Risto Kalliorinne /vas:
Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöt ovat jatkuvasti julkisuudessa,
ja melkein aina nämä uutiset ovat negatiivisia.
Viime viikolla voimakkaasti voitollinen konepajayhtiö Metso
ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta, joiden tavoitteena on 1 500
työntekijän lomautus ja 160 työntekijän
irtisanomiset. Viime viikolla julkisuudessa oli myös Finnair,
joka ilmoitti työntekijöitten kannustinpalkkioiden
lopettamisesta — pomoportaalla nämä kannustimet
kuitenkin säilyivät, sillä eihän
nykyjohtaja jaksa ponnistella ilman huippupalkkaan lisättäviä mojovia
bonuksia. Tänä syksynä olemme saaneet
myös tietää, että Outokumpu
irtisanoo 100 työntekijää, Rautaruukki
aikoo pistää paremmaksi irtisanomalla 250, upporikas
energiayhtiö Fortum laittaa käyntiin miljardiluokan säästötoimet
ja TeliaSonera tavoittelee 2 000:n vähennyksiä.
Arvoisa omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala, oletteko
huolissanne valtionyhtiöiden toiminnasta, ja toteutuuko
yhteiskuntavastuu teidän mielestänne?
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Hyvin usein tässä keskustelussa
tulee esiin tilanne sellaisissa osittain valtio-omisteisissa yhtiöissä,
joissa nimenomaan valtio on Solidiumin kautta vähemmistöomistaja,
ja silloin täytyy todeta se, että siinä valtio-omistajan
vaikutusvalta on suurin piirtein sama kuin muidenkin vähemmistöomistajien.
Osakeyhtiölain mukaan kysymykset, joista puhutte, ovat
ennen kaikkea hallituksen ja toimivan johdon vastuulla. Eli — huomaan,
että käymme hyvin usein, edustaja Kalliorinne,
tätä keskustelua — joudun aina teitä muistuttamaan
siitä, että nämä toimivaltasuhteet
on myös hyvin selkeästi hallitusohjelmassa todettu,
ne on myös hyvin selkeästi todettu valtion omistajaohjauksen
periaatepäätöksissä.
Mutta totta kai on niin, että valtio kantaa huolta
siitä, että työpaikoista pidetään
kiinni. Nyt vain sattuu olemaan niin, että näistä yhtiöistä, jotka
luettelitte, hyvin suuri osa kärsii siitä, että finanssikriisin
jälkeen markkinat ja kysyntä eivät ole
palautuneet ennalleen, jolloin yhtiölle ei välttämättä jää muuta
vaihtoehtoa kuin sopeuttaa henkilöstötilannetta
alentuneeseen kysyntään, Outokumpu, Rautaruukki...
(Puhemies koputtaa) — Jatkan mielelläni vastausta,
jos kysytte tästä vielä lisää.
Risto Kalliorinne /vas:
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla julkisuudessa
oli valtion tierakennusyhtiö Destia, jonka myyntiä suunnitellaan. Eduskunta
antoi vuonna 2009 valtuudet Destian myyntiin. Myyntiluvan edellytyksenä kuitenkin
on,
että Destia pysyy jatkossakin kotimaisena. Destian myyntiä vastustavat
ammattiliitot JHL ja Pardia. Ne pelkäävät
yksityistämisen johtavan henkilöstövähennyksiin.
Muun muassa tienpohjia ja maanrakennusta urakoivalla Destialla on noin
1 600 työntekijää. Myös
hallituksen sisällä vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit
ovat olleet kriittisiä myynnin suhteen. Tämän
päivän Ylen uutisissa on uutisoitu, että ministeri
Hautala kannattaa Destian myymistä. Kysyisinkin ministeri
Hautalalta: miten aiotte viedä Destian myyntiä nyt
eteenpäin, ja miten teidän myyntiprojektiinne
vaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden kriittinen
kanta?
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin jäi vastaamatta
ajanpuutteen takia tähän kysymykseen Finnairin
henkilöstöbonuksesta: Oma käsitykseni
on se, että Finnairissa neuvotellaan uudenlaisista kannustusjärjestelmistä koko
henkilöstölle, jolloin tämä reaktio
henkilöstöryhmien puolelta on ollut ehkä hieman
ennenaikainen. Voimme varmasti palata tähän, kun
nämä keskustelut etenevät.
Mutta mitä tulee Destiaan, niin oma kantani on todellakin
se, että valtiolla ei ole mitään syytä pitää sataprosenttisessa
omistuksessaan kahta infrayhtiötä, joista toinen
on tietysti VR Track. Koko ajatus, joka on minun henkilökohtainen kantani,
siis esittelevän ministerin kanta, lähtee siitä,
että meidän pitää vahvistaa
Destiaa, ensinnäkin sen takia, että Destia ei
tällä hetkellä ole sellaisessa kunnossa,
että se pystyisi kilpailemaan tulevista rataurakoista,
joita tulee sen takia, että hallitus ja eduskunta ovat
päättäneet erittäin kunnianhimoisesta
ratarakennusohjelmasta. Tällä tavalla voidaan
jopa (Puhemies koputtaa) ajatella, että Destiaan syntyisi
uusia työpaikkoja, jos saamme uutta pääomaa
Destiaan. Eli ajatus on todellakin se, että (Puhemies koputtaa)
parannamme Destian tilannetta ja samalla lisäämme alan
kilpailutilannetta sen takia, että meidän pitää saada
ne ratakilometrit myös mahdollisimman edullisesti.
