Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Korruptio on ikävä sana ja ikävä asia. Suomessa luullaan yleisesti, että eihän meillä esiinny korruptiota oikeastaan ollenkaan. Se ei ole totta, mutta on siinä kuitenkin totta toinen puoli, nimittäin se, että maailman maiden korruptiotilastoissa sentään sijoitumme varsin korkealle, siellä vähäisen korruption päässä, pistesijalle ja jopa mitalisijankin tuntumaan.

Parantamisen varaa meillä siis kuitenkin on. Monet Suomessa, jopa johtavilla poliittisen toiminnan paikoilla olevat, eivät edes miellä korruptioksi sitä poliittisen kähminnän lajia, jossa virkapaikkoja valtion ja kuntien hallinnossa jaetaan pätevyysvaatimuksia väännellen omille suosikeille, eli löytyy sopivasti joku hyvä veli tai hyvä sisko tai hyvä uskonsisar.

Se seikka, ettemme Suomessa suinkaan ole kympin arvoisia korruptioarvioinneissa, käy ilmi myös Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen Grecon kannanotoista. Greco on joku vuosi sitten arvioinut muun muassa Suomen rikoslain tilaa lahjusrikosten ja muiden sen kaltaisten korruptiomuotojen osalta, ja Greco piti rikoslakiamme puutteellisena. Tuo Grecon esittämä kritiikki johtikin puolitoista vuotta sitten rikoslain osittaisparannukseen, kun eduskunta sai kesäkuussa 2011 annetulla lailla 637/2011 tehostettua rikoslain 16 luvussa säännöksiä lahjuksen antamisesta kansanedustajalle ja rikoslain 30 luvussa säännöksiä lahjonnasta elinkeinotoiminnassa ynnä rikoslain 40 luvussa säännöksiä lahjuksen ottamisesta kansanedustajana.

Arvoisa puhemies! Kaikkia Grecon esittämiä rikoslain tehostamisvaatimuksia Suomi ei kuitenkaan täyttänyt, vaan yksi aukko rikoslakiin jäi mainitsemani eduskuntakäsittelyn jälkeen. Tämän aukon tilkitseminen on nyt lakialoitteeni tavoitteena. Tämä rikoslakiin jäänyt aukko koskee vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia, jossa vedetään raja hylättävän ja hyväksyttävän edunvalvonnan eli niin sanotun lobbauksen välille. Lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen ETS 173:n mukaan jäsenmaiden pitäisi kriminalisoida vaikutusvallan kauppaaminen ja vaikutusvallan väärinkäytön palkitseminen. Lakialoitteessani tämä toteutuu lisäämällä rikoslain 16 lukuun kaksi uutta pykälää, 14 d § ja 14 e §.

Tällaista kriminalisointia oli meillä vuonna 2009 esitetty oikeusministeriön asettamassa asiantuntijoiden mietinnössä — työryhmämietinnössä 2009:16 — mutta jatkovalmistelussa siitä kuitenkin luovuttiin. Jatkovalmistelussa pääsi nimittäin vallalle näkemys, jonka mukaan näille rikoslakisäännöksille ei onnistuttu löytämään lakitekniseltä muotoilultaan riittävän selkeää pykäläasua, joka täyttäisi rikoslainsäädännölle asetettavan laillisuusperiaatteen. Periaate edellyttää, että rangaistavaksi säädettävä käyttäytyminen on lakitekstissä ilmaistava niin selkeästi, että jo etukäteen on todettavissa, mikä on kiellettyä. Katson, että nuo lakitekniset muotoiluvaikeudet on lakialoitteessani voitu ratkaista täysin tyydyttävästi.

Apua näiden nyt ehdottamieni kahden pykälään muotoiluun on ollut siitä keskustelusta, jota täällä eduskunnassa käytiin vuoden 2011 alussa, kun esillä oli edustaja Jacob Södermanin laki-aloite 45/2010. Nyt ehdotetut rikoslain 16 luvun uudet pykälät 14 d § ja 14 e § ovat riittävän selkeitä, niin että jokainen lobbaustoiminnassa oleva ja jokainen vaikutusvaltaisessa asemassa oleva kyllä pystyy ymmärtämään, olisiko tietty menettely ilmeisen sopimatonta näiden pykälien mielessä.

Lopuksi on tärkeätä huomata, että tulkinnallisissa rajatapauksissa astuu rikoksesta epäillyn hyväksi aina voimaan tärkeä rikosoikeudellinen periaate, nimittäin se periaate, että epäselvässä rajatapauksessa rikoslakia on tulkittava epäillyn hyväksi. Näin ollen poliisi ja syyteharkintaa tekevä syyttäjä ynnä lopuksi tuomioistuin ovat sekä velvollisia että myös tottuneita noudattamaan tätä periaatetta epäillyn ja syytetyn hyväksi. Siten eliminoidaan oikeusturvariskit, joita muuten voisi olla tulkinnallisissa rajatapauksissa.

Arvoisa puhemies! Lakialoitteella saamme Suomen rikoslain korruptionvastaiset rikoslain säännökset korkealle kansainväliselle Greco-tasolle, joten toivon, että asia, tämä minun laki-aloitteeni, johtaa konkreettisiin toimenpiteisiin asianmukaisissa valiokunnissa.