arbetslösa är de alltför många.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Liikennevirasto kilpailutti erään osan Suomea käsittävän Valtionrautateiden rautateiden kunnossapidon viime kesänä. Tuohon urakkaan tuli kaksi tarjousta, molemmat tulivat valtionyhtiöiltä, Destia Oy:ltä ja VR Track Oy:ltä. Destia Oy on uusi alalla, siis rautatiepuolella. VR Track, entinen Rata Oy, on tuota työtä tehnyt jo vuosikymmenet, yhtiömuotoisena muutaman vuoden. Kun nyt VR Track menetti tuon urakan, se irtisanoo työntekijänsä, monet 30:kin vuotta yrityksen palveluksessa olleet työntekijät joutuvat työttömiksi, ja kalusto, joka sillä on tuota työtä varten, erikoiskalusto ratojen hoitoa varten, joutuu romuttamolle. Samanaikaisesti toinen valtionyhtiö, Destia Oy, palkkaa uuden työvoiman, hankkii uuden kaluston ja aloittaa tuon työn opettelemisen. Ja näin tapahtuu siis valtion toimesta, valtionyhtiöiden kautta.

On epäilty, että Destia Oy voitti tuon urakkakilpailun siksi, että se käyttää enemmän ulkomaista työvoimaa kuin VR Track Oy, jolla on vanha työvoima kotimaasta. Luonnollisesti uusi urakoitsija palkkaa siihen ainakin nuorempaa työvoimaa matalammalla palkalla, ja sitten yhteiskunta maksaa näille työttömäksi joutuville VR Track Oy:n työntekijöille ansiosidonnaista ja lopulta sitten ehkä työmarkkinatukea, kun aika kuluu, ellei heistä osa pääse sitten varhaiseläkkeelle, jolloin eläkeikä yhteiskunnassa taas vähän alenee.

Tämä kertoo siitä, miten järjettömässä tilanteessa suomalainen työvoimapolitiikkaa ja yrityspolitiikka valtion toiminnan osalta on. Eihän tässä ole mitään järkeä. Mutta näin tapahtuu, ja tästä sitten seuraukset ovat monella tavalla negatiiviset koko yhteiskunnalle. Kilpailutus sinänsä on hyvä, mutta ei sen pitäisi tällä tavalla toimia tässä yhteiskunnassa.

Arvoisa puhemies! Suomi on vakavassa taloudellisessa tilanteessa. Meillä on massatyöttömyys, ja eurooppalaiset uudet paineet käyvät kohtuuttoman raskaina meidän yllemme, kun joudumme ilmeisesti jälleen nostamaan jaloilleen uusia euromaita. Vaikka meillä ei pitäisi olla mitään yhteisvastuuta, niin näin kuitenkin tapahtuu. Siksi meillä on todennäköisesti edessä entistäkin niukemmat ajat, ja sen maksavat matalapalkkaiset ihmiset työpaikkojensa menettämisellä. Ja sillä politiikalla, mitä on harjoitettu muun muassa verotuksen osalta, kun hyvätuloisia on suosittu ja työvoimasta, työllisyydestä ei ole riittävästi kannettu huolta.

Myönnän kyllä, että Vanhasen kakkoshallitus aloitti elvytystoimet aika reippaasti, kun tuo viimeinen taantuma, lama, alkoi, mutta nyt tilanne on päässyt käsistä ja nämä monet ongelmat painavat päälle. Suomen kilpailukyky on erittäin haavoittuva tässä tilanteessa, ja siksi tämä välikysymys työllisyydestä, työn pitämisestä Suomessa, on todella ajankohtainen ja iso ja se edellyttäisi pitkät ja laajat keskustelut ja pohdinnat. Vaalit ovat lähellä, ja nyt kukaan ei uskalla puhua asioista oikeilla nimillä, ei hallituskaan, vaan se pyörittelee ja odottelee pelonsekaisena vaalien tulosta ja kansan tuomiota.

Arvoisa puhemies! Toinen osio tässä on tämä harmaa talous, joka on toinen tavattoman iso ongelma edelleen. Vanhasen ykköshallitus ei säädättänyt lakeja eduskunnassa tältä osin. Se antoi jonkin verran rahaa harmaan talouden torjuntaan ja teki ohjelmia, mutta toimenpiteet olivat hampaattomia. Vanhasen toinen hallitus jopa leikkasi nuo rahat ja unohti koko asian. Vasta tänä vuonna siihen on palattu, ja nyt on joitakin lakeja täällä, mutta niin kuin kuultiin, kaikki tärkeimmät on haudattu kolmikantaan, ja siellä valmistelu vie aikaa ja etujärjestöt valvovat mustasukkaisesti etujaan.

Hallituksen pitäisi ottaa nopeasti asia haltuunsa, hoitaa lainsäädäntöesitykset kuntoon, antaa valvoville viranomaisille valtuudet ja myös resurssit, mikä edellyttäisi tuottavuusohjelman romuttamista tältä osin. Ja rangaistukset ovat välttämättömiä, jotta tämä sivuun ajautunut kehitys palaa oikeille raiteille. Näin menettelemällä voidaan odottaa, että päästäisiin tässä jälleen sivistysvaltion tasolle. Tämä on myös tällainen moraalis-eettinen kysymys, kun tällaista sallitaan vuodesta toiseen, mihin nyt 2000-luvulla ei ole puututtu.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan välikysymyksen aihepiiri, suomalainen työ, työttömyys, rehellisten yritysten toimintamahdollisuudet ja harmaa talous, nämä ovat olleet vakioaiheita tässä salissa käydyssä keskustelussa jo pidemmän aikaa. Mitään ratkaisevaa parannusta ei näihin asioihin ole toistaiseksi saatu.

Harmaan talouden osalta voi todeta, että pieniä valonpilkahduksia on toki näkyvissä, kuten ensi vuoden huhtikuun alussa voimaan tuleva rakennusalan käännetty arvonlisävero, jonka arvioidaan lisäävän arvonlisäveron tuottoa noin 100 miljoonaa euroa.

Myös valtiovarainministeriön kansanedustajille toimittama selvitys toimialaansa kuuluvista harmaan talouden torjuntaohjelman valmistelemista ja valmistelussa olevista asioista antaa kuvan siitä, että nyt asiassa näytettäisiin olevan tosissaan. Toivottavasti nuokin suunnitelmat saadaan toteutuksen asteelle riittävän rahoituksen ryydittäminä.

Uskon, että tarkastusvaliokunnan ulkopuolisella taholla teettämä tutkimus harmaasta taloudesta tulee vielä omalta osaltaan johtamaan konkreettisiin toimiin. Uskon, että kun valiokunta saa pyytämänsä lausunnot ja saa työstettyä tutkimuksesta eräänlaisen suositusohjelman, se tulee olemaan merkittävä pohjapaperi tulevissa hallitusneuvotteluissa silloin, kun puhutaan nimenomaan suomalaisesta työstä, suomalaisista yrityksistä ja yhteiskuntaa riivaavasta harmaasta taloudesta, jonka seurauksena valtion on arveltu menettävän noin 5 miljardin euron verotulot.

Harmaan talouden on arvioitu myös lisäävän huomattavasti suomalaisten työttömyyttä ja luovan helposti niin sanotut kahdet työmarkkinat. Tämä tarkoittaa sitä, että harmaan talouden puolella palkkataso on mitä sattuu olemaan ja rehellisten yrittäjien kohdalla noudatetaan työmarkkinaosapuolten sopimaa niin sanottua kirjapalkkaa. Nyt jo on ollut tapauksia, että yrityksissä on käyty neuvotteluja joustavuuden nimissä yli- ja sunnuntaityökorvausten luopumisesta ja vain sopimusten minimipalkan käyttöönotosta. Tällaiset esimerkit kertovat jo eräänlaisesta antautumismielialasta harmaalle taloudelle.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat perusturva niin yrittäjille kuin työntekijöille, ja niillä varmistetaan kaikkien toimivan samoilla pelisäännöillä, jolloin urakkakilpailuun osallistujat lähtevät samalta viivalta. Mikäli näin ei toimita, on aivan selvää, että tässä kilpailutilanteessa rehellisellä yrittäjällä on tukala tilanne. Moni yrittäjä ei halua enää osallistua esimerkiksi jonkin rakennuskohteen peruskorjausurakkakilpailuun, kun tietää, että rehellisellä tarjouksella ei tule kuitenkaan pärjäämään. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä lyö hanskat niin sanotusti tiskiin. Sama harmaan talouden ongelma on monilla muillakin aloilla kuin rakennuspuolella, kuten ravintola-, metalli-, kaupan ja kuljetusalalla.

Arvoisa puhemies! Joitakin aikoja sitten minulla oli mahdollisuus olla mukana eräällä kierroksella Vuosaaren ja Kontulan alueella toimivissa baareissa yhdessä kahden Tuotevalvontakeskuksen tarkastajan ja muutaman kansanedustajan kanssa. Kokemus oli häkellyttävä. Pääasiassa ulkomaalaisomistuksessa olevissa baareissa esimerkiksi keskioluen ulosmyyntihinta oli mukana olleen suomalaisravintoloitsijan mukaan alempi kuin millä hän pystyy ostamaan asianomaisia tuotteita sisään. Kun pyysi maksusta kuittia, eräässäkään baarissa myyjä ei edes tuntenut sanaa kuitti. Herääkin kysymys, kenenkähän taskuun nekin rahat menivät, eikä niistä varmasti maksettu minkäänlaisia veroja. Aika vaikeaa on rehellisen yrittäjän kilpailla tuollaisilla markkinoilla.

Paljon on varmasti tehty harmaan talouden kitkemiseksi, mutta näyttäisi siltä, että olemme monista aikaisemmista lupauksista huolimatta vasta tuon tien alkupäässä. Resursseja on saatava lisää niin tutkintaan kuin koko ketjuun aina korkeinta oikeutta myöden ja riittävästi resursseja ulosottoviranomaisille myös. Nämä omalta osaltaan toimivat myös ennalta estävässä mielessä, kun jutut saataisiin nopeasti oikeuskäsittelyyn saakka ja henkilöt sovittamaan saamiaan rangaistuksia. Siinä eivät kyllä mitkään pantarangaistukset auta, ainakaan ennalta estävässä mielessä.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Opposition välikysymyksen kärki on kohdistettu riittämättömiin toimenpiteisiin työttömyyden nujertamiseksi. Kokonaistyöllisyyttä, täystyöllisyyttä, ei kyllä ole saavutettu, eikä harmaata taloutta ole poistettu kokonaan, mutta paljon on tehty, niin kuin olemme tänään kuulleet.

Minulla on erityinen huoli suomalaisten työkyvystä ja työssäjaksamisesta. Työurien pidentäminen ei tapahdu mahtikäskyllä. Siksi sukellus pintaa syvemmälle työtehtäviin on paikallaan. Työhyvinvointi lähtee jokaisen työntekijän voimavaroista, työpaikan ilmapiiristä ja työelämän inhimillisyydestä, ja näihin tarvitsemme lisää resursseja. Jos alle 35-vuotiaista vuosittain 2 700 passitetaan työkyvyttömyyseläkkeelle, siis työkyvyttömyyseläkkeelle, niin onko tämä se suunta, jota haluamme edistää. Voidaan kysyä, missä on mennyt vikaan.

Kaikki esteet työn tekemiseen ja vastaanottamiseen tulee poistaa. Suurin ponnistelu pitää tehdä työttömyys- ja työmarkkinatukea sekä erilaisia vanhemmuuden tukia ja opintorahaa saavien kohdalla. On suorastaan virhe, että lyhyenkin tai osa-aikaisen työn tekemisestä rangaistaan niin, että tukirahat menettää kokonaan. Ketä se työskentely tai työn vastaanottaminen kannustaa, kun saman tulotason saa täyttämällä tukilappuja? Tällä vaalikaudella on kuitenkin alennettu työn tekemisen ja teettämisen kustannuksia yhteensä noin 2 miljardilla eurolla.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous ja pimeät työmarkkinat vääristävät työmarkkinoita. Suomen työehtojen, sosiaaliturvamaksujen ja verojen kiertämisen laiminlyönnit ovat suurennuslasin alla. Hallitus on lanseerannut aivan oman harmaan talouden torjuntaohjelman, jota noudatetaan ja jota työstetään koko ajan eteenpäin. Työnantajien ja etenkin yritysten toimintaedellytyksiä työntekijöiden palkkaamiseen edistetään erilaisilla palkka- ja investointituilla, esimerkiksi nuorten Sanssi-kortilla ja kelamaksujen poistolla.

Läpi koko vuoden valtion lisätalousarvioissa kohteena ovat olleet työllistävät toimenpiteet ja etenkin nuorisotyöttömyyden nujertaminen. Kuulimmekin juuri, että tilastoissa nuorisotyöttömyysluvut ovat laskeneet. Nuoriin ja vastavalmistuneisiin on satsattu muun muassa lisäämällä palkkatukea työnantajille, oppisopimuspaikkoja on lisätty, työpajoja on lisätty, yrittäjyyden starttirahoja, ammatillista työvoimakoulutusta ja työnhakuneuvontaa on annettu lisää.

Punaisena lankana työllistämistoimenpiteissä tämän hallituskauden ja eduskunnan aikana on suomalaisen työn turvaaminen ja se periaate, että työn tekeminen on parasta sosiaaliturvaa.

Ilkka Viljanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on iltapäivän aikana ollut niin paljon harmaan talouden asiantuntijoita, että en yritä edes puuttua siihen. Totean vain, kun kuuntelin ed. Arhinmäen iltapäivän puhetta ja hänen näkemyksiään muun muassa yrittäjyydestä ja suhtautumisesta suomalaiseen elinkeinoelämään, että kyllä hartaasti toivon, että hänen asenteensa, arvonsa ja ideologiansa omaavaa henkilöä ei koskaan löydy Suomen pääministerin, valtiovarainministerin tai työ- ja elinkeinoministerin postilta.

Sen sijaan työllisyydestä muutama sana. Hyvinvointia Suomessa on voitu ylläpitää sillä, että täällä on aina ollut rohkeita tulevaisuuteen katsovia vastuunkantajia, jotka ovat uskaltaneet uusia rakenteita ja toimintatapoja aina ajan hengen mukaan. Näitä on löytynyt ennen kaikkea suomalaisesta yrittäjyydestä. Sellaista uudistushalukkuutta tarvitaan myös nyt, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi eli riittävä työllisyys voidaan säilyttää.

Valtion ja kuntien odotetaan hoitavan kaikki, mutta ei muisteta sitä, että kaikki muut itse asiassa hoitavat valtiota, kun keräävät rahaa asioiden hoitamiseen, ja sitä kerätään yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Eli tarvitsemme terveessä ja toimintakunnossa olevia yrityksiä, jotka pärjäävät avoimilla markkinoilla, tarvitsemme yrityksiä, jotka pärjäävät vientiteollisuudessa, yrityksiä, jotka haluavat kasvaa, ja yrityksiä, jotka haluavat omistaa ennen kaikkea Suomen rajojen sisäpuolella. Meillä on noin 260 000 yritystä ilman maatalous-, kala- ja metsätalousyrityksiä, ja niistä alle 10 työntekijän yrityksiä on reilut 93 prosenttia. Eli kaiken perusta on se, että näissä yrityksissä olisi kasvuhalua tulevina vuosina.

Arvoisa puhemies! Meillä on paljon työttömiä, mutta meillä on myöskin yrityksiä, jotka etsivät työvoimaa. On kohtaanto-ongelma. Tähän on haettu parannusta muun muassa täsmäkoulutuksella, rekrytointikoulutuksella, oppisopimuskoulutuksella ja starttirahoituksella. Starttirahoituksesta tutkimukset kertovat, että neljä viidestä starttirahayrityksestä on hengissä vielä kahdenkin vuoden jälkeen. Se on sitä kestävää työllisyyttä, mitä me tässä yhteiskunnassa tarvitsemme.

Yritysten sukupolvenvaihdoksissa on tulevina vuosina kyse sadoistatuhansista työpaikoista. Pitkään toimineen yrityksen jatkuvuuden kannalta perintöverotus ei riittävästi vieläkään tue sukupolvenvaihdosta. Järjestelmän pitää entistä enemmän rohkaista ihmisiä ottamaan riskejä, yrittämään, kehittämään uutta ja luottamaan tekemiseen kohti tulevaisuutta.

Arvoisa puhemies! Minua puistattaa sellainen henki, että kun yrittäjillä menee hyvin, he ovat roistoja tai ahneita, kun menee huonosti ja on tarve supistaa tai joutuu lopettamaan toimintaa, sitten ollaan konnia. Kumpikaan tie ei ole hyvä. Meillä lainsäädäntö raahaa jäljessä muun muassa siinä, että työssäkäynti ei edelleenkään ole riittävän kannattavaa, niin kuin ed. Vehkaperä täällä totesi. Tiedämme, että tämä on lainsäädäntöasia, mutta se on myös asennekasvatusta eli minkälaiseen arvomaailmaan nuori kasvaa suhteessa työn tekemiseen: mitä tarkoittaa arjen rytmi, vastuun ottaminen itsestä ja yhteisistä asioista. Kotona olemalla ei työelämää opi. Mielestäni yrittäjien ja ay-liikkeen on pystyttävä yhdessä sopimaan, millä tavalla jokainen nuori ja opiskelija voi saada ja ottaa harjoittelupaikan vastaan.

Kasvua ja työllisyyttä parannetaan tekemällä tarkkoja tulevaisuuden linjauksia sekä työ- että yritysveron suhteen. Se voi valtiontalouden kannalta olla merkittävä muutos aluksi, mutta uskon, että kansantaloudelliset vaikutukset pitkässä juoksussa voivat olla moninkertaiset. Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on kantaa huolta niistä, jotka jonkin elämän vastoinkäymisen, sairauden tai muun, vuoksi eivät pysty itsestään huolehtimaan, ja meille muille sen tulee antaa mahdollisuus yrittää ja tehdä töitä. Se on sivistyneen Suomen tulevaisuudenkuva myöskin tämän välikysymyksen jälkeen.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viljaselta kiinnostaa kysyä, vaikka en näistä sanoista tunnistanut missään nimessä itseäni enkä kyllä ketään ryhmäkollegaani enkä tämän päiväsestä keskustelusta oikeastaan ketään kansanedustajaa. Kun ed. Viljanen sanoi, että jos yrittäjällä menee hyvin, niin he ovat ahneita, jos menee huonosti, niin he ovat konnia, niin minä en ainakaan tuon tyyppistä keskustelua ole täällä kuullut, mutta muistelen kyllä semmoisia äänestyksiä, kun esimerkiksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tässäkin salissa esittänyt sitä, että esimerkiksi yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaoikeutta selkeytetään niin, että kun yritystoiminta päättyy, niin työttömyysturvaoikeus tulee mahdollisimman pian. Tai sitten niin, että yrittäjän perheenjäsentä ei rangaista siitä, että menetetään työttömyysturvaoikeus, jos samassa taloudessa joku muu yrittää. Tai sitten esimerkiksi starttirahakauden kesto: paljon ennen kuin sitä jatkettiin, meillä oli useampana vuonna esitys siitä, että starttirahakauden keston pitää olla paljon pitempi silloin, kun se katsotaan tarpeelliseksi, eikä sitä lainsäädännössä pidä estää. Minun mielestäni täällä on — varsinkin, jos puhutaan pienyrittäjästä — hyvinkin paljon tämmöistä pienyrittäjämyönteistä asennetta eikä suinkaan semmoista kielenkäyttöä, mihin ed. Viljanen viittasi.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin joudun ihmettelemään ed. Viljasen puheenvuoron sisältöä. Kyllähän tilanne on se, että meidän pitäisi palauttaa suomalaisen työn arvostus ja suomalaisen työn kysyntä. Silloin yksi ehto siellä muiden ehtojen joukossa on se, että tähän rehottavaan ja lisääntyvään harmaaseen talouteen puututaan kunnolla.

Ongelma on lisääntynyt räjähdysmäisesti sen jälkeen, kun rajat ovat avautuneet ja on tullut mahdolliseksi käyttää ulkomaille rekisteröityjä yrityksiä työmailla. Tämä on erityinen ongelma Etelä-Suomessa. Se alkaa tulla vastaan päivittäin, että meillä on semmoista yritystoimintaa ja semmoista palkanmaksua, joka selvästi tapahtuu marginaalissa, josta verottajalle ei kerrota mitään ja joka syrjäyttää suomalaista työtä ja suomalaisia yrittäjiä.

Ministeri Holmlund ei selvästikään ymmärtänyt ed. Rajamäen huolta siitä, että tämä pelkää, että poliisin toiminnassa ei käytetä riittävästi aikaa ja energiaa tämän harmaan talouden ylös ottamiseen ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten osalta. Se huoli on aiheellinen, koska mittasuhteet tulevat nyt päivittäin sellaisiksi, että menetykset ovat suuria.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän kyllä tämän kovan huolen harmaasta taloudesta ja olen samaa mieltä opposition kanssa siitä, että tähän tulee kiinnittää huomiota, mutta näistä keinoista minä olen pikkuisen kyllä huolissani. Tämä on aika yksipuolista ollut, että me yritämme keksiä vain joitain uusia sääntöjä ja tehdä sitä kautta harmaan talouden toiminnan vaikeaksi. Se on yksi osa sitä ratkaisua, mutta jotenkin tämmöinen ajattelutapa, että suomalaista työllisyyttä autetaan parhaiten sillä, että sille tulee uusia maksuja ja uusia velvoitteita, ei toimi nyt kuitenkaan automaattisesti niin kuin ajatellaan. Mitä enemmän tulee kaikennäköisiä karensseja, sitä mielenkiintoisemmaksi ja halutummaksi tulee se, että lähdetään sille harmaan talouden tielle. Kyllä näitä avauksia olisin halunnut kuulla sieltä siihen toiseenkin suuntaan, millä tavalla me pystymme auttamaan suomalaista yrittäjää. Pk-sektorin (Puhemies: Minuutti!) yrittäjät tällä hetkellä luovat ne työpaikat, ja heidän ongelmiin olisi pitänyt myös puuttua tässä erittäin napakasti.

Ilkka Viljanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma, totesin puheeni ensimmäisessä lauseessa, että täällä on niin paljon harmaan talouden asiantuntijoita, etten yritä tuoda enää omaa, uutta ratkaisuani siihen. Niitä on kuullut niin monta tämän iltapäivän aikana. Sen sijaan tuen kaikkia hyviä ratkaisuja, jotka ovat kitkemässä ja poistamassa harmaata taloutta Suomesta.

Sitten tähän kohtaan, kuinka paljon suomalaisia menestyviä yrittäjiä tai elinkeinoelämää arvostetaan. Voisin todeta tietenkin, että se älähtää, johon kolahtaa. En kohdistanut tätä kannanottoani yhteenkään yksittäiseen edustajaan, mutta sekin on totuus, että useammassa puheenvuorossa, muun muassa ed. Arhinmäen puheenvuorossa, on kauhisteltu sitä osinkojen määrää, mitä yritysten omistajat ovat ottaneet. Sitä otetaan silloin, kun menestyy. Se on lainsäädännöllinen toimenpide. Silloin kun ei menesty, niin silloin ei oteta, ja silloin tarvitsee tehdä muita toimenpiteitä. Ei tämä ollut osoitus yhteenkään edustajaan täällä sen enempää, mutta kun sitä kysyttiin, (Puhemies: Minuutti!) niin vastaan.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästelen ed. Larikan puheenvuoroa sen takia, että olen aina kuvitellut, että hänkin tietää, että suomalainen yrittäjä on pohjimmiltaan erittäin rehellinen ja maksaa veronsa ja huolehtii viimeiseen asti työntekijöistä. Mielestäni on täysin törkeä väite, että se, että me vaadimme, että harmaata taloutta torjutaan, että rehellistä yrittäjää myös kannustetaan sillä tavalla, että ne, jotka toimivat epärehellisesti, saatetaan vastuuseen tekosistaan, olisi jollakin tavalla yrittäjyyden vastaista. Minun mielestäni tämä oli törkeä puheenvuoro.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Tekisi kyllä mieleni yrittäjän puolisonakin tähän jotakin sanoa, mutta pitäydyn nyt kuitenkin omalla tontillani näissä kysymyksissä.

Ensinnäkin kiitokset ed. Heinäluomalle siitä, että hän kristallisoi sen, mitä ed. Rajamäki tarkoitti, koska aina minulle ei ole ollut se kovin selvää.

Yhden asian voin kuitenkin täysin vakuuttaa. Meillä on taatusti kaikilla sama yhteinen huoli harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Tässä ei ole varmasti mitään epäselvää. En kuitenkaan pidä siitä, että levitetään, joko vahingossa tai tahallaan, vääriä tietoja, ja varmasti jokainen ymmärtää, että kukaan tällaisia perusteettomia syytöksiä ei halua kuulla. Mutta ei tähän sen enempää.

Oikeastaan haluaisin muutamalla sanalla todeta viidennestä talousrikollisuuden torjuntaohjelmasta, jonka on viime vuoden puolella valtioneuvosto hyväksynyt. Pidän sitä erittäin tärkeänä uudistuksena. Pohdimme sitten mitä tahansa poliisin toimintaa, kaiken ennalta estäminen on mielestäni se avainkysymys. Olen ollut erittäin hyvilläni siitä, että tämän kaksivuotisen ohjelman — se on poikkeuksellisesti kaksivuotinen, yleensähän se on neljä vuotta — sisältö on kuitenkin erittäin konkreettinen, ja tämä palaute on tullut myös poliisihallinnosta ja myös talousrikostutkijoilta, niin kuin tässä joku aikaisemmin jo totesi. Eli se on mahdollisimman konkreettinen ohjelma.

On tietysti valitettavaa, että ohjelmat eivät etene neljän vuoden sykleissä, niin kuin niiden pitäisi edetä. Eli silloinhan jokainen hallitus heti alkumetreillään asettaisi selkeät painopisteet ja myös ottaisi huomioon kehyksissään ja budjettiratkaisuissaan nämä toimet. Silloin se olisi ikään kuin vielä konkreettisempaa. Tämän kaksivuotisen ohjelman jälkeen siirryttäneen tähän nelivuotiseen käytäntöön, ja sekin varmasti tehostaa monella tavoin toimintaa.

Tärkeintä on kuitenkin, että löydämme sellaista lainsäädäntöä, joka selkeästi ennaltaehkäisee harmaata taloutta ja siihen liittyvää rikollisuutta. Kuitenkin on syytä muistaa, että jos lähdemme ampumaan kaikkea, mikä liikkuu — pahoittelen näitä ampumistermejä tänään — se voi johtaa myös siihen, että rehellisesti toimivat yrittäjät joutuvat hankaliin tilanteisiin. Tämä tasapaino on tärkeä asia, ja haluan sen myös ed. Sirnölle todeta. Tärkeätä tietysti on, että me arvioimme nimenomaan vaikuttavuutta. Eli on kaikkein tärkeintä, ettemme tee näennäistoimia, vaan vaikuttavuuden arviointi tässäkin asiassa on avainkysymys. Ja sitä tehdään nimenomaan, kun tehdään talousrikollisuuden torjuntaohjelmia, eli pidän niitä hyvin tärkeänä ohjenuorina.

Niin kuin totesin, poliisillahan tämä on painopistealueena tämän vuoden puolella. Eli joka portaalla, sekä keskusrikospoliisissa että myös tietysti poliisilaitoksissa, ihan selkeästi tätä asiaa painotetaan ja siihen pyritään mahdollisimman hyvin resursseja ohjaamaan.

Tarvitaan tietysti myös pitkäjänteisyyttä, kun puhumme talousrikostutkinnasta, erityisesti silloin kun otamme huomioon sen tämänpäiväisen monimutkaisuuden. Kansainvälinen rikollisuus on tänä päivänä hyvin voimakkaasti mukana talousrikollisuudessa ja siinä on entistä enemmän hyvin suuria verkostoja, ja tämä tietysti aiheuttaa sen, että tutkiminen on monimutkaista. Silloin myös tutkinta-ajat selvästi pitenevät, ja se vaatii tietenkin kansainvälistä, hyvää yhteistyötä, ja sitä kautta voidaan paljastaa suuria verkostoja. Mielestäni tässä on keskusrikospoliisi toiminut erinomaisesti. Siellä on myös erittäin hyvä asiantuntemus tähän liittyen, eli siitä pitää tietysti myös huolehtia.

Talousrikostutkijat eivät synny itsestään, eli heitä koulutetaan, ja se tietysti vaatii sitä, että ihan pystymetsästä ei tällaiseen tärkeään ja vaativaan työhön tänä päivänä voi tulla. Sen takia tietysti resurssien varmistaminen mahdollisimman pitkällä aikajänteellä on erittäin tärkeää.

Esimerkiksi viimeisimpien panostusten osalta, jossa miljoona euroa myönnettiin lisärahoitusta, on muun muassa palkattu 26 uutta määräaikaista talousrikostutkijaa, ja on tietysti hyvin tärkeää, että myös heidät voidaan sitten sinne krp:n ja poliisin perusresursseihin tulevaisuudessa liittää, koska tärkeintä on se, että myös rekrytoinnit onnistuvat ja virat voidaan sitten vakinaistaa. Se on hyvin tärkeä kysymys. Tässä vain muutamia huomioita.

Täällä nousi esiin poliisin resurssit muun muassa ed. Räsäsen aikaisemmassa puheenvuorossa. Yhdyn täysin siihen, että poliisille varmasti jokainen resurssi on tervetullut. Meillä on hyvin monia haasteita poliisihallinnossa, muitakin kuin talousrikostorjuntaan liittyviä, ja se tietysti tarkoittaa sitä, että pyritään löytämään mahdollisimman oikeudenmukainen resurssijakomalli, ja kaiken kaikkiaan resurssijako, jolla pystytään kaikista keskeisimmistä painopistealueista huolehtimaan mahdollisimman tehokkaasti. Edelleenkin painotan nimenomaan myös lainsäädännön tärkeyttä ja nyt voimassa olevan talousrikollisuuden torjuntaohjelman konkreettisuutta, mikä tietysti on hyvin keskeistä tältä osin.

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ei tässä vaiheessa tämän pidempään. Ehkä tuossa vielä hetken aikaa kuuntelen puheenvuoroja ja katson, löytyykö sellaisia kommentteja, jotka sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat.

Reijo Kallio /sd:

Rouva puhemies! Harmaa talous tuottaa kasvavaa kilpailuhaittaa monella elinkeinoelämän alueella, ja sen vaikutukset yhteiskunnan saamiin verotuottoihin ovat todella mittavia. Ei riitä, ed. Larikka, että harmaaseen talouteen kiinnitetään huomiota, tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi. Tarvitaan toki myös sitä, että me pidämme huolta yritysten toimintaedellytyksistä. On tärkeää, että meidän puitteemme ovat kilpailukykyiset, ja on tärkeää, että yritykset voivat toimia tasavertaisista lähtökohdista.

Harmaan talouden laajuudesta on tehty useita selvityksiä, ja nämä selvitykset osoittavat, että harmaan talouden määrä on todella valtaisa. Tutkimuksessa, joka perustui vuosina 2003—2009 suoritettuihin 28 683:een verotarkastukseen, päädyttiin laskennallisesti siihen, että harmaan talouden määrä vuositasolla olisi 12,7 miljardia euroa. Tämä lienee suuruusluokaltaan kohtuullisen oikea arvio, sillä tarkastusvaliokunnan teettämässä tutkimuksessa päädyttiin haarukkaan 10—14 miljardia euroa vuodessa.

Mitkä sitten ovat veromenetykset? Niitä voidaan arvioida vain erittäin karkealla tasolla, koska salatut tulot voivat olla hyvin erityyppisiä ja niihin kohdistuvat verot eritasoisia. Joka tapauksessa realistiset arviot vuositasolla ovat useita miljardeja euroja. Todennäköisesti täällä tänään useampaan kertaan mainittu 5 miljardia euroa on suuruusluokaltaan oikea.

Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana on toteutettu joukko lainsäädännön uudistuksia, joilla on pyritty tehostamaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, mutta monia viranomaistenkin tärkeinä pitämiä esityksiä on jäänyt toteuttamatta. Valtaosa harmaasta taloudesta paljastuu verotarkastusten yhteydessä. Ulkomaankauppaan liittyvää harmaata taloutta ja verorikoksia tulee esiin Tullin tiedustelu- ja valvontatoiminnassa sekä sen suorittamissa verotarkastuksissa. Erityisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää harmaata taloutta paljastuu usein poliisin suorittamassa muihin rikoksiin liittyvässä tutkinnassa.

Harmaan talouden paljastamisessa merkittävä osuus on viranomaisten yhteistyöllä, toimintavaltuuksilla ja tietojensaantioikeuksilla. Viranomaisille suoritetussa kyselyssä yhtenä tärkeimmistä viime vuosien lainsäädäntöuudistuksista pidettiin esitutkintaviranomaisten saamaa telekuunteluoikeutta vakavien talousrikosten yhteydessä. Tarpeellisina uudistuksina tässä samaisessa kyselyssä pidettiin mahdollisuutta pankkien tilitietojen saamiseen sähköisessä muodossa sekä Verohallinnolle oikeutta suorittaa luottolaitoksessa tarkastuksia vertailutietojen keräämiseksi. Tämä jälkimmäinen asia olisi erityisen tärkeä nykyisen, suurelta osin tehokkaan, valvonnan ulkopuolelle jäävään kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvien veropetosten paljastamiseksi. Mielestäni nämä toimenpiteet pitäisi toteuttaa nopeasti.

Mitä muuta sitten pitäisi tehdä? Rakennusalan käännetty arvonlisäverojärjestelmä on vihdoinkin tulossa. Hyvä näin. Täällä on tänään puhuttu paljon tilaajavastuulaista. Mielestäni sitä tulee ehdottomasti kehittää. Tärkeimpiä uudistettavia asioita ovat tilaajavastuun ulottaminen koko aliurakoitsijaketjuun, vastuun ulottaminen työehtosopimuksista annetusta selvityksestä niiden tosiasialliseen noudattamiseen sekä laiminlyöntimaksun korottaminen, törkeimmissä tapauksissa myös laiminlyönnin kriminalisointi. Rahanpesun valvontaa varten saatujen tietojen käyttömahdollisuus verovalvonnassa tulee säätää mahdolliseksi.

Arvoisa puhemies! Helsingin arvopaperikauppa jää lähes kokonaan Suomen verovalvonnan ulkopuolelle, mistä aiheutuu merkittäviä veromenetyksiä. Tämä johtuu siitä, että arvopaperikauppaa pyörittävät pääasiassa ulkomailta toimivat, Suomessa toimiluvan saaneet, etävälittäjät. Mielestäni näiltä etävälittäjiltä tulee vaatia toimiluvan edellytyksenä sitoumus siitä, että ne toimittavat suomalaisia kaupankävijöitä koskevat tiedot Verohallinnolle. Todettakoon, että tämä vastaava säännös on voimassa Ruotsissa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmiston aloitteesta tehdyn opposition yhteisen välikysymyksen aiheena on työllisyyden turvaaminen Suomessa, työtä Suomeen, työtä Suomessa. Raskas ja monilla alueilla kasvava massatyöttömyys on tosiasia. Muun muassa Varsinais-Suomessa työttömyys nousee ennätystasolle vuodenvaihteessa STX:n Turun suurtelakan lyötyä portit kiinni lokakuun lopulla.

Turun seutukunnan lisäksi työpaikkakato koettelee ankarasti myös Salon seutua. Erityisesti vientiteollisuuden tilanne on erittäin huolestuttava. Käännettä ei ole tapahtunut parempaan. Tilauskanta on edelleen kaukana talousromahdusta edeltävältä tasolta. Ei todellakaan voida juhlia pääministerin tapaan, että laajoilta irtisanomisilta on vältytty yritysten pitäessä kiinni työntekijöistään.

Pääministeri Kiviniemi kysyi äsken vastauksessaan täällä, mistä rakentui suomalaisen työn voitto kansainvälisestä taantumasta. Mistähän mahtoi rakentua, ja mikä voitto? Pitkäaikaistyöttömyys, siis yli vuoden työttömänä olleiden lukumäärä, kasvoi ainakin meillä Varsinais-Suomessa 70 prosentilla vuodessa. Kahden vuoden vetkuttelun jälkeen hallitus päätti muun muassa laivanrakennusteollisuuden innovaatio- ja ympäristötuista ja uusien tilausten rahoitustuista. Tukien pääperusteluna telakan, tilaajavarustamon ja hallituksenkin tiedotteessa korostettiin laivanrakennusosaamisen säilymistä Suomessa. Mutta kuin kiitoksena veronmaksajien vastaantulosta STX käynnisti yt-neuvottelut 350 työntekijän irtisanomisesta. Tämän vuoden helmikuussa yli 450 työntekijää irtisanottiin, ja ne mukaan lukien yritys on vähentämässä omaa työvoimaansa tänä vuonna yli 800 työntekijällä. Tätäkö on suomalaisen osaamisen puolustaminen? Todellisuudessa näyttää siltä, että telakka on muuttamassa toimintatapaansa yhä enemmän alihankintavetoiseksi. Työtä siirretään ulkomaille, ulkoistamista lisätään, ja ulkomaisen halpatyövoiman kierrätys nähtävästi edelleen kasvaa, kun tilauskantaan jossain vaiheessa ilmaantuu uusia tilauksia.

Kysymys kuuluukin: Miksi hallitus ei ole asettanut tukipolitiikalleen tiukkoja kotimaisuusvaatimuksia? Miksi hallitus ei ole vaatinut telakkaa pidättäytymään ammattityövoiman irtisanomisista? Miksi ulkomaisella halpatyövoimalla keinottelua ei panna kuriin? Älkää nyt ainakaan selittäkö, että EU:n kilpailusäännöstö estää ehtojen asettamisen. Meillä on jo viennin jälleenrahoituksessa ja niin sanotussa korontasauksessa 50 prosentin kotimaisuusvaatimus, josta voidaan vielä poiketa ministeriön tapauskohtaisella luvalla.

Aiotaanko kotimaisuusvaatimusta korottaa tukien ehtona? 50 prosentin kotimaisuusaste on riittämätön tässä kriisissä, jossa koko laivanrakennuksen olemassaolo on uhattuna. Jokaisesta tilauksesta on pidettävä tiukasti kiinni, ja myös vientitakuulain pohjalta voidaan tiukentaa tämän niin sanotun ulkomaisen intressin olemassaolon perusteella näitä takuuehtoja.

Arvoisa puhemies! Muutama sana investointiluvuista Suomen teollisuudessa. Ne ovat vuodesta toiseen järkyttävän alhaisella tasolla. Jo ennen EU-kansanäänestystä EU-lobbarit laskivat, kuinka paljon Suomi voittaa liittymällä EU:n jäseneksi. Silloinen Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto laski, että liittyminen tuo miljardi-investointeja heti liittymisen jälkeen ja sitten jatkuvasti investointien määrä vain kasvaa. Kotimaisten teollisuusinvestointien sanottiin lisääntyvän jopa kolminkertaisiksi. Toisin on käynyt. Suomen teollisuuden nettoinvestointiaste on 30 Oecd-maan vertailussa kolmanneksi heikoin, siis bruttoinvestoinnit vähennettynä poistoilla. Vuosina 1995—2008 Suomen teollisuus käytti voitoistaan Suomen Pankin tilaston mukaan 100 miljardia euroa osinkoihin ja yritysostoihin ulkomailta mutta vain 65 miljardia bruttoinvestointeihin kotimaassa. Lukuisissa yrityksissä bruttoinvestoinnit ovat poistoja pienemmät. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Puhemies! Syyt siihen, että yritysten menestys, yritysten voitot, eivät luo meille työpaikkoja, ovat pitkälti yritysverotuksessa, pääomatulojen verotuksessa. Pääomatulojen verotus kannustaa tyhjentämään yritykset, ei suinkaan sijoittamaan yrityksiin. Tästä on aloitettava. Yritysverotusta ja pääomaverotusta on kiristettävä. Yritysten voitot tulee käyttää yritysten ja tuotannon kehittämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Näin Suomessa ei tällä hetkellä tapahdu.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho, eivätköhän meidän yrityksemme päässeet tämän laman yli kuitenkin kohtuullisin seurauksin juuri sen takia, että yritysverotuksemme oli mahdollistanut sen verran pääomia sinne yrityksiin, että eivät kipanneet, kuten viime laman aikana, ja minusta se on erittäin hieno asia. Kilpailukyvystä meidän tulee nimenomaan olla huolissamme, ja sen takia Kiviniemen hallitus tullaan muistamaan erityisesti vihreän kasvun alkuunsaattajana. Satsaukset uusiutuvaan energiaan ja myös moderniin teknologiaan, jolla uusiutuvaa tuotetaan, vaativat kumppanikseen myös veroratkaisuja. Mutta elinkaarensa huipun nähneiden alojen nostamisen lisäksi on löydyttävä myös uutta.

Tänään on suomittu hallitusta myös harmaan talouden torjunnasta. Minun mielestäni arjen harmauteen hallitus on puuttunut mallikkaasti. Itse asiassa jo pääministerin käyttämä sana, rikoksentorjunta, on osoitus siitä, millä vakavuudella näihin asioihin on puututtu. Paljon on lainsäädäntöä tehty jo tälle alalle. Kiitollisia pitää olla tilaajavastuulaista ja käännetystä arvonlisäverosta, myös niistä resursseista, joita osoitetaan sekä tuomioistuimille, syyttäjille, konkurssiasiamiehelle että poliisille nimenomaan harmaan talouden tai rikollisuuden torjuntaan.

Tämän päivän keskustelu on kuitenkin ollut myös siltä osin varsin poikkeuksellista, että erittäin rakentavasti on haluttu kuunnella niitä lisäehdotuksia, mitä talousrikollisuuden torjuntaan voisi tulla. Itsekin haluaisin vielä uusia asioita nostaa esille.

Mielestäni ulkomaisille yrityksille pitäisi säätää velvollisuus rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin aina, jos toimintaan liittyy palveluiden myymistä Suomessa. Verottaja on nyt jo saanut mahdollisuuden saada paremmin tietoa, mutta tässä olisi yksi avain siihen, että edes jonkun maan lainsäädäntöä ja verotuskäytäntöä jouduttaisiin siellä yrityksissä noudattamaan.

Myöskin julkisten tahojen hankinnoista on tänään puhuttu rakentavasti, ja itse esittäisin, eivätkö julkiset tahot voisi pidättäytyä hankintojen teosta yhtiöiltä, jotka kiertävät tai välttelevät aggressiivisesti veroja. Mistä sitten tätä tietoa saataisiin? Sitä tietoa tullaan saamaan tämän uuden rekisterin avulla. Ja myös toisin päin, laatukriteereihin voitaisiin laittaa ikään kuin positiivisia keinoja. On yrityksiä, jotka jo ihan omaehtoisesti ovat tuoneet harmaan talouden torjuntaan oman verkkorekisterin, johon kirjataan keskitetysti kaikkien urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä tiedot. Rekisterissä ovat muun muassa kaikkien työntekijöiden pätevyydet, tieto noudatettavasta työehtosopimuksesta sekä tieto työterveyshuollon järjestämisestä. Eli tämän tyyppisistä järjestelyistä voisi saada laatupisteitä, ja näin meidän ei ainakaan tarvitsisi jännittää, että valtion ja kuntien kilpailutukset ohjautuvat harmaalle alueelle.

Lisäksi esimerkiksi Suomen Yrittäjät ovat toivoneet, että konkurssiasiamiehen tulisi lähettää yritysten konkursseista tiedot verottajalle, jolloin epärehellisesti toimivien yritysten vastuuhenkilöt olisivat helpommin löydettävissä. Nimittäin samat yritykset perustetaan uusilla nimillä, ja siellä usein toimitaan samaan tapaan laittomasti kuin entisissäkin.

Samoin yrittäjät itsekin ovat erittäin huolissaan harmaasta taloudesta. Minullekin tuli tuossa yhdessä yrittäjäjuhlassa eräs rakennusalan ihminen sanomaan, että hän on kyllästynyt laskemaan Skanskalle raportteja siitä, mitä kustannukset tulevat olemaan, kun niillä ei ole mitään muuta merkitystä kuin että tiedetään sitten jälkeenpäin, mikä se hintataso on. Yrittäjiltä itseltään tulee esityksiä, esimerkiksi että rakennuslupien yhteydessä voitaisiin ilmoittaa käytetyt urakoitsijat rakennusvalvontaa suorittaville viranomaisille, mistä tiedot voisivat sitten siirtyä automaattisesti verovalvontaan. Eli kun meillä on tällaisia valmiita viranomaistahoja, niitä voisi käyttää paremmin hyödyksi. Tänään ministeri Tölli hienosti ottikin tätä tiedonkulkuasiaa esille ja myöskin ministeri Rehula. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Sitten vielä mitä toivoisin, olisi se, että ulkomaisilla areenoilla vielä vakavammin puhuttaisiin siitä, mistä ministeri Kiviniemi jo entisessä ministerin tehtävässään puhui eli veroharmoniasta koko EU:n alueella.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän erustaja Kalmaria erinomaisesta puheenvuorosta, mutta erityiskiitos vasemmistolle tästä välikysymyksestä sen takia, koska täm on akuutti asia, ja niinku on tämän päivän mittaan huomattu, me ollahan niinku samassa venheessä, samalla asialla, ja yhteisymmärryksessä hoiretaan tätä asiaa.

Oon erittäin huolestunu siitä harmaasta talouresta, mikä pääasias täällä Pääkaupunkiseurulla rehottaa. On omia hyvin läheisiä, joil on yrityksiä, ja viimeisen kahren vuoren aikana rakennusalalla ei tänne oo kannattanu urakkasopimuksia jättääkään, yhtäkään ei oo tullu, ja nyt on pesiytyny samat harmaan talouren yrittäjät tuonne jopa Pohojanmaalle, jotta kiitos vasemmistolle tästä välikysymyksestä.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kalmari käytti hyvän puheenvuoron pohdiskellen julkista sektoria ja myöskin harmaan talouden tuomaa kilpailun vääristymää. Mielestäni julkisella sektorilla, erityisesti rakennustyömailla, voitaisiin ottaa käyttöön turvaluokitus, joka toisi myöskin työntekijäpuoleen aika lailla lisää kontrollia. Silloin vaadittaisiin Suomen passi ja silloin myöskin taattaisiin verojen Suomeen jääminen.

Tässä harmaan talouden osalta on varmaan kaksi ilmentymää. Toinen on täysin suunniteltua rikollista toimintaa ja toinen on epätoivoisten yrittäjien tekemää viimeistä voitelua itselleen. Kaiken kaikkiaan nyt ollaan menossa hallituksen toimenpiteiden mukaankin parempaan suuntaan, ja hyvä niin.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Viime vuosien tiukka taloustilanne huomioon ottaen työllisyystilanne on Suomessa kohtuullisella tasolla. Syyskuun työttömyysaste oli 7 prosenttia, mutta työttömyys vaihtelee kuitenkin suuresti alueittain. Lapissa löytyy kuntia, joiden työttömyysprosentti on 20:n tietämissä. Kaiken kaikkiaan kuitenkin yleinen taloustilanne on ollut kohentumassa ja Suomi on palannut nousu-uralle. Tämä näkyy myös pohjoisessa. Lapin kaikissa seutukunnissa oli syyskuussa vähemmän työttömiä kuin viime vuoden syyskuussa. Lisäksi tulevaisuudenusko muun muassa kaivosteollisuuden nousun myötä on kasvamassa.

Kuten kaikki tiedämme, euroalueen talouden tila on erittäin huolestuttava. Keväinen Kreikan tilanne on saamassa jatkoa Irlannista ja mahdollisesti Portugalista, Espanjasta. Kreikan tuki keväällä oli välttämätön, jotta vältyttiin suuremmalta katastrofilta. Nyt on hoidettava parhaalla mahdollisella tavalla muut vaikeuksissa olevat euromaat. Olemme kaikki riippuvaisia toinen toisistamme, ja yhden maan talouden sukeltaminen heijastuu negatiivisesti kaikkiin muihinkin Euroopan maihin.

Osa suomalaisista ei ole joutunut kokemaan taantuman tuomaa tuskaa. Ne, joilla on ollut vakaa työpaikka, ovat voineet hyvin, muun muassa alhaisten korkojen ansiosta. Niitä, joilla ei ole mennyt hyvin, on tuettu valtion elvytystoimin. Muuttunut taloustilanne on otettu huomioon toimenpiteitä tehtäessä. Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla on edistetty työllisyyttä ja alueiden toimintaedellytyksiä. Koulutuspaikkoja on lisätty ja nimenomaan nuorisotyöttömyyteen on puututtu. Ammatilliseen koulutukseen on lisätty opiskelupaikkoja yli 11 000 paikalla. Nuorten työpajatoiminnan määrärahat on vakiinnutettu nykyiselle 10 miljoonan euron tasolle. Myös nuorten valmentavan työvoimapoliittisen koulutuksen lisääminen ja suuntaaminen on ollut apuna nuorten tilanteen helpottamisessa.

Työttömyyttä on hoidettu monin erilaisin keinoin, esimerkiksi yrittäjyyskoulutuksella ja lisäämällä starttirahaa ja pidentämällä starttiraha-aikaa. Yrityksen tilannetta on helpotettu siten, että yksinyrittäjille on annettu tukea, jolla kannustetaan yrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. On annettu suoraa elvytysrahaa, joka on kohdistettu muun muassa uudis- ja korjausrakentamiseen sekä väylähankkeisiin.

Yritysten rooli on ollut merkittävä talouden taantumasta selviämisessä. Oikein mitoitetulla suhdannepolitiikalla ja elvytyksellä on pelastettu monia yrityksiä, mutta myös yritysten vastuullisuus on auttanut meidät pahimmasta. Emme ole ajautuneet samanlaiseen lamaan kuin 1990-luvun alussa. Kiitos oikeasuuntaisen yritysverotuksen yritykset ovat olleet paremmassa kunnossa ja suurilta määriltä konkursseja on vältytty. Jatkossakin on erityisen tärkeää säilyttää yritysten elinvoimaisuus, jotta ne pystyvät työllistämään ihmisiä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous on erityisen haavoittuvainen ja altis maailmantalouden heilahduksille. Euroopan maiden vakaus takaa myös meidän tasapainoisen kehityksen ja kilpailukyvyn. Vaikka Euroopan taloudellisen merkityksen ennustetaan vähenevän kehittyvien maiden merkityksen kasvaessa, on meidän juuri siksi edellytettävä parasta mahdollista taloudenhoitoa kaikilta Euroopan unionin mailta.

Suomen on keskityttävä omiin vahvuuksiinsa ja varsinkin niihin aloihin, jotka eivät ole vietävissä halpatyövoiman maihin. Suomessa on panostettava ennen kaikkea osaamiseen ja uuden luomiseen. Suomalaisen tulevaisuuden kehitykseen ja vahvuuksiin ei kuulu harmaa talous. Se aiheuttaa menetyksiä valtiolle rahallisesti, mutta se myös rapauttaa työ- ja yrittäjyysmoraalia. Hallitus on ryhtynyt päättäväisesti kitkemään tätä epätoivottua ilmiötä pois suomalaisesta kulttuurista.

On selvää, että jokainen työtön on liikaa. Työn tekemisen on myös aina oltava kannattavampaa kuin kotiin jäämisen, jos työtä on tarjolla. Tällä hallituskaudella työn verotusta ei ole kiristetty, ja juuri tällä keinolla voidaan jatkossakin motivoida ihmisiä työn tekemiseen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa toimii erityisesti rakennus-, metalli- ja siivousalojen aliurakointitehtävissä satoja ulkomaisia yrityksiä, joilla ei ainakaan muodollisesti ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa ja jotka eivät siten maksa veroja Suomeen eivätkä peri niitä myöskään työntekijöiltään. Nämä yritykset työllistävät kymmeniätuhansia palkansaajia, joiden tulot käytännössä jäävät Suomen verotuksen ja toimintojen ulkopuolelle. Ammattiliitot ovat kertoneet suomalaisyrityksistä, jotka ovat ilmoittaneet lopettavansa toimintansa, koska eivät pysty kilpailemaan hintoja polkevien ulkomaisten yritysten kanssa.

Ongelman ydin on se, että Suomen viranomaisilla ei ole tällä hetkellä todellisia mahdollisuuksia valvoa, noudattavatko täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivat ulkomaiset yritykset velvollisuuksiaan. Monissa tapauksissa he eivät maksa verojaan ja heidän työntekijänsä ovat alipalkattuja. Kilpailutilanne on suomalaisille yrityksille täysin kohtuuton.

Tilanne muuttuisi tasa-arvoisemmaksi, jos ulkomaisilta aliurakointia ja alihankintaa harjoittavilta yrityksiltä edellytettäisiin kiinteää toimipaikkaa Suomessa jo esimerkiksi 2 kuukauden toiminnan jälkeen. Nykyisissä verosopimuksissa edellytetään kiinteää toimipaikkaa vasta, jos yrityksen toiminta jatkuu Suomessa yli 6 kuukautta. Tätä säädöstä kierretään perustamalla toimintaa jatkamaan aina uusi yritys entisen tilalle puolen vuoden toiminnan jälkeen.

Arvoisa puhemies! Tilaajavastuulain uudistamista ja laajentamista on vaadittu niin oppositiopuolueista kuin ay-toimijoidenkin osalta. Elinkeinoelämän keskusliitto on kuitenkin sanonut jyrkästi "ei" tilaajavastuulain muutoksille. EK vastustaa myös tilaajavastuulain sanktioiden korotuksia. Herää kysymys, eikö Elinkeinoelämän keskusliitto olekaan suomalaisten työnantajien ja yritysten asialla.

Oli mielenkiintoinen artikkeli Akt:n lehdessä, ja siinä päätoimittaja Mikko Karlsson oli tullut siihen lopputulokseen, että ainakin tilaajavastuulain osalta EK:n kahden kirjaimen lyhenne on alkanut tarkoittaa sanoja "ei käy". Tämä on huolestuttava suuntaus, jos aiotaan puolustaa yhdessä yhtenä rintamana suomalaista työtä ja suomalaisia yrityksiä.

Toisena asiana haluaisin kiinnittää huomiota työsuojelukysymyksiin, työsuojeluvalvonnan merkitykseen ja niiden heikennysten hintaan, jota työsuojelussa tällä hetkellä valtakunnallisesti maksetaan. Työsuojelu ei pelkästään liity harmaan talouden torjuntaan, vaan se liittyy myös työhyvinvointiin, henkilöstön jaksamiseen ja henkilöstön työturvallisuuteen. Monien ulkoistamisten ja töiden ketjutusten hinta, pieniresurssinen työsuojeluvalvonta siinä rinnalla, on johtanut Suomessa tilanteisiin, joissa on päädytty jopa kuolemantapauksiin ja useisiin loukkaantuneisiin.

Ei ole siis mitenkään yksinkertaista tai halpaa katsoa sitä tietä, jolla Suomi tällä hetkellä matkustaa työsuojeluvalvonnan heikennysten osalta, koska toiminta heikkenee silloin, jos riittäviä resursseja ei ole sinne osoitettu. Tänä päivänä, jolloin entistä erilaisempia toimijoita, entistä erilaisempia töiden ketjutuksia, ulkoistamisia meidän arjen kentällä on, sitä suurempi merkitys on toimivalla työsuojelulla. Jos me menetämme ihmishenkiä, työntekijöitä, ihmisiä, se hinta on korvaamaton, ja sitä me täällä eduskunnassa tuskin haluamme.

Toisena asiana, tai itse asiassa jo kolmantena asiana, mikä vaikuttaa suomalaiseen työhön ja suomalaisen työn tulevaisuuteen, on se, miten pidetään huolta suomalaisista työntekijöistä. Jos meillä jo 4 000 ihmistä jää pois työstä masennuksesta johtuvista syistä, on syytä kysyä, onko meidän työelämämme hyvinvoiva ja asiat siltä osin kuosissa. Kannattaako todella leikata Työterveyslaitoksen resursseja?

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Harmaa talous jatkaa kasvuaan. Harmaan talouden kokonaismäärä on arvion mukaan peräti 10—14 miljardia euroa eli jopa yli viidesosa valtion budjettiin verrattuna. Verotulo- ja sosiaalivakuutusmenetykset ovat useita miljardeja euroja.

Verojen ja maksujen kiertämisellä sekä työntekijöiden alepalkoilla harmaan talouden yritykset voittavat urakkakilpailuja jopa valtion ja kuntien hankkeissa. Tällaista rikollista toimintaa ei saa perussuomalaisten mielestä kerta kaikkiaan olla. Se on kaikin mahdollisin tavoin estettävä, muutoin suomalaiset rehelliset yritykset kaatuvat rikolliseen toimintaan, harmaaseen talouteen.

Tarvitaan voimakkaita ja nopeita toimia suomalaisen työn turvaamiseksi ja luomiseksi sekä yritystoiminnan säilyttämiseksi. Harmaan talouden hävittämisellä parannetaan roimasti työllisyyttä. Rakennusalan harmaan talouden kokonaan kitkemisellä voidaan työllistää kaikki rakennusalan yli 20 000 työtöntä. Harmaan talouden hävittämisellä kymmenettuhannet suomalaiset voidaan työllistää myös muilla aloilla, kuten metalli- ja kaupan alalla ja eri palvelualoilla.

On tehostettava nykyisen tilaajavastuun valvontaa ja korotettava sanktioita. Tarvitaan suojelupiirien voimavarojen huomattavaa lisäämistä ja tarkastusoikeuksien laajentamista. Tulee vaatia kaikilta työntekijöiltä, myös ulkomaalaisilta, suomalaisen henkilötunnuksen hankkimista ja tunnuksen alkuosan merkitsemistä työpaikalla pakolliseen tunnistekorttiin. Tällainen hallituksen esitys tulee saada eduskuntaan jo tällä vaalikaudella. Verottajan, rikospoliisin ja työsuojelupiirien tietoverkkojen yhteensovittamisen esteet on poistettava välittömästi. Poliisin, syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosoton henkilö- ja muita resursseja talousrikosasioiden käsittelyyn tulee vahvistaa. Nämä rikosten torjuntaan osoitetut varat tulevat valtiolle takaisin moninkertaisina. Pääurakoitsijoiden, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tarkastusoikeudet tulee laajentaa koskemaan koko alihankintaketjun yrityksiä. Mikäli asia ei toteudu sopimusteitse, niin tarvitaan lainsäädännöllisiä toimia.

Näillä eri toimilla yhdessä käännetyn alvin kanssa saadaan tehokkaasti karsittua harmaata taloutta ja parannettua työllisyyttä sekä kohennettua valtion taloutta miljardeilla euroilla. Suomalaiset rehelliset yritykset on saatava samalle viivalle muiden kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden ammattilaisista on valtaosa ulkomaalaisia yrityksiä. Kaikista kiinni jääneistä yrityksistä ja niiden omistajista on tehtävä rekisteri. Tällaisen rekisterin avulla tulee sulkea tehokkaasti muualta tulevien rikollisten harmaan talouden harjoittajien tulo maahamme.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Opposition tekemä välikysymys työllisyyden turvaamisesta Suomessa on aiheena todella tärkeä, mutta valitettavasti tämän kysymyksen esittäminen Matti Vanhasen toiselle hallitukselle tai Mari Kiviniemen ensimmäiselle hallitukselle on kyllä aiheeton.

Työllisyyden turvaaminen on ollut tämän hallituksen keskeisimpiä ja tärkeimpiä tavoitteita. Taloudellisen tilanteen huononemisen myötä hallitus varautui heti elvyttäviin toimenpiteisiin. Lisärahoitusta suunnattiin kotimaisen kulutuksen lisäämiseen ja sitä kautta työllisyyden kehittymiseen myönteisemmäksi. Tämä kaikki on tuottanut tulosta. Työttömyystilastot eivät ole nousseet onneksemme niille tasoille, mitä alun perin arvioitiin ja ennustettiin — sen voi oppositiokin myöntää.

Hallitus on lisännyt ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja sekä oppisopimuskoulutuspaikkoja. On hyvä, että aloituspaikkoja on lisätty, sillä kouluttautuminen on aina tärkeää, jos on työttömyysuhan alaisena tai työttömänä. Varsinkin nuorten on erittäin tärkeää saada työ- tai koulutuspaikka, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että jopa kolmen kuukauden työttömyysjakso voi aiheuttaa syrjäytymiskehitystä.

Meillä on liian hyvät muistikuvat 1990-luvun laman jäljiltä, jolloin työttömyydelle ja sitä kautta syrjäytymiskehitykselle annettiin väärillä toimenpiteillä jalansijaa, mistä olemme saaneet maksaa ison laskun ja menettäneet monta ihmistä lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tällaista emme jatkossa voi sallia, ja siksi pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan on osoitettava lisäresursseja. Nuorisotyöttömyyden taittuminen kesällä oli hyvä merkki siitä, että hallituksen kohdennetut lisäresurssit auttoivat helpottamaan nuortemme tilannetta.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että pääministeri Kiviniemen hallitus ei ole lähtenyt tekemään leikkauslistoja, vaan päinvastoin kaikkein heikkotuloisimmille on suunnattu taloudellisia resursseja. Muun muassa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä sairaus- ja kuntoutuspäivärahoja on korotettu työmarkkinatuen tasolle, ja ne sidotaan indeksiin. Samoin lapsilisiä on korotettu. Ruuan arvonlisäveron alentaminen helpotti nimenomaan niitä kansalaisia, joilta kuluu suhteessa eniten tuloista ruokaan. Myös kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostolla tuetaan kaikkein vähävaraisimpia kansalaisiamme. Mielestäni yksi tärkeimmistä saavutuksista tulee olemaan takuueläkkeen aikaansaaminen 1.3.2011, jolloin sen määrä on noin 695 euroa, ja sekin sidotaan indeksiin. Pitää muistaa, että nämä päätökset on aikaansaatu taloudellisessa taantumatilanteessa keskustajohtoisen hallituksen toimesta. Mielestäni nämä saavutukset ovat ainakin hatunnoston arvoisia.

Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointi on perustunut ahkeraan työntekoon, lujaan uskoon ja kovaan yrittämiseen. Suomi tarvitsee edelleen vahvaa yrittäjyyttä ja rehellisiä yrittäjiä ja sitä kautta työtä ja toimeentuloa tavallisille suomalaisille kansalaisille. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Työn avulla useat suomalaiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä, mutta luonnollisesti on niitäkin, joilla on liikaa työtä ja sen kautta työuupumusta ja muita sairauksia. Työhyvinvointiin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, samoin työpaikoilla tapahtuvaan johtamiseen. Kun työntekijä kokee itsensä tarpeelliseksi ja saa myönteistä palautetta onnistumisestaan, hän jaksaa paremmin tehdä töitä ja voi hyvin. Työhyvinvointia lisäämällä saamme myös vapaehtoisella tavalla pidennettyä työuria. Porkkana on aina huomattavasti parempi vaihtoehto kuin keppi, samoin kannustaminen on parempi vaihtoehto kuin pakottaminen. Suomalainen työelämä tarvitsee asennemuutosta.

Suomalaisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että suomalaista työtä puolustetaan vahvasti, niin kuin hallitus on tehnytkin, ja yhteiskunnan taholta luodaan edellytyksiä yrittäjyyden edistämiselle. Harmaata taloutta tulee torjua kaikin mahdollisin keinoin, koska harmaan talouden myötä verotuloja jää saamatta useita miljardeja euroja. Näille verotuloille olisi tärkeää käyttöä niin päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon kuin vanhustenhoitoonkin. Jokainen euro on tärkeä, kun valtio kerää veroja yhteiseen kassaan. On arvioitu, että harmaan talouden myötä verotuloja jää saamatta useita miljardeja euroa.

Arvoisa puhemies! Jatkossa Verohallintoon perustetaan erityinen harmaan talouden selvitysyksikkö ja käännetty arvonlisävero otetaan käyttöön ensi vuoden aikana, joitain mainitakseni. Täällä keskusteluissa esiin tuotu kuvallinen tunniste, henkilökortti veronumeroineen, on mielestäni erittäin kannatettava keino torjua harmaata taloutta nimenomaan suurilla rakennustyömailla. Yrityksille ei saa sallia epäreilua kilpailua, joka syntyy, kun osa yritystoimintaa harjoittavista tahoista (Puhemies: 5 minuuttia!) ei noudata suomalaisia työehtoja eikä maksa veroja ja lakisääteisiä sosiaaliturvamaksuja.

Annika Lapintie /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Niin sanotun harmaan talouden määrä on muun muassa eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin mukaan 10—14 miljardia euroa vuodessa. Harmaasta taloudesta, suomeksi sanottuna rikollisuudesta, aiheutuu ainakin viiden miljardin euron veromenetys joka vuosi. Erityisesti rakennusalalle on pesiytynyt kasvava joukko ulkomaisia huijariyrityksiä. Verot ja maksut jätetään maksamatta ja palkkoja poljetaan. Rehelliset yritykset häviävät kilpailussa, ja kunnon työpaikkojen ja kunnon työnantajien tilalle näyttävät tulleen filunkiyritykset ja ulkomaalaisten halpatyöntekijöiden markkinat.

Olkiluodon työmaalla töitä on teetetty jopa kahden euron tuntipalkalla. Kuinka on mahdollista, että tämän villin touhun annetaan jatkua vuosikaudet? Hallitus ei ole pannut näitä huijareita vastuuseen, vaikka keinoja olisi, kuten olemme tänäänkin tässä keskustelussa kuulleet. Tilaajavastuulakia pitäisi tiukentaa, kanneoikeus tulisi antaa ammattiliitoille, työsuojeluun tarvitaan lisää rahaa ja lisää tarkastajia ja talousrikollisuuden rangaistuksia tulisi tiukentaa.

Hallitus on väittänyt tänään tässä keskustelussa tekevänsä kaikkensa. Meille on kerrottu, että on sovittu torjuntaohjelmista ja on asetettu työryhmiä. Pelkään vain, että nämä toimet jäävät silmänlumeeksi ja puuhasteluksi, ellei niitä kaikkein tehokkaimpia keinoja oteta käyttöön.

Näitä tehokkaita keinoja harmaan talouden kitkemiseksi Suomesta on olemassa. Ensinnäkin tilaajavastuulakia tulisi tiukentaa niin, että tilaaja ja pääurakoitsija — tai kummatkin, mikäli ovat eri henkilö tai eri yksikkö — olisivat yhteisvastuussa koko urakkaketjusta alihankkijoiden kanssa. Tämän vastuun tulisi kattaa työntekijöiden palkat ja verot ja muut työnantajamaksut. Tämänsisältöisen lakialoitteen olemme ryhmänä jättäneet.

Toiseksi olemme esittäneet ammattiliitoille kanneoikeutta, jotta huijarit saataisiin oikeuteen. Nyt valtionvarainministeri Jyrki Katainen näyttää tuohtuneen Kauppalehdessä, jossa hän on todennut, että ammattiliiton kanneoikeus ei kuulu oikeusvaltioon. Minä kysyn, kuuluuko kahden euron tuntipalkka oikeusvaltioon. Ja oikeusvaltioon kuuluu kyllä mielestäni se, että heikoimmilla ja sorretuilla on puolustajansa. Jos ammattiliitto haluaa ajaa työntekijän puolesta kannetta, se tulisi sallia, jotta inhimillinen palkka voidaan taata.

Myös työsuojelutarkastajia olisi lisättävä. Hyvä on myös Rakennusliiton esitys siitä, että jokainen Suomeen saapuva työläinen saisi verokoodin, josta tarkastajat näkevät suoraan työmaalla, että verot on maksettu.

Valvontaa hallitus kertoo lisäävänsä, mutta katsotaan vähän, millä tavoin. Viimeksi valtion tuottavuusohjelmaan vedoten työsuojelutarkastuksia vähennettiin. Tällainen eestaas-poukkoilu ei ole tehokasta, ja muitakin keinoja olisi. Esimerkiksi 10 euron yleinen lakisääteinen vähimmäispalkka parantaisi ihmisten tietoa omista oikeuksistaan. Se vaikeuttaisi erityisesti nuorten, pätkätyöläisten ja ulkomaalaisten työntekijöiden huijaamista. Mutta onko hallitus tähän valmis?

Ennen sanottiin, ja kansalaiset tiesivät, että työvoima Suomessa on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Näin ei valitettavasti enää voi todeta. Harmaan talouden yritykset toimivat lähes ilman rikosoikeudellista ja verotuksellista vastuuta. Hämäräheikit ja liiketoimintakieltoon asetetut huijarit voivat ulkomaisten omistusten kautta mellastaa, kuinka lystäävät. Nythän on niin, että sijoitusten nimettömyys tekee Suomesta eräänlaisen veroparatiisin. Vuositasolla puhutaan vähintään 700 miljoonan euron tappiosta valtion taloudesta. Eikö hallitus halua näitä rahoja? Eikö olisi jo aika arvopaperitietojen täydelliselle julkisuudelle?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se tässä vielä puuttuisi Suomen järjestelmästä, että SAK saisi kanneoikeuden, ammattiliitot saisivat kanneoikeuden. Itse asiassa ammattiliitot eivät ole todellakaan köyhien puolustajia Suomessa, päinvastoin. Milloin te hyväksytte sen, että puretaan kytkös perus- ja ansioturvan välillä? Milloin te hyväksytte sen, että myös työmarkkinatukea voidaan nostaa, jotta silläkin elävä tulisi toimeen? Te estätte sen, ay-liike ja poliittinen vasemmisto estävät tämän kytköksen purkamisen.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tämä ammattiliittojen kanneoikeus on aivan välttämätön. Yksittäinen työntekijä ei uskalla eikä kykene näitä asioita viemään eteenpäin, koska on pelättävissä, että se työpaikka siinä sitten menee.

Tämä toinen asia: Olen aina, ja olemme puolueena ja vasemmistona aina kannattaneet perusturvan nostamista. Meillä on siitä muun muassa esitys, että Suomessa ei pitäisi minkään perusturvan olla alle 750 euron kuukaudessa, eli tämä ei nyt pitänyt alkuunkaan paikkansa, mitä väititte. Mutta ehkäpä siitä sitten olette hermostunut, jos ammattiliitot tämän kanneoikeuden saisivat. Sitä ei ole pelkästään SAK kannattanut vaan myös kaikki muut ammattiliitot. Se olisi tehokas keino puuttua harmaaseen talouteen ja palkkojen polkemiseen.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sopinee, että pidän istualtani tämän puheenvuoron?

Kiitoksia. Arvoisa puhemies! Välikysymys sinällään nostaa esille kaksi tärkeää asiakokonaisuutta: suomalaisen työn puolustamisen, työllisyyden ja harmaan talouden torjumisen. Välikysymyksellä tosin yleensä on myös tarkoitus horjuttaa istuvan hallituksen luottamusta ja uskottavuutta. Kaikella ystävyydellä, tämä välikysymys ei siihen oikein pysty. Välikysymys sen sijaan antaa tälle hallitukselle mahdollisuuden laajasti osoittaa, kuinka vahvasti globaalissa vaikeassa talouden taantumassa hallituspolitiikalla on kyetty päättäväisellä ja oikein ajoitetuilla elvytystoimenpiteillä ehkäisemään jättityöttömyys.

Hallitus on siis toiminut eri tavoin kuin hallitukset 1990-luvun laman aikaan. Silloinhan työttömiä oli nykyisen vajaan 200 000:n sijasta lähes puoli miljoonaa ja SDP-vetoinen hallitus teki kuntien ja vähäosaisimpien etuisuuksiin leikkauksia, joiden kielteiset vaikutukset näkyvät edelleen.

On tietysti totta, että jokainen työtön on liikaa, mutta tämän laman aikana muun muassa yritysten konkurssiaallolta on vältytty. Selvästi on myös nähtävissä, että hallituksen toimiin on luotettu ja yritykset eivät ole irtisanoneet samaan tapaan kuin viime lamassa. On toki totta, että monet suurista yrityksistämme ovat siirtäneet tuotantoaan pois Suomesta, mutta on pakko sanoa, että muun muassa metsäteollisuutemme osalta tässä on kysymys erityisen vahvasti teollisuuden omista menneiden vuosikymmenien virhearvioinneista sen pitäessä itse toimialaansa auringonlaskun alana, jolloin uuteen tutkimukseen ja kehittämiseen ei riittävästi satsattu.

Tässä vaiheessa on syytä antaa kylläkin tunnustusta yhdelle metsäyritykselle eli UPM:lle ja tunnustusta nimenomaan UPM:n yhteiskuntavastuusta. Kun UPM lakkautti Kajaanin paperitehtaat reilun pari vuotta taaksepäin, niin on pakko sanoa, että yritys itse on kantanut yhdessä hallituksen rakennemuutostukipäätösten kanssa oman yhteiskuntavastuunsa erittäin mallikkaasti. UPM on kaikin tavoin pyrkinyt hakemaan Kajaaniin uutta yritystoimintaa ja pyrkinyt kaikin tavoin huolehtimaan siitä, että paperitehtaalta työttömiksi jääneille löytyy työtä ja vaihtoehtoja.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetti nojaa osaltaan siihen, että markkinoitten piristyessä myös työllisyys piristyy. Työttömyyden ennustetaan edelleen alenevan tämän vuoden ja tämänhetkisistä työttömyysluvuista. Yksi suomalaista työllisyyttä merkittävästi edesauttava kokonaisuus on ehdottomasti uusiutuva energia. Hallituksen tekemillä uusiutuvan energian kehittämistoimenpiteillä jo seuraavan kymmenen vuoden kuluessa todennäköisesti saadaan aikaan lähes 10 miljardin euron investoinnit eri puolille Suomea, ja on selvää, että näin merkittävät investoinnit myös työllistävät useita kymmeniätuhansia suomalaisia. Vielä suurempi työllisyysvaikutus totta kai on jo tehdyillä ydinvoimapäätöksillä.

Välikysymyksen toinen aihe, harmaan talouden torjuminen, on äärettömän tärkeä asia. On erinomaista, että sen torjumisen tarpeesta tässä salissa kaikilla eduskuntapuolueilla on yhteneväinen näkemys. Vaikka Suomessa talousrikollisuuden ja harmaan talouden kontrollia on tehostettu viiden peräkkäisen torjuntaohjelman avulla, ei harmaata taloutta ole saatu riittävästi kuriin. Kuten tänään on todettu, erityinen ongelma-alahan tässä on rakennusala. On selvä, että tämän harmaan talouden miljardien bisnes on saatava kuriin, ja siksi Kiviniemen hallituksen määrätietoista linjaa on syytä tässäkin tukea niin ensi vuoden budjettilinjauksissa kuin myös muun muassa harmaan talouden torjuntaohjelman toimenpiteitten toteuttamisessa.

Nyt täytyy, puhemies, sanoa, että minulla ei ollut pienintäkään aavistusta ajan kulumisesta ennen kuin nyt, mutta huomaan, että aika on jo mennyt ylitse.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen mukaan harmaa talous maksaa suomalaisille jopa 10 miljardia euroa vuodessa. Raportin mukaan harmaan talouden haitat ovat lisääntyneet etenkin rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Kaikki nämä harmaan talouden viemät eurot ovat pois valtion kassasta ja suomalaisten hyvinvointipalveluista. On siksi hyvä, että harmaa talous nostetaan keskusteluun. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että veronkierto ja työelämän säädöksistä lipeäminen saadaan kitkettyä pois. Tämä vaatii kauaskatseisuutta ja näkemystä työelämän muutoksista.

Tulevaisuusorientoitunut näkemys näyttää kuitenkin puuttuvan opposition esittämästä välikysymyksestä. Rakentavien ehdotusten sijaan se keskittyy haukkumaan hallituksen politiikkaa ja esittää muutamia täysin tuulestakin temmattuja väitteitä. Esimerkiksi välikysymyksessä kuvaillut markkinatalouden periaatteet kilpailuttamisesta ja tuottavuuden tehostamisesta eivät itsessään ole syy harmaan talouden lisääntymiseen, päinvastoin. Näillä toimilla on esimerkiksi karsittu ylimääräisiä hallintoon uppoavia kuluja ja suunnattu rahoitusta hyvinvointipalveluihin.

Arvoisa puhemies! Kaunopuheiden sijaan sinivihreä hallitus on ryhtynyt laajoihin ja voimakkaisiin toimiin harmaan talouden kitkemiseksi. Yksi keskeinen keino on ollut resurssien lisääminen oikeille viranomaisille. Hallituksen esitys uuden harmaan talouden selvityskeskuksen perustamiseksi Verohallintoon on juuri käsittelyssä eduskunnassa. Tällä vakinaistetaan aiempi, viranomaisyhteistyöhön perustunut väliaikainen hanke. Myös harmaan talouden torjuntaohjelman toteuttamiseksi on varattu runsaasti lisärahaa. Jo nykyisellään on toimintaohjelma käynnistänyt useita viranomaisselvityksiä koskien muun muassa rakennusalan toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta ja ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamista. Myös tilaajavastuulain tiedot pyritään saamaan julkiseen rekisteriin. Rakennusalalla otetaan käyttöön ensi vuonna käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Se kitkee harmaan talouden toimijoiden mahdollisuuksia. Myös vertailutietojen saatavuutta luottolaitoksista viranomaisille parannetaan. Lisäksi veroparatiisien veronkiertomahdollisuuksia vastaan taistellaan jatkuvasti solmimalla tietojenvaihtosopimuksia. Näitä on vaalikaudella solmittu 30 veroparatiisina toimineiden eri maiden kanssa. Sopimusten avulla on kerättävä tietoa ja saatava veronkiertäjät kuriin.

Harmaa talous on vitsaus hyvinvointiyhteiskunnalle. Meidän on yhdessä tehtävä työtä sen eteen, että pystymme takaamaan oikeudenmukaiset tulonsiirrot ja riittävät palvelut kaikille suomalaisille myös tulevaisuudessa. Harmaan talouden poistamiseksi tehtäviä toimia ei tule tehdä muun talouskasvun kustannuksella. Aivan ensisijaista on taata yritysten toimintaedellytykset maassamme, sillä ilman yrittäjiä ei ole työpaikkoja eikä valtiolla verotuloja hyvinvointipalveluiden kattamiseksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeisenä tavoitteena on puolustaa suomalaista työtä ja siitä syntyvää hyvinvointia. Rehellisiä, Suomea rakentavia työpaikkoja ja hyvinvointia luovia yrittäjiä ei saa rangaista joidenkin harjoittamasta rikollisesta toiminnasta. Jos harmaan talouden vastaiset toimet hankaloittavat rehellisten yrittäjien työtä saamatta kaivattuja tuloksia aikaan, on lopputulos alkuperäistä tilannetta pahempi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen jo tekemien harmaan talouden kitkemisen täsmätoimenpiteiden lisäksi tulee jatkossa kiinnittää huomiota entistä vahvemmin yrittäjien mahdollisuuteen toimia kannattavasti Suomessa. Yritysten hyvinvoinnista huolehtiminen on paras harmaan talouden vastainen toimenpide sekä ainoa keino suomalaisen työn ja hyvinvoinnin säilyttämiseksi.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Talous ei toimi ilman luottamusta. Se on kuitenkin aina ansaittava. Luottamusta ei voida myöskään ostaa. Luottamus perustuu sille, että kaikki toimijat voivat luottaa siihen, että muutkin toimivat yhteisten säännösten ja lakien mukaan.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämä selvitys kertoo karua kieltä. Valtiolta jää 3 miljardia euroa verotuloja saamatta vuodessa harmaan talouden takia. Sen vuotuinen kokonaisvaikutus asettuu arvioissa 10—14 miljardin euron haarukkaan. Tästä kärsivät rehelliset suomalaiset yrittäjät ja työntekijät. Harmaata taloutta hyväksi käyttävät tahot on lainsäädännössä suljettu lähes kokonaan rikosoikeudellisen ja usein myös verotuksellisen vastuun ulkopuolelle. Myös kiinni jäämisestä seuraavat sanktiot ovat hyötyihin verrattuna häviävän pienet.

Harmaan talouden negatiiviset vaikutukset yhteiskuntaan ovat monitahoiset. Se rapauttaa yhteiskunnan rahoituspohjaa, kun lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ja verot jäävät maksamatta. Rakennusteollisuudessa on myös arvioitu, että harmaa talous voi estää uuden laillisen liiketoiminnan käynnistämistä. Rakennusteollisuudessa on jo tänä päivänä olemassa kahdet työmarkkinat Suomessa. Ulkomailta haalittavat halpatyöntekijät on alistettu toimimaan pimeästi työehdoin, jotka eivät millään tavoin ole hyväksyttävissä tämän päivän Suomessa.

Arvoisa rouva puhemies! SDP on vaatinut, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan Suomessa samalla tavalla. Olemme myös listanneet konkreettisia toimenpiteitä, joilla tilannetta voidaan parantaa. Varsin monille vaatimuksillemme olemme saaneet laajaa tukea niin työntekijä- kuin työnantajapuoleltakin. Suomen Verohallinnolla ei ole nykyisen lainsäädännön puitteissa keinoja valvoa tehokkaasti täällä ilman kiinteää toimipaikkaa toimivia ulkomaisia yrityksiä eikä myöskään niiden työntekijöitä.

Tuottavuusohjelma on karsinut resursseja myös työsuojelusta ja tullilta. Nämä leikkaukset on tehty tilanteessa, jossa tarve on vastaavasti kasvanut. Ne ovat laittaneet harmaan talouden torjunnan kannalta keskeisessä roolissa olevan viranomaisvalvonnan todella ahtaalle.

Työsuojelupiirien resursseja on nyt ehdottomasti lisättävä. Nykyresurssit eivät mahdollista työsuojeluviranomaisten riittäviä työpaikkakäyntejä, jotka ovat monin paikoin ainut tehokas tapa kitkeä harmaata taloutta. Lainsäädäntöä on selkeytettävä, ja tulee kehittää eri viranomaisten yhteistyötä ja lisätä yhteistyötä muun muassa poliisin, Tullin, Verohallinnon, työsuojeluviranomaisten ja rajaviranomaisten kesken.

Lisäksi ammattiliitoille on annettava kanneoikeus, jotta väärinkäytöksiin voidaan puuttua tehokkaammin. Rakennustyömaalla vaaditaan jo nyt valokuvallinen tunnistekortti työtekijältä. SDP on vaatinut, että tunnistekorttiin lisätään työntekijän veronumero, jolloin viranomaisella tai luottamusmiehellä olisi reaaliaikainen mahdollisuus tarkistaa, että veronmaksu on kunnossa. Tämä pitää toteuttaa nopealla aikataululla.

Arvoisa rouva puhemies! Ulkomaisella työntekijällä on oltava samat oikeudet ja velvollisuudet kuin suomalaisellakin. Tämän toteutuminen edellyttää, että etenkin tiedottamiseen panostetaan. Näin voitaisiin saavuttaa tilanne, jossa ulkomailta tulevalla työntekijällä on riittävä tietous omista oikeuksistaan ja toisaalta velvoitteistaan. Voimassa olevan ulkomaalaislain mukaan Suomessa olevilla työntekijöillä on etusija työpaikkoja täytettäessä. Hallitus on nyt ollut kuitenkin luopumassa tästä periaatteesta. SDP haluaa pitäytyä siinä, että kun avoimia työpaikkoja täytetään, Suomessa asuvien, olivat he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia, kuuluu olla etusijalla työvoimaa rekrytoitaessa.

SDP pitää myös hyvänä nykykäytäntöä siitä, että työntekijän oleskelulupa myönnetään vain vuodeksi kerrallaan. Tämä tuo viranomaiselle edes pienen mahdollisuuden seurata työehtojen noudattamista tai työsuhteen jatkumista. Hallituksen esittämä uudistus myöntää oleskelulupa 5 vuodeksi kerrallaan poistaisi tämän mahdollisuuden ja sen myötä osaltaan heikentäisi työntekijöiden asemaa työmarkkinoilla ja mahdollistaisi työehtojen polkemista.

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Katainen on todennut täällä eduskunnassa taannoin kyselytunnilla, että kokoomuskin haluaa nostaa kunniaan rehellisen yrittäjyyden ja markkinatalouden ja laittaa työelämän pelisäännöt kuntoon. Meillä vallitsee harvinaisen hyvä yhteisymmärrys myös toimista, joita tarvitaan. Aivan samoja asioita on tullut niin palkansaajapuolelta kuin työnantajiltakin ja niin hallituksen puolelta kuin oppositiostakin. Ministeri Katainen on myös todennut, että kaikki mahdollinen on tehtävä sen puolesta, että kaikilla yrityksillä olisivat samat säännöt. Nyt ei siis pitäisi olla lukkoja harmaan talouden torjunnan keinoissa ja resursseissa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Rakkaat läsnä olevat ministerit! Arvoisat kollegat! Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä keskustelua harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Minulla on oikein henkilökohtainen intressi. Nimittäin jos Pohjois-Savon äänestäjäkunta saa valaistuksen ensi keväänä eikä valitse minua tänne ensi kaudeksi, niin palaan johtamaan yritystä, jonka yksi keskeisistä tehtäväalueista on rakennuttaminen. Siksi olisin kovin tyytyväinen, jos tämän maan hyvä hallitus ja vielä parempi eduskunta huolehtisivat siitä, että minulle rakennuttajana on annettu edellytykset omalta osaltani parhaalla mahdollisella tavalla kitkeä harmaata taloutta.

Tässä katsannossa olen tietysti hieman ihmetellyt sitä, että tilaajavastuulakia on sinänsä ansiokkaasti laajennettu pääurakoitsijaan mutta sitä ei ole laajennettu niin, että pääurakoitsijan vastuu jatkuisi läpi sen koko ketjun, puhumattakaan siitä, että rakennuttaja olisi saatettu mihinkään vastuuseen. Olen hieman ihmetellyt tätä rakennuttajana — en tiedä, pitäisikö sanoa entisenä rakennuttajana, se ratkeaa ensi keväänä — mutta tosiasia on kuitenkin niin, että jos rakentamisen harmaa talous halutaan aidosti saada kuriin, niin ylivoimaisesti paras keino siihen on vastuuttaa myöskin rakennuttaja ja sillä tavalla, että samalla rakennuttajalle annetaan oikeudet valvoa se ketju sieltä pääurakoitsijasta aina sinne alimpaan aliurakoitsijaan. Muuten sen paremmin oikeudenmukaisuus kuin rehellinen kilpailu ja suomalaisten — tai miksei jopa ulkomaistenkin — yritysten tasavertainen kohtelu ei toteudu.

Jos rakennuttaja saatettaisiin tällaiseen vastuuseen ja toisaalta annettaisiin rakennuttajalle velvollisuus ja jos tämä olisi ollut vallalla jo silloin, kun tuota eduskunnan pikkuparlamenttia rakennettiin, niin olisimme voineet välttää senkin häpeän, kun nämä kiinalaiset kivityömiehet siellä olivat yhden aliurakoitsijan palveluksessa töissä ja sittemmin joutuivat hakemaan oikeuksiaan oikein suomalaista oikeutta myöten. Tai ainakin eduskunta rakennuttajana olisi joutunut kantamaan siitä vastuun.

Siinä, mistä tässä on kysymys, kuvaavaa on se, että kun eduskunta kilpailutti viimeksi A-siipeä tuossa, niin urakkatarjoukset ylittivät merkittävästi kustannusarvion. Siihen ainoa selkeä selitys, joka urakoitsijalta oli saatavissa, oli se, että "joudumme käyttämään kotimaista työvoimaa näitten turvallisuusmääräysten vuoksi". Pelkästään tämän pitäisi osoittaa, että on mentävä vielä pidemmälle kuin mihin nyt on menty ja mihin hallitus sinänsä ihan hyvillä esityksillään kaavailee menevänsä.

Olemme koko ajan puhuneet, me kaikki täällä olemme puhuneet, siitä, kuinka välttämätöntä tämän tilanteen korjaaminen on. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että joiltain osin tie helvettiin on edelleen katettu vain hyvillä pyrkimyksillä. Hyvät pyrkimykset eivät riitä harmaan talouden kuriin panemiseen. Siksi toivon — jos tämä hallitus selviää tästä luottamusäänestyksestä, mitä en toivo, eikä se nyt johdu läsnä olevista ministereistä niinkään — että tarjoaisitte, jos kansa minua kohtelee niin kuin parhaaksi näkee ja lähettää minut tuonne entiseen työhöni, että minulla olisi myöskin edellytykset laittaa omalta osaltani suomalainen harmaa talous kuriin, ja vastaavasti muutkin rakennuttajat velvoitettaisiin tekemään se sama omalta osaltaan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Ed. Erkki Virtaselle voisi sanoa, että kyllä hallitus tästä selviää, koska periaatteessa me kaikki olemme tässä talossa, niin hallitus kuin kansanedustajat puolueesta riippumatta, samaa mieltä. Suomeen saa tulla töihin ulkomailta, mutta sekä yritysten että työntekijöiden on noudatettava suomalaisia lakeja ja työehtoja. Lait ovat meillä hyvät, järjestelmät ovat hyvät, mutta jos väärinkäytöksiä on, niin sitten nämä järjestelmät vuotavat, ja se vuoto tietenkin täytyy tukkia.

Tämän välikysymyksen toinen aihe oli työllisyyden turvaaminen Suomessa. No, siinäkään nyt ei hallitusta juuri kovin kamalasti voi moittia sen takia, että tällä hetkellä työttömyys on vähentynyt joka puolella Suomea. Työttömyysaste on 7 prosenttia, mikä on samalla tasolla kuin kasvuvuonna 2006. Myös nuorisotyöttömyys on laskenut ennakoitua nopeammin, elikkä kaikki ne keinot, mitä nuorisotyöttömyyden torjumiseksi on suunniteltu ja pantu toimeen, ovat tuoneet hyvää tulosta.

Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut syyskuussa peräti lähes 15 000 ihmisellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja pitkäaikaistyöttömiä on nyt 55 000. Se on suuri määrä, ja voi kysyä, mikä on syynä siihen, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei saada kuriin.

Sattumalta — vai sanoisiko "onneksi" — selasin viime pyhänä, kun selasin muutakin aineistoa, Osmo Soininvaaran uutta kirjaa, joka käsittelee Sata-komiteaa ja sitä, miksi asioista päättäminen Sata-komiteassa ja ylipäätänsä sosiaaliturvan remontoinnissa on Suomessa niin vaikeaa. Sosiaaliturvamme on rakennettu Pekka Kuusen 1960-luvun klassikkokirjan perusteella, ja se on toiminut erittäin hyvin tähän saakka mutta ei toimi enää. Jostain syystä on systeemiin tuotu sellaisia pullonkauloja, jotka päinvastoin estävät työn tekemisen tässä yhteiskunnassa, nimenomaan heikoimpien, perusturvalla olevien ihmisten työn tekemisen.

Meillä on osa työvoimasta hinnoiteltu ulos, elikkä se tarkoittaa sitä, että verotus ja tulonsiirrot eivät suosi sitä, että ihmiset voivat saada tulonsiirtoja ja palkkaa yhtä aikaa. Jos esimerkiksi pitkäaikaistyötön menee töihin, hän saa niin vähän palkkaa, että hänen ei kannata mennä töihin kahdeksasta neljään ja luopua siitä vähäisestä perusturvasta, minkä hän saa. Elikkä tämä yhteensovittaminen ei ole onnistunut. Ainut sosiaaliturva tässä Suomen maassa, joka on kelvollinen, on opintotuki. Opintotuen saa, mutta sen päälle saa myös tienata jonkin verran, ja näinhän pitäisi olla kaikessa perusturvassa. Näin pitäisi olla työttömyysturvassa, nimenomaan niitten työttömyysturvassa, jotka ovat perusturvalla. Ansiosidonnaisella turvalla kyllä pärjää.

Voi kysyä sitä, miksi tähän on ajauduttu, miksi työmarkkinatukeen eli työttömän perusturvaan ei saada kunnon korotusta. Kysymys on siitä, että SAK, ammattiliitot, vasemmisto eivät hyväksy sitä, että tämä kytkös purettaisiin. Jos halutaan korottaa työmarkkinatukea, niin samalla korotetaan myös ansiosidonnaista turvaa, elikkä se perusturva sielläkin nousee, ja sitä valtiontalous ei tällä hetkellä kestä. Tämä järjestelmän muutos, mitä Soininvaara kirjassaan esittää, on niin hyvä ja niin laaja, että minä kyllä kannattaisin sitä.

Sata-komiteahan tätä yritti, ja Sata-komitea epäonnistui työn tekemisen ja palkan yhteensovittamisessa sosiaaliturvan kanssa. Siinä Sata-komitea epäonnistui surkeasti. Sieltä tuli kyllä paljon hyviä esityksiä, hyviä parannuksia, (Puhemies: 5 minuuttia!) kuten takuueläke, mutta siinä oleellisemmassa eli työn tekemisessä kannattavaksi Sata-komitea epäonnistui. Ja minä toivon, että tuleva, uusi, vaalien jälkeinen hallitus kykenee korjaamaan tämän. Lukekaa Soininvaaran uusi kirja. Se on varmasti yhtä tärkeä sosiaaliturvan kehittämiselle kuin oli aikanaan Pekka Kuusen kirja 60-luvun sosiaalipolitiikka.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Työllisyys on todella tärkeätä myös yhteisen hyvinvoinnin kannalta, ja työttömyys on aina henkilökohtainen tragedia ihmisen elämässä. Kyllä työn tekeminen on suomalaiselle se ykkösasia.

Pääministeri Kiviniemi vastasi, ja hänen puheensa kirjoittaja — tai kuka sen puheen on kirjoittanut, hän tai avustaja — oli hiukan ylimielinen. Täällä on aika kulmikkaita vastauksia, ja loppupäässä tätä vastausta pääministeri puhui myös enemmän sitten periaatteellisista ja vähän eettisistäkin kansanluonteen kysymyksistä, joihinka toki yhdyn. Hän totesi, että me suomalaiset olemme työtä pelkäämätön kansa, joka on valmis huolehtimaan myös niistä, jotka eivät siihen itse kykene. Suomen todellinen vahvuus syntyy tasa-arvosta ja eheästä kansakunnasta, hän totesi ja lisäsi, että pidämme hyvän huolen myös kaikkein heikoimmista.

Mutta tähän on kyllä vaikea yhtyä, että pidämme hyvän huolen kaikkein heikoimmista, kun ajattelemme ylipaikoilla makaavaa vanhusta, ihmistä, joka on ollut mukana rakentamassa tätä maata ja jota sitten postipakettina lähetetään hoitopaikasta toiseen, tai leikkausjonossa odottavaa vanhenevaa ihmistä, joka tuntee huonoa omaatuntoa, kun hän vaatii tai pyytää tai tarvitsee apua. Näin ollen hänet on ikään kuin syyllistetty, vanhus, joka on kuitenkin, niin kuin totesin, tätä maata ollut rakentamassa muiden kanssa.

Näin ollen, kun, arvoisa puhemies, pääministeri puheensa lopussa kauniita ajatuksia maalaa, niin täytyy katsoa, pysyykö maali seinässä. Tältä osin ei. Mutta työtä kuitenkin tarvitaan, jotta meillä on palveluja, millä pystymme ihmisiä auttamaan ja hoitamaan.

Tämä harmaa talous on todellinen syöpä, niin kuin täällä on todettu, mikä sitten sen vastustamisessa on kenenkin saavutus. Kansanedustaja Pulliainen muisteli 10 vuotta sitten tapahtunutta ministerin puheenvuoroa. Nyt voimme kuunnella, mitä pääministeri puhui, mitä ministerit ja mitä sitten ed. Pulliainen, joka käytti hyvän, kriittisen puheenvuoron. Mitä on tehnyt nykyhallitus? Onko se tehnyt kaikkensa, jolla se estäisi harmaan talouden laajenemista? Mielestäni ei. Kuitenkin hallintarekisterien olemassaolo on tärkeätä todeta ikävänä osoituksena siitä, että Suomelle tehdään lisää mahdollisuuksia kasvottomaan omistamiseen. Me rakennamme omaa pientä veroparatiisia samalla, kun puhumme harmaan talouden vastustamisesta.

Puhemies! Sitten — kun tässä on kuntaministerikin keskustelemassa oikeusministerin kanssa — haluaisin todeta sen, että kun kunnat suorittavat hankintoja, niin olisi erittäin tärkeätä, että siellä kunnissa todella ohjeistettaisiin nämä hankinnat niin, että siellä ei olisi pääsyä harmaalle taloudelle työntämään omaa, mustaa, likaista kättään sinne väliin. Silloin toteutetaan työn teettäminen nimenomaan niin, että maksetaan työn sivukulut eikä suosita julkisilla hankinnoilla harmaata taloutta. Tämä koskee tietysti myös valtiovaltaa mutta myös kuntia.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on edelleen liian paljon työttömiä. Oppositio jättää välikysymyksessään kuitenkin huomiotta sen, että työllisyystilanne kaikesta huolimatta on viime aikoina parantunut.

Hallitus on toiminut ahkerasti työllisyyden kohentamiseksi ja panostanut erityisesti nuorisotyöttömyyden kitkemiseen. Talouskasvun myötä työllisyysnäkymät näyttävät monille jo huomattavasti viime vuotta valoisammilta. On kuitenkin totta, että työttömyys ja talouden kasvu on edelleen ongelma. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla työllisyyden hoitaminen on monasti äärimmäisen hankalaa. Rakennemuutos on vienyt monilta paikkakunnilta suuria perinteisiä työllistäjiä pois. Työtä voisi löytyä muualta, mutta työn perässä pois kotiseudulta muuttaminen tuntuu ymmärrettävästi vastenmieliseltä.

Olen useasti korostanut kasvuyrittäjyyden tärkeää roolia Suomen talouden moottorina. Suurteollisuuden alasajot rakennemuutospaikkakunnilla ovat jättäneet jälkeensä suuren tyhjiön. Taantumassa valitettavasti myös moni pien- ja pk-yrittäjä on joutunut lopettamaan toimintansa.

Uskon vakaasti siihen, että pk-yritykset pystyvät tulevaisuudessa työllistämään entistä suuremman joukon työtä haluavia, jos niille vain annetaan oikeat työkalut, joilla yrittäjyyttä kannustetaan kasvuun. Kasvuyritysten ja yritysten kilpailukyvyn tukeminen luo työllisyyttä ja on tärkeä panostus tulevaisuuteen.

Kun yritykselle pystytään tarjoamaan mahdollisimman hyvä toimintaympäristö, myös työllisyys kasvaa. Teollisuuden suuryritysten toimintojen siirtyessä ulkomaille on pystyttävä täyttämään niitten jättämä tyhjiö. Sitä tyhjiötä, jonka voimakas rakennemuutos niin Suomessa kuin Euroopassa ja maailmalla tuo tullessaan, ei täytetä kuin yrittäjyydellä, ja nimenomaan pk-yritysten voimin.

Arvoisa rouva puhemies! Oppositio puuttuu välikysymyksessään myös harmaaseen talouteen. Se on ehdottoman tärkeä puheenaihe, ja siihen on löydettävä toimiva ratkaisu. Ensi vuoden talousarviossa on osoitettu 6 miljoonaa harmaan talouden torjuntaan. Lisärahoitus ei tule hetkeäkään liian myöhään, sillä harmaan talouden väitetään Suomessa kasvaneen jo miljardien eurojen rosvoukseksi. Rakennusalan käännetty arvonlisävero puuttuu tilanteeseen jo ensi huhtikuun alusta, mutta esimerkiksi kuljetusalalta kantautuvat tiedot harmaan liikenteen kuljetuksista vaikuttavat huolestuttavilta. Tärkeintä on, että viranomaisilla riittää resursseja harmaan talouden kitkemiseen. Rehellistä yritystoimintaa on tuettava kaikin tavoin, ja kilpailuetujen luovuttaminen harmaan talouden toimijoille on kerta kaikkiaan sietämätön vaihtoehto.

Taistelussa harmaata taloutta vastaan tarvitaan parempaa valvontaa, uskottavia rangaistuksia sekä viranomaisten tiivistä ja hallinnonalat ylittävää yhteistyötä.

Arvoisa rouva puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat vaikeita ongelmia suomalaisten työttömien riveissä. Viimeisimpien arvioiden mukaan yli vuoden työttömänä olleita tai toistuvasti tukitoimien välillä pitkään työttöminä olleita on jo lähes 150 000. Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan monet pitkäaikaistyöttömät ovat hoidon tarpeessa eivätkä enää kykene normaaliin työelämään. Tällaiset tapaukset, joiden taustalla on päihderiippuvuuksia, mielenterveysongelmia ja muita työskentelyn estäviä ongelmia, olisi ohjattava tehokkaammin hoitoon ja sieltä tilanteeseen sopivaa tietä eläkkeelle. Työttömyystilastoissa pitää näkyä vain todella työkykyiset henkilöt, jotta työvoimareservistämme saadaan todenperäistä kuvaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Tänään Suomessa työ on silputumpaa, epävarmempaa, ja itse asiassa suomalaista työtä teetetään laittomimmilla ehdoilla kuin koskaan. Harmaan talouden torjunnassa ja reilujen työolojen luomisessa hallitus on ollut lammas leijonan vaatteissa. Olemme kuulleet paljon määkimistä, nähneet paljon susien pakoilua, mutta itse asiassa varsinaisia toimenpiteitä ja tekoja emme ole nähneet. Puheet, paperit ja ohjelmat eivät poista harmaata taloutta, ellei sitouduta samanaikaisesti resursoimaan henkilöstöä ohjelman toteuttamiseen.

Räikeimmin ristiriita hallituksen sanojen ja tekojen välillä näkyy työsuojelun tämänhetkisessä tilanteessa. Toiminnan rahoitusta on leikattu siinä määrin, että itse asiassa työsuojelun osalta nyt jo alitetaan vuodelle 2015 asetetut tuottavuusohjelmatavoitteet. Siis vuonna 2010 Suomessa on vähemmän työsuojeluresursseja kuin oli suunniteltu olevan vasta viiden vuoden päästä. Kuitenkin olemme tilanteessa, jossa juuri työsuojeluviranomaisten työpanosta tarvittaisiin johtuen siitä, että eri harmaan ja mustan talouden ilmiöt ovat levinneet laajasti, ei pelkästään Pääkaupunkiseudulle, ei pelkästään rakennusalalle, vaan näyttävästi ja kattavasti koskien lähes kaikkea työtä ja lähes kaikkia alueita Suomessa.

Työsuojelun kohdalla tilanne on se, että kyse on myös menetetyistä verotuloista, mikä usein täällä on nostettu esiin. Mielestäni on kummeksuttavaa, että pienillä työntekijäresurssipanoksilla saavutettaisiin tutkitusti 5—7 miljardin euron verotulot ja mahdollisesti välillisten verojen kautta jopa 12 miljardin euron verotulot, joista jostain syystä hallitus ei siis halua päästää meitä nauttimaan. Heikko työsuojeluun panostaminen näkyy myös siinä, että rehellinen yrittäminen alkaa olla Suomessa mahdotonta.

Vähemmän puhuttua on se, että työsuojeluun liittyy myös aivan rehellisesti työnsuojelu. Työturvallisuus on vaarantunut Suomessa merkittävällä tavalla jopa siinä määrin, että heikkojen työsuojeluresurssien seurauksina Suomessa on laiminlyöty työturvallisuussääntöjä ja toimia siinä määrin, että on jopa menetetty ihmishenkiä työpaikoilla. Työsuojelupiirien heikko asema näkyy myös siinä, että yhä useammalle Suomessa työskentelevälle ei kerry sosiaaliturvaa, ei tämän päivän sairastamista varten eikä tulevaisuuden eläkettä varten. Tarvitsisimme selkeästi lisää resursseja työsuojeluun. Mielestäni hätä on suuri, kun jopa asiasta vastaava ministeri huutaa eduskuntaa työsuojelun puolesta apuun.

Muutama vuosi sitten itse sain kokea, mitä tarkoittaa, kun työsuojelu pystyy puuttumaan asioihin. Olin siihen aktiivisesti mukana elokuva-alan toiminnassa, ja korviimme kantautui useampikin tapaus, jossa kolme perättäistä elokuva-alan työnantajaa oli jättänyt maksamatta sosiaaliturvamaksut ja laiminlyönyt muun muassa ihan normaaleja lakimääräisiä tuntiseurantoja. Pelkkä ilmoitus työsuojelupiiriin ei silloinkaan riittänyt. Tarvittiin enemmän vääntövoimaa, jotta vähäisillä resursseilla toimiva työsuojelupiiri pystyi keskittymään tähän yhteen asiaan. Mutta työsuojelutarkastuksen jälkeen rehelliset elokuva-alan yrittäjät, jotka ovat huolehtineet työntekijöistään ja toimineet lain puitteissa, ovat saaneet lisää pontta toiminnalleen, koska nyt on työvälineitä puuttua epärehelliseen yrittäjyyteen.

Tämän prosessin aikana myös osoittautui se, miksi ay-liikkeen kanneoikeus on enemmän kuin tarpeen. Yksittäinen elokuva-alalla työskentelevä henkilö pienestä populasta, jota alalla ylipäätänsä työskentelee, ei pysty eikä uskalla epävarmojen tulevien työsuhteitten toivossa nousta barrikadeille edellistä työnantajaansa vastaan. Tällaisten työntekijöitten — joiden leipä riippuu siitä hyväntahtoisuudesta ja siitä, että myöskään työnantajat eivät käänny joukkona yksittäisiä työntekijöitä vastaan — apuna olisi ehdottomasti se, että isompi porukka, vaikkapa ammattiliitto, pystyisi toimimaan näitä epärehellisiä työnantajia vastaan.

Arvoisa puhemies! (Puhemies: 5 minuuttia!) Tuottavuusohjelma on myös aiheuttanut työttömyyttä. Mielestäni on harmillista, että hallitus omalla toiminnallaan jättää monta ihmistä vaille jokapäiväistä leipää. Tässä yhteydessä valtiovarainvaliokunta on tullut siihen tulokseen, kun on kuullut asiantuntijoita, että on myös ollut hälyttävää, että ne niin sanotut säästöt tuottavuusohjelmasta ovat myös näennäisiä, sillä konsulttikikkailun seurauksena tuottavuusohjelman 12 prosentin henkilötyövuosivähennys näyttääkin tulevan tällä hetkellä 20 prosentin ostopalvelukorotuksena. Mielestäni tämä on (Puhemies: Aika!) väärä tapa hoitaa työmarkkinoita ja väärä tapa osoittaa vastuullista työnantajuutta.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hyvin koulutettu, riittävä työvoima sekä tuottavuuden lisääminen turvaavat hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden, mutta työvoima on vähenemässä, kun työikäisen väestön määrä laskee. Myös työajat ovat lyhentyneet. Todellinen työvoima koostuu työtä tekevien määrästä sekä työhön käytetystä ajasta. Koska tuottavuuden nosto on tulevaisuudessa haastavaa, on tehtävä kaikki, ettei työhön käytetty aika eikä työtä tekevien määrä laske nykyisestä.

Yrittäjyys on merkittävin tekijä työllisyyden kannalta. Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta on viime vuosina luotu mikro-, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Pienet yritykset ovat lisänneet työvoimaansa 15 vuodessa lähes puolella ja suuret yritykset vain viidenneksellä. Suomen mikro- ja pienyrityksissä on valtava kasvupotentiaali. Yrittäjyyttä tukeva politiikka on tärkeää myös julkisen talouden näkökulmasta. Pienten yritysten investoinnit ovat paikallisia tai kansallisia. Niiden merkitys on työllisyydessä ja verotuloissa suuri.

On myös tarkasti arvioitava työlainsäädännön merkitystä työllisyyden kannalta. Työlainsäädäntöä pitää kehittää niin, että se ei aseta esteitä työllisyyden parantamiseksi ja pitää samalla huolta työntekijöiden suojasta ja oikeuksista. Työlainsäädäntö saattaa estää työpaikkojen syntyä ja siirtää työn tekemistä muihin muotoihin, kuten alihankintaan ja vuokratyövoiman käyttöön. Työnantajariskejä kasaavat myös laittomat lakot, koska niiden seurauksia ei korvata yrityksille. Yli 90 prosenttia kaikista lakoista on laittomia.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa 15-vuotiaiden jäljellä oleva opiskeluaika on teollisten maiden pisimpiä. Opiskeluaika on Oecd-maissa keskimäärin 6,8 vuotta ja Suomessa peräti 8,4. Useissa maissa opiskelijoiden työssäkäynti opintojen aikana on yhtä yleistä kuin Suomessa, mutta koulutusaika on lyhyempi. Suomessa opiskeluun käytettävää aikaa on lyhennettävä. Opintojen aloittamista on aikaistettava ja kaikkiin toisen ja korkea-asteen koulutusohjelmiin on lisättävä merkittävästi työllisyysmahdollisuuksia edistävää työssä oppimista. Edelleen on pidettävä yllä tavoitetta eläkeiän joustavasta nostamisesta 65 ikävuoteen. Erilaisia työllistämistoimia ja työllistymistukea on paljon.

Pidän tärkeänä, että työllistämistukijärjestelmää yksinkertaistetaan niin, että yrityksetkin osaavat sitä tulkita. On keskityttävä niihin tukimuotoihin, jotka työllistävät. Palkkatyön tulee olla yritysten käytettävissä heti työttömyyden alusta. Ensimmäisen työntekijän tuki on laajennettava koskemaan koko Suomea. Korostan: koko Suomea.

Työn ehtoja on helpotettava. Nopeasti muuttuvat osaamistarpeet vaativat elinikäistä oppimista, osaamisen jatkuvaa päivittämistä sekä uusien osaamisalueiden hankkimista. Elinikäistä oppimista on kehitettävä niin, että työntekijät näkevät oman taloudellisen turvallisuutensa kannalta tärkeäksi vastata osaamisensa kehittymisestä.

Arvoisa rouva puhemies! Nopeasti muuttuvat osaamistarpeet korostavat työpaikalla oppimisen merkitystä, sillä työpaikalla muutokset ilmenevät useimmin ja konkreettisemmin. Lähes kaikissa ammateissa keskeinen osaaminen hankitaan työssä, opintoihin liittyvänä työpaikalla oppimisena tai oppisopimuskoulutuksena. Merkittävä osa täydennyskoulutusta tulee olemaan työn ja opiskelun yhdistämistä. Työpaikalla oppimisen mahdollisuuksia ja valmiuksia on vahvistettava eri keinoin. Hallitus onkin merkittävästi lisännyt sekä ammatillisen koulutuksen että oppisopimuskoulutuksen opiskelijapaikkoja. Tätä työtä on edelleen jatkettava ja on painotettava yhä enemmän ammatillisen koulutuksen ja myös korkeakoulujen työelämälähtöisyyttä.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Välikysymys käsittelee työllisyyden turvaamista Suomessa. En muista kuulleeni, että tänään olisi lainkaan puhuttu kotitalousvähennyksestä. Kotitalousvähennys kattaa noin 400 miljoonaa euroa ollen samaa suuruusluokkaa kuin kotihoidon tuki ja lähellä työmarkkinatuen, yleisen asumistuen ja lapsilisien menoja. Tästä 400 miljoonan euron kotitalousvähennyspotista noin 80 prosenttia eli 320 miljoonaa euroa kulutetaan remonttitöihin.

Onkin oltu tyytyväisiä siihen, että kyseessä olevan verovähennyksen kautta on syntynyt toimeliaisuutta, uusia työpaikkoja sekä harmaa talous on siirtynyt näkyväksi tuloksi. Tästä muun muassa Kauppalehti totesi aikoinaan, muistaakseni pääkirjoituksessaan, että viime hallitusten merkittävin hanke työllistämisen puolesta on ollut kotitalousvähennys. Toisin sanoen harmaa talous on tullut verotettavaksi tuloksi ja ihmisille on syntynyt työpaikkoja. Näin ollen on saatu kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Kotitalousvähennys tuli voimaan osassa Suomea lokakuussa 1997 ja laajeni sitten koko maahan vuonna 2001. Kaivoin esille työministeriön työpoliittisen tutkimuksen vuodelta 2005. Tämän tutkimuksen ovat rahoittaneet työ- ja valtiovarainministeriö, ja sen on tehnyt henkilöt työministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja muutamasta yrityksestä. Tässä esipuheessa todetaan muun muassa seuraavasti: "Rakenteellisen työttömyyden alentamista on Suomessa vaikeuttanut etenkin se, ettei työmarkkinoilla ole ollut riittävästi niin sanottuja jokamiehen työpaikkoja."

Nähtävästi kotitalousvähennys on purrut tähänkin kohtaan, mutta näitä niin sanottuja jokamiehen työpaikkoja kaivataan edelleenkin. Tämän kuulimme tämän viikon alussa, kun Päijät-Hämeen kansanedustajat olivat tutustumassa ely-keskuksen uuteen työvoimaviraston johtajaan, näin häntä tituleerattiin aikaisemmin, nyt en muista tarkalleen hänen uutta titteliään. Kuitenkin sinne oli tullut uusi mies, olimme tapaamassa häntä, ja hän puhui juuri näistä niin sanotuista jokamiehen työpaikoista, ja siellä olivat muutkin virkamiehet saman ongelman edessä, että tämmöisiä lyhyen koulutuksen yleisiä jokamiehen työpaikkoja tarvittaisiin enemmän. Tietenkin siihen tarvittaisiin kuntien rahoitustakin, että kunnat voisivat tällaisia työpaikkoja tarjota. Tietenkin myös yritykset voivat tällaisia työpaikkoja tarjota.

Lisäksi tämän tutkimuksen esipuheessa kerrotaan: "Tässä tutkimuksessa pyritään erittelemään kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelualojen liiketoimintakäytäntöjä ja työllistämismahdollisuuksia sekä kotitalousvähennyksen kysyntä- ja työllisyysvaikutuksia. Kotitalousvähennys on myös väline pimeän työn määrän rajoittamiseen, mitä tutkimuksessa on selvitetty."

Tämä opus on varsin mielenkiintoinen. En tosin tämän keskustelun aikana kerinnyt sitä enempää kahlata läpi, mutta tästä tiivistelmästä huonolla suomella sanottuna pistää silmään se, kun täällä todetaan, että jo vuonna 2003 kotitalousvähennyksen piirissä tehdyn työn määrä oli noin 8 000 työpaikkaa. Se on varmasti noussut sen jälkeen. "Vuonna 2004 uusia työpaikkoja syntyi noin 2 000 henkilötyövuoden verran lisää." Nämä työpaikat ovat olleet markkinaehtoisia ja pysyviä, eivätkä ne ole vieneet työpaikkoja jo työllistetyiltä.

Lisäksi tiivistelmässä todetaan: "Valtaosa alalla ennen pimeästi tehdystä työstä on saatu kotitalousvähennyksen kautta laillisen toiminnan piiriin. Yrittäjien oman arvion mukaan pimeän työn suhteellinen osuus on vähentynyt kotitalouspalveluissa n. 60 prosentista neljäsosaan. Määrällisesti pimeä työ on vähentynyt erityisesti remonteissa, joissa ammattitaitoiset remontintekijät olivat jo ennen vähennystä hyvin työllistettyjä joko laillisilla tai pimeillä markkinoilla."

Arvoisa puhemies! Olen odottanut kello 14:stä puheenvuoroa, käytän hieman yliaikaa, mutta pyrin pysymään ajassa. (Puhemies: Valitettavasti nämä ovat 5 minuutin puheenvuoroja!)

Lopuksi haluan sanoa, että 30 000 työtöntä nuorta on tilastoissa. Yksi syrjäytynyt maksaa noin miljoona euroa. Toivottavasti kaikki työttömät nuoret eivät tule syrjäytymään. Se tarkoittaisi noin kolme kertaa niin suurta summaa kuin on todettu harmaan talouden aiheuttavan. Eli niin kuin täällä edustajat Ruohonen-Lerner ja Lapintie totesivat, tämä harmaa talous on 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja mikäli nämä 30 000 nuorta syrjäytyisivät, se olisi sitten 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. — Kiitos, että sain ylittää aikani.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunnan kesäkuussa julkistaman tutkimuksen mukaan harmaan talouden rahallisen arvon arvioidaan olevan 10—14 miljardia euroa. Se on jo noin 7 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Se tarkoittaa myös sitä, että menetämme vuosittain noin 2,5—3,5 miljardia euroa verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja, joilla voisimme rahoittaa tuiki tärkeitä sosiaali- ja terveyspalveluita ja esimerkiksi Uudenmaan alueelle kovin tarpeellisia liikenneinvestointeja ja joilla voisimme huolehtia perustienpidosta.

Tieliikenteen tavarakuljetuksessa harmaan talouden osuuden on arvioitu tarkoittavan noin 5:tä prosenttia kaikista ilmoitetuista palkoista. Tutkimuksessa haastatellut kuljetusalan toimijat arvioivat keskeiseksi ongelmaksi sen, että harmaa talous painaa palvelujen hinnat epäterveellisen alas ja heikentää työntekijöiden asemaa. Harmaa talous vaikeuttaa rehellisten työntekijöiden ja rehellisten yritysten toimintamahdollisuuksia useilla eri toimialoilla. Monesti on niin, että pääurakoitsijat ja urakoitsijoiden ylin johto vastustavat harmaata taloutta. Aliurakoitsija kilpailuttaa esimerkiksi asuntorakentamisen laatoitustyöt, ja halvin tarjous hyväksytään. Tässä vaiheessa yleensä suljetaan silmät ja hyväksytään se, että noin 50 huoneiston kerrostalon kaikki laatoitustyöt voidaan tehdä alle 80 000 eurolla.

Me sosialidemokraatit esitämme, että tilaajavastuulaki pitää uudistaa niin, että pääurakoitsija vastaa koko hankintaketjun toiminnasta.

"Harmaan talouden kitkeminen on jatkuvaa ja päämäärätietoista toimintaa, jossa juhlapuheilla ei paljon asiaa edistetä. Siksi hallitus on keskittynyt puheiden sijaan laajoihin ja voimakkaisiin toimiin." Näillä sanoilla ministeri Katainen aloitti marraskuussa kirjoittamansa kolumnin. Mielenkiintoni heti heräsi luettuani ministerin kolumnin. Jäin miettimään niitä hallituksen suorittamia päämäärätietoisia ja jatkuvia toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi, ja mietin niitä vieläkin. Hallituksella on ollut mahdollisuus vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2010 kitkeä harmaata taloutta ja parantaa työllisyyttä. Onko hallitus seurannut toimiensa taloudellisia vaikutuksia niin valtion kuin koko kansantalouden osalta? Se on tiedossa, että työttömiä on tällä hetkellä vielä useita satojatuhansia. Se on aivan liian monta kansalaista. Tosin ministerit Kiviniemi ja Sinnemäki olivat nyt suht tyytyväisiä tämänhetkiseen työllisyystilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa vasemmiston edustajat ovat laatineet yhdessä useita eriäviä mielipiteitä hallituksen esityksiin. Olemme vastustaneet hallituksen tiukkaa tuottavuusohjelmaa muun muassa sen vuoksi, että se on vähentänyt työsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia tehdä riittävästi työpaikkatarkastuksia. Sen vuoksi erityisesti ulkomaalaisten työntekijöiden vähimmäistyöehtojen toteutumista ei pystytä tällä hetkellä valvomaan riittävästi. On erittäin tärkeää, että valvonta olisi jatkuvaa ja toiminta olisi määrätietoista.

Harmaan talouden torjumiseksi tarvitaan viranomaisten sujuvaa yhteistyötä. Työsuojelun tehtävät ovat laajentuneet työolosuhteiden ja työsuhteen ehtojen valvonnasta muun muassa tilaajavastuulain ja ulkomaalaislain valvontaan. Sen vuoksi työsuojeluviranomaisten merkitys harmaata taloutta torjuvassa viranomaisverkostossa on kasvanut ja se on erityisesti ulkomaalaisen työvoiman käyttöön liittyvän valvonnan vuoksi nykyisellään hyvin merkittävä.

Työ- ja tasa-arvovaliokunta on painottanut, että tehokasta valvontaa varten valvontaviranomaisilla tulee olla laajat valtuudet tietojen saantiin toisilta viranomaisilta omien tehtäviensä suorittamiseksi. Tiedonsaantioikeuksia on viime vuosina parannettu ja viranomaisyhteistyötä kehitetty. Siitä huolimatta tiedonsaantimahdollisuudet ovat edelleenkin liian suppeita. Rakennustyömailla harmaata taloutta voidaan ehkäistä sillä, että työntekijöillä on tunnistekortti, josta ilmenee työntekijän ja työnantajan nimi. Valiokunta esitti, että selvitetään tunnistekorttiin lisättävän veronumeron käyttömahdollisuudet ja että järjestelmä otettaisiin käyttöön mahdollisimman pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Suomalaisille valtakunnallisille työntekijäjärjestöille on säädettävä oikeus ajaa kannetta työtuomioistuimessa (Puhemies: 5 minuuttia!) asianomaisen työntekijän puolesta myös ilman tämän nimenomaista valtuutusta.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Vaikuttavat toimenpiteet pitäisi suunnata niihin ryhmiin, joiden työllistämättä jättäminen tulee paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti kaikkein kalleimmaksi. Niihin pitäisi nimenomaan pistää paukkuja. Tehokkainta on nimenomaan estää pitkäaikaistyöttömyys ja työllistää uransa alussa olevat nuoret.

Kun puhutaan innovaatioista, tulee myös ymmärtää, mistä ja millä tavoin innovaatiot syntyvät. Perustutkimuksen, työelämän osaajien ja soveltavan tutkimuksen yhteistyöllä on mahdollisuus löytää talousajatteluun, prosessien sujuvuuteen ja uuden teknologian kehittämiseen uusia tapoja ja tuotteita. Tällä sektorilla löytyy jo nyt mahdollisuus yritystoimintaan, joka kannustaa esimerkiksi akateemiseen yrittäjyyteen.

Elinkeinoelämän rakenteiden muuttuminen raskaan, alemman koulutustason vaativan, teollisuuden siirryttyä kustannustehokkaampiin maihin, usein myös lähemmäs asiakkaitaan, on antanut Suomeen mahdollisuuden kehittää erikoisosaamiseen perustuvaa yritystoimintaa kansainvälistymisessä sekä konsultti- ja kehittämisaloilla. Turva-ala, koulutus, liiketoiminnan, laskennan ja prosessien tehostaminen, kansainvälisyyden osaaminen sekä ikäteknologia eräänlaisena uutena Nokiana ovat toiminta-aloja, joihin kehittely ja laaja markkinointipohja sekä alkuvaiheen rahoitus olisi taattava, vaikka ne eivät olekaan niin sanottua savupiippuyritystoimintaa.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinoiden työrauha, vakaa, ennustettava yritysympäristö ja osaavan työvoiman saanti ovat kilpailukeino silloin, kun yritykset etsivät sijoittumismaata tai paikkaa pääkonttorille. Maamme työllisyyden ja verotulokertymän kannalta on tärkeää, että olemme pääkonttorien sijaintimaa, emme myyntikonttorien keskittymä. Yritystoiminnan tuottomahdollisuudet ovat jopa yritysveroprosenttia tärkeämpi kriteeri valittaessa sijaintipaikkaa.

Työllistämisen mahdollistaminen ja kasvuun kannustaminen ovat suomalaisen yrityselämän haaste, suomalaiset kun haluavat tilastojen mukaan työllistää vain itsensä. Yksinyrittäjien määrä on myös taantuma-aikana kasvanut eniten, luoden toki siltä osin hyvinvointia myöskin ympärilleen. Yrittämiseen ja kasvuun kannustamista tulisi tukea myös niin, että yrittäjä voi työllistää matalalla kynnyksellä, huolehtia omasta ja työntekijöittensä osaamisesta ja investoida myöskin omalla rahalla, ei Suomessa liiankin tavallisella velkavetoisuudella — joskin matalan koron aikana se voi olla kannattavaakin. Talousnousun aikana on tärkeää saada vahvistettua tasetta myöskin kirjanpitovarauksin, jotta voidaan varautua investointiin, rekrytointiin ja koulutukseen.

Kuntien palvelustrategiat ja elinkeinovaikutusten arviointi pitäisi nopeasti saada olennaiseksi osaksi kaikkien hallinnonalojen politiikkaa. Niillä luomme lisää työtä ja turvaa myös paikallisella tasolla.

Bruttokansantuotteen kasvu ikääntyvän Suomen palvelujen turvaamiseksi edellyttää sekä työpanoksen määrällistä kasvua että talouden kokonaistuottavuutta, ja sitä tämä hallitus on tukenut erittäin vaikeassa kansainvälisessä taantumassa. Yrittäjäkyselyjen positiivinen mielipidetulos osoittaakin, että hallitus on myös onnistunut tehtävässään, myöskin työllisyyden säilyttämisessä, bkt:n romahtamisesta huolimatta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Arvovaltainen Newsweek-lehti totesi tässä taannoin, että Suomi on maailman paras maa asua. Samaan aikaan meillä on kuitenkin EU-kriteereiden mukaan lähes 900 000 köyhää, 260 000 ihmistä vailla työtä, 34 000 nuorta — alle 25-vuotiasta — työtöntä ja 57 000 ihmistä on ollut työttömänä yli vuoden. Lisäksi meillä on 20 000 alle 35-vuotiasta työkyvyttömyyseläkkeellä. Nämä ovat valtavia lukuja. Mistä tämä kertoo? Omalta osaltani en voi tulla muuhun päätelmään kuin siihen, että meillä on tällä hetkellä menossa valtava eriarvoistumiskehitys ja polarisoituminen tässä maassa. Tarvittaisiinkin kovia lisäpanostuksia työllisyyteen, jotta tätä eriarvoistumiskehitystä voitaisiin hidastaa ja se voitaisiin pysäyttää.

Tulen itse Lapista, ja siellä on näitten osalta synkät luvut. Meillä on Lapissa lähes 11 000 työttömänä. Rovaniemen kaupungissa on 4 000 työtöntä ja nuoria, alle 25-vuotiaita, työttömiä on 700 ja pitkäaikaistyöttömiäkin noin 650 tällä hetkellä. Nämä ovat tosi surullisia lukuja. Meillä on tällä hallituskaudella myös lähtenyt Lapista työpaikkoja. Ensin meni Stora Enson Kemijärven-tehdas, sitten meni Torniosta olutpanimo Lapin Kulta — kauas karkasi, Lahteen — ja nyt tuli viimeisin ikävä tieto, että myös Vapon Peuravuonon sahan toiminta on vaakalaudalla. Peuravuonon saha sijaitsee Ivalossa, jossa tällä hetkellä työttömyysaste on 15 prosenttia. Tällä sahalla on 22 henkilöä töissä ja kaksi urakoitsijaa, mutta lisäksi Metsähallituksen kautta, joka hoitaa puut tälle sahalle, on työssä sen verran, että suora työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan on noin 80 henkeä. Voi sanoa, että jos tuolta paikkakunnalta lähtee tällainen siihen nähden suuri saha eikä uusia työpaikkoja ole näköpiirissä, niin kyllä tosi vaikean tilanteen edessä ollaan. Toivonkin, koska tämä Vapo kuitenkin on valtioenemmistöinen yhtiö, että harkittaisiin vielä sen osalta sahan lakkauttamispäätöksen perumista ja toiminnan jatkamista.

Lokakuussa SDP julkaisi työreformin. Haluamme, että Suomessa on maailman paras työelämä. Tänään on puhuttu paljon harmaasta taloudesta, ja siihen liittyy suoranaisesti kolme meidän vaatimustamme: SDP vaatii, että pääurakoitsija vastaa jatkossa koko alihankintaketjun laillisesta toiminnasta. Tarvitsemme myös kanneoikeuden ammattiliitoille vahvistamaan työntekijän oikeusturvaa. Lisäksi työsuojelun resursseja ja toimivaltaa on lisättävä, jotta epäreilu kilpailu ja ulkomaisenkin työvoiman oikeuksien polkeminen vähenee.

Resurssikysymykset ovat tärkeitä, ja tuolla oikeudenhoidon puolella olisi myös turvattava henkilöstöresurssit koko ketjulle, poliiseille, syyttäjille, tuomioistuimille, ja lisätarve on myös siellä oikeusavun puolella. Syyttäjälaitoksessa on tällä hetkellä 320 syyttäjää, joista 30 syyttäjää on erikoistunut talousrikosten tutkintaan. Sinne tarvittaisiin kyllä huomattavasti panostuksia. Olen huolissani myös kasvavista verovalitusmääristä, jotka kyllä edellyttäisivät Helsingin hallinto-oikeuteen sekä erityisosaamista että myös henkilökunnan lisäystä.

Sanktioiden ankaruus ja kiinnijäämisriskin nostaminen ovat avainasemassa harmaan talouden torjumisessa. Ongelmana on alhainen tarkastuskattavuus erityisesti pienimpien yritysten keskuudessa. Alle 100 000 euron liikevaihdon yrityksissä todennäköisyys päätyä verotarkastuksen kohteeksi on vain 0,5 prosenttia, vaikka juuri tässä ryhmässä harmaan talouden esiintymisen todennäköisyys on suurin. Näihin asioihin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Harmaa talous on erittäin hankala tauti, ja sitä on vaikea tappaa kokonaan. Se on mutaatiokykyinen ja esiintyy vuoden päästä erilaisessa ilmiöasussa. Sen jäljittäminenkin on nyky-yhteiskunnassa vähän vaikeaa ja rankaiseminen jää käytännössä sattumanvaraiseksi.

Täällä on vaadittu sitä, muun muassa edellisessä puheenvuorossa, että pääurakoitsijan vastuu ulottuisi alaurakoitsijan laiminlyönteihin näissä asioissa. Epäilen, että tämän jälkeen aika suuri osa pääurakoitsijoista on ulkomaalaisia, lähinnä Baltian maista, joiden valvonta on vielä enemmän retuperällä kuin kotimaisten rakennus- tai muiden alojen, palvelualojen, harmaan talouden valvonta.

Kannattaa olla aika huolellinen. Olen itse miettinyt sitä, mikä merkitys sillä on, jos palkkasummassa jätetään esimerkiksi työeläkemaksu suorittamatta. Työeläkehän on asiallisesti myöhennettyä palkkaa, ja sen osuus elämänkaaren aikana voi olla jopa kolmannes kokonaisansioista. Sillä on työntekijän kannalta suuri merkitys, maksetaanko hänen työeläkemaksunsa vai ei, ja samat periaatteet sopivat muihinkin sosiaaliturvamaksuihin. Olisi mielestäni paljon järkevämpää rakentaa valvontajärjestelmä siten, että työntekijällä on aito oikeus nähdä, onko hänen eläketurvansa maksettu työeläkevakuutusmaksuna. Se mahdollistaisi paljon tarkemman ja reaaliajassa olevan kattavan valvonnan ilman erityiskustannuksia.

On aika vaikeata ajatella, että yritys, jolla ei ole toisen yrityksen osalta mahdollisuutta tutustua kirjanpitoon, saatikka tehdä päätöksiä, missä järjestyksessä erilaisia maksuja suoritetaan, olisi vastuussa toisten yritysten mahdollisesti täysin tahallisista laiminlyönneistä. Mielestäni se ei vastaa oikeusvaltion periaatteita.

On myös mielenkiintoista pohtia sanaa "työmarkkinat". Markkinoillahan pitäisi olla useita toimijoita molemmin puolin, sekä ostajissa että myyjissä. Työmarkkinat ovat itse asiassa kartelli, jossa työnantaja ja työntekijä ovat ryhmittyneet siten, että tekevät keskinäisiä kartellinomaisia sopimuksia. Vastuu kuitenkin siitä residuaalista, jota yleisessä kielenkäytössä kutsutaan tällä markkina-alueella työttömiksi, jää viime kädessä kokonaan valtion vastattavaksi. Se on suuri osa työvoimasta, joka tällä hetkellä on niin sanottujen työehtosopimusten rajahyödyn alapuolella. Toisin sanoen heidän työpanoksensa ei normaalitilanteessakaan kata tuottavuudeltaan niitä kustannuksia, joita työnantajille syntyy työn teettämisen myötä.

Yhdysvalloista Osmo Soininvaara on ottanut mallia siitä, että perustettaisiin sellainen järjestelmä, jossa työntekijän todellinen markkinahyöty kompensoitaisiin lisäksi sellaisella sosiaaliturvan kaltaisella lisäpalkalla, että myös nämä, joiden työpanos ei riitä työehtosopimusten mukaiseen tasoon, pääsisivät aidosti pysyvästi työmarkkinoille. Olisi tavallaan vähän samanlaista kuin mitä aikanaan Suomen valtio joutui käyttämään voin vientitukena esimerkiksi Isoon-Britanniaan. Tämä järjestelmä toisi työntekijöille mahdollisuuden päästä aidosti työmarkkinoille, päästä sosiaaliseen ympäristöön ja myös kehittää ammattinsa puitteissa aidossa työympäristössä kilpailukykyään työmarkkinoilla.

Yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti pidän nyky-yhteiskunnan suurimpana ongelmana sitä, että tässä järjestelmässä kovin helposti ensi vaiheessa tuntuu mukavalta nauttia niistä ansiosidonnaisen päivistä, mutta se on katala ilmiö, joka saattaa muodostua elämän mittaiseksi taakaksi. Kolme vuotta työttömänä ollut on työnantajan kannalta aika lailla riskin sisältävä tai ainakin siltä näyttävä yksilö.

Työn teettäjän kannalta työmarkkinat ovat tavattoman jäykkiä, ja ehkä yksittäisenä asiana, johonka voisi puuttua, olisi edes yhdenmukaistaa koeaika, joka julkisella sektorilla on tällä hetkellä käsitykseni mukaan kaksi kuukautta pidempi, kuusi kuukautta, kun se yksityisellä sektorilla on neljä kuukautta. Monet nykyaikaiset uudet ammatit vaativat niin paljon työnantajan panosta alkuvaiheessa, että neljän kuukauden koeaika on kohtuuttoman suppea. Sinä aikana työnantajalta kuluu enemmän koulutukseen kustannuksia kuin mitä se työsuorite vastaa. Jo pelkästään tämä kuudeksi kuukaudeksi nostettu koeaika ehkä helpottaisi tätä suhteellisen korkeata kynnystä, varsinkin nuorten, ensimmäistä työpaikkaa hamuavien kohdalla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäinen havainto tästä käydystä keskustelusta on se, että kaikesta kritiikistä ja valituksista huolimatta eivät asiat ihan kauhean huonosti ole. Jos työttömyyden taso on sama kuin se oli vuonna 2006, ja tiedetään, että bkt-alenema oli viime vuonna historian suurin lukuun ottamatta kansalaissotavuotta, ja tiedetään, millaisessa mullistuksessa Euroopan markkinat tällä hetkellä ovat, niin aika hyvin tässä on kuitenkin selvitty, niin että siitä joku tunnustus täytyy hallituksellekin antaa.

Eilen Eva julkaisi raportin "Mainettaan parempi työ", joka kumosi myöskin monta sellaista väitettä, joista tässäkin salissa on tänäänkin puhuttu. Ensinnäkään määräaikaisten työsuhteiden määrä ei ole lisääntynyt, pikkuisen vähentynyt, ja niiden osuus on ylipäätään alle 20 prosenttia kaikista työsuhteista edelleen — alin koko Länsi-Euroopassa. Sen lisäksi työurat yksittäisellä työnantajalla ovat pidentyneet, eivät lyhentyneet, kuten yleensä puhutaan, ja työhyvinvointi ja talouden tuloksellisuus kulkevat samaan suuntaan, eivät eri suuntaan. Eli nämä kaikki ovat löydettävissä Evan eilen julkaisemasta hyvin kattavasta työalan barometreihin liittyvästä ja perustuvasta tutkimuksesta.

Arvoisa puhemies! On totta, että pitkäaikaistyöttömyydestä on tulossa mittava ongelma. Se, missä on onnistuttu, on se, että niiden työkykyä, jotka ovat laman aikana jääneet työttömäksi, on onnistuttu pitämään yllä, ja koska lomautukset ovat vähentyneet huomattavasti, niin tätä väkeä ei oikeastaan ole valunut sinne pitkäaikaistyöttömyyteen. Mutta ongelma on niiden osalta, jotka olivat työttöminä jo ennen taantumaa. Heidän työttömyytensä on pitkittynyt, ja siellä tarvitaan räätälöityjä toimia. Pitäisi pystyä henkilö henkilöltä katsomaan se, kenen on mahdollista koulutuksella päästä työkykyiseksi tai ainakin osatyökykyiseksi ja ketkä ovat sellaisia, jotka kuuluvat eläkejärjestelmän piiriin. Tällainen kartoitus olisi tarpeen tehdä.

Sitten tullaan siihen kysymykseen, mihin myöskin edellinen puhuja, ed. Lehti, viittasi, miten sitten päästään oikeasti työelämään. Työnantajalla on aikamoinen kynnys ottaa sellaista työntekijää, joka on ollut pitkään työttömänä, töihin. Silloin pitää siihen luoda omia järjestelmiä. STM:llä on ollut hyvä työpankkikokeilu, jossa tämän työpankin kautta voidaan henkilö siirtää yrityksen palvelukseen, ja jos se työ ei onnistu, niin yritys voi palauttaa henkilön tänne työpankkiin ja hänen sosiaaliturvansa, tai pikemminkin toimeentulonsa, taataan sen työpankin kautta ja sitten yritys voi taas riskittömästi kokeilla näitä henkilöitä, soveltuvatko he työtehtäviin. Tämä järjestelmä on toiminut hyvin niissä kokeilukunnissa, missä se on ollut, muun muassa Vantaalla, ja tässä olisi aihetta levittää tätä myöskin valtakunnalliseen toimintamalliin.

Arvoisa puhemies! Muutama sana harmaasta taloudesta. On selvää, että erityisesti ravintola-alalla, rakennusalalla, kuljetusalalla meillä on merkittävää harmaata taloutta. Mutta kun nyt puhutaan siitä, miten sitten isketään tätä harmaata taloutta vastaan, niin kannattaa puhua niistä asioista, jotka tähän liittyvät, kuten esimerkiksi tilaajan selvitysvastuun laajentamisesta, joka sinänsä on kannatettava asia, kun ei mennä niin pitkälle, että joku toinen yritys joutuu maksamaan toisen maksamattomia laskuja. Se on kohtuutonta. Mutta selvitysvastuu esimerkiksi julkisen rekisterin kautta — www.tilaajavastuu.fi — rakennusalalla on ihan järkevä ja kannustettava ratkaisu. Samoiten tämä tunnistekortin veronumero on ihan hyvä keino. Voidaan myöskin lisätä neljännesvuosi-ilmoituksen velvoittavuutta.

Sen sijaan se keskustelu, että saatavuusharkintaa ei voitaisi poistaa, ei liity tähän asiaan mitenkään. Ne ihmiset, jotka tulevat saatavuusharkinnan kautta, tulevat sellaisiin työtehtäviin, joihin Suomessa ei tällä hetkellä ole tulijoita: maataloustyöntekijät, puutarhatyöntekijät, bussikuskit julkiseen liikenteeseen, jonkun verran on ravintolatyöntekijöitä, siivoojia. He tulevat näille aloille, ja sen lisäksi siellä on jonkun verran huippuasiantuntijoita, joita me tarvitsemme tänne, yliopistoväkeä, yritysten avainhenkilöstöä. Saatavuusharkinnan poistamisella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. Mutta sen sijaan sillä on edelleen tekemistä sen kanssa — vaikka ymmärrän, että se on varsinkin vasemmistolle vaikea myöntää — että kun tämä siirtymäsäännös tuli, niin — jos ette usko minua, niin uskokaa edes STTK:n arviota siitä — tämä siirtymäsäännös, joka asetettiin uusille EU-maiden kansalaisille, oli erittäin haitallinen, koska ei voinut palkata työntekijää suoraan yrityksen palvelukseen, vaan piti vuokratyövälittäjän kautta palkata. Se loi ne markkinat ulkomaisille vuokratyöyhtiöille tänne, ja sen hintaa me maksamme edelleen.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On hienoa huomata, että oppositio kantaa huolta Suomelle tärkeästä kysymyksestä. Keskustelu suomalaisten yritysten ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä globaalisti sekä harmaan talouden uhasta kansantaloudelle ja suomalaisille työpaikoille on meille tänä päivänä ehkä tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. On varmaa, että yhtä valmista vastausta työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa ei löydy, mutta on helppo toivottaa myös vasemmisto kantamaan oma panoksensa teollisuutemme kilpailukyvyn varmistamiseksi.

Arvostan sitä, että oppositiokin miettii niitä syitä, jotka ovat johtaneet siihen, että teollisuutemme etsii sijoittumista maamme rajojen ulkopuolelle. Oudolta tämä kuitenkin näin aluksi tuntuu. Ovathan nämä pois lähtemisen syyt usein olleet juuri niitä syitä, joita vasemmisto-oppositio on perinteisesti ajanut suomalaiseen työelämään. Avaamalla näin välikysymyksellä tämän keskustelun suomalaisen työn teettämisen hinnasta voi vasemmisto ja muu oppositio alkaa esittää niiden kustannusten tai sidonnaisuuksien poistoa, jotka estävät suomalaisen työn ja osaamisen lisääntymisen Suomessa. Vasemmiston positiiviset kehittämisen avaukset ovat olleet perinteisesti aika harvassa suomalaisen yrittämisen, kasvun, työllistämisen tai kannustavan verotuksen tiimoilta. Näitä kuitenkin nyt tarvitaan myös teidän puoleltanne, jotta suomalainen yrittäjä innostuisi ja uskaltaisi investoida kotimaahansa. Pelkkä vaatimus asioiden hoitamiseksi ei riitä, kilpailukyvystä täytyy huolehtia.

Perinteisesti meillä on Suomessa sellainen tapa, että ne ihmiset, jotka puhuvat hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, myös lataavat sille aika paljon painolastia erilaisten maksujen kautta. Nyt oppositiolla on hyvä tilaisuus irtisanoutua tästä kehityksestä ja helpottaa tätä painolastia. Uskon, että tällaiselle työlle olisi suomalaisen työn säilymisen kannalta Suomeen tällä hetkellä hyvä tilaus. Tosin vasemmistoliiton avauspuheenvuoroissa kyllä enemmänkin lähdettiin siitä, että työllisyyttä ja työnantajia rokotetaan enemmän, mieluummin kuin lähdettäisiin poistamaan niitä ongelmia.

Toinen ehkä vielä konkreettisempi ja vaikuttavampi keino, jossa nimenomaan vasemmiston tinkimättömällä työllä olisi merkitystä, olisi heidän vaatimuksensa esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan ottamisesta työelämän kysymyksien ratkaisemiseksi. Kolmikannan uudella tulkitsemisella olisi nyt kiire. Suomalaiset työpaikat syntyvät tänä päivänä suurelta osin juuri pieniin yrityksiin. Olisi luontevaa ottaa juuri sen alan työelämän asiantuntijat mukaan päätöksentekoon.

Harmaan talouden kitkemiseksi pois työmaaltamme meidän tulee parantaa viranomaisten välistä yhteistyötä, tehostaa valvontaa ja seuraamusten tehokkuutta, aivan kuten tällä on erittäin hyvin lähes jokaisessa puheenvuorossa toivottu. Hallituksen panostus viranomaisten yhteistyön lisäämiseen on oikea, samoin ensi vuodelle budjetoidut lisäykset, poliisille 2 miljoonaa euroa ja oikeusministerin hallinnonalalle 4 miljoonaa euroa.

Samoin ammattiyhdistysliikkeen toimintaa harmaan talouden ongelmien ratkaisemiseksi voi varauksettomasti kiittää, ovathan he asiantuntijoita tässä asiassa. Tähän asiaan on päässyt hyvin tutustumaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan työssä, kun siellä on käynyt paljon asiantuntijoita ammattiyhdistysliikkeistä ja he ovat kertoneet näistä toimista.

Työtä ongelmien poistamiseksi on jatkettava yhdessä kaikkien osapuolten kanssa määrätietoisesti. Tämä tuskin onkaan kovin vaikeaa, olemmehan tässä asiassa ilmaisseet yhteisen huolemme.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käynnissä oleva välikysymyskeskustelu mielestäni osoittaa hyvin ajan henkeä. On selvää, että oppositio pyrkii tekemään vahvoja välikysymyksiä, lähestyyhän vuodenvaihde ja tulevat eduskuntavaalit. Mutta normaalin eduskuntakeskustelun yli pitää kuitenkin nähdä tämän opposition esittämän välikysymyksen sisältö ja ne keinot, millä hallitus on menestyksekkääsi suomalaista työllisyyttä puolustanut.

Työllisyyden turvaaminen Suomessa on kaikille meille äärimmäisen tärkeä asia. Maailma on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana rajusti, ja olemme menneet mukaan. Vuonna 1995, kun teimme Euroopan unionin jäsenyyspäätöksen, silloin avasimme markkinamme vapaalle kilpailulle kaikin keinoin, ja niissä olosuhteissa meidän tulee elää tästä eteenpäin. Olemme tätä harjoitusta pitäneet nyt jo 15 vuotta, ja uskon, että pärjäämme kilpailussa, mutta se tarkoittaa, että meidän pitää sitten olla kaikissa toimissamme järkeviä ja pyrkiä tukemaan suomalaisen työn pysymistä Suomessa.

Hallitus on onnistunut torjumaan laman vaikutukset erittäin hyvin. Ymmärtääkseni opposition välikysymys kohdistuu juuri siihen, onko tämä työllisyyden hoitaminen Suomessa onnistunut nimenomaan laman olosuhteissa millään lailla. Jos vertaa nykyisen menossa olevan laman tilannetta siihen tilanteeseen, mikä oli 1990-luvun alussa, jolloin lama oli syvimmillään ja oli lähes puoli miljoonaa työtöntä, siihen verrattuna Matti Vanhasen kakkoshallitus ja Mari Kiviniemen ykköshallitus ovat onnistuneet laman torjunnassa kiitettävän hyvin. Kaikki ne valtavat yhteiskunnalliset ongelmat, mitä 1990-luvun alussa oli ja saatiin syntymään sillä valtavalla rytinällä, mikä taloudessamme silloin oli, on pystytty todella torjumaan.

On pakko myöntää, että nuorisotyöttömyyden puolella tilanne ei ole vielä hyvä, ja joka ainoa nuori, joka jää työttömäksi, on yhteiskunnallisesti valtavan suuri riski. Tätä vartenhan on hallitus panostanut yhä enemmän määrärahoja, mutta yhtenä esimerkkinä nostan esille sellaisen aktiivisen toimenpiteen, jolla ohjataan nuoria ammattiin valmistuneita henkilöitä töihin. On tämä Sanssi-kortti, jolla pyritään järjestämään työnantajan ja nuoren välinen työhönottamistapahtuma mahdollisimman helpoksi ja juohevaksi. Kortin antaessaan työnantajalle nuori antaa samalla jopa 550 euroa kuukaudessa 10 kuukauden ajaksi tukea itselleen, että hänet työllistetään. Tämä tietenkin tarkoittaa työnantajan ja kyseisen nuoren välistä vahvaa yhteistyötä.

Yhtenä esimerkkinä työllisyyttä turvaavista toimista voi myös mainita kotitalousvähennyksen käyttämisen lamantorjuntakeinona nimenomaan rakennusalalla, ja tämä on tuonut sekä omakotitalon omistajille että kerrostalo- että rivitaloyhtiöille erittäin paljon hyvää. Valtava määrä työpaikkoja on saatu syntymään ja ennen kaikkea tehty vahvaa työtä, että sitä ihmisen elämän kannalta tärkeää asumista, asumisen laatua, on parannettu. (Ed. Kuoppa: Ei asunto-osakeyhtiöt voi käyttää kotitalousvähennystä!)

Yhtenä esimerkkinä nostan sitten esille seikan, johon oppositio, vaikka välikysymyksen on tehnytkin, ei itse ole kovin aktiivisesti osallistunut: energiapolitiikka. Tässä salissa on käsitelty tänä vuonna Suomen historian ajan suurinta energiapakettia, pakettia, jota suurempaa tuskin lähivuosikymmeninäkään tulee. Ensin käsiteltiin energiatehokkuutta, energiasäästöä koskevat asiat, ja sitten viime kesänä oli ydinvoimapäätös, (Ed. Kuoppa: Pieleen meni!) periaatepäätös kahden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen. — Ihmettelen ed. Kuoppaa, hän vahvana ammattiyhdistysmiehenä vastustaa tällaista merkittävää hanketta. (Ed. Kuoppa: Kohta kerron!)

Suomalainen teollisuus, nimenomaan vientiteollisuus, on energiaintensiivistä alaa, ja se tarkoittaa, että jos meillä on kallista energiaa, emme pärjää kilpailussa. (Ed. Pulliainen: Siihen se sitten loppuu, kun uraani loppuu, koko tarina!) Metalliteollisuus, kemianteollisuus ja metsäteollisuus tarvitsevat nimenomaan paljon energiaa toimiakseen. — Ed. Pulliainen pelottelee uraanin loppumisella tästä maailmasta. Jokainen suomalainen tietää, jokainen ihminen tietää sen, että ydinvoima on energiamuotona selkeästi siirtymäkauden energiamuoto. 50 vuoden päästä todennäköisesti meillä on energiantuottokeinoina paljon nykyaikaisemmat, modernimmat, paremmat keinot, elikkä siihenkään vetoaminen tuskin kannattaa.

Joka tapauksessa vientiteollisuutemme vaatii valtavan määrän energiaa. Jos haluamme pitää Suomessa työtä, se tarkoittaa, että meillä on oltava edullista energiaa.

Sitten nyt tulossa oleva uusiutuvan energian paketti. Laithan annetaan eduskuntaan lähiaikoina. Se tarkoittaa, että sillä luomme työtä Suomeen kaikkialle erittäin tehokkaasti, ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa, ja se tarjoaa työtä Utsjoelta Hankoon asti koko tällä matkalla. Sillä alalla meillä on metalliosaamista laitepuolella, ja meillä on myös puuosaamista valtavan paljon.

Arvoisa rouva puhemies! Yhtenä esimerkkinä nostan vielä esille kaivannaisteollisuuden. Kaivannaisteollisuus kokonaisuutena on meille äärimmäisen tärkeä tulevaisuuden kasvuala. Se luo suomalaista työtä jos mikä. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt asiassa päätöksen, (Puhemies: 5 minuuttia!) että jokaista kaivoshanketta tuetaan sen verran, että se pääsee liikkeelle. Itse kaivosbisnekseen valtion rahojahan ei anneta, vaan kysymys on infrasta, sähköstä ja erilaisista ympäristötöistä, joihin rahaa saa, mutta ei itse kaivosbisnekseen. Kaivoslaki on tässä eduskunnassa nyt parhaillaan uudistettavana, ja toivon mukaan pystymme tekemään siitä hyvän, jotta kaivannaisteollisuus kehittyy ja kasvaa Suomessa.

Lopuksi totean vain harmaasta taloudesta, että kaikki ne toimet, joilla harmaata taloutta on torjuttu, ovat olleet hyviä, ja jatkossa meidän on pidettävä huoli siitä, että lainsäädäntöä tiukennetaan. Ammattiyhdistysliikkeen, työnantajapuolen ja valtion yhteistyötä tiivistäen saamme tämän ajan ehkä suurimman ongelman, joka vapailla markkinoilla vallitsee, kuriin, koska se on ainoa oikea tie, jolla pystyttäisiin Suomen valtiontalouttakin parantamaan.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Sota harmaata taloutta vastaan on yksi tärkeimpiä suomalaisen rehellisen työn, yrittäjyyden ja myöskin työllisyyden turvaamisen keinoja. Siitä onkin tänään käyty täällä todella ansiokasta, kattavaa keskustelua, ja ihan syystäkin. Ovathan sen kustannukset suomalaisessa yhteiskunnassa noin 10 miljardin euron luokkaa. Työllisyyden turvaaminen Suomessa on toki paljon muutakin, ja onkin ilo todeta, että työllisyyden kehitys on ollut odotettua myönteisempää. Aikaisempaan lamaan verrattuna nyt taittumassa olevan laman aikana työpaikkoja hävisi vain alle neljännes. Ennusteiden mukaan työllisyys paranee odotettua nopeammin. Hallituksen elvytystoimet ovat siis olleet ihan oikea-aikaisia, oikeasuuntaisia, ja tällaista elvyttävää ja kannustavaa politiikkaa leikkausten sijaan on keskustajohtoinen hallitus ollut viisaasti vetämässä.

Budjettiesityksissä osoitetaan työllistämiseen aikaisempien määrärahojen lisäksi 66 miljoonaa euroa lisää rahaa. Käytännössä puhutaan tuhansista uusista työpaikoista. Hallitus luo koko ajan ratkaisuillaan uusia työpaikkoja. Tämän lisäksi esimerkiksi Veikkauksen voittovaroista ohjataan 30 miljoonaa euroa erilaisiin työllistäviin hankkeisiin nimenomaan nuorisotyöttömyyden nujertamiseksi.

Työhyvinvoinnin hyvin mollisointuinen puhe viime aikoina sai eilen tosiaan hieman kirkkaampia sävyjä, kun julkaistiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti, jonka mukaan keskimäärin kahdeksan kymmenestä suomalaisesta työntekijästä on tyytyväinen omaan työhönsä. Myöskin työelämän laatua kiitellään. Tuon raportin mukaan Suomi ei myöskään ole pätkätöiden luvattu maa: määräaikaisuudet ovat vähentyneet.

Kolikon toisella puolella ovat tietysti esimerkiksi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys sekä muun muassa vajaakuntoisten työttömien suuri joukko. Kaikki keinot nyt jo olemassa olevan ja kovaa vauhtia tulevan työvoimapulan estämiseksi on otettava käyttöön. Työelämän pahoinvoinnista olisi kiireesti päästävä sinne hyvinvoinnin puolelle.

Työmarkkinoilta poistuu tulevien vuosien aikana enemmän työvoimaa kuin sinne tulee. Vuosikymmenen alusta lähtien työelämästä poistuvien määrä on noin 11 000—12 000 henkeä enemmän kuin työikään tulevien nuorisoikäluokkien koko. Eniten poistuma vaikuttaa kuntakenttään. Kuntien yli 400 000 työntekijästä ja viranhaltijasta jää puolet eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä, 15 vuoden päästä, ja tuo määrä on kyllä hälyttävän suuri.

Suomessa on kymmeniätuhansia ammattitaitoisia, koulutettuja, työhaluisia vajaakuntoisia tai kuntoutuvia ihmisiä, jotka eivät työllisty. Meillä Suomessa kun työkulttuuri tahtoo olla sellainen, että olet joko sataprosenttisesti töissä tai et sitten ollenkaan. Mikä potentiaali näissä vajaakuntoisissa ihmisissä olisi, jos heille se mahdollisuus suotaisiin, esimerkiksi jos olisi tarvetta vaikkapa osa-aikaiselle työntekijälle.

Arvoisa puhemies! Toinen huomio tähän keskusteluun. Vuokratyömarkkinat ovat näyttäytyneet tässä keskustelussa pelkästään negatiivisina — liittyen tietysti harmaaseen talouteen, pimeään työntekoon — mutta tarvitseeko asenteen ja tämän asian olla juuri näin? Rakennusalalla asia on ilmeisen ongelmallinen, mutta esimerkiksi ravintola- ja matkailualalla tilanne on parempi, ja sitä paitsi se palvelee siellä paremmin niin työnantajan kuin myöskin työntekijän tarpeita. Suomalaisia työmarkkinoita on moitittu, ja ihan syystäkin, jäykiksi. Siksipä voisi olla viisautta yhdessä eri osapuolten kanssa kehittää vuokratyömarkkinoita siten, että ne palvelisivat mahdollisimman kattavasti työelämässä tarvittavia joustoja esimerkiksi tarjoamalla osa-aikaista työvoimaa, sesonkiluontoista työvoimaa, totta kai työntekijöitten oikeuksista huolehtien. Myös työntekijöissä on monia, jotka eivät välttämättä halua tehdä täyttä päivää tai täyttä viikkoa, jolloin olisi valmiuksia laajempiinkin työaikajoustoihin.

Tietysti osaaminen on hyvän työllisyyden ja työllistymisen lähde — näihin on monella tapaa oltu vaikuttamassa — kuten myös yrittäjyyden tukeminen, joka on aivan ehdoton ja oman lukunsa vaativa alue.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Larikka täällä puuttui työn hintaan, ja muutama sana siitä.

Ensinnäkin edellisen laman aikana metsäteollisuudessa, vaikka työntekijät olisivat luopuneet kokonaan koko palkastansa, silti metsäteollisuus olisi pyörinyt tappiolla. Elikkä oleellista useimmiten esimerkiksi metsäteollisuudessa ei niinkään ole se palkkataso vaan monet muut asiat, kuten raaka-aineen hinta, energiahinta ja valuuttakurssit, joilla hintaa myydään. Sama ongelma on vähän nytkin. Voidaan kysyä, oliko valuuttakurssi oikealla tasolla tässä takavuosina, kun metsäteollisuus rypi varsin syvällä.

Täällä ed. Hoskonen puhui tästä energiasta, että metsäteollisuus tarvitsee energiaa, ja metsäteollisuuden tähden tarvitaan ydinvoimaloita. Suomessa suljettiin neljä sellutehdasta: Kemijärven, Kajaanin, Valkeakosken ja Kaskisen sellutehtaat. Kaikki nämä sellutehtaat olivat sellaisia, jotka tuottivat enemmän energiaa, mitä ne käyttivät. Yksikään paperikone tässä maassa ei ole seisonut sen tähden, että Suomessa olisi ollut sähköpula. Elikkä väite, että metsäteollisuus tarvitsisi välttämättä näitä ydinvoimaloita, ei pidä paikkansa. Sen sijaan metsäteollisuus on voimakkaasti supistanut tuotantoaan elikkä ajanut paperikoneita alas ja siirtänyt tuotantoa jopa niihin maihin, joissa palkkakustannukset ovat korkeammat kuin Suomessa. Näitäkin esimerkkejä on. Ei voida vedota siihen, että palkkakustannukset ovat niin korkeita, että sen johdosta metsäteollisuusyritykset eivät kannata.

Suomalaiset metsäteollisuusyritykset eivät ole investoineet Suomeen viime vuosina, vaan päinvastoin tuotannon rajoitukset on kohdistettu Suomeen. Nyt hallitus energiaveroratkaisuillaan suoraan ja välillisesti nostaa metsäteollisuuden kustannuksia, jotka heikentävät metsäteollisuuden kilpailukykyä, ja edelleen on vaarana, että yritykset suorittavat toimenpiteitä, jotka johtavat siihen, että Suomessa suljetaan edelleenkin vielä joitakin paperikoneita. Näin ollen tuotantoa siirretään muualle.

Hallituksen energiaveroratkaisu, jota eduskunta parhaillaan käsittelee, merkitsee sitä, että erityisesti metsäteollisuuden kustannukset tulevat nousemaan huomattavasti. Kuljetuskustannukset tulevat nousemaan, koska diesel-polttoaineen hinta nousee, metsäkoneurakoitsijan kustannukset nousevat, kuljetuskustannukset nousevat, ja on aivan selvää, että eihän se siirry muuta kuin hintoihin. Metsäteollisuus maksaa ne, ja metsäteollisuuden pitää saada tietenkin ulkomailta sitten se raha kohonneina tavaroitten hintana, jos se pyrkii saamaan ja pitämään kannattavuutensa entisellä tasolla.

Sähköveron korotus on metsäteollisuudelle erittäin epäedullinen. Kun kysyin suoraan tuolla verojaostossa tätä asiaa metsäteollisuuden edustajalta, kumpi on edullisempi, maksaa kansaneläkevakuutusmaksua vai ottaa energiavero, he olisivat mieluummin ottaneet sen kansaeläkevakuutusmaksun, koska energiavero, sähkövero tulee nostamaan näitä kustannuksia huomattavasti enemmän. Näin ollen puheet siitä, että tämä hallitus suosii erityisesti vientiteollisuutta, ovat minun mielestäni enempi kuin kyseenalaisia. Nyt tässä välikysymyksessä mielestäni se pääkysymys, mihinkä me siinä tähdättiin, oli se, mitenkä turvataan suomalaisen vientiteollisuuden tulevaisuus niin, että se on kilpailukykyinen. Sitä kautta voidaan luoda työpaikkoja Suomeen ja pitää yllä niitä työpaikkoja. Nyt näyttää siltä, että tämä puoli on tässä unohtunut, ja mitä korkeammat vientiteollisuuden energiakustannukset tai kuljetuskustannukset ovat, sitä heikompi suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky on. Ja se ei parane pelkästään sillä, että puututaan vain palkkoihin. Siis metsäteollisuuden palkkaratkaisut viime vuosilta ovat olleet erittäin alhaisia. Itse metsäteollisuuden edustajatkin ovat todenneet, että niillä ei ole ollut sitä vaikutusta, että metsäteollisuuden kilpailukyky olisi hävinnyt.

Vielä näihin lopetettaviin sellutehtaisiin sen verran haluan todeta, että kun silloin sellun maailmanmarkkinahinta oli erittäin alhainen, poikkeuksellisen alhainen, nyt jo noin vuoden päivät sellun hinta on ollut sillä tasolla, että nämä kaikki sellutehtaat, jos ne olisi pantu silloin pakettiin ja otettu uudelleen käyttöön, olisivat erittäin kannattavia. Niillä tekisivät nämä suomalaiset metsäteollisuusyritykset rahaa. Mutta kun ne on lopetettu, niin ne on lopetettu, ja tuotantoa suunnitellaan ja siirretään muualle. Näin ollen tulevaisuudessa pitäisi lähteä siitä, että katsottaisiin vähän pitemmällä tähtäyksellä ja turvattaisiin suomalainen työ, suomalaisille työtä Suomessa. Näin ollen ... — Se oli kolme minuuttia?

Arvoisa puhemies! Katsoin kelloa ja puhuin sen mukaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuuntelin ed. Kuopan puheenvuoron työhuoneessa, ja mielestäni se oli erittäin hyvä. Siinä oli asiantuntijan puheenvuoro. Suoraan myös tietoa siitä, mitä todella työelämässä tapahtuu, toisin kuin ed. Larikalla, joka täällä kello 19.10, taisi olla, tai kuitenkin jokin aika sitten, käytti oman puheenvuoronsa. Sen yhteydessä hän vaati ikään kuin pudottamaan suomalaisen työn hintaa, viittasi siihen, että ammattiyhdistysliike on sellaista vaatinut, joka nyt pitäisi ammattiyhdistysliikkeen poistaa, eli työn sivukuluja, työläisen tulevaa palkkaa eli eläkettä jne. tuloja. Se ei ole järkevää eikä hyvä, ja niin kuin ed. Kuoppa täsmälleen totesi, nimenomaan palkkakustannukset eivät paperiteollisuudessa ole suinkaan se avainkysymys.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa pyysin vastauspuheenvuoron ed. Kuopan puheenvuoron johdosta. En tiedä, ed. Kuoppa, onko meidän kauhean viisasta nyt oikeastaan syyllistää tässä kustannusketjussa mitään tahoa. Minäkin olen ihan samaa mieltä, että ei mikään yksittäinen elementti metsäteollisuuden kustannusrakenteessa ole se tekijä, jonka takia teollisuus täältä lähtee, vaan kyse on tavallaan teollisuuden omista, vähän kokonaisvaltaisemmista ratkaisuista.

Meillä on ollut taipumusta vähän välillä mennä siihen syyllistämään, että se on sitten työ tai se on raaka-aine tai se on jokin muu. Kyse ei ole näin mustavalkoisesta asetelmasta, vaan ihan muusta. Sen takia me olemme kyllä samassa veneessä, ja meidän täytyy huolehtia siitä, kun Suomi elää kuitenkin vientiteollisuudesta. Itse tulen nimenomaan, niin kuin, ed. Kuoppa, tiedätte, Kymenlaaksosta, joka on Suomen merkittävimpiä metsäteollisuusalueita, metsäteollisuusmaakuntia. Me taistelemme siellä voimakkaasti, että ne tehtaat siellä pysyvät, koska niiden yhteiskunnallinen ja työllistävä merkitys on aivan ainutlaatuinen ollut aina ja tulee jatkossa olemaan.

Sen takia on hyvin tärkeä asia, että me tunnistamme ne tekijät, joiden takia metsäteollisuus on hakeutumassa pois Suomesta, (Puhemies: Minuutti!) ja pystymme yhteiskunnallisin ratkaisuin, vero- ja muin keinoin huolehtimaan siitä, että se teollisuus pysyy Suomessa.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Tiusaselle: Halusin vain tuoda sen asian esille, että myös kilpailukyvystä täytyy huolehtia. Ei riitä se, jos katsomme, että suomalaisia työpaikkoja valuu ulkomaille, että me alamme rajoittaa sitä lainsäädännöllisin keinoin tai keksiä uusia maksuja tätä vastaan, vaan meidän kannattaa valita toinen, parempi tie, eli se, että me huolehdimme meidän kilpailukyvystämme.

Näitä tämmöisiä avauksia olisin halunnut kuulla teiltä, kun te tämän välikysymyksen teitte, että olisi tuoneet myös sitä mitalin toista puolta esiin. Mitkä ovat ne verotukselliset keinot, mitkä ovat niitä semmoisia keinoja, joilla suomalaisia työnantajia voitaisiin tulla lähemmäksi, että he pystyisivät omaa kustannustasoaan tiputtamaan? Näitä avauksia olisin kaivannut hieman enemmän kuin sitä painolastin lisäämistä koko ajan ja suomalaisen työilmapiirin kahlitsemista. Se on yksi keino, mutta toinen keino on kilpailukyvyn parantaminen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut siinä suhteessa jännittävä kokemus nyt tämän miltei täyden vaalikauden loppupuolelle ajoittuneena, että täällähän pulpahtaa nyt poliittisen kentän oikealta laidalta aivan amerikkalaisia puheenvuoroja, working poor elikkä työssäkäyvät köyhät -puheita. Se ei ole ratkaisu ollut Yhdysvalloissa, eikä se ole ratkaisu Suomessakaan, elikkä meillä täytyy ihan muualta löytää nämä konstit.

Sitten toinen näkökohta, että silloin, kun tästä energiapolitiikasta puhutaan, niin ensinnäkin selluteollisuus on tällä klassisella menetelmällä 108-prosenttisesti energiaomavarainen. Se ei tarvitse mitään ydinvoimaloita eikä mitään muutakaan. Mutta sitten, kun kuumahierremenetelmällä tehdään, niin kuin sitä on tehty muutamaa paperitehdasta varten, niin sittenhän se tilanne muuttuu ihan toiseksi, koska siinä pitää sitten jo melkein ydinvoimala olla vieressä.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Metsäteollisuus on menettänyt yli 10 000 työpaikkaa suoraan, ja välilliset vaikutukset ovat paljon suuremmat. Tämä tietenkin tulee näkymään eri tavalla. Näin ollen uusia sellaisia ratkaisuja, jotka edelleenkin vaarantavat työpaikkoja siellä, minun mielestäni ei pitäisi tehdä, ja energiaveroratkaisu on hyvin kyseenalainen. Minä asetan sen erittäin kyseenalaiseksi.

Toisena asiana sitten, kun täällä puhutaan näistä pienistä palkoista, niin meillä on täällä Helsingissä jo esimerkkinä, että kaupan myyjien, jopa osan hoitohenkilökunnasta ja muista, palkka on niin pieni, että he eivät pysty asumaan Helsingissä, koska asumiskustannukset ovat niin korkeat. Tämä on meillä se suuri ongelma tulevaisuudessa. Pienet palkat eivät ratkaise meidän ongelmaamme, vaan kyllä meillä täytyy muita ratkaisuja olla. Kyllä työstä pitää saada sellainen palkka, että sillä tulee toimeen. Ei ole oikein, että käy päivän työssä ja hakee seuraavana päivänä, jos on vapaapäivä viikolla, toimeentulotukea sitten lisäksi.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvioiden mukaan harmaassa taloudessa liikkuu vuosittain 10—14 miljardia euroa. Tosin tällä alueella arvioiden tekeminen on luonnollisesti hyvin ongelmallista. Epärehellisen toiminnan johdosta jää joka vuosi paljon verotuloja saamatta. Esimerkiksi arvonlisäverovajauksen arvioidaan vuonna 2008 olleen ainakin 2 miljardia euroa. Tämä on pitkälti toistakymmentä prosenttia Verohallinnolle tuona vuonna laillisesti ilmoitetun arvonlisäveron määrästä.

Harmaan talouden kriisipesäke on rakennusteollisuus. Rakennustoiminnassa maksettavien arvonlisäverojen laskennallinen vajaus oli vuonna 2008 runsaat 260 miljoonaa euroa. Rakennusalalla esiintyvä harmaa talous liittyy kiinteästi alan korkeaan aliurakointiasteeseen. On selvää, että harmaa talous vääristää kilpailua ja siten vaikeuttaa rehellisesti toimivien yrittäjien yritystoimintaa. Toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi on lisättävä. Verojen maksamatta jättäminen on ylivoimainen kilpailuetu etenkin Suomen kaltaisessa edelleen varsin korkean verotuksen maassa.

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjumiseen on toki jo ryhdytty. Vuonna 2007 voimaan tullut tilaajavastuulaki velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käyttävän tilaajan selvittämään käyttämiensä aliurakoitsijoiden tai vuokratyövoiman tarjoajan rekisteröinnit sekä mahdolliset verojen ja eläkemaksujen laiminlyönnit. Ensi vuoden huhtikuun alusta tulee voimaan rakentamispalveluja koskeva käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käännetyssä arvonlisäverovelvollisuudessa verovelvollinen on palvelun ostaja eikä myyjä. Tällä hetkellä alihankkija maksaa arvonlisäveron ja pääurakoitsija hakee arvonlisäverosta palautuksen. Nykykäytännön ongelmana on ollut, että pääurakoitsijat ovat saaneet sellaista arvonlisäveron palautusta, jonka harmaan talouden yritykset ovat jättäneet maksamatta. Käännetyssä arvonlisäverojärjestelmässä arvonlisäveronmaksu on siirretty työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta työsuorituksen vastaanottavalle pääurakoitsijalle. Tällä tavoin pyritään saamaan kuriin rakennusalalla esiintyvät arvonlisäverolaiminlyönnit.

Harmaan talouden torjumiseksi tarvitaan lisää valvontaa, ja etenkin verotarkastuksia on syytä lisätä. Epärehellisesti harjoitetussa liiketoiminnassa taloudellinen hyöty tulee ensisijassa veronmaksun laiminlyönnistä. Verotarkastusten lisäämistä puoltaa sekin, että valtaosa harmaasta taloudesta paljastuu juuri verotarkastusten yhteydessä. Verohallinnon mukaan verotarkastusten perusteella maksuun pantiin vuonna 2009 veroja noin 300 miljoonaa euroa, josta lähes neljännes, noin 69 miljoonaa euroa, johtui harmaasta taloudesta. Tästä noin 51 miljoonaa euroa, yli kolme neljännestä, perustui pimeisiin palkkoihin.

Seppo Särkiniemi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Poliittinen keskustelu tuntuu olevan vaikea laji, sitä olen tässä illan mittaan miettinyt vähän niin kuin ed. Pulliainen. Se on vaikea siksi, että siinä kovin vähän argumentoidaan ja harrastetaan ihan oikeaa keskustelua. Näyttää siltä, että meistä jokainen vaan haluaa tuoda täällä esiin niitä yhteiskuntaelämän perspektiivejä, piirteitä, joilla voi omaa ajattelutapaa tukea. Mikäpäs siinä, kyllä se niinkin käy. Mutta muutama pointti ikään kuin tästä näkökulmasta.

On nimittäin kovin eri asia, tarkastellaanko tämän illan kysymystä ikään kuin tuommoisena suurena maisemana vai lähikuvana. Täällä välikysymyksen paperissa puhutaan siitä, miten suomalaiset yritykset eivät investoi kotimaahan vaan laajentavat ulkomaille. Minulla on tässä kädessäni ministeriöstä tilasto vuodelta 2006. Sen mukaan suomalaisista yrityksistä 16 prosenttia on ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille vuosina 2001—2006. Tanskassa vastaava luku on 19 prosenttia, Norjassa ja Hollannissa 14 jnp. Ovatko he tehneet tätä ilkeyttään? Eivät ole, vaan sen vuoksi, että markkinat vaan nyt yksinkertaisesti ovat aika kaukana meistä.

Mutta sitten, jos kysymme, mitä tämä nyt käytännössä on tarkoittanut meille, niin minulla on tässä toinen tilasto, en voi sitä näyttää tästä, koska se on graafinen, mutta sen sanoma on hyvin yksinkertainen. Tilastollisesti näyttää siltä, että työpaikat eivät ole siirtyneet Suomesta pois siinä merkityksessä, että me olisimme täällä kaiken hävinneet, vaan kun ne yritykset ovat laajentuneet ulkomaille liiketoiminnan laajentuessa, se on mahdollistanut työpaikkojen säilymistä myös täällä. Se on merkillinen juttu, sitä vaan nyt ei tästä välikysymyksestä oikein saa selville.

Toinen asia: Tässä äsken puhuttiin metsäteollisuuden asemasta ja palkoista. Ilman muuta näin on, mutta se on kovin huono esimerkki silloin, kun pitäisi puhua harmaasta taloudesta. Minun käsittääkseni metsäteollisuuden osalta se ei ole aivan keskeisimpiä ilmiöitä, mutta jos sieltä tullaan vaikka talonrakennukseen, niin sitten ollaan jo lähellä. Elikkä metsäteollisuuden osalta palkat eivät ole niin merkittävä asia, niin kuin täällä on ihan oikein sanottu, mutta talonrakennuksen osalla on. Mitä tästä pitäisi ajatella? No, jos tarkastelemme näin ilmiöitä, että tässä on puhuttu julkisen sektorin palveluiden kilpailuttamisesta ja ulkoistamisesta, yksin työskentelevien yrittäjien määrän lisääntymisestä, vuokratyöstä, pätkätyöstä ja harmaasta taloudesta, kyllä ne kaikki eräällä tavalla käsittelevät samaa ongelmaa, ja se on se, että kyllä tämä kilpailukyky kuitenkin on vakava juttu. Kun me elämme tällaisessa globaalissa taloudessa, jossa työ ja pääomat ja palvelut liikkuvat, niin emme me pärjää täällä sellaisille ulkomaisille yrityksille, jotka tulevat halvan palkkatason, verotuksen ja kaikenlaisten maksujen maista, vaikka ne olisivat rehellisiäkin, saatikka nyt sitten, että ne ovat epärehellisiä. Tämä vain on semmoinen asia, joka meidän on otettava pöydälle ennemmin tai myöhemmin.

Ed. Pulliainen oli ihan oikeassa, kun sanoi, että tässä on hyvin lähellä tämä working poor -keskustelu. Mutta minä en ymmärrä, mikä se vaihtoehto tässä voisi olla. Me olemme tähän asti ajatelleet niin, että me pärjäämme korkealla osaamisella ja siitä meille tuleva etu antaa meille ikään kuin eväät pitää itseämme markkinoilla ykköstilalla, mutta se etu suhteessa vaikkapa Aasian maihin tai Itä-Eurooppaan, se kapenee koko ajan, ja ei ole kaukana se tilanne, että me emme tällä edulla enää voi pelata. Mitä me sitten teemme? Jos joku osaa sanoa, mikä muu se keino, millä siitä selvitään, on kuin kustannustason lasku, niin minä olisin erittäin iloinen. Mutta minä pelkään, että siinä vain kurki kuolee tässä suon jäätymisen kanssa, ennen kuin tämä asia selviää. Ja jos me lähdemme tässä liikkeelle niin, että kaikki vain riitelevät keskenään eikä tosiasioita tunnusteta, niin meille käy huonosti.

Nyt minä toivoisin, että tästä löytyisi se uusi vanha pragmaattinen ote työntekoon ja yrittämiseen, joka keskustalla vanhastaan on ollut, joka kutsuu kaikki työnantaja- ja työntekijäjärjestöt samaan pöytään miettimään, mitä tehdään, onko meillä tässä yhteinen etu vai ei. Minä väitän, että on. Nyt on ensimmäisen kerran Suomen historiassa semmoinen tilanne, että tässä työmies, yrittäjä ja valtio ovat samalla puolella viivaa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Erittäin mielenkiintoinen puheenvuoro, ed. Särkiniemi. Kaksi pointtia, joita haluan vielä kommentoida.

Olette aivan oikeassa siinä, että tähän asti me olemme aina vannoneet osaamisen nimiin. Kun on kysytty, miten Suomi loi Nokia-ilmiön, vastaus on aina, että me olemme osanneet ne asiat ja sen bisneksen paremmin kuin muut. Mutta nyt avainkysymys onkin se, pystyykö meidän nykyinen tutkimus- ja kehitystoimintamme, esimerkiksi Tekes, vastaamaan kaikkeen siihen haasteeseen, mihin pitäisi tänä päivänä vastata. Mikä on se uusi Nokia? Tämä on se avainkysymys, jotta me pystymme sen suhteellisen edun kilpailukykymielessä säilyttämään.

Toinen havainto, jota vielä, puhemies, kommentoin, on se, että meillä on esimerkiksi eräitä tuulivoimakomponentteja valmistavia yrityksiä, jotka ovat lisänneet työpaikkoja Suomessa sen jälkeen, kun tuotanto alkoi jossakin muualla ulkomailla. Se tarkoitti sitä, että se yksi sadasta on enemmän kuin sata yhdestä. Sen takia meidän kannattaa joskus olla tukemassakin yritysten kansainvälistymistä, jotta työpaikat pysyvät Suomessa.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisten yritysten, konsernien liikevaihdosta on todella hävinnyt Suomesta huomattava määrä ulkomaille. Otetaan esimerkkejä. Muutos kymmenessä vuodessa: Vuonna 1998 Nokian liikevaihto Suomessa oli 5 prosenttia koko yhtiön liikevaihdosta, vuonna 2008 se oli alle prosentin. Outokumpu oli 9, nyt se on 4 prosenttia, Stora Enso 7, nyt merkittävästi vähemmän, UPM 14, nyt 10. UPM vähensi työvoimaansa Suomessa 8 800 henkeä kymmenessä vuodessa, Stora Enso 3 500, Outokumpu 4 500, Nokia nyt yhteensä lähes 4 000. Miten te voitte sanoa, että investoinnit ulkomaille ovat tukeneet toimintaa Suomessa? Tätä johtopäätöstä minä en kyllä tämän perusteella pysty tekemään.

Kuten puheenvuorossani totesinkin, EU-jäsenyyden aikana Suomen teollisuudessa maksetut osingot olivat 56 miljardia, yritysostot ulkomailta 44 miljardia, yhteensä 100 miljardia, bruttoinvestoinnit kotimaahan 65 miljardia. Kyllä tämä saldo osoittaa sen, että tuottavista yrityksistä otetaan raha ulos osinkoina ja siirretään ulkomaille yritysostoihin, jotka ovat kyllä olleet kyseenalaisen kannattavia muun muassa valtionyhtiöiden osalta. Tämä on fakta, ja nämä perustuvat Suomen Pankin tilastoihin, nämä eivät ole hevosmiesten uutistoimistosta.

Seppo Särkiniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minä tiedän, että ed. Yrttiaho ja vasemmistoliitto edustavat suomalaisessa politiikassa sellaista, sanotaan nyt kauniisti, hyväsydämisyyttä ja inhimillisyyttä, jota mielelläni tuen. En sitä yhtään vastusta. Mutta meitä vastassa on markkinatalous, jolla ei ole tätä pelisilmää. Se on kylmä, ja nyt kun me elämme globaalissa maailmassa, se ei neuvottele meidän kanssamme. Nyt me vain kysymme itseltämme näin, että otammeko me tämän todellisuuden eteemme tosiasiana ja sopeudumme siihen ja pärjäämme niin hyvin kuin mahdollista. Nimittäin niin kauan kuin markkinat väestökasvun seurauksena ovat muualla kuin tässä lähellä Euroopassa, niin tosiasia on se, että me saamme ennemminkin ihmetellä sitä, mitenkä näistä yrityksistä niinkin paljon on vielä täällä, ja saamme tietysti olla iloisia, että näin on, ja saamme toivoa, että tämä jatkuisi, mutta meidän edessämme on semmoinen pulma, että me suomalaisina emme näe tällä hetkellä, miten se pitää ratkaista.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Särkiniemen sanoista on helppo jatkaa. Ed. Yrttiaho, ymmärrän kyllä, mitä te tarkoitatte. On hirveän vaikea mitata sitä, jos suomalaiset yritykset eivät olisi kansainvälistyneet ja investoineet ulkomaille, paljonko tänne Suomeen olisi jäänyt työntekijöitä, jos näin ei olisi tapahtunut. Minä ajattelen tätä asiaa jollain tavalla niin, että nämä ulkomaille luodut työpaikat maksavat näitä suomalaisia työpaikkoja ja Suomessa tehdään eri työtä. Meidän pitäisi vain uskoa se, että Suomeen ei nyt ihan äkkiä tule bulkkitavarateollisuutta, tänne ei enää semmoista teollisuutta keskity. Tämmöinen työ teetetään muualla. Silloin ne lukemat näyttävät hurjilta, että 200 000 työpaikkaa on luotu ulkomaille ja Suomesta on vähennetty. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos me näin emme olisi tehneet? Täällä ei olisi enää tämmöistä metsäteollisuusrakennetta ollenkaan.

Jyrki Yrttiaho /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on myös siitä, että kun pääomat viedään Suomesta ulkomaille, silloin meillä ei ole pääomia kehittää suomalaista teollisuutta ja tuotantoa täällä, ei pääomia luoda uusia työpaikkoja, ei pääomia satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämä on täysin fakta. Nyt hallituspuolueet puhuvat aina eri yhteyksissä odottavansa uutta Nokiaa. Meillä nykyinen Nokia pakkaa laukkujaan, ja eri puolilta tulee viestejä, että innovaatiot, jotka voisivat johtaa täällä merkittävään uustuotantoon, eivät saa täällä rahoitusta. Suuret pääomat viedään ulos tai sidotaan sellaisiin hankkeisiin kuin ydinvoiman tuotanto. Oli pöyristyttävää kuulla Outokummun johtajan lausunto, jossa hän sanoi varautuvansa kylmään ensi talveen ja piti kannattavana jopa seisokkien pistämistä tehtaille ja edullisen osakkuussähkön myymistä (Puhemies: Minuutti!) ja sillä tavalla merkittävien tulojen hankkimista. Tämä on nykyisten pääomapiirien vastuu.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Jo vuosia harmaa talous on levittäytynyt rakennusalalle Suomessa. Alkuvuosina harmaan talouden rakennuskohteet tunnisti maallikkokin yleensä siitä, että rakennustyömaan pihalla seisoi pääasiallisesti venäläisiä ja virolaisia Ladan romuja, ja siitä, että töitä tehtiin rakennustyömaalla iltamyöhään ja viikonloppuisin. Taustalla puuhasteli toisinaan suomalaisia rakentajia, jotka olivat menneet konkurssiin ja tuomittu Suomessa liiketoimintakieltoon. Kynnys oli matala, kun he siirtyivät Viroon jatkamaan bisneksiään sikäläisten yritysten nimissä. Heillähän ei ollut konkurssin jälkeen mitään menetettävää, joten ei ihme, että harmaan talouden yrittäjyyden houkutus oli ylivoimainen.

Suomen järjestelmän heikkouksia hyväksi käyttäen ammattimiesten oli helppo tuoda tänne halpaa rakennustyövoimaa ja halpoja rakennustarvikkeita, ja tämä yritysidea tuotti maksimaaliset voitot ja minimaaliset kiinnijäämisen riskit. Ladat muuttuivat vähitellen työmaiden pihoilla Mersuiksi, mikä kuvasti hyvin myös alalla liikkuvia rahamääriä.

Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden alkuvuosina vaikutti siltä, että vain SAK:n aktiiviset toimitsijat puhuivat julkisuudessa tästä ongelmasta. He myös pyrkivät puuttumaan tähän rikolliseen toimintaan omilla hyvin rajallisilla keinoillaan. Valitettavasti virallinen Suomi halusi sulkea harmaan talouden ongelmilta silmänsä liian pitkän aikaa, ja vasta nyt kun ongelmat ovat levinneet koko Suomeen ja myös lukuisiin suuriin julkisiin rakennushankkeisiin, on virallinen Suomi pakotettu ryhtymään edes jonkinlaisiin toimenpiteisiin, joilla ongelmiin voitaisiin puuttua.

On vaikea ymmärtää, miksi nykyinen hallitus jarrutti aktiivisesti useita vuosia esimerkiksi käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa, vaikka aiheesta oli valmistunut hyviä selvityksiä ja esityksiä jo vuosia aiemmin. Käännetyn arvonlisäveron käyttöönottoa vastustivat myös rakennusteollisuuden edustajat, jotka kertoivat julkisuudessa kantavansa huolta siitä, kuinka paljon heidän uudet taloushallinnon järjestelmänsä tulisivat maksamaan. Vaikuttaa siltä, että virallinen Suomi kuunteli herkemmällä korvalla rakennusteollisuuden edustajia kuin SAK:n toimitsijoiden ja Verohallinnon hätähuutoja.

Arvoisa rouva puhemies! En voi olla pohtimatta, josko tämän passiivisuuden syynä olisi voinut olla vaaliraha, jota rakennusalan toimijat ovat perinteisesti jo vuosikymmenten ajan syytäneet valtaa pitäville puolueille ja niiden joukosta vielä tarkasti poimituille ehdokkaille, rakennusalalla kun on ollut tapana edellyttää hyvää tuottoa kaikelle sijoittamalleen pääomalle.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa rouva puhemies! Käännetty arvonlisävero ja se, miten se on edennyt tässä hallituksessa, on dokumentoitu aika hyvin, ja ne dokumentit ovat julkisia asiakirjoja. Olen avoimessa kirjeessä ed. Gustafssonille käynyt läpi, kuinka keskeisessä roolissa itse asiassa olivat talousrikossyyttäjät ja kuinka heidän aloitteestaan ja harmaan talouden virkamiesyhteistyön kautta oikeusministeriö alkoi sitten kirjoittaa kirjeitä koko hallitukselle. Tässä työssä ei kyllä kertaakaan tässä hallituksessa tullut esiin sen kaltaisia väitteitä, että me emme voi tätä tehdä sen takia, että olisi läheistä yhteistyötä rakennusteollisuuden kanssa tai muita sen kaltaisia väitteitä, mitä tässä tuli.

Se, miten käännetty arvonlisävero on tässä hallituksessa edennyt: kaikki sitä koskevat asiakirjat ovat julkisia ja ne on helposti löydettävissä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Iltapäiväisen ryhmäpuheenvuorotekstin jälkeen hyvin pragmaattista tekstiä, että mistä kaikesta tässä voisi olla kysymys, silloin kun synnytetään loppujen lopuksi aika isoja lukuja.

Jo vastauspuheenvuorossani kiinnitin huomiota siihen, että sellaiset yritykset, joittenka vuosiliikevaihto pyörii maksimissaan 100 000 eurossa, ovat hyvin merkittävässä asemassa silloin, kun tilastoja muodostetaan harmaasta taloudesta ja sen rahavirroista. Mikä mahdollisuus Verohallinnolla nyt on ja pitäisi olla näitten yritysten kuriin saamisessa? Joukossahan on todella paljon asiansa täydellisesti hoitavia yrityksiä, joilla ei ole varaa mihinkään muuhun kuin kaidan tien kulkemiseen mallikelpoisesti, mutta joukossa on muitakin. Tähän joukossa on muitakin -ryhmään liittymiseen kannustaa se, että tällä hetkellä Verohallinto käyttää 30 prosenttia ponnistuksistaan harmaan talouden asioitten selvittämiseen ja tästä ponnistuksesta vain puoli prosenttia kohdistuu näihin yrityksiin, joittenka liikevaihto on maksimissaan 100 000 euroa vuodessa. Elikkä kiinnijäämisriski on aika tavalla pieni. Tätä riskiä vielä maksimoidaan sitten sillä tavalla, että tästä on kehitetty taidetta näitten alan epäreilujen toimijoitten toimesta. Siis on suorastaan tiedettä se, millä alueilla alueellisesti ja toiminnallisesti tämä riski on pienin mahdollinen, ja sinne sitten ponnistukset kohdistetaan. Ja jotta kiinnijäämisriski olisi tehty pienimmäksi mahdolliseksi, niin ensinnäkin se itse varsinainen operaattori ei paljasta omaa persoonaansa ollenkaan, vaan hoitaa asiansa bulvaanin välityksellä — ne saattavat olla sitä veneen alla ja kaljakuppiloissa aikaansa viettävää porukkaa, joittenka nimet on niissä papereissa — ja sillä tavalla tavallaan suojasta käsin ohjataan sitä epäreilua toimintaa, joka on siis tietysti rikollista toimintaa.

Tähän liittyy pelaaminen lepäävillä yhtiöillä. Se on taas kauppaa parhaimmillaan. Elikkä suorastaan on kauppiaita, jotka junailevat näitä lepääviä yhtiöitä, ja ne muodostavat sellaisia isoja yhtiöryppäitä, yritysryppäitä. Ja kun niiden perään päästään, kun on saatu vihje, että tuossa ollaan lavealla tiellä, siinä vaiheessa sieltä on jo häivytty pois ja jätetty yritys oman onnensa nojaan, ja sitten ollaan jo perustamassa uutta yritystä.

Sitten aivan uutta ovat pankkitilittömät yritykset, siis yritykset, joilla ei ole periaatteessa minkäänlaista kirjanpitoa pankkitilistä puhumattakaan, vaan kaikki on käteistä hommaa ja kaikki junaillaan niin, ettei jää minkäänlaista jälkeä. Sellaisia kuitteja, jotka ovat ihan oikeita kuitteja, ei tietysti ole olemassakaan, mutta sen sijaan siltä varalta, että tulisi joku tarkastus ja narahtaisi, on ostettu kuittifirmasta kuitteja, jotka ovat niin oikean näköisiä kuin olla voi. Elikkä tähän arkitodellisuuteen täytyy projisoida se homma, josta nyt aika paljon on kysymys. Onpa aika kenkku juttu.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti vaan alkuun tästä harmaasta taloudesta. Kysehän on rikollisesta toiminnasta, ja sen takia taistelussa harmaata taloutta vastaan täytyy ottaa käyttöön kaikki ne keinot, jotka rikollisuuden vastaisessa toiminnassa pitää ottaa. Ei se ole sen kummempaa. Nähtävästi on vaan niin, että vaikka keinovalikoima on aika moninainen, siellä toisella puolella löydetään aina vielä lisää porsaanreikiä, joilla sitä kierretään. Siinä ed. Pulliainen sanoessaan, että kenkku juttu, on varmasti aivan oikeassa.

Mutta sen haluan vaan todeta, kun seuraan, miten Töölöntorin liepeillä ja tässä Keski-Helsingissä on aika paljon rakennustöitä tällä hetkellä meneillään ja vanhoja kerrostaloasuntoja remontoidaan, että eipä niillä työmailla tahdo kuulua suomen kieltä. Tämä vaan kertoo sen, mikä realiteetti myöskin siellä rakennustoiminnassa on. Jos se työvoima sieltä lähtisi pois, en ole ihan vakuuttunut siitä, millä tavalla sitten ne työmaat pystyttäisiin todellisuudessa toteuttamaan. Sen takia suomalaisen kansantalouden kannalta on tärkeätä, että tämä kysymys saadaan hoidettua säällisellä tavalla kuntoon. Ne maksut, jotka lainsäädäntö määrää työnantajalle ja työntekijöille, maksetaan, ja harmaan talouden veromenot, menetykset yhteiskunnalle, pystytään sitten minimoimaan.

Arvoisa puhemies! Minusta iso linja tämän päivän keskustelussa on se kysymys, millä pidämme suomalaisen työn Suomessa. Suomalaisen työn pitäminen Suomessa on suomalaisen yhteiskunnan, hyvinvointiyhteiskunnan, perusasia. Mitä parempi työllisyys meillä on — me tiedämme sen hyvin — sitä paremmat verotulot meillä on täällä valtiontaloudessa. Se helpottaa valtiontalouden alijäämän tasapainottamistoimia, se helpottaa kuntatalouden ongelmia, koko perusturvan palvelun rahoittamista ja niin edelleen. Silloin meillä on vähemmän menoja ja enemmän verotuloja. Se muodostaa hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Sen takia tavallaan ne uutiset, joita me nyt päivittäin seuraamme tunti tunnilta Euroopasta, ovat tässä katsannossa hälyttäviä, koska Euroopan uutiset muodostavat kuitenkin sen kansainvälisen viitekehyksen, eurooppalaisen viitekehyksen, euroalueeseen kuuluessamme, minkälaisessa taloudellisessa kontekstissa joudumme nämä suuret, mittavat haasteet tulevina vuosina kohtaamaan.

Meillä on monia haasteita yhtä aikaa. On koko euroalueen vakaus, minkälaiseksi se asettuu, meillä on ikääntyvän väestön haaste ja meillä on sitten tämä mittava teollisuuden rakennemuutos, josta tänään on paljon puhuttu. Kaikki nämä kohtaamme yhtä aikaa eri puolilla maata vähän eri tavoin. Esimerkiksi meillä Kaakkois-Suomessa nämä ovat kaikki merkittävästi yhtä aikaa. Sen takia vientiteollisuuden kohtalo sanelee siellä erittäin paljon kuntien kantokykyä, se sanelee erittäin paljon siellä asuvan väestön toimeentuloa, sen kautta kysymyksen siitä, onko siellä aleneva väestökehitys, niin kuin tällä hetkellä on, ja kyse on ennen muuta sitten siitä, onko työpaikkoja vaiko ei.

Sen takia on erittäin tärkeä asia, että mekin kannamme täällä meidän perusteollisuudestamme huolta, ja siksi — arvoisa ed. Yrttiaho, olen teidän kanssanne aivan samaa mieltä — se on meidän yhteinen haasteemme. Vaikka meillä on hyvin paljon tässä globalisaatiossa haasteita, erittäinkin paljon haasteita, siitä huolimatta meidän täytyy löytää tutkimus-, kehityspanostusten kautta, teollisuuden kilpailukyvyn turvaamisen kautta ja kaikkien niiden siihen kustannusketjuun vaikuttavien tekijöiden ratkaisujen kautta sellaisia lopputulemia, että me pystymme työpaikat pitämään täällä. Se on kuitenkin sitä meidän perusteollisuutemme ja työpaikkojemme ruisleipää, mitä metsäsektori, metalli- ja konepajateollisuus pystyvät Suomessa tuottamaan.

Yhtenä esimerkkinä tässä on puhuttu tästä energiaverosta. Hyvin läheltä olen seurannut, mitä Myllykoskella tapahtuu. Tässähän on kannettu huolta Turun telakoista, tässä nähtiin, mitä Summassa tapahtui, mitä tapahtui Varkaudessa nyt. Erittäin suurella mielenkiinnolla odotamme, mitä tapahtuu Myllykoskella. Meille esiteltiin Myllykoskella, että energiavero saattaa olla se lisäkustannusrasite, joka katkaisee kamelin selän. Jos näin on, silloin arvon hallituksen pitää miettiä jokin leikkuri tai jokin sellainen palautusjärjestelmä, joka ottaa sitten huomioon myöskin energiaveron tämänkaltaisen kielteisen vaikutuksen, jota ei pidä päästää realisoitumaan. Ei voi olla oikein, että tällaisella veroratkaisulla, lisätaakalla, me tuomme sellaisen elementin tähän, koska jos me joudumme jälkisiivoukseen siinä asiassa, niin kuin on jouduttu Voikkaan kohdalla ja monin paikoin Suomessa, se maksaa paljon. Kaikki ne rakennerahastoratkaisut, kaikki ne jälkihoitotoimenpiteet ovat kalliita. Ne ovat aina kalliimpia kuin ne, joilla me pystyisimme etukäteen reagoimaan ja huolehtimaan siitä, että nämä työpaikat säilyvät Suomessa.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, totean vaan sen, että eräs lempiteemani on tietysti ollut tämä puurakentaminen ja kaikki ne uudet ekologiseen kilpailukykyyn liittyvät tuotantomuodot, mitä Suomessa on nyt paljon oraalla. Niihin pitäisi nyt satsata. Kun täällä joku käytti puheenvuoron, jossa arvosteltiin myöskin tätä tutkimus- ja kehitystoimintaa — yritykset eivät saa Tekesiltä rahaa — minä yhdyn siihen. Ihmettelen suuresti, miksei Tekes tunnista niitä innovaatioita. Yritys tarvitsee 500 000 ja sille annetaan 50 000 — ei sillä tehdä sitä tutkimus- ja kehitystoimintaa, jota nyt pitäisi tehdä. Tekesin pitäisi kokea itse oma innovaatioprosessinsa ja löytää aivan uudenlainen asento niihin hakemuksiin ja yritysten hakemuksiin ja tunnistaa ne tarpeet, joilla me pystymme vahvistamaan sitä osaamista, jonka nimeen me olemme tässä talossa vuosikausia vannoneet. Siihen liittyy totta kai sitten tämä opiskelu, koulutuksen turvaaminen osaamisyhteiskunnan vahvistamisessa, mutta se jää tyhjän päälle, jos emme pysty synnyttämään yrityksiä ja sen kautta luomaan uusia työpaikkoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Brax! Ihan aiheesta kyllä ed. Larikka on kysynyt myöskin työllistämisasioista. Yksin työskentelevä tarvitsisi toisen, silloin tämän toisen työllistämisen kynnystä pitäisi madaltaa. Se on asia, joka on ollut ennenkin täällä keskustelussa, ja tämäntyyppisiä pienyrittäjien tilannetta helpottavia ratkaisuja tarvitaan.

Sitten tuohon isoon globaaliin näkökulmaan. Kun puhutaan harmaasta taloudesta, globaalistihan se on nimenomaan sitä, mitä meidän pitäisi pystyä verottamaan ja säätelemään. Silloin Tobinin veron kaltaisia maksuja ja verotuksia pitäisi ottaa käytäntöön.

Täällä on muun muassa ed. Hoskonen suitsuttanut erilaisia suurhankkeita muun muassa ydinvoimaa, kaivosten avaamista jne. Tässä on kyllä uhkaamassa sellainen kolonialisoitu Suomi, jos myydään ulos ydinvoimaa bulkkituotteena. Tiedämme, että jotkut ajattelevat kevään hallitusneuvottelussa olevan seuraavana jo tulossa Loviisa 3:n. Ydinvoiman työllisyysvaikutukset ovat ohimeneviä. Ne eivät työllistä pitkällä jänteellä. Ne eivät ole innovatiivisia energiantuotantomalleja. Näihin suuriin ydinvoimayksiköihin liittyy valtavasti erilaisia ongelmia, ympäristöongelmia. Niiden jäteongelmia ei ole ratkaistu, ja joillakin ei ole edes esittää suunnitelmia, niin kuin Fennovoimalla. Tässä on todella esimerkiksi ed. Hoskonen valitettavasti jäänyt nyt väliasemalle, kun hän sanoi, että on kysymys väliaikaisratkaisusta. Siihen on turha pysähtyä.

Edelleen Kotkan kaupungin alueella työskentelee erittäin hyvätasoinen urakoitsija, joka tekee remonttitöitä ja sen tyyppistä. Hän sanoo, että jokainen näkee, kun katsoo tarjouspyyntöä, mikä on se minimi, jolla voidaan tarjous tehdä, jos käytetään suomalaista työvoimaa. Sitten löytyy joku urakoitsija, joka tekee halvemmalla, tiedetään heti, että siinä on sitten virolaisia tai muita EU-veljiä, tai sitten vähän kauempaa, tekemässä niitä töitä. Siellä ei makseta työn sivukuluja, tuskin veroja ollenkaan, ja tällöin tämä tilanne on todella levinnyt ja leviää jatkuvasti. Ja tämäkin kunnioitettava henkilö, joka ei siis käytä ulkomaista työvoimaa vaan työllistää suomalaisia työntekijöitä, sanoo, että saa nähdä, kauanko tässä selviää.

Talousasioista: puhemies Niinistö oli talousvaliokunnassa kuultavana. Asian käsittely on varmaan kesken, mutta mielestämme hallituksen pitäisi kuunnella, mitä arvoisa puhemies yleensä näistä asioista ajattelee, näistä kuplista ja muusta talouden ylläpitämisestä. Työllisyys on kysymys, joka ensimmäisenä kolahtaa, jos taas kupla puhkeaa.

Tässä ed. Laukkanen käytti sinänsä hyvän puheenvuoron, puhui Myllykoski Oy:stä, joka onnettomuudekseen myi juuri Sunilasta oman osuutensa, ja Sunila tekee nyt sellua kovalla tuloksella. Tästä energiaverostahan on palautusmekanismi, joka on erittäin toimiva ja erittäin runsaskätinen, mutta se pitää vuoden ne rahat hallussaan. Ehkä siinä on eräs tapa, jolla voitaisiin asiaa auttaa, jotta tätä palautusmekanismia voitaisiin ennakoida. Kaakkois-Suomessa on viety Summa, se ei kestänyt, ja tässä Summan lopettamisen yhteydessä ei ollut kysymys sen enempää palkasta kuin puun puutteestakaan.

Pääministeri viittasi täällä aika hassulla tavalla Kymenlaakson paperimiehiin ja -naisiin ja siihen, että kun puun tuonnilta sulkeutuivat ovet, mitä sitten sanottiin, ja joku on kritisoinut tätä maa- ja metsätalouden tai metsienomistajien verovapautta. No, voi sanoa, että tuo on vähän taas puheenkirjoittajan näkökulmasta, menee hiukan huumorin puolelle. Nyt on joka paikka, voi sanoa, täynnä näitä puunrunkoja. Ne lahoavat, ja niitä poltetaan tällä hetkellä. Siis tuo ei oikein toimi.

Mutta Kaakkois-Suomi tarvitsee — arvoisa puhemies, lopetan aivan pian — tietysti kansainvälisyyttä, ja se vahvuus on työllisyyden kannalta siellä Pietarin suunnassa. Mutta sitä ei paljon auta se, että samalla aletaan entistä enemmän sielläkin päin ryssitellä. Rasismia venäläisiä kohtaan, halventavaa suhtautumista, ja kuitenkin sitten virallisissa papereissa Kymenlaakson liitolla, niin kuin Etelä-Karjalan liitollakin, on Venäjä vahvuutena. Se on aikamoinen ristiriita. Meidän pitää selkeästi ymmärtää, että sitä rajaa pitää häivyttää ja yhteistyötä lisätä, tietysti niin, että siinä suomalaisen työn pitää olla hyvin keskeisessä osassa. Ja tämä ulkomaalaisten ilmoittautumisvelvollisuus Venäjällä ilmeisesti liittyy Venäjän haluun saada viisumiton rajanylitys.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys suomalaisesta työstä: kyllä tietysti selvää on, että se ei jaa tätä joukkoa tässä salissa. Kaikki tuntuvat olevan kovasti sen puolella, mutta ne välineet, miten me sitä lisäämme, niissä on tietysti erilaisia näkökulmia.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Yhteisestä säästöpossusta varastaminen on sellaista vohkimista, jota harmaa talous pahimmillaan voi olla. Ei ihme siis, että tämäniltaisessa välikysymyskeskustelussa työllisyyden turvaamisessa on oikeastaan ollut kysymys erityisesti harmaan talouden torjumiseksi pidetystä keskustelusta. Aion jatkaa tällä samalla linjalla.

Hallituksen keskeisenä tavoitteenahan on ollut työllisyyden turvaaminen Suomessa sekä myös harmaan talouden torjunta, joka löytyy myös hallituksen omasta ohjelmasta. Nämä vakuuttavat terveiset saatiin, kun pääministeri Kiviniemi käytti oman puheenvuoronsa.

Arvoisa puhemies! Jäin puheenvuoron jälkeen miettimään, mistä siis tänään oikeastaan on kysymys, kun oppositio sanoo, että työllisyyden turvaamiseksi ei ole tehty kaikkea. Tällä hallituskaudella on alkanut tuntua siltä, että harmaan talouden vauhdissa ei ole ollenkaan pysytty. Hallitus on tehnyt monenlaisia toimia, mutta ne ovat jääneet jälkijunaan. On valitettavaa, että oppositio on toistuvasti käyttänyt samantyylisiä keskustelualoitteita kuin tässä salissa nyt hallituspuolueiden omat kansanedustajat käyttävät.