Kari Rajamäki /sd:
Arvoisa puhemies! Meillä on ollut pitkään,
viime vuosina, tämmöinen ideologinen yksityistämisen
viritys päällä. Ja kuten tässä aikaisemmassa
keskustelussa ilmeni, nyt on niin vakava taloudellinen tilanne myös Suomen
kansallisen selviytymisen näkökulmasta, maa järisee
niin vakavasti, että nyt on pakko myöskin katsoa
muutakin kuin Solidiumin osakkeiden sijoitussalkkua: pitää katsoa,
miten kansallinen selviytyminen varmistetaan teollisuuden rakenteet
ylläpitämällä, ja tällöin
valtionomistajapolitiikan periaatteet täytyy ottaa paremmin
esille. Olisin kysynyt, millä tavalla tätä selviytymistä Suomen
metsäteollisuuden ja monen muun osalta nyt tuetaan, niin
kuin jokainen maa pitää huolta itsestään,
niin Ranska kuin muutkin. Kansaneläkelaitos omistaa muun
muassa Stora Ensoa yli 10 prosentin äänivallalla,
eipä ole hallituksessa edustusta, ja se olisi kuitenkin
Suomen kansallisen äänivallan lisäämistä.
Kiinnitättekö te huomiota näihin kysymyksiin?
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiistän tämän,
että tässä olisi jonkinlainen ideologinen
yksityistämisprosessi käynnissä, sen
takia, että, edustaja Rajamäki, varmaan huomaatte,
että valtio myös silloin tällöin
sosialisoi joitakin yrityksiä eli lisää val-tionomistusta.
Näinhän me ajattelemme myös esimerkiksi
Solidiumista, että Solidiumia voidaan käyttää siihen,
että Suomen tuotantoelämää ja
teollisuutta viedään tulevaisuuden aloja kohti (Puhemies
koputtaa). Sen takia esimerkiksi näitä kaivosteollisuuden
liitännäistoimintoja, jotka perustuvat korkeaan
tekniikkaan, kuten Outotecin omistusta, on lisätty. Myönnän
sen, että Talvivaarassa on paljon tekemistä, mutta
kun on paljon huudettu valtiota omistamaan kaivosteollisuutta, niin
siinä nyt on kuitenkin yksi panos siihen, ja valtio toki
kantaa vastuunsa myös siitä, että Talvivaara
saadaan toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti.
Edustaja Rajamäki, pyytäisin, että te
yhdessä vaikka minun kanssani kävisitte läpi
omistajapoliittisen periaatepäätöksen,
sen takia, että me olemme yhdessä sopineet siitä,
että valtionomistusta voidaan käyttää tällä tavalla
strategisesti myös uusiin hankintoihin. Sen takia Solidium
on perustettu, että sitäkin voidaan (Puhemies
koputtaa) tehdä.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Valtion omistama jäänmurtopalveluja tuottava
Arctia Shipping myi monitoimimurtaja Botnican Viroon. Botnican myynnin
seurauksena Arctia aloittaa yt-neuvottelut. Ollaanko hallituksessa
tietoisia siitä, että kilpailutuksen takia saattaa
tulevaisuudessa Suomen vesillä operoida entinen suomalainen
alus Viron lipun alla virolaisella miehistöllä,
kun samaan aikaan suomalaiset merimiehet ovat työttöminä?
Kehitysministeri Heidi Hautala
Arvoisa puhemies! Arctia Shippingistä varmaan tullaan lähiaikoina
puhumaan enemmänkin, mutta tilanne kuitenkin on se, että Arctia
ei ole kyennyt kilpailemaan suomalaisista jäänmurtopalveluista. Tilanne
on hyvin hankala sen takia, että me toki toivoisimme, että se
on suomalainen yhtiö, joka täällä jäänmurtopalveluja
antaa. Tämän takia täytyy kiinnittää huomiota
myöskin Arctian kustannusrakenteeseen. Se nyt ei vain ole
ollut sellainen, että tämä kilpailukyky
olisi ollut paras mahdollinen.
Voimme varmasti miettiä tätä jäänmurtokysymystä myöskin
sillä tavalla, että olisi mahdollista mennä esimerkiksi
kohti Ruotsin mallia, jossa valtion virasto omistaa näitä aluksia
ja sitten kilpailuttaa niiden operointia. Silloin tietysti toivottaisiin,
että myöskin suomalaiset toimijat pärjäisivät
tässä erittäin hyvin.