9) Laki eläinlääkintähuoltolain
12 §:n muuttamisesta
Mats Nylund /r(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! För
ett par år sedan förnyades veterinärvårdslagen
grundligt och där infördes då bland annat 12 § som
handlar om nationella hälsovårdsprogrammet. I
korthet handlar det om att djuruppfödaren och en veterinär
uppgör ett hälsovårdsavtal som innefattar
bland annat regelbundna veterinärbesök, en kartläggning
av förhållandena på djurhållningsplatsen
och ett åtgärdsprogram för att rätta
till eventuella brister och förbättra djurens
välfärd. Dessutom ingår noggranna uppföljningar
av djurhälsosituationen. På nötsektorn finns
ett fungerande system, Naseva, och på svinsektorn finns
ett motsvarande system, Sikava, där man noggrant för
bok och statistik över hur djurhälsosituationen är.
Arvoisa herra puhemies! Suomessa olevilla vajaalla tuhannella
turkiseläintilalla toiminnan painopistettä on
tarpeen siirtää sairauksien ennaltaehkäisyyn
ja tuottavuuden nostoon eläinten hyvinvointia parantamalla.
Tuotantoeläintilojen — mukaan lukien turkiseläintilat — terveydenhuollolla
tarkoitetaan eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja
edistämistä tuotantoyksikön taloudellisen
tuloksen parantamiseksi. Terveydenhuoltojärjestelmässä eläin
ja sen hyvinvointi ovat keskiössä.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry on alkanut
luoda elinkeinolle kyseistä omaa järjestelmää vuoden
2012 aikana. Syksyn 2012 aikana järjestelmää kehitetään
edelleen useissa elinkeinon työryhmissä ja sille
luodaan myös omat internetsivut sianlihatuotantosektorin
Sikavan ja maidon- ja naudanlihantuotantosektorin Nasevan mukaisesti.
Ensimmäiset terveydenhuoltokäynnit tehtäneen
pilottitiloille tammi—helmikuun aikana 2013, ja niistä kerätyn
tiedon perusteella pystytään asettamaan hälytysraja-arvoja
oletuksen mukaan esimerkiksi pentukuolleisuudelle, eri sairauksien
oireille ja penikoimattomille tyhjäksi jääneille
naaraille. Hälytysrajojen ylityttyä tilanteeseen
puututaan terveydenhuoltokäynnin aikana ja ongelma pyritään
selvittämään.
Kansallisiksi yleisiksi tavoitteiksi turkiseläinten
terveydenhuollossa tultaneen asettamaan ainakin seuraavat: tuotannon
kannattavuuden parantaminen, tautitilanteen seuranta ja valvonta sekä tautien
ennaltaehkäisy, lääkkeiden käytön seuranta
ja hallittu käyttö, eläinten hyvinvoinnin edistäminen,
tiedon kerääminen ja sen hyödyntäminen,
laatu ja kuluttajaturvallisuus.
Arvoisa puhemies! Eläinlääkäreillä on
tärkeä rooli minkä tahansa eläinlajin
sairauksien diagnosoinnissa, hoidossa ja ennaltaehkäisyssä,
hyvinvoinnin arvioinnissa sekä eläintautien torjunnassa.
Eläinlääkintäpalveluiden hankalasta
saatavuudesta johtuen turkistuottajat joutuvat kantamaan lähes
päivittäin vastuuta eläintensä sairauksista
ja hyvinvoinnista puutteellisin eläinlääkinnällisin
tiedoin. Tämän seurauksena elinkei-nossa on useita
valitettavia ja ikäviä tapauksia, joissa eläintaudit
ovat päässeet leviämään
ja ovat aiheuttaneet turkiseläimille hyvinvoinnin heikkenemistä ja
tuottajille suuria rahallisia menetyksiä.
Tämän lakialoitteen tavoitteena onkin turvata riittävät
eläinlääkintäpalvelut myös
turkiseläintiloille ja toisaalta eläinlääkärien
avulla parantaa turkiseläinten hyvinvointia ja sairauksien
ennaltaehkäisyä nykyisestä. Asetuksen
muutoksen avulla tuottajat velvoitettaisiin ottamaan eläinlääkäripalvelua
vastaan. Toisaalta turkiseläintiloilla ei tällä hetkellä kerätä systemaattisesti
tietoa eläinten sairauksista tai hyvinvointiongelmista.