Varmasti kaikkein suurimmaksi hampaankoloon jääneeksi asiaksi on todellakin jäänyt tuo käänteisen arvolisäveron projekti. Nimittäin me hyvin tiedämme, että hallitus kuitenkin omissa riveissään, erityisesti valtiovarainministeri Kataisen johdolla, teki kaikkensa, että Saksa ei olisi saanut edistää tätä Hyvä-hanketta Ecofinin puitteissa. Samaan aikaan me tiedämme, että valtion tiukan tuottavuusohjelman tuloksena työsuojeluresursseja on merkittävästi vähennetty. Minusta siinä on jotain vikaa, kun noin tusinan verran työsuojelutarkastajia hoitaa harmaan talouden tarkastuskäyntejä. Se kertoo juuri siitä, että ei ole haluttu kerta kaikkiaan satsata harmaan talouden valvonnan riittävyyteen.

Omistajaohjaus on ollut retuperällä tällä hallituskaudella. Olisi ollut monia paikkoja omistajaohjauksen kautta myös olla varmistamassa, että työllisyys turvataan Suomessa. Ed. Laukkanen käytti täällä hyvän puheenvuoron energiaverotuksen vaikutuksista teollisuuteen eri Suomen alueilla, ja energiaverotuksen kiristymisestä on tässäkin salissa jauhettu tuntikausia. Valitettava totuus on kuitenkin se, että nekin äänet ovat kaikuneet kuuroille korville.

Olemme myös useasti nostaneet esiin kaksien työmarkkinoiden ongelman ja laittoman työvoiman tilanteen Suomessa. Ne ovat sellaisia toimia, joissa hallituksella on ollut kyllä paikka selkeästi jälkijunavaunussa.

Arvoisa puhemies! Joitakin keskeisiä huomioita sitten siitä, mitä sosialidemokraatit ovat esittäneet. Nimittäin opposition vaatimukset ovat kyllä kaikuneet kuuroille korville. Olemme esittäneet neljää keskeistä asiaa, ja muutamalla sanalla niistä.

Ensinnäkin olemme vaatineet tilaajavastuun laajennusta niin, että pääurakoitsija vastaisi jatkossa koko alihankintaketjun laillisesta toiminnasta. Silloin tilaaja ja urakoitsija tulee säätää yhteiskuntavastuullisiksi laiminlyönneistä koko alihankintaketjussa, kuten alihankkijoiden laiminlyönneistä lakisääteisten selvitysten hankkimisessa tai velvollisuuksien toteuttamisessa.

Lisäksi olemme vaatineet ryhmäkanneoikeutta ay-liikkeille, jotta työntekijän oikeusturvasta voitaisiin paremmin pitää kiinni. Olemme myös esittäneet vaihtoehtobudjetissamme koko hallituskauden ajan lisävalvonnan resursseja ja toimivaltaa sen varmistamiseksi, että epäreilu kilpailu ja ulkomaisen työvoiman oikeuksien polkeminen saataisiin kuriin. Lisäksi olemme esittäneet useita parannusehdotuksia lainsäädännön saamiseksi ajantasaiseen kuntoon. Niistä esimerkkeinä voisin mainita esimerkiksi tuon rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain Verohallinnolle antamien urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätämisen pakolliseksi, lisäksi viranomaisjulkisuutta hallintorekisteröityjen arvopapereiden suhteen.

Arvoisa puhemies! Lisäksi olemme vaatineet kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustamista Verohallintoon.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa rouva puhemies! Jos ei ed. Korkeaoja olisi vielä pyytänyt puheenvuoroa, niin olisin ajatellut näin lopuksi kiittää erittäin hyvästä keskustelusta. Kyllä tämä päivä taas on minun mielestäni ollut parlamentarismin ja demokratian hyviä päiviä. Erittäin tärkeä teema ... (Ed. Korkeaojan välihuuto)— Kiitoksia kannustuksesta, ed. Korkeaoja. — Teema on painava, hallitus on pystynyt hyvin kertomaan, mitä kaikkea tällä hallituskaudella on tehty, todellakin semmoisia seikkoja myös, jotka ovat odottaneet todella pitkään, kuten käännetty arvonlisävero rakennusalalla tai esimerkiksi rikospuolella tulliselvitysrikos.

Ja, kun puhuttu resursseista, kyllä minun on pakko sanoa, että meillä on nyt toista vuotta Suomessa suomenennätystilanne syyttäjien määrässä. Tarvittiin tämän kaltainen hallituspohja, että saatiin se pitkään vääryydeksi koettu tilanne, että Suomessa on aivan liian vähän syyttäjiä, edes tälle tasolle.

Ed. Pulliaisen painava viimeinen puheenvuoro koski sitä, mitä kuitenkin vielä jää jäljelle. Samoin ed. Pulliaisen vihreiden ryhmäpuheenvuorossa tuli näitä, mitä kaikkea vielä on tehtävä. Mutta tämä kuiteilla pelaaminen muualla kuin rakennusalalla ja tämä erilaisten, varastossa olevien yritysten aktivointi ja edellisen yrityksen kaataminen: nyt, kun saatiin tämä käännetty arvonlisävero rakennusalalle, se tulee nyt tällä ennätysmäärällä syyttäjiä vapauttamaan myös syyttäjien työvoimaa juuri näille ed. Pulliaisen kuvaamille toimialoille. Paitsi, että syyttäjillähän on nämä erikoissyyttäjät, nyt erikoissyyttäjät myös sitten tukevat ja kouluttavat muita syyttäjiä. Ja tämä kuittikauppa ja yritysten ketjuttaminen ja edellisen yrityksen konkurssiin päästäminen ovat nimenomaan ala, jonne syyttäjät keskittyvät.

Mutta tässä ei ole vielä kaikki. Hallitus lisäsi myös konkurssiasiamiehelle juuri tästä samasta syystä resursseja, koska niistä konkursseista löytyy tämän ed. Pulliaisen mainitseman ketjun se yksi keskeinen osa, miten se rikos tapahtuu. Sen takia se, että konkurssiasiamiehellä on nyt paremmat resurssit kuin aiemmin, on hyvin tärkeätä, kun lähdetään tähän ketjutukseen käymään kiinni.

Sitten vielä, jos liian myöhään saadaan kiinni, kun rikos on jo selvästi tapahtunut, niin ensi vuoden aikana erikoisperintä ulottuu koko maahan. Tämä rikollisen rahan jahtaaminen on moninkertaisesti tuottanut valtion kassaan tuloja, kun ulkomailtakin erilaisten ketjutusten jäljiltä onkin erikoisperinnällä löydetty rikollista rahaa takaisin Suomeen. Nyt niistä lisäresursseista, joita ulosottoon on laitettu, juuri jotta saadaan se erikoisperintä koko maahan, tiedetään jo nyt, että ne tulevat tuottamaan kymmen- elleivät peräti satakertaisesti itsensä takaisin.

Tämä on niin sanottu Al Capone -metodi, johon ed. Anderssonkin omassa puheenvuorossaan viittasi, että talousrikolliset jahtaavat pikavoittoja, ja yksi keskeinen seikka on ennaltaehkäisyssä se, että on paremmat keinot saada ne voitot takaisin sinne, minne ne kuuluvat eli ed. Kiurun mainitsemaan yhteiseen säästöpossuun.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän keskusteluissa on keskitytty yritysten tasolla tapahtuvan harmaan talouden torjuntaan, ja se on tietysti tässä kokonaisuudessa se iso osa. Mutta haluaisin kiinnittää huomiota myös tähän, sanoisinko, meidän jokaisen tavallisen kansalaisen tasolla tapahtuvaan työllistämiseen, jossa törmäämme jatkuvasti tilanteisiin, joissa pienen remontin tekijä ilmoittaa, että, no, minä olen kyllä valmis tekemään tämän homman, mutta jos sitten ilman kuittia tämä homma hoidettaisiin, tai sanoo, että, no, jos raha tulee himmeenä, niin sitten tämä homma onnistuu, mutta muussa tapauksessa hän ei ole valmis työtä tekemään.

Tämä osa harmaata taloutta ei ole varmaankaan kovin suuri, mutta sillä on merkitystä tähän yleiseen suhtautumiseen siihen, miten on oikein yhteiskunnassa toimia. Tässä suhteessa peräänkuuluttaisin sitä kansalaisten tasolla olevaa suhtautumista, että jos tällaisesta kieltäydytään systemaattisesti, se myös parantaa edellytyksiä taistella harmaata taloutta vastaan isommissa puitteissa. Kannustaisin siihen, että jokaisen henkilön, jolle ehdotetaan, että tehdään tämä homma pimeästi, pitää ilmoittaa, että ei käy, tämän yhteiskunnan pelisääntöihin kuuluu se, että työhön liittyvät velvoitteet hoidetaan.

Onneksi nyt tänä päivänä (Puhemies: 2 minuuttia!) on olemassa aika tavalla yksinkertainen — ehkä vieläkin yksinkertaisempaa voisi olla — sivukulujen maksaminen, ja tietenkin kotitalousvähennys on ollut omiaan lisäämään ja parantamaan sitä, että tämmöinen pienen tason harmaa talous on vähentynyt. Mutta edelleenkin peräänkuuluttaisin sitä kansalaisten tason moraalia torjua tällaiset ehdotukset systemaattisesti.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa rouva puhemies! 5 miljardin euron haitta on niin suuri kysymys, että sen pienentämiseksi olettaisi tehtävän ihan kaiken, mitä tahansa voidaan. Nyt kuitenkin päivän keskustelusta ja näistä esityksistä jää vielä monta kysymysmerkkiä, miksi asiat eivät etene. Tästä haitasta kärsivät tietenkin valtio saamatta jäävinä tuloveron, arvonlisäveron ja muiden verojen tuottoina, tästä kärsivät yritykset ja yksittäiset työntekijät muun muassa saamatta jääneinä palkkoina.

Kysymys työllisyydestä on tietenkin perusteltu tässä samassa kohtaa. Noin 30 000 nuorisotyötöntä ja 15 000 uutta pitkäaikaistyötöntä vuodelle on mielestäni liikaa. Työelämäkysymyksistä on keskusteltu paljon, ja kolmikantayhteistyöstä on tässä salissa ja hallituksen puolelta monesti puhuttu. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että konkreettiset esitykset jäävät vähäisiksi ja neuvottelupöytä on monissa kohdin tyhjentynyt, niin että siellä ovat EK ja hallitus kahdestaan.

Suomalaisen työelämän turvaamiseksi ja samalla harmaan talouden suitsimiseksi on tehtävä monia asioita. Siihen tarvitaan lainsäädännöllisiä muutoksia, siihen tarvitaan parempaa ja lisääntyvää valvontaa, siihen tarvitaan suurempia sanktioita, nopeampaa käsittelyä, jotta rikoshyöty jää myöskin vähäisemmäksi. Mutta tällä hetkellä meillä on jopa vastakkaisilta tuntuvia toimia, muun muassa valtion tuottavuusohjelman kautta tehdyt vähennykset valvonnasta.

Sosialidemokraattien vaihtoehtoina työelämän kehittämiseen ovat monet kohdat, mutta ne esitykset, jotka liittyvät erityisesti harmaan talouden kautta suomalaisen työelämän parantamiseen, ovat tilaajavastuulain laajennus koko ketjuun, kanneoikeuden antaminen myös liitoille eikä vain yksittäisille ihmisille, resurssien lisääminen työsuojelulle ja luottamushenkilöiden vallan pitäminen edes nykyisellään tai lisääminen tiedonsaantiin. Tässä keskustelussa tulee kysymykseen mielestäni se, mikä on se työväenpuolue, kuka oikeasti puolustaa työntekijöitä. Retoriikka toisaalla ja esityksiä ja tekoja toisaalla.

Kysymys on tietenkin myös moraalista niin yksittäisillä ihmisillä kuin yrityksillä. Jos kiinnijäämisen riski on niin pieni kuin näissä selvityksissä on esitetty, käsittelyajat vievät vuosia, sanktiot jäävät alhaisiksi, niin tämä järjestelmä ei toimi ennalta ehkäisevänä vaikutuksena. Toisaalta ihmiset, joista ed. Korkeaoja äsken mainitsi, tekevät pimeitä töitä — ainakin minulle kerrotuissa tarinoissa — osin siitä syystä, että he pitävät sitä jopa "oikeutettuna, kun ei isommillekaan rosvoille mitään tehdä". Heillä on ajatus myöskin siitä, että jos he muutaman euron tienaavat lisää työmarkkinatukeen, joka on tarveharkinnalla 8 euroa, tai joihinkin muihin etuuksiin, jotta he eivät menetä asumistukeaan, niin he oikeasti ajattelevat, että kun ne suuret konnat ovat muualla, niin miksipä ei sitten tätäkin. En tietenkään pidä sitä oikeutettuna, mutta tähänkin toisaalta voitaisiin hyvin puuttua lyhentämällä ihmisten työttömyysaikaa, parantamalla niitä etuuksia, joustavuutta siihen, etteivät ne katkea saman tien, jos ihminen jää työttömäksi ja riski pimeille töille tulee sitten suuremmaksi, ja monta, monta muuta asiaa.

Uudenlainen asennoituminen tarvitaan myöskin kansainvälisten yritysten ja finanssikaupan verotukseen. Suomi näyttää valitettavasti joissakin kohdin jo veroparatiisilta. Kun kauppaa tehdään hallintarekistereiden suojissa, jopa 90 prosenttia kansainvälisestä sijoitustoiminnasta jää verottajan ulkopuolelle, ulkomaille maksetuista osingoista satojen miljoonien verotuotto jää Suomelta saamatta, ja jos tämä linja jatkuu, niin että tätä yhä edelleen lievennetään, Suomesta on muodostumassa valitettavasti myöskin rikollisen toiminnan rahanpesupaikka ja -sijoituspaikka.

Yksi esitys on pieni mutta on jo mennyt eteenpäin sosialidemokraattien aloitteesta ja painostuksesta, ja se on tietenkin rakennusteollisuuden käännetty arvonlisävero. Tässä tänään on nyt tehty useita esityksiä, muun muassa ryhmäkanne- ja tilaajavastuulaki, sellaisin SAK:n listauksin läpi, joissa on yhteensä 25 ehdotusta. Kyllä näitä mahdollisuuksia on, jos niitä halutaan käyttää. Kyse on arvovalinnoista.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan tässä nostaa esiin tuon asian, mistä ministerikin ilmeisesti puhui tänne sisään tullessani. Eli yhtä tärkeätä kuin se, että meillä on eri tahoilla — Kilpailuvirastossa, Verohallinnossa, konkurssilainsäädännössä ja viranomaisilla jne. — mahdollisuuksia toimia lainsäädäntötoimin, on tietenkin koordinaatio näissä asioissa ja se, että todellakin sitten käytetään niitä tietoja ja niitä tilastoja ja niitä saatavilla olevia tietoja, joita sinne tulee, koska muuten tietenkin vähän ikään kuin kärsii se uskottavuus, jos kaikki tietävät, että tietoja on olemassa mutta kaikkeen ei keritä puuttua. Yksi asia, mikä on noussut esille, on ollut tietenkin pörssirikollisuus ja sisäpiiritiedon väärinkäyttö jne., josta on mainittu, että poliisille ei ole juurikaan tehty esitutkintapyyntöjä viime vuosina. On uskottavuudenkin kannalta tietysti tärkeää, että tämä asia myös pidetään mielessä.

Haluan vielä todeta, kun keskustelun alkuvaiheessa ed. Urpilainen totesi, että SAK:kin on tukenut kanneoikeutta, että ainakin itse olen ymmärtänyt, että SAK:ssa tuo tuki ei ole ollut ihan yksimielistä. Esimerkiksi Rakennusliitto on ilmeisesti ollut eri mieltä kanneoikeuden osalta.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Esitin äsken, että hallitus vakavasti harkitsisi tuon kanneoikeuden käyttöönottoa ja olisi tukemassa sitä, että saisimme työntekijäjärjestöille oikeuden ajaa kannetta tuomioistuimissa työntekijän puolesta. Siihen liittyy monia syitä, minkä takia yksittäinen työntekijä ei aina uskalla lähteä oikeusprosessiin mukaan, ja se varmistaisi sen, että niistä epäkohdista, jotka työelämässä sitten ovat, ei vaiettaisi. Näin ollen, jos tuo kanneoikeus olisi, se veisi aivan varmasti myös täällä harmaan talouden puolella Suomea harppauksin eteenpäin.

Pettymykseni oli kuitenkin suuri, kun Kauppalehti uutisoi 12.11. valtiovarainministeri Kataisen haastattelun ja Katainen, joka on mielellään profiloitunut julkisuudessa uudeksi työväenpuolueen puheenjohtajaksi, toteaa haastattelussa, että "en kannata ajatusta". Hän totesi siis, että hän ei kannata tätä ajatusta. Sen lisäksi, kun haastattelija kysyy, eikö pitäisi nyt lisäsäätelyä vaatia, jotta saataisiin harmaa talous kuriin, hän toteaa vielä: "Missään tapauksessa ei pidä synnyttää tolkutonta valvontaa ja kuittisirkusta. Siitä ei tule mitään, että vain ja ainoastaan lisäämme porukkaa juoksemaan rikollisten perässä."

No, se on ihan totta. Näin on siis käynyt, nimittäin 25 työsuojelutarkastajasta meillä on enää 11 jäljellä. Onhan tässä kerta kaikkiaan jotain vikaa, ja se kyllä todistaa sen, että tuo tavoite, että harmaa talous saadaan kuriin, on valovuoden päässä tämän hallituksen työskentelyssä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on hyvin tullut esille, maamme työttömyys ei noussut niin suureksi kuin pahimmillaan pelkäsimme. Olimme noin 250 000:ssa, ja nyt on käänne parempaan tapahtunut, eli huomattavasti pahempaakin pelättiin.

Tähän tietysti on monia syitä. Hallitus on tehnyt omat toimenpiteensä elvytyksen kautta, hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo rakennusala, jossa näytti pitkään, että rakentaminen syöksyy tuon 2008 taantuman myötä lähes puolella alaspäin siitä, mihin olimme tottuneet ja mitä itse asiassa tarvitsemme tulevaisuudessakin. Elvytyksellä tuo vähenemä saatiin vain 10 prosenttiin ja näin hyvin paljon työpaikkoja turvattua tuolla rakennusalalla.

Tässä edellä oikeastaan, minkä takia vielä puheenvuoron pyysin, ed. Korkeaoja nosti esille tätä pientä harmaata taloutta. Niin kuin meillä pääministeri esille toi näitä toimenpiteitä harmaan talouden kitkemiseksi isommassa mittakaavassa, muun muassa rakennusalan käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden voimaan tulemisen ensi vuoden huhtikuussa, ed. Korkeaoja nosti ihan oikein esille pienet työt, jotka usein kaatuvat tänä päivänä ehkä enempikin siihen byrokratiaan ja paperisotaan kuin ehkä siihen, että se saataisiin edullisemmin.

Aivan tuon puheenvuoron lopussa tuli esille minun mielestäni se kaikista tehokkain ja paras keino, mikä on tehty, ja se on ollut kotitalousvähennys. Näin tuovat esille lähes kaikki rakennusalan ja saneerauksen, putkialan tekijät, että nykyään oikeastaan kysytään, saako tästä kotitalousvähennystä, niin kuin ed. Korkeaoja lopussa totesi. Ja kun todetaan, että tästä saa, niin yleensä myös tuo työ lähtee eteenpäin, ja se auttaa meitä kaikkia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Harmaa talous ja kahdet työmarkkinat ovat valitettavasti Suomessa todellisuutta. Valtion verotulomenetykset ovat kasvaneet tämän vuoksi käsittämättömän suuriksi ja voivat olla jopa 10—14 miljardia euroa.

Hyvin useilta rakennusfirmoilta ja myös arkkitehtitoimistoilta on tullut viime aikoina viestejä, että turha on lähteä tekemään tarjousta ja kilpailemaan, koska suuret jytältävät ja sitten alihankkijaurakoitsijalla teetetään nämä semmoiseen, sanoisiko nyt, alihintaan, mutta kumminkin he pystyvät murtamaan normaalin rehellisen yrittäjän.

Suomen työlainsäädännön lähtökohtana on perustuslain mukaisesti työntekijän suojelu, josta julkisen vallan on huolehdittava. Kuitenkin harmaan talouden torjunta on vaikeutunut, kun hallituksen toteuttama valtion tuottavuusohjelma on leikannut työsuojeluresursseja. Valvontaan liittyvien ongelmien korjaamisen näen erityisen tärkeäksi.

Työsuhdetta koskeva lainsäädäntö perustuu työsopimuslakiin ja muihin työoikeudellisiin lakeihin. Näitä lakeja meillä kyllä riittää, mutta valvonta on resurssipulan vuoksi retuperällä, ja lopputulos on nähty. Työsuojeluresursseja on vahvistettava, jotta valvonta voi aidosti toteutua.

Työsopimuksena on pidettävää sopimusta, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Rajat ylittävä työntekijöiden muuttoliike ei noudata näitä työsopimuslain määräyksiä, ja työnantajan sekä työntekijän lakisääteisiä velvoitteita kierretään usein eri keinoin.

Hallitusvallassa oleva poliittinen oikeisto on ollut nihkeä tarttumaan siirtotyöntekijöiden ongelmiin ja on lisäksi esittänyt tarveharkinnan poistamista työperäisestä maahanmuutosta. Suomessa on nyt 300 000 työtöntä, ja etusijalle pitää asettaa heidän työllistäminen, sen sijaan että edes harkitaan EU:n ulkopuolelta tapahtuvan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistamista.

Arvoisa puhemies! Harmaa talous loukkaa rehellistä yrittäjää. Yrittäjä, joka pitää kiinni työntekijöiden oikeuksista, on asetettu kohtuuttomaan tilanteeseen, kun pitää kilpailla samoista töistä harmaan talouden yrittäjän kanssa. Harmaa talous loukkaa myös ihmisoikeuksia, kun palkkoja ja sosiaalietuja poljetaan.

Yrittäjyyden pelisääntöjen pitää olla nyt ja tulevaisuudessa kaikille samat. Tällä hetkellä on runsaasti ongelmia, joihin on määrätietoisesti puututtava. Kehitys kohti kaksia työmarkkinoita on katkaistava, ja tässä yksi työkalu on tilaajavastuulain uudistaminen. Jatkossa pääurakoitsija olisi vastuussa koko alihankintaketjun osalta verojen, palkkojen ja sosiaalimaksujen asianmukaisesta suorittamisesta.

Arvoisa puhemies! Harmaata taloutta on ryhdyttävä torjumaan hartiavoimin. Erityisesti ulkomaisen työvoiman oikeuksien polkemisen ja epäreilun kilpailun kitkemisen pitää olla tavoitteena. Yksikin yrittäjän konkurssi harmaan talouden vuoksi on liikaa.

Rakennusalan lisäksi harmaata taloutta on löytynyt paljon esimerkiksi kiinteistönvälityksestä, ravintola-alalta, kuljetusalalta sekä eräiltä kaupan ja liike-elämän palveluiden aloilta. Pelkästään ravintoloiden vuoden 2008 laskennallisella 670 miljoonan euron pimeällä liikevaihdolla maksettiin 13 000—14 000 henkilötyövuotta vastaavat 270 miljoonan euron pimeät palkat.

Harmaan talouden juuret ovat nyt syvällä Suomen maaperässä, ja julkisen vallan tehtävänä on poistaa tämä yhteiskuntaa monella tasolla vahingoittava ongelma.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Ennen tuon finanssilaman räjähtämistä tai valumista syliin varoitettiin tässäkin salissa siitä puhumisesta ja tuollaisten pelkojen lisäämisestä ihmisten mielissä. No, sitten tuli joka tapauksessa se lama. Olisi hyvin mielekästä kuulla pääministeriltä tai työministeri Sinnemäeltä, jotka tietenkään nyt eivät ole paikalla, ja valtiovarainministeri Kataiselta tietysti, onko hallituksella jonkunlainen suunnitelma b siinä tapauksessa, että Yhdysvaltain setelielvytys, Irlannin tilanne, Portugalin ja Espanjan tilanne akutisoituvat ja tulisi uusi lamatilanne Eurooppaan, myös Suomeen. Tämä huoli on olemassa.

Kansainvälisesti ei suhtauduta taloudelliseen tilanteeseen mitenkään erityisen optimistisesti. Pidetään mahdollisena edelleenkin tätä w-liikettä. Suomessa nyt on, niin kuin tänäänkin täällä, suitsutettu ja puhuttu työttömyyden hyvästä tilasta, joka on Tilastokeskuksen mukaan 243 000 työtöntä syyskuun lopulla. Todellinen luku lienee huomattavasti korkeampi, kun otetaan laajakäsitteinen työttömyys huomioon. Siis valtioneuvoston jäsen ministeri Brax on hienosti ollut paikalla, mutta tämä asia on jäänyt keskustelematta. Se on myös suomalaisen työllisyyden kannalta tärkeää, onko meillä ennalta mietittyjä toimenpiteitä siinä tapauksessa käytettäväksi, jos tämä lama uusii.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiuru käytti äsken puheenvuoron ja kertoi, että hän oli Kauppalehteä lueskellut ja havainnut sieltä, että valtiovarainministeri Katainen on niin kuin pistämässä suitsia harmaan talouden torjunnan hommiin. Minäkin luin ja olen lukenut hyvinkin tarkkaan kaikki Kauppalehdet, ja minä pääsin kyllä siitä pitkästä artikkelista, joka ulottui koko aukeammalle, täsmälleen päinvastaiseen mieleen. Siitä jopa sai sellaisen johtopäätöksen, että arvoisa puhemies ja ministeri Katainen ovat tilapäisesti ainakin samaa mieltä asioista, mikä on tietysti ihan positiivista suomalaisen yhteiskunnan kannalta.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainakin minun sisälukutaitoni lähtee siitä, että viimeisissä kappaleissa tämä pihvi mainitaan, ja Katainen esittää täällä lehdessä ihan omin sanoin, että hän vastustaa erityisesti kanneoikeutta ja hän vastustaa niin sanottua tolkutonta valvontaa. Käytäntö on osoittanut sen, että näin on tässä tapahtunut.

Mutta se kunnia, mikä tässä voidaan antaa, on tälläkin hetkellä paikalla olevalle oikeusministerille, joka on kyllä omalla toimitontillaan tehnyt toimia, joilla tuomioistuimiin saadaan uusia tuomareita hoitamaan talousrikosten käsittelyjä. Siinä suhteessa tässä artikkelissa mieluumminkin Katainen kehuu niitä, jotka ovat olleet aktiivisia, mutta hänen omaan panokseensa ei ole kovin paljon pystytty tässä luottamaan. Minusta tässä artikkelissa kuitenkin loppuviimeksi tulee tunne, että harmaa talous laitetaan kuriin niin kuin itse halutaan. Nyt ei ole kysymys siitä, vaan siitä, mikä on kansantaloudellisesti kestävää. Se on 5 miljardin kysymys.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä on kuitenkin kyse sen verran isosta asiasta, että tämä kannattaa keskustella loppuun. Se loppukeskustelu tarkoittaa kyllä sitä, että kanneoikeudesta tämä homma ei ole kiinni, vaan kysymys on siitä, että kun hallituksessa on sovittu muun muassa siitä 18 kohdan ohjelmasta ja sen seurausvaikutuksista, se ajetaan loppuun tämän vaalikauden aikana. Se on se, jonka perusteella arvioidaan sitten historiassa, minkälainen tämä hallitus oli näissä erittäin isoissa asioissa.

Krista Kiuru /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä haluan terävöittää sitä, että tässä jo ed. Paatero hyvin totesi siitä, kuinka monia kymmeniä parannusehdotuksia on ollut sekä opposition edustajilla että ammattiyhdistysliikkeellä tämän asian hoitamiseksi. Täällä kyllä Katainen todistaa samaisen lehtiartikkelin mukaan, että kaikki harmaan talouden työryhmäesitykset ovat vähintään valmisteluvaiheessa.

Hyvähän se on, että ne ovat edes valmisteluvaiheessa, mutta nyt on aivan liian myöhäistä, hyvät hallituspuolueiden kansanedustajat. Teillä on ollut näin kauan aikaa näitä asioita tehdä. Kyllä oppositio voi kysyä välikysymyskeskustelussa, miksi tähän työhön on tuhrautunut näin paljon aikaa eikä harmaata taloutta ole saatu vielä millään tavalla kuriin. Täällä on paljon toimenpiteitä, mitä voisi vielä tehdä.

Sitä ei ole kukaan kiistänyt, edes minä puheessani, etteikö olisi jo tehty toimia, mutta kaikki jälkijunassa. Se on valitettavaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä nyt sattuu olemaan semmoinen aihe, jossa minulla on aika puhtaat paperit. Olen tämän keskustelun käynnistänyt jo hyvin kauan sitten ja ollut tässä valmistelutyössä tuupparina mukana. Olen puhunut täällä isossa salissa vuoden 1999 alusta jälkeen lähes 300 kertaa harmaasta taloudesta, mikä on aika paljon herätystä tähän asiaan. Ja se täytyy sanoa, että nyt viime aikoina, kun on havaittu todella tilastojen mukaan, että tässä on hätä käsissä, on todella tehty hartiavoimin töitä. Minä yritin tämän tehdä valtiovarainministeri Heinäluomalle selväksi silloin, kun hän oli valtiovarainministerinä, mutta eipä mennyt kyllä mikään perille.