Janina Andersson /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella sääli, että näin isoja asioita käsittelemme näin myöhään yöllä. Tämäkin on varmaan asia, joka monia puhuttaisi mutta ei varmaan tämmöiseen kellonaikaan enää.

Käsiteltävänä on lakivaliokunnan mietintö lakiehdotuksesta, joka koskee Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation Eunavfor Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevaa rikosasiain käsittelyä. Tällä lailla säädetään kansallisesta menettelystä tilanteessa, jossa Atalanta-operaatioon osallistunut suomalainen alus on ottanut kiinni merirosvouteen tai aseelliseen ryöstöön merellä syylliseksi epäiltyjä tai jossa muuten tulee Suomen päätettäväksi, haluaako Suomi käyttää rikosoikeudellista toimivaltaa asiassa.

Esityksen taustalla on ulkoasiainvaliokunnan aiemmin Atalanta-operaatiota eduskunnassa käsiteltäessä antama lausuma, jossa se edellytti, että arvioitaessa Suomen osallistumista operaatioon omalla aluksella varmistetaan pidätettyjen merirosvojen tuomittavaksi siirtämistä koskevat menettelyt siten, että ne ovat kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaisia.

Tässä laissa ehdotetaan säädettäväksi Suomen lain mukaisen esitutkinnan aloittamisen edellytyksistä ja siihen liittyvästä päätöksentekomenettelystä silloin, kun harkitaan, haluaako Suomi käyttää asiassa rikosoikeudellista toimivaltaansa. Lisäksi laissa säädettäisiin edellytyksistä suomalaisella aluksella kiinniotetun henkilön siirtämiselle Atalanta-operaatiosta Euroopan unionin ulkopuoliseen valtioon.

Lakivaliokunta on mietinnössään puoltanut lakiehdotuksen hyväksymistä eräin muutosehdotuksin ja täsmennyksin. Lakivaliokunta on tarkentanut lakiehdotukseen sisältyviä merirosvouden ja aseellisen ryöstön määritelmiä ja ehdottanut ne sijoitettavaksi lakiin otettavaan uuteen erilliseen pykälään. Lakiehdotuksen 3 § koskee esitutkinnan aloittamisen edellytyksiä. Sen mukaan esitutkinta aloitetaan, jos on syytä epäillä, että 1 §:ssä tarkoitettu rikos on tehty ja siihen rikoslain 1 luvun 2 ja 6 momentin mukaan sovelletaan Suomen lakia. Edellytyksenä on lisäksi, että esitutkinnan toimittaminen on tutkinnallisista syistä sekä rikosvastuun toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista.

Säännös jättää esitutkintaviranomaiselle harkinnan varaa sen suhteen, ryhtyykö se tutkintatoimenpiteisiin epäillyn rikoksen johdosta. Valiokunta on avannut erilaisia lain soveltamistilanteita mietinnössään. Ottaen huomioon operaatiossa tuomiovallan käyttämistä koskeville ilmoituksille suositellut varsin tiukat määräajat on tärkeää, että suomalaisella viranomaisella on hyvät valmiudet nopeaan tilanteen analysointiin.

Lakivaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuman johdosta lain 4 §:ää täydennettäväksi säännöksellä, jonka mukaan Suomen lipun alla kiinniotettua henkilöä ei saa siirtää valtioon, josta hänet voitaisiin siirtää edelleen sellaiseen valtioon, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus taikka kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tekstin muotoilu oli ed. Kantolan, joka sai sen oikein sellaiseen kiteytettyyn muotoon. Tämä oli edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lisäksi lakivaliokunta on katsonut perustuslakivaliokunnan tavoin, että ehdotetussa laissa on syytä lisäksi erikseen säännösperusteisesti pyrkiä turvaamaan myös oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen ja ehdottaa pykälää täydennettäväksi myös tältä osin.

Kaikkein suurin keskustelu käytiin siitä, onko nyt sitten luultavaa, että meille tulisi Suomen tuomioistuimeen näitä merirosvoja. Tässähän nyt on rajattu niin, että ainoastaan siinä tapauksessa, että tämä merirosvous kohdistuu suoraan suomalaiseen alukseen tai suomalainen henkilö vaikkapa erittäin vakavasti loukkaantuu tai hänet tapetaan, silloin Suomella on oikeus ottaa ja Suomi voi ottaa tämän käsittelyyn. Mutta on erittäin laajasti selitetty se asia, että meidän ei ole pakko ottaa, jos on käytännöllisesti parempi, että jos on pienempi rikos, vaikkapa pienempi väärinkäytös suomalaista ihmistä kohtaan, niin voidaan myös jossain muussa maassa käsitellä tämä suomalaisen tapaus.

Mutta tästähän se suurin keskustelu syntyi, ja meillä varmaan tästä keskustellaan enemmän silloin, kun ulkoasiainvaliokunta tuo oman lopullisen mietintönsä tänne saliin, miten suuri riski on, että me tulemme näitä merirosvoja tuomitsemaan myös Suomessa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä suomalaisten ei ole tarkoituksenmukaista osallistua operaatio Atalantaan muuten kuin nykyisellä tasolla esikuntatehtäviin. Siksi sen yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä ei ole tarpeen säätää lakiakaan.

Perussuomalaisten mielestä laki ei ole aukoton, koska laki voi mahdollistaa tilanteen, jossa Suomi voi joutua järjestämään veronmaksajille erittäin kalliiksi koituvia merirosvojen oikeudenkäyntejä omalla maaperällään. En voi olla sitä omalta osaltani hyväksymässä. Tulenkin asian toisessa käsittelyssä esittämään nyt ensimmäisessä käsittelyssä olevan hallituksen esityksen hylkäämistä.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän operaatioon lähtemiseksi on tietysti tärkeää määritellä tämä meidän juridinen pohja kuntoon, ja näin lakivaliokunta onkin tehnyt. On selvää, että on tarkasteltava niitä edellytyksiä, milloin kiinniotetut sitten voidaan siirtää esitutkintaa ja syytetoimenpiteitä varten operaatioon osallistuvan aluksen lippuvaltioon tai johonkin toiseen Atalanta-operaatioon osallistuvaan valtioon taikka sellaiseen kolmanteen maahan, jonka kanssa Euroopan unioni on tehnyt sopimuksen merirosvouksesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyjen siirtämisestä.

Arvoisa puhemies! En siihen osaan puutu sen enempää, vaan nostan tärkeän asian esiin, joka tuli myös valiokunnan työskentelyssä esiin. Nimittäin minusta lakivaliokunnan, kuten mietintö toteaakin, pitäisi pyrkiä siihen, että tälle Somalian alueelle, lähivaltioihin voitaisiin perustaa selkeästi jonkin valtion tai joidenkin valtioiden lainsäädännön alainen erityistuomioistuin tai erityisjaosto joko YK:n myötävaikutuksella tai ilman. Taustahan tähän keskusteluun liittyy siihen, että YK:n pääsihteeri antoi tuoreen raportin, joka perustuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan, ja siinä raportissa kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja saattaa merirosvouksesta ja Somalian rannikolla tapahtuvasta aseellisesta ryöstöstä epäillyt henkilöt oikeuden eteen.

Näin ollen kannatan lämpimästi sitä, että nyt hallitus ryhtyy toimiin, joilla me tukisimme sitä prosessia, että oikeudenkäynnin järjestäminen alueella helpottuisi, ja siihen on erilaisia vaihtoehtoja. Jos Suomi vastustaa erityistuomioistuimen perustamista, kuten meillä on pitkä perinne ollut muilla lainsäädännön aloilla, niin minusta erityisjaosto olisi se tapa, jolla Suomi voisi olla aktiivinen asiassa, jotta sitten säilyisimme tämän lain tuomalta problematiikalta.

Kimmo Sasi /kok:

Herra puhemies! Hallitus esittää, että Suomi lähettäisi joukkoja Atalantan kriisinhallintaoperaatioon eli estämään merirosvousta Somalian rannikolla. Täytyy sanoa, että tämä esitys on lähtökohtaisesti erittäin hyvä. Suomen kansallinen velvollisuus on suojata omia kauppa-aluksiamme mutta myöskin muita aluksia, auttaa niitä, niin että kauppa voi rauhallisesti toimia ja tältä osin ei aiheudu häiriöitä.

Olennaista on sitten se, että jos joku merirosvo saadaan kiinni, millä tavalla näiden henkilöiden osalta toimitaan, ja mielestäni hallituksen esitys on hyvin tarkoituksenmukainen. Jotta voitaisiin ryhtyä toimenpiteisiin tämän mahdollisen merirosvon osalta, ja kun täytyy miettiä sitä, otetaanko hänet Suomeen, olennaista on, että ensiksi pitää voida soveltaa Suomen lakia, toiseksi pitää olla jokin liittymä Suomeen ja kolmanneksi sen on oltava tarkoituksenmukaista. Ja kyllä lähtökohta on se, että oikeastaan missään tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista, että henkilö otettaisiin ja tuotaisiin Suomeen ja tuomittaisiin Suomessa.

Kuten täällä hallituksen esityksen perusteluissa ja lakivaliokunnan mietinnössäkin todetaan, se, missä todistelu kaikkein parhaiten voi tapahtua, varsin pitkälti määrää, missä oikeudenkäynti on tarkoituksenmukaista suorittaa. Meidän Ruanda-oikeudenkäyntimme hyvin selkeästi osoitti sen, kuinka kauan oikeudenkäynti kesti, kuinka hankala se oli, kuinka paljon epävarmuustekijöitä siihen liittyi. Tuossa tapauksessa todisteluoikeudenkäynti osoitti, että tarkoituksenmukaista on, että oikeudenkäynnit käydään kyseisellä alueella. Tietysti, kuten eräskin vihreä esitti, parasta olisi, että palautettaisiin Somaliaan, mutta se ei näissä olosuhteissa ole mahdollista, mutta tärkeätä on, että Afrikan alueella tuo tuomitseminen voisi tapahtua.

Merkittävää on se, että kaikissa tilanteissa päätetään, että Suomessa tätä esitutkintaa ei aloiteta. Oikeastaanhan tilanne, jossa tällainen esitutkinta olisi tarkoituksenmukaista aloittaa Suomessa, on lähinnä tilanne, jossa suomalainen merirosvo hyökkää suomalaiseen alukseen ja aiheuttaa vahinkoa suomalaisille tässä yhteydessä. Silloin liittymäkohta Suomeen on niin tiivis, että oikeudenkäynti Suomessa saattaisi olla tarkoituksenmukaista.

Arvoisa puhemies! Sitten seuraavaksi syntyy kysymys siitä, että jos merirosvo on suomalaisella aluksella, voidaanko hänet siirtää, ja lakivaliokunta on ottanut hyvin huomioon perustuslakivaliokunnan vaatimukset tältä osin omassa mietinnössään. Tietysti lähtökohdan tässä pitää olla se, että jotta voidaan siirtää, niin tietysti pitää olla siirtämistä koskeva sopimus ja pitää turvata se, että henkilölle ei tuomita kuolemanrangaistusta. Ja kuten täällä todetaan, perustuslakivaliokunta on lähtenyt siitä, että ei riitä se, että tuomitaan kuolemanrangaistus mutta sitä ei panna täytäntöön, vaan olennaista on se, että sopimuksen lähtökohtana on se, että kuolemanrangaistusta ei tuomita.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että ei voida päätyä tilanteeseen, jossa henkilö luovutetaan tiettyyn valtioon ja sitten siirretään johonkin toiseen valtioon ja siirtäminen on mahdollista, koska tietysti silloin nuo luovuttamisen ehdot, joita alun perin on asetettu, eivät täyttyisi, ja tämmöinen siirtokielto on tarkoituksenmukainen. Tärkeätä on se, että tästä pidetään kiinni, että kuolemanrangaistusta ei voida tuomita.

Perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta lakivaliokunta on myöskin täydentänyt esitystä siltä osin, että nyt pykälään on laitettu säännös, jonka mukaisesti tulee myöskin arvioida, onko perusteltua syytä epäillä, toteutuvatko oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset kyseessä olevassa valtiossa. Tältä osin täytyy sanoa, kuten täällä lakivaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että jos EU on tehnyt sopimuksen luovuttamisesta jonkin maan kanssa, lähtökohtaisesti aina olettamus on se, että tuohon valtioon voidaan nämä merirosvot luovuttaa.

Tietysti tämä passus, joka tänne nyt on kirjoitettu, tarkoittaa sitä, että jos maassa olosuhteet yhtäkkiä muuttuvat, niin näissä tilanteissa tietysti suomalaisen viranomaisen täytyy katsoa, että kun olosuhteet ovat muuttuneet niistä seikoista ja olosuhteista, jolloin sopimus aikanaan EU:n toimesta solmittiin, niin tietysti näissä tilanteissa myöskin toimintatavan pitää muuttua. Mutta jos maassa olosuhteet ovat saman tyyppiset kuin ne olivat silloin, kun EU tuon sopimuksen aikanaan solmi, niin luovuttaminen mielestäni on täysin ongelmatonta. Silloin ei tarvitse pohtia tuota oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kysymystä.

Tietysti kun ajatellaan tätä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, niin valitettavasti joudutaan joskus miettimään sitä, voiko Suomi tarjota oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Suomi on saanut Euroopan neuvostolta huomattavasti huomautuksia, ja jos Suomeen tuotaisiin näitä merirosvoja, niin valitettavasti meillä oikeudenkäynti kestäisi hyvin pitkään, siihen sisältyisi epävarmuustekijöitä, ja täytyy sanoa, että Suomikaan ei näissä kaikissa tilanteissa välttämättä voi tarjota oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, joten siitäkin syystä on hyvin vahvat perusteet sille, että henkilöitä ei tuoda Suomeen, ellei heillä ole täysin kaikilta osin riittävää liityntää Suomeen, jos ei sitten löydettäisi sellaista valtiota, johon näitä luovuttamisia voidaan tehdä, mutta kun EU on tehnyt muun muassa Kenian ja Seychellien kanssa sopimuksen, niin nämä luovuttamisen edellytykset ovat mahdollisia.

Lopuksi, puhemies, haluan todeta sen, että Suomen linjahan on se, että mitään erityistuomioistuimia ei pidä perustaa. Mutta sinänsä ei olisi huono, jos esimerkiksi Keniassa olisi jossakin tuomioistuimessa jokin erityinen jaosto, joka käsittelisi näitä merirosvojen asioita, jossa olisi riittävä asiantuntemus, koska silloin voitaisiin turvata se oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja myöskin se, että tuomioistuimella on riittävä tuntemus näissä asioissa, jolloin ratkaisut voitaisiin tehdä tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä ihan vaan varmuuden vuoksi, ettei vaan vahingossa jää väärää mielikuvaa: Valiokunnassa olimme huolissamme siitä, että tulee semmoinen mielikuva, ettei missään nimessä koskaan tule merirosvoja tuoda tänne. Sellainen mielikuva oli tullut salissa. Kun me kuulimme asiantuntijoita, niin jos vaikkapa suomalainen kuolee, kun otetaan kiinni merirosvoja, ja huomataan, että luultavasti millään maalla ei ole intressiä ottaa tätä tapausta itselleen, niin silloinhan se tilanne päätyy siihen, että merirosvot vapautetaan. Silloin kyllä olisi varmaan aika tarkoituksenmukaista, että Suomi ottaa sen, koska jos suomalainen kuolee, niin me varmasti haluamme, että myös tämä tekijä jää kiinni ja saa tuomionsa. Elikkä jos näin kauheasti kävisi, niin meidän pitää olla myös valmiita siihen henkisesti, että voi olla, että tulisi tänne tämmöinen tapaus, jos näin huonosti kävisi, ettemme laita nyt päätä pensaaseen ja sano, että ei koskaan tule olemaan sellaista tapausta, jos kuitenkin joskus tulisi.