Valtakunnallisen eläinten terveydenhuolto-ohjelman avulla
systemaattinen tiedonkeruu ja ongelmakohtien löytäminen
olisi helpompi järjestää. Ongelmakohtien
löydyttyä niihin olisi helpompi myös
pureutua ja neuvoa tuottajia toimimaan oikealla tavalla. Eläinlääkäreiden
tekemät terveydenhuoltokäynnit esimerkiksi nauta- ja
sikasektoreilla ovat neuvovia ja tuottajia ohjeistavia, eikä niillä ole
tekemistä itse viranomaisvalvontatyön kanssa.
Toisin sanoen, tämä lakialoite on semmoinen, että kaikille
pitäisi olla mahdollista kannattaa sitä, jopa
niille, jotka ovat erittäin kriittisiä turkisalaa
kohtaan tai haluavat jopa kieltää sen.
Värderade talman! I all enkelhet så handlar
det om att förändra 12 § och
införa ordet övriga nyttodjur där. I
dag omfattas de djur som förädlas till livsmedel
av den här goda lagstiftningen som vi redan har, och med
en mycket enkel lagstiftningsåtgärd täcks
också pälsbranschen in i det här. Ingen
borde kunna motsätta sig det här även om
man är kritiskt inställd till pälsnäringen
eller till och med vill förbjuda den, och den förorsakar inte
kostnader åt samhället.
Peter Östman /kd:
Värderade herr talman, arvoisa puhemies! Käymme
siis keskustelua laki-aloitteesta, jossa ehdotetaan muutosta eläinlääkintähuoltolain
12 §:ään. Kuten me kuulimme, käytännössä tämä lakimuutos
voi tarkoittaa, että valtakunnallinen eläinten
terveydenhuolto-ohjelma laajennettaisiin koskemaan kaikkia hyöty-eläimiä,
jolloin myös turkiseläimet pääsisivät
kyseessä olevan ohjelman piiriin.
Totean sen, minkä olen jo aikaisemmin sanonut: turkisala
on paradoksaalinen. Alalla on tällä hetkellä suhteellisen
hyvät näkymät. Maahamme tulvii noin 400
miljoonaa euroa puhdasta vientituloa, siis liki puoli miljardia.
Turkisala työllistää tuhansia ihmisiä maaseudulla,
ja alan maksamilla verovaroilla ylläpidetään
hyvinvointiyhteiskuntaamme. Muun muassa Pellervon tutkimuskeskuksen
arvion mukaan ala tuottaa vuodessa noin 60 miljoonaa euroa veroa
valtiolle ja kunnille. 60 miljoonalla eurolla saa paljon peruspalveluja.
Mutta tästä huolimatta löytyy myös niitä,
jotka kyseenalaistavat turkisalan oikeutuksen ja haluaisivat kieltää sen.
Viime keväänä astui voimaan laki uudesta
poliittisesta vaikuttamisvälineestä, joka on kansalaisaloite.
Niin kuin me tiedämme, elinkeinon vastustajat keräsivät yli
60 000 nimeä turkisalan kiellon puolesta. Tällainen
uusi mahdollisuus on sinänsä tervetullutta ja
se, että turkisten vastustajat nykyään
haluavat käyttää demokraattisia vaikutuskanavia.
Siitä ei ole kauan, kun vastustus rakentui vahingonteoille
ja iskuille, jolloin turkiseläinkasvattajat joutuivat pelkäämään
oman ja omaisuutensa turvallisuuden puolesta.
Arvoisa puhemies! Turkistarhaajat ovat vastuunsa tuntevia tuottajia,
jotka haluavat huolehtia eläimistään
ja ympäristöstään. Elinkeinon kieltämiseen
tähtäävän aloitteen sijaan katson tärkeäksi
nostaa julkiseen keskusteluun turkis-alaa koskevia rakentavia ehdotuksia.
Jättämämme lakialoite tähtää nimenomaan
siihen, että turkisala voisi edelleen kehittyä ja
että katseemme ja huomiomme kiinnittyisi Suomen turkisalan nykytilanteeseen,
tulevaisuudennäkymiin sekä alalle tärkeisiin
asiakokonaisuuksiin.
Maria Lohela /ps:
Arvoisa puhemies! Vaikka en yksiselitteiseksi turkistarhauksen
kannattajaksi tunnustaudukaan, tunnustan ja tiedostan sen, että kyseessä on
laillinen elinkeino, jolle kuuluu täten oikeus toimia lain
säätämissä rajoissa. Kaikenlaiset
eläinten hyvinvointiin tähtäävät ideat
ovat mielestäni tervetulleita, ja tämän
aloitteen perusteluissa kiinnitetään rakentavalla
tavalla huomiota niihin keinoihin, joilla turkiseläinten
hyvinvointia voitaisiin kohentaa.
Hyvää on sekin, että aloitteessa
nostetaan esille krooninen kunnaneläinlääkäripula.
Siitä kärsivät tietenkin turkiseläinten
lisäksi muutkin tuotantoeläimet, ja lisäksi
maaseudulla, missä ei ole yksityisiä eläinklinikoita
kuten isommissa kaupungeissa, myöskään
lemmikkien vaivoihin ei välttämättä saa
kovin nopeasti apua. Eläinlääkärien
tilanne kaipaisi totisesti lisää huomiota ja toimenpiteitä,
etteivät työkuorman alle uuvu eläinlääkärit,
joita on erityisesti maaseudulla liian vähän.
Tästähän seuraa vaikeuksia eläinten omistajille
ja sitä kautta myös tuotanto- ja lemmikkieläimille,
jotka ovat sataprosenttisesti ihmisten huolenpidosta riippuvaisia.
En ole tätä aloitetta allekirjoittanut, koska,
kuten tiedämme, täällä niitä riittää ja
joku erityisen hyväkin voi siis livahtaa ohi silmien. Ilmaisen siis
näin suullisesti tässä kannatukseni edustaja Nylundin
aloitteelle.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on sinänsä hyvä.
Se pyrkii edistämään turkiseläinten
terveydenhuoltoa ja sitä kautta hyvinvointia. Huomionarvoista
kuitenkin on se, että turkiseläinten terveydenhuoltojärjestelmä alkaa
jo aivan lähiaikoina, ja pitää huomioida
myös se, että se on vapaaehtoista. Edustaja Nylund
mainitsi asetuksen ja pakon, ja itse pidän sitä hyvänä työkaluna
sinänsä, mutta mieluummin me pyrimme vapaaehtoistyön
kautta näihin hyviin tuloksiin.
Näitä järjestelmiä kun me
rakennamme, niin kannattaa kyllä sitten tarkemmin analysoida, kuinka
paljon päällekkäisillä järjestelmillä saadaan
etua, koska meillä on olemassa jo tilasertifiointijärjestelmä,
joka on aloitettu 2006, ja valtaosa tuotannosta kuuluu tämän
järjestelmän piiriin.
Ehkä muutama asia, jotka ovat suurimpia ongelmia. Turkistuottajien
mukaan tällä hetkellä suurimpia ongelmia
on tietenkin eläinlääkäreitten
saanti, mutta tämä ei ole pelkästään
eläinlääkäreitten saantikysymys,
vaan kyseessä on myös eläinlääkäreitten
erikoistuminen, sillä tavallinen eläinlääkäri,
jota itsekin edustin kunnaneläinlääkärinä ollessani,
ei tiedä turkisalasta juuri mitään. Sen
takia se ei juuri hyödytä, jos on kunnaneläinlääkäreitä,
vaan pitää olla alaan perehtyneitä erikoiseläinlääkäreitä.
Turkistuottajille on tänä vuonna palkattu kaksi
uutta eläinlääkäriä,
joten heillä on käytössään
tällä hetkellä neljä eläinlääkäriä,
joten katson, että turkiseläinten hyvinvointiin
on myös Turkistuottajien taholta kiinnitetty erittäin
hyvää huomiota. Toinen ongelma, mikä vaivaa
turkistuottajia, on rehunsaantiongelmat ja erityisesti korkealaatuisen
rehun saantiongelmat. Tähän on syynä muun
muassa sikatalouden huono kannattavuus, kun teurassivutuotteita
ei tule turkiseläinten rehuksi. Ja huono rehu aiheuttaa...
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Olkaa hyvä ja siirtykää tänne
puhujakorokkeelle. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)
Arvoisa puhemies! Huono rehu on hyvin tärkeä seikka
siinä mielessä, että mikäli
turkiseläimille syötetään huonolaatuista
rehua, joka ei ole lajityypillistä, niin siitä aiheutuu
monenlaista huonoa seurausta, esimerkiksi sellaisia sairauksia,
jotka tulevat huonon kunnon takia, ja tämä on
myös eläinsuojelukysymys. Tämä rehunsaannin
pullonkaula pitäisi pyrkiä ratkaisemaan niin,
että turkiseläimet saavat ensiluokkaista rehua,
mikä takaa sen, että ne pysyvät sitten terveenä.
Yksi merkittävä tekijä, joka minun
mielestäni suomalaisessa turkistuotannossa on jo nyt otettu huomioon,
on se, että me tarjoamme tietyille turkiseläimille
tuulensuojaa, me tarjoamme kuivikkeita, ja tämä on
osoitus siitä, että myös turkiseläinten
hyvinvointivaatimukset on Suomessa otettu hyvin huomioon, päinvastoin
kuin kenties monissa muissa maissa. Lähtökohta
ainakin sille, minkä takia itse näen, että säilytämme
Suomessa turkistuotannon, on se, hyödyttääkö se
turkiseläimiä kovin paljon, jos turkistuotanto
lopetetaan Suomessa ja se siirtyy jonnekin muualle, missä,
väittäisin, ei ole niin kehittyneitä terveydenhuoltojärjestelmiä kuin
Suomessa on. Tämän takia, kun nämä olosuhteet
on meillä otettu hyvin huomioon ja Itä-Suomen
yliopisto on vahvasti sidoksissa turkiseläinten hyvinvoinnin
ja tutkimuksen kanssa, katson, että tämä elinkeino, joka
tuottaa meille 400 miljoonaa vientituloja vuodessa, kuten täällä äsken
todettiin, on kyllä sen arvoinen, että se kannattaa
Suomessa säilyttää. Mutta kaikki nämä toimenpiteet,
jotka edistävät turkiseläinten hyvinvointia,
kuten tämäkin lakialoite, ovat erittäin
tervetulleita.
Ritva Elomaa /ps:
Arvoisa puhemies! Turkistarhaus herättää kuumia
tunteita, ja kansalaisaloitteessa on jo 60 000 nimeä sitä vastaan,
mutta turkistarhaus on kuitenkin Suomessa yritystä, ja
tämä edustaja Nylundin esittämä lakialoite, joka
parantaa eläinten olotilaa ja eläinten asemaa,
on erittäin kannatettava, ja siispä olen sen puolesta.
Aivan kuten edustaja Lohela tässä esitti, niin
jotkut lakialoitteet meinaavat mennä ohi suun, mutta tämä on
kannatettava.
Mats Nylund /r:
Arvoisa puhemies! Olen kiitollinen, että otetaan vastaan
myönteisesti tämä lakialoite.
Olen kiitollinen myös, että edustaja Lohela kiinnitti
huomion eläinlääkäripulaan.
Jos tämä onnistuu ja me saamme tämän
lainsäädäntöön, se voisi
jopa helpottaa eläinlääkäripulaa,
jos terveydenhuolto paranee tarhoilla.
Tämä lakipohja, vaikka se on periaatteessa
vapaaehtoinen järjestelmä, antaa hyvän
rungon alalle itse, jolla ollaan rakentamassa samankaltaista järjestelmää kuin
on sika- ja nautapuolella. Vaikka se pääsääntöisesti
on vapaaehtoinen, ne, jotka lähtevät mukaan ohjelmaan,
sitoutuvat siihen, että tulee ainakin yksi eläinlääkärikäynti — useimmiten
jopa neljä — vuodessa, ja tämä on alan
hyväksi ja eläinten hyväksi.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Nylund puhui jälleen hyvää asiaa.
Itse haluaisin tuoda sen esille, että näillä järjestelmillä sika-
ja nautapuolella on sellainen ero, että ne ovat tukijärjestelmiin
sidottuja, ja kun turkispuolella ei ole tukia, niin tämä muuttaa
hieman tämän koko järjestelmän
luonnetta. Sekin täytyy rehellisesti todeta, että jos
me luomme tämmöisiä järjestelmiä,
jotka sitten vievät turkistuottajilta tai muilta aikaa
ja myös rahaa, niin sitä pitää aina
analysoida, kun ne rakennetaan jonkun toisen järjestelmän
päälle, mistä äsken puhuin, kuinka
paljon siinä todellisuudessa saadaan hyötyä.
Lakialoite on hyvä ja vie asioita oikeaan suuntaan, mutta
kuitenkaan me emme saa tehdä järjestelmiä,
jotka toimivat ikään kuin päällekkäin
ja rasittavat sitten tuottajia enemmän kuin niistä on
hyötyä.
Keskustelu päättyi.