Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä tämän
vuoden kolmas lisätalousarvio. Käsittelemme esitystä varsin
haastavassa taloudellisessa tilanteessa, nimittäin tämän
vuoden kasvuksi ennustetaan 1:tä prosenttiyksikköä ja
tällä hetkellä kasvu on täysin
kotimaisen kysynnän varassa.
Työllisyystilanne Suomessa on varsin hyvä. Tämän
vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 7,6:ta prosenttia,
mutta kuten me tiedämme lomautus- ja irtisanomisuutisista,
riskit ovat varsin merkittäviä.
Kaiken kaikkiaan tämänhetkistä taloustilannetta
hyvin vahvasti varjostaa Euroopan taloudellinen tilanne ja se, että euromaiden
velkakriisiä ei ole kyetty ratkaisemaan kestävällä ja
pysyvällä tavalla, ja siitä syystä epävarmuus
taloudessa on poikkeuksellisen suurta. Se näkyy myöskin
yksityisissä investoinneissa, jotka ovat tänä vuonna hieman
vähäisempiä kuin ne olivat viime vuonna.
Mitä kauppataseeseen tulee, niin valitettavasti vuonna
2011 Suomen kauppatase kääntyi negatiiviseksi
ensimmäistä kertaa hyvin pitkään
aikaan, ja ennuste myöskin tälle vuodelle on se, että kauppatase
on alijäämäinen.
Mitä julkiseen talouteen tulee, niin siltä osin voidaan
todeta, että talous pysyy alijäämäisenä myöskin
tänä vuonna ja valitettavasti alijäämä suurenee
tänä vuonna viime vuodesta. Julkisen talouden
velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 5 prosentin
rajan tänä vuonna. Luku on sinänsä verrattuna
muihin maihin varsin kohtuullinen, mutta kehityksen suunta on arveluttava.
Lisätalousarvioesityksessä esitetään
varsinaisten tulojen arviota vähennettäväksi
nettomääräisesti 501 miljoonaa euroa.
Tämä voidaan selittää yksinomaan
verotulojen arvion muuttumisella, ja täytyy sanoa, että tältä osin
tämäkin heijastaa talouden muuttunutta tilannetta.
Kaiken kaikkiaan tämä lisätalousarvio
kasvattaa valtion nettolainanoton tarvetta 411 miljoonaa euroa.
Tämän vuoden lopullisen budjetin mukainen nettolainanotto
on 9,1 miljardia euroa, mikä on huomattavan korkea luku.
Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii kuitenkin tällä lisätalousarviolla
myöskin kasvuun. Olennaista on se, että tässä lisäbudjetissa
on lisäpanostuksia erityisesti tieto- ja viestintäteknisen alan
työllisyyden turvaamiseksi. Lisäpanostukset, joitten
yhteissumma on kaiken kaikkiaan 13 miljoonaa euroa, pohjautuvat
Suomen ICT 2015 -työryhmän ehdotuksiin.
Hallitus esittää, että digitaalisten
palveluiden toimintaympäristön kehittämiseksi
suunnataan 4,1 miljoonaa euroa, mistä 2,4 miljoonaa euroa
arvioidaan käytettävän pilvipalveluiden
kehitys- ja testausympäristön perustamisinvestointeihin
laitehankintoineen. Kehitys- ja testausympäristö toimii
myös julkisen sektorin palveluiden pilottien kehitysalustana
ja edistää julkisten sähköisten
palveluiden kehittämistä.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön
toimintamenoihin esitetään 0,5 miljoonan euron
lisämäärärahaa uuden informaatio-
ja viestintäteknologian sekä media-alan tutkimus-
ja kehittämistarpeita palvelevan osaamis- ja yhteistyöverkoston
perustamiseen. Tavoitteena on luoda avoin ja puolueeton tutkimus-
ja kehittämistiedon osaamiskeskittymä, joka edistää informaatio-
ja viestintäteknologiaa hyödyntävää toimintaa.
Tämänkin lisäksi vielä Tekesin
myöntämisvaltuutta lisätään
yhteensä 8 miljoonalla eurolla ict-klusterin äkillisten
rakennemuutosten hoitoon, siitä 6 miljoonaa euroa pk-yrityksille
suunnattuun verkkomyynti- ja markkinointivalmiuksien kehittämistyöhön
ja 2 miljoonaa euroa Green ICT ja älykkäät
kaupunkiympäristöt -toimenpidekokonaisuuteen.
Eli nyt pyritään tekemään
kaikkemme, jotta uuden teknologian hyödyntäminen,
kehittäminen tässä maassa voisi menestyksellä jatkua.
Mutta, arvoisa puhemies, vielä tästä talousarviosta:
Kuten aikaisemmin totesin, verotulot vähenevät
nettomääräisesti 501 miljoonaa euroa, mutta
bruttomääräisesti tuo alenema on 660
miljoonaa euroa tarkoittaen sitä, että yhteisöveroarviota
alennetaan 220 miljoonaa euroa, arvonlisäveroarviota 54
miljoonaa euroa, energiaveroarviota 197 miljoonaa euroa, jäteveroarviota
10 miljoonaa euroa ja autoveron tuottoarviota 179 miljoonaa euroa.
Lainoja koskevaa tuloarviota korotetaan 122 miljoonaa euroa johtuen
siitä — täällä puhuttiin
eurokriisistä — että Islannin ennakoitua
nopeampi lainojen takaisinmaksu nyt toteutuu eli Islanti maksaa
velkojaan Suomelle takaisin nopeammin kuin on aiottu.
Arvoisa puhemies! Kuten sanoin jo aikaisemmin, nettolainanotto
on tänä vuonna 9,1 miljardia euroa, mikä tarkoittaa
sitä, että tämän vuoden lopussa
arvioidaan valtionvelan määräksi 89 miljardia
euroa, mikä on noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen,
eli 90 miljardin raja vähitellen lähenee.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta ei esitä mitään
muutoksia tähän kolmanteen lisäbudjettiesitykseen
ja sen täydennykseen, mutta tähän on
jätetty perussuomalaisten toimesta vastalause.
Keskustelu päättyi